Häpeästä ja syyllisyydestä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kun möhlii, niin siitä voi seurata häpeän, nolostumisen, syyllisyyden yms. tunteita, joita ei soisi itselleen tai muillekaan. Sitä haluaisi jopa sanoutua kokonaan irti näistä. Sitä aluaa minimoida kaiken sellaisen elämästään ja läheistensä elämästä.

Siltikin se voi olla tehokas oppimisväline. Jos nolaa itsensä oikein kunnolla niin eipähän tee sitten seuraavalla kerralla. Kun lapsi tekee jotain epäsuotavaa, pieni toru äidiltä ja lapsi nolostuu ja oppii välttämään sekä tekoaan että sitä ilkeää tunnetta. Mutta liiasta noloudesta ja syyllisyydestä voi syntyä huonoitsetuntoinen ja heikko ihminen.

Tuleeko tällaisia tunteita käyttää hyväksi lapsen kasvatuksessa ja onko se jopa tarpeellista? Pitääkö ihmisen kantaa tuota noloutta ja häpeää läpi elämän, vai voiko niistä sanoutua irti jossain määrin?

Kommentit (3)

Vierailija

Naivisti uskon että mitään erityistä nöyryyttämistä kuten ivailua päin naamaa ei erikseen tarvita, pelkkä toruminen pahan teon jälkeen saanee normaalissa lapsessa heräämään katumuksen tunteen ainakin kun tarpeeksi ikää karttuu.

Ihmisellä voi olla häpeän ja syyllisyyden tunteita sairaalloisessa ja neuroottisessa määrin, mutta terveessä ihmisessä niiden olemassaolo kertoo siitä että hänellä on olemassa jonkinlainen mitta-asteikko sille mitä käytöstä hän itseltään hyväksyy. Muutenhan ihminen tekee mitä mieleen juolahtaa ja suurinpiirtein paskoo pesäänsä.

Toki monet tekevätkin niin varsinkin luontoa kohtaan, ja sitten vielä kehtaavat pokkana väittää ettei ole realistista asettaa luonnon hyvinvointia ihmisten välittömien tarpeiden edelle. (Vaan milläs niitä tarpeita sitten tyydyttelet jos luonto on menetetty...)

Vierailija

Nyt, kun uusi lama uhkaa, tulevat vanhat muistot mieleen.

Jaakko Lassila itki jossain Englannin seminaarissa -90 -luvun alussa, että Suomi menee lamaan. Siis itki, kyyneleet valuivat silmistä.
Suomi menetti miljardeja, lassila kyyneleitä.

Edellisen vuosikymmenen aikana Lassila oli heitellyt mm. puunjalostuksen alalta johtajia syrjään päättäessään itse sellu- ja paperiteollisuuden tulevaisuudesta.

Silloin jo ihmetytti, että millä resursseilla tuo puuhaa asioita, joista ei ymmärrä mitään.

Silloin -90 luvulla ennen lamaa, toivat muut päättäjämme Iloniemen Suomeen, pankkiasiantuntijaksi.
En ole huomannut tuloksia hänen töissään, en silloin enkä nyt.

Uusimmat

Suosituimmat