Olen sitä mieltä että...

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ihmiset ovat kaikki pohjimmiltaan egoistisia. Jopa altruismi on mutkan kautta egoistista. Autat jotakuta vain siksi, että sinusta itsestäsi tuntuu hyvältä auttaa, tai auttamatta jättäminen tuntuisi pahalta, tai oletat hänen auttavan sinua myöhemmin. Jokainen päätös jonka teet on niillä tiedoilla ja sillä hetkellä aina, jollei paras, niin ainakin mielekkäin vaihtoehto.

Pienissä yhteisöissä, joissa kaikki tuntevat jokaisen, vastavuoroinen altruismi vielä toimii. Autat jotakuta, ja sitä kautta joku pitää sinua parempana ihmisenä. Se miten käyttäydyt vaikuttaa konkreettisesti pärjäämiseesi elämässä. Ja siihen millaisena muut sinua pitävät. Voit määritellä itsesi tekojesi ja luonteesi kautta muille.

Nyky-yhteiskunnassa sekä suurissa kaupungeissa, että internetin yhteisöissä et voi enää määritellä itseäsi luonteesi kautta. Se, että autat jotakuta ei välttämättä merkitse, että joku auttaa sinua. Nostat lompakon new yorkin kadulla ja palautat sen henkilölle joka hukkasi sen. Et välttämättä näe tätä henkilöä enää koskaan sen jälkeen. Muiden auttaminen ei enää hyödytä sinua millään lailla.

Usein ihminen pelkää tuntematonta. Mitä muuta kuin tuntemattomia on suurkaupungin kaduilla? Samaa löydät internetistä. Ihmisten määrittely tapahtuu suurkaupungissa materiaalisten ja ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Suurkaupungissa et voi tutustua jokaiseen, joten määrittelyn täytyy tapahtua nopeasti.

Jos ihminen määrittelee itsensä materiaalisten ja ulkoisten ominaisuuksien perusteella, kun taloudellinen tilanne heikkenee, heikkenee myös itsetunto. Kun vanhuus iskee ja rypyt pakkautuvat naamaan, heikkenee myös itsetunto. Ihminen on ailahteleville tilanteille paljon vahvempi, jos hän määrittelee itsensä persoonansa kautta. Sitä, että koet olevasi hyvä ihminen, ei voi mikään laskusuhdanne viedä sinulta. Näkisin, että tämä on ainoa positiivinen puoli uskonnoissa. Uskonto tavallaan voi toimia kanavana itsensä määrittelyyn.

Tuntuu, että nykypäivän trendi on tasa-arvoisuus, suvaitsevaisuus ja demokratia.

Tasa-arvoisuuden käsite on venytetty nähdäkseni liian pitkälle. Tasa-arvoisuus tarkoittaa, että ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Nykyisessä koulujärjestelmässä tasa-arvoisuus on sitä, että kaikkia kohdellaan tismalleen samalla tavalla. Kaikki eivät kuitenkaan ole samanlaisia. Joku saattaa olla hyvä sellaisissa asioissa, jotka eivät edes ilmene koulussa. Tasa-arvoinen opetus on täyttä paskaa. Joissain aineissa lahjakkaat turhautuvat ja hitaat kärsivät. Ainoastaan jos satut sopimaan yhteiskunnan luomaan oletuskeskiarvoon opiskeltavassa aineessa, olet vahvoilla. Ylivilkkaille ihmisille sanotaan että olet sairas koska et sovellu yhteiskunnan luomaan keinotekoiseen standardiin, olet vammainen kun et ole kuten kaikki muutkin. ADHD aiheuttaa ongelmia koulussa suurimmilta osin siksi, että ylivilkkaat ihmiset yritetään mahduttaa samaan standardiin. Tuntuu, että nykyään yhä useampi ihmisen ominaisuus luokitellaan sairaudeksi, mikäli se ylittää yhteiskunnan standardin.

Suvaitsevaisuus on osin ristiriidassa tasa-arvon kanssa. Samalla kun toisenlaisia ihmisiä yritetään mahduttaa standardiin, homous ei enää ole sairaus. Mikä erottaa homouden ja ylivilkkauden toisistaan? Molemmat ovat ihmisen ominaisuuksia, ja molemmista varmasti tulee elämän aikana ongelmia, koska molemmat poikkeavat yhteiskunnan standardista. Se, että jokin ihmisen ominaisuus on sairaus ja toinen ei mielestäni määritellään vain sillä erolla, että kuinka paljon se ominaisuus tuottaa haittaa ihmiselle elämän aikana. Homous ei ole enää sairaus, koska ihmiset suvaitsevat sitä tarpeeksi, jotta elämä sen kanssa on jotakuinkin normaalia. ADHD potilaille annetaan lääkkeitä ja todetaan niiden vaikuttavan kun potilas kertoo masennuksen ja ahdistuksen vähentyvän. Homot olivat yhtäläillä ahdistuneita ja masentuneita vielä joitain vuosikymmeniä sitten jouduttuaan elämään alituisessa valheessa pelätessään yhteiskunnan tuomintaa. Jos jokin ominaisuus tuottaa haittaa yhteiskunnassa, ja sitä voidaan parantaa lääkkeillä, ei automaattisesti tarkoita, että ihmisessä itsessään on vikaa. Vika voi myös olla yhteiskunnan rakenteessa. Eikö meidän pitäisi kehittää yhteiskuntaa sen sijaan, että syydämme lääkkeitä joka vuosikymmenellä aina eri ryhmälle joka ei satu sopeutumaan yhteiskuntaan täydellisesti. Ihmisten määrän kasvaessa vähemmistöjen ryhmistäkin kasvaa aina suurempia. Erilaisille ihmisille erilaista opetusta.

Demokratia. Miten kansalaisilta voidaan edes kysyä liitytäänkö natoon tai EU:hn. Keskivertokansalaisella ei ole realistista mahdollisuutta päätellä kuinka hyvä tai huono vaihtoehto nato on. Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä, paska on hyvää. En minä osaa sanoa kuka kunnallisvaaleissa ajaa parhaita asioita, en edes tiedä ovatko omat mieltymykseni paras vaihtoehto minulle. Jos jotain on todella päin persettä, sen osaan sanoa. Epäkohdat on helpointa tuoda esille. Siksi kai äänestysprosenntti on korkeimmillaan kun asiat ovat huonosti. Se, että mitä asian parantamiseksi kannattaa tehdä on taas täysin toinen asia. Suuret puolueet ajavat jotakuinkin kaikkien etuja ja mahdollisimman suurpiirteisesti, koska suuren kannatuksen saamiseksi täytyy tyydyttää mahdollisimman monta ihmistä. Puolueet, joilla olisi jokin tarkempi päämäärä, ei saa tarpeeksi kannatusta, koska ihmiset ovat eri mieltä yksityiskohdista. Mitä tarkemmin määritelty päämäärä, sitä enemmän mahdollisuuksia olla eri mieltä. Ja vaikka nämä puolueet pääsisivätkin hallitukseen, ei päämäärää voi toteuttaa, koska on pakko tehdä kompromissejä muiden puolueiden kanssa.

Kysymykseni ovat retorisia.
Minulla ei ole vastauksia.
Olkaa eri mieltä.

Sivut

Kommentit (29)

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Ihminen tavoittelee mielihyvää, se on ohjelmoitu ihmiseen. Kukaan ihminen ei kykene tekemään tekoa, jossa hän tiedostaa saavansa enemmän harmia kuin mielihyvää. Se on yksinkertainen mahdottomuus, se olisi vastoin ihmisen ohjelmointia, sama kuin joku robotti tekisi jotain mitä siihen ei olisi ohjelmoitu, tai siis mehän olemme biorobotteja.

Joten olet oikeassa. Noinhan se on. Kaikki me tavoittelemme vain mielihyvää, mutta keinot vaihtelee. Hyvänä ihmisenä pidetään sitä, joka saa mielihyvää muiden auttamisesta. Pahana ihmisenä sitä joka saa mielihyvää muiden satuttamisesta.

Jos haluat todistaa minun olevan väärässä, käy nostamassa pankista 500 euron seteli (oliko niitä niin suuria) ja polta se. Se on teko johon et pysty, ellet ole niin rikas, että tuosta aiheutuva mielihyvä voittaa kyseisen summan menetyksen mielipahan.

くそっ!

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Tietyt teot tai joa niiden ajattelu vapauttavat aivoista kehoon mielihyvää tuottavia aineita ja ihminen pyrkii senvuoksi toistamaan näitä tekoja.

Alkuaan tämä reaktiomalli on liittynyt hengissäselviämiseen ja evoluution kautta lajin jatkuvuuteen. Tiedostavalla tasolla ihminen pyrkii keksimään tällaiselle toiminnalle objektiivisesti ajatellen järkeviä selityksiä, jotka on kuitenkin kriittisesllä ajattelulla palautettavissa alkueräiseen merkitykseensä.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vaari
Seuraa 
Viestejä3330
Liittynyt22.3.2005
Menchi
Ihmiset ovat kaikki pohjimmiltaan egoistisia. Jopa altruismi on mutkan kautta egoistista. Autat jotakuta vain siksi, että sinusta itsestäsi tuntuu hyvältä auttaa, tai auttamatta jättäminen tuntuisi pahalta, tai oletat hänen auttavan sinua myöhemmin. Jokainen päätös jonka teet on niillä tiedoilla ja sillä hetkellä aina, jollei paras, niin ainakin mielekkäin vaihtoehto.

Et sitten nähnyt vaivaa keskittyä yhteen asiaan. Itsestäni tuntuisi helpommalta vastata yhdestä mielipiteestä kerrallaan. Voin olla väärässä, mutta tällainen kaataminen viestii siitä ettet ehkä haluakaan keskustelua asioista joista olet mieltä.

Siinä on vielä sekin, että yhden kohdan voi vielä kenties myöntää ajatelleensa huolimattomasti, mutta jos lataa kerralla arvioitavaksi kaiken, ei siihen löydä Erkkikään enää joustoa.

Näin asiat siis ovat siellä päin. Tuli selväksi.

Tuo ensimmäinen lumiainen oli kuitenkin mielenkiintoisin. On osoitettavissa, että on ihmisiä jotka ovat päättäneet uhrata itsensä jonkun toisen edestä, eikä vain elokuvissa. Tätä ei kai voi kieltää.

Minkä mielihyvän henkensä toisen edestä uhraava sinun mielestäsi teostaan saa, jos unohdetaan luja luottamus näin avautuvaan taivaspaikkaan? Väitän siis, että on olemassa aivan aitoa altruismia, ja että olet väärässä. Eikä siihen tarvita edes kuoleman kanssa läträämistä.

Mihin sijoitat vanhempien tekemät uhraukset lapsilleen: mielihyvään hyvästä vanhemmuudestako, harhaan, että oma elämä jatkuu lasten kautta, perimään rakennettuun ohjelmaan, joka pyrkii turvaamaan lajin säilymisen?

Melko alastomia vaihtoehtoja, jotka jättävät minun mielestäni huomiotta jotain hyvin keskeistä ihmisenä olemisesta. En tietenkään voi todistaa, että olen itsekin toiminut joskus epäitsekkäästi. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että näin on joskus päässyt käymään, vaikka en kehu sillä, senkin uhalla että se todistaisi väitteesi oikeaksi.

Miltä tuntuisi sittenkin maistaa maailmaa sellaisena, jossa epäitsekkyys on mahdollista? Miksi sen kieltäminen on niin palkitsevaa?

Väitteesi kumoamisesta tarjolla oleva kunnia ei kuitenkaan vedä vertaa sille, että tähän voi myös sanoa: entä sitten.

Jos minun pitäisi vaihtaa maailma, jossa ei esiinny minkäänlaista epäitsekkyyttä maailmaan, jossa sitä on havaittavissa vain kääntäen itsekkäin perustein, ei valinta olisi vaikea.

Ottaisin huoletta toisen kupin kahvia, kun muori sitä ystävällisesti tarjoaa.

V.

"Jos sanon olevani väärässä siinä että Jumala on olemassa, väitän samalla Jumalan olevan väärässä, mitä hän taas ei voi olla. Olen siis oikeassa m.o.t." (LivingHeart)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Vaari
Mihin sijoitat vanhempien tekemät uhraukset lapsilleen: mielihyvään hyvästä vanhemmuudestako, harhaan, että oma elämä jatkuu lasten kautta, perimään rakennettuun ohjelmaan, joka pyrkii turvaamaan lajin säilymisen.



Varmaan noihin kaikkiin, ja lisäksi tietoon siitä, että mikäli pelastaisi itsensä ja jättäisi lapsensa pilaisi samalla koko loppuikänsä täydellisesti, koska itsesyytöksistä ei pääsisi eroon. Ei sellainen elämä ole kovin arvokasta.

Miltä tuntuisi sittenkin maistaa maailmaa sellaisena, jossa epäitsekkyys on mahdollista? Miksi sen kieltäminen on niin palkitsevaa?



Miksi se on niin kamalaa, että epäitsekkyydelle löytyy aivokemiallisia syitä, jotka osoittavat toiminnan tuovan etua tai mielihyvää myös sille epäitsekkäälle?

Vaari
Seuraa 
Viestejä3330
Liittynyt22.3.2005
Neutroni
Miksi se on niin kamalaa, että epäitsekkyydelle löytyy aivokemiallisia syitä, jotka osoittavat toiminnan tuovan etua tai mielihyvää myös sille epäitsekkäälle?

Minähän sanoin ettei se olisi kamalaa, muuten kuin sillä tavalla että nyt huolettaa mikä sen yhden aivokemiaa vaivaa, joka ei tehnyt epäitsekästä tekoaan itsensä vuoksi.

Tarvitaan taas uusi lääke uuteen häiriöön. Se olisi kamalaa. Ja se ettei ihmisellä olekaan vapaata tahtoa. En vielä näillä perusteilla myy omaani.

V.

"Jos sanon olevani väärässä siinä että Jumala on olemassa, väitän samalla Jumalan olevan väärässä, mitä hän taas ei voi olla. Olen siis oikeassa m.o.t." (LivingHeart)

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
Vaari

Tarvitaan uusi lääke uuteen häiriöön. Se olisi kamalaa. Ja se ettei ihmisellä olekaan vapaata tahtoa. En vielä näillä perusteilla myy omaani.

V.




Jos ei vapaan tahdon asiaa lähestytä universumin mittaisista lähtökohdista, niin meillä on vapaa tahto. Toinen asia on mitä sillä halutaan tehdä. Haluatko lisätä omaa mielihyvääsi vai et, se on vapaasti valittavissa. Joku ottaa vapaasta tahdostaan huumeita saadakseen mielihyvää, vaikka tietää ainakin joidenkin niistä olevan vaaraksi terveydelle, koska ei arvosta pitkää tylsää elämää yhtä paljon.

Tässä asiayhteydessä lähestytään uskontojen olemusta. Itämaisissa uskonnoissa itsensä kidutus tai askeesissa eläminen ovat vapaan tahdon toteutuksia, niissä halutaan vapautua teolla hankitusta mielihyvän tunteesta, tai sitten petetään itseä hankkimalla fyysistä mielihyvää askeesista, jolloin ollaan takaisin lähtöpisteessä. .

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vaari
Seuraa 
Viestejä3330
Liittynyt22.3.2005

Tämä on hyvä aihe.

Vain muutamassa viestissä pöytään on jo lyöty pitäviä perusteita sille miksi yksilön on sekä itsensä että yhteisön kannalta järkevää ja luonnollista toimia epäitsekkäästi.

Palkinto siitä on ylivertainen hyvänolon tunne ja yhteisön hyväksyntä.

Vastassa on minun haparoiva ja osin mystinen selitys, joka korottaa ilman tieteellistä perustetta ihmisluonnon erilleen materiasta ja tukeutuu usvaan vapaasta tahdosta.

Asiat ovat siis paremmin kuin pelkään. Ymmärrän miksi en olisi jatkossa kun yritän rakentaa parempaa maailmaa omista lähtökohdistani.

Sitä en ymmärrä miksi maailma ei ole parempi, kun perusteet epäitsekkäälle toiminnalle ovat noin ilmeisiä ja jopa mitattavia.

Miten selittyy se, että aivokemiaan vihkiytynyt ei kuitenkaan toimi epäitsekkäästi? Omassa selityksessäni epäjohdonmukaiselle käytökselle jää tilaa, se on jopa väistämätöntä.

Mutta, että sille jolle asia on noin selvä!

Mitä itsekästä (kun se kerran on kaikkien motiivien äiti) on siinä ettei ota vastaan mielihyvää, joka on tarjolla epäitsekkäästä toiminnasta? Näin todellinen epäitsekkyys olisi sitä, että toimii vain itsekkäästi, kieltäytyy jalosti hyvän tekemisen tuomasta palkinnosta.

"En avaa kulta ovea sinulle, koska arvomaailmani ei salli minun hyödyntää mielihyvää, jonka pyyteettömältä näyttävä toiminta minulle antaa. Olen niin epäitsekäs."

Vai olisiko kuitenkin niin, että kyse on hieman moniulotteisemmasta asiasta kuin epäitsekkäästi toimivan kokema mielihyvä. Armahtakaa minua vaikka tiedepalstalla ollaankin.

V.

"Jos sanon olevani väärässä siinä että Jumala on olemassa, väitän samalla Jumalan olevan väärässä, mitä hän taas ei voi olla. Olen siis oikeassa m.o.t." (LivingHeart)

Vierailija
Neutroni

Miksi se on niin kamalaa, että epäitsekkyydelle löytyy aivokemiallisia syitä, jotka osoittavat toiminnan tuovan etua tai mielihyvää myös sille epäitsekkäälle?



mikä olisi myös vaikeata hyväksyä, että epäitsekkyyden toiminnalle ei välttämättä tuottaakaan aivolle mielehyvää, silti se on tehtävä! koska se ainoa oikean vaihtoehto.

onhan väsyneenä töistä tullessa koirakin pakko viedä ulos kävelylle vaik ulkona sataa rankasti. ihminen pystyy rakastaa ja antaa itsestään ilman ett se tuotaisi hänelle minkääläistä mielihyvää.

Vierailija
tiede
Neutroni

Miksi se on niin kamalaa, että epäitsekkyydelle löytyy aivokemiallisia syitä, jotka osoittavat toiminnan tuovan etua tai mielihyvää myös sille epäitsekkäälle?



mikä olisi myös vaikeata hyväksyä, että epäitsekkyyden toiminnalle ei välttämättä tuottaakaan aivolle mielehyvää, silti se on tehtävä! koska se ainoa oikean vaihtoehto.

onhan väsyneenä töistä tullessa koirakin pakko viedä ulos kävelylle vaik ulkona sataa rankasti. ihminen pystyy rakastaa ja antaa itsestään ilman ett se tuotaisi hänelle minkääläistä mielihyvää.




Egoismi on eri asia kuin hedonismi. Päätöksen ei tarvitse tuottaa välitöntä mielihyvää ollakseen ihmisen itsensä kannalta mielekkäin vaihtoehto.

Vierailija
tiede
Menchi

Ihmiset ovat kaikki pohjimmiltaan egoistisia. Jopa altruismi on mutkan kautta egoistista. Autat jotakuta vain siksi, että sinusta itsestäsi tuntuu hyvältä auttaa, tai auttamatta jättäminen tuntuisi pahalta, tai oletat hänen auttavan sinua myöhemmin. Jokainen päätös jonka teet on niillä tiedoilla ja sillä hetkellä aina, jollei paras, niin ainakin mielekkäin vaihtoehto.

Egoismi on eri asia kuin hedonismi. Päätöksen ei tarvitse tuottaa välitöntä mielihyvää ollakseen ihmisen itsensä kannalta mielekkäin vaihtoehto.




eduistako on kyseessä? ihminen eroaa eläimistä sen verran, ett hän voi omalla tunnolla ja tahdolla autta toista pyyteettömästi ilman ett siihen liityisi taka-ajatuksi, lajinsa tai hengensä säilymiseksi tai mielihyvä saamiseksi. hän voi elää ja antaa joko eläinperäisen vietinsa tai uskonnonsa ohjata toimintaansa.

Vierailija
Menchi
Ihmiset ovat kaikki pohjimmiltaan egoistisia...blablabal.



Joillakin meistä on onneksi muitakin arvoja kuin itsekkyys ja ahneus. Tietenkin oma hyvinvointi ensin, mutta jos omat asiat on ok miksi ei auttaisi hyviä tyyppejä, jotka ovat liemessä?

Itse olen saanut uskomattomasti tukea tietyiltä yksittäisiltä ihmisiltä ja maailmalla oppinut, että on toisenlaisiakin ihmisiä kuin ne ahneet p*****.

Kukin tyylillään, mutta paha saakoon palkkansa.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Essentialismia kokonaisen kuukauden edestä jälleen. How swell.

Menchi
Ihmiset ovat kaikki pohjimmiltaan egoistisia. Jopa altruismi on mutkan kautta egoistista. Autat jotakuta vain siksi, että sinusta itsestäsi tuntuu hyvältä auttaa, tai auttamatta jättäminen tuntuisi pahalta, tai oletat hänen auttavan sinua myöhemmin.

Hobbesilainen änkyröintisi vie vaan uusien, hankalampien kysymysten äärelle eikä selitä mitään. Mitä on "moraali", jos redusoit hyvän tekemisen vain vaihtovuoroisuuteen? Kulttuuri unohtuu täysin ja jälleen pohjustetaan uutta aloittajavetoista ilmoitustaulu-triidiä.

Menchi
Pienissä yhteisöissä, joissa kaikki tuntevat jokaisen, vastavuoroinen altruismi vielä toimii. Autat jotakuta, ja sitä kautta joku pitää sinua parempana ihmisenä. Se miten käyttäydyt vaikuttaa konkreettisesti pärjäämiseesi elämässä. Ja siihen millaisena muut sinua pitävät. Voit määritellä itsesi tekojesi ja luonteesi kautta muille.

Pienissä yhteisöissä olet myös pahimmassa tapauksessa totaalisesti sen pienen ryhmän yhteisöllisyyden armoilla ja tulet äärimmäisen vainoharhaiseksi omasta käyttäytymisestä suhteessa muihin. Yhteisöllisyys on AINA suhteessa johonkin.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Selitsvoimaa todellakin uupuu

"All men desire only satisfaction."
"Satisfaction of what?"
"Satisfaction of their desires."
"Their desires for what?"
"Their desires for satisfaction."
"Satisfaction of what?"
"Their desires."
"For what?"
"For satisfaction"—etc...
-Joel Feinberg

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Neonomide

Hobbesilainen änkyröintisi vie vaan uusien, hankalampien kysymysten äärelle eikä selitä mitään. Mitä on "moraali", jos redusoit hyvän tekemisen vain vaihtovuoroisuuteen? Kulttuuri unohtuu täysin ja jälleen pohjustetaan uutta aloittajavetoista ilmoitustaulu-triidiä.



No mitä se moraali sitten on, jos ei kulttuurisia käyttäytymismalleja. Ei se varmaankaan vaikuta ihmisen kokemaan mielihyvään, aiheutuuko se korkeamman tason opitun (eli kulttuurin vaikutuksesta) tai alemman tason vaistomaisesta käytöksestä. Samat välittäjäaineet siellä aivoissa reagoivat ja ihminen tylee tyytyväiseksi.

Ei moraalin tarvitse olla tapaus tapaukselta harkittua vastavuoroisuutta, vaan se toimii myös tilastollisella tasolla. Kun suurin osa ihmisistä saa mielihyvää muiden auttamisesta ja mielipahaa välinpitämättömyydestä, hän tietää että yhteisö todennäköisesti auttaa häntä ja turvallisuudentunne kasvaa.

Kovin heikkoja ovat nuo esimerkit sellaisesta toiminnasta, jossa joku tarkoituksella toimii oman etunsa vastaisesti mielipahaa saadakseen. Se koirakin varmaan tuottaa hoidon vastineeksi jotain iloa, ja sen kärsimys oman piittaamattomuuden johdosta mielipahaa, jos omistaja edes jokseenkin täyspäinen on.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
Twilight
Selitsvoimaa todellakin uupuu

"All men desire only satisfaction."
"Satisfaction of what?"
"Satisfaction of their desires."
"Their desires for what?"
"Their desires for satisfaction."
"Satisfaction of what?"
"Their desires."
"For what?"
"For satisfaction"—etc...
-Joel Feinberg




Joka tapauksessa voidaan yleistää ihmisen pyrkivän onneen. SIitä mitä onni on, onko se aivokemiaa, ja onko jokaisen teon välitön tavoite onni, voidaan keskustella. ja siitä seuraako onnen tunne aina yksilön etua. Ja lopuksi mikä on yksilön etu, kuinka vahvana siihen sisältyy muiden onni, jälkeläisten ja sosiaalisena kokemuksena läheisten onni. Pidän kuitenkin pelkästään vaihtokauppaan perustuvaa motiivia riittämättömänä.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat