Onko tämä tutkimus kulttuurihistoriaa vai genetiikkaa?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Uutinen/IS/8.11.08

"Jos naisten keskipalkat nousisivat samalle tasolle kuin miesten, naisista tulisi käytännössä miehiä vauraampia. Näin väittää aiheesta väitöstutkimusta tekevä Henry Laasanen.
- Naiset saavat tuloja sekä ansiotyöstä että miehiltä. Lopputuloksena naisten elintaso ja kulutustaso ovat suuremmat kuin palkkavertailujen perusteella voitaisiin olettaa, perustelee Laasanen.
Henry Laasanen tekee sosiologian väitöstyötään otsikolla Miksi miesten ongelmista ei tule tasa-arvo-ongelmia. Hän kyseenalaisti palkkatasa-arvon käsitettä viimeksi Tampereella pidetyillä Miespäivillä lauantaina.
Laasanen korostaa, että ei arvostele periaatetta, jonka mukaan samasta työstä tulee maksaa samaa palkkaa. Sen sijaan hän pitää harhaanjohtavana näkemystä, että palkkatasa-arvo olisi avain kaikkeen muuhunkin tasa-arvoon.
Suomalaiset ja monet muutkin eurooppalaiset naiset elävät nykyisin miehiä kauemmin ja perivät puolisoiltaan arvokasta omaisuutta. Avioliiton aikana taas miehen tulot koituvat myös naisen hyödyksi.

PALKKA EI OLE PELKKÄÄ RAHAA

Laasasen mukaan hyvä palkka ei merkitse miehelle pelkästään toimeentuloa: palkalla ja asemalla on oleellinen merkitys pariutumismarkkinoilla. Pienituloisimmat miehet jäävät muita useammin ilman puolisoa.
- Suuri palkka on tärkeämpi miehille, tiivistää Laasanen.
Nykytila johtaa Laasasen mukaan siihen, että arvostettua asemaa ja hyvää palkkaa tavoittelevat sellaisetkin miehet, jotka eivät niistä oikeastaan paljon välittäisi. Samaan aikaan naiset pyrkivät työelämässä pikemminkin mielekkäisiin tehtäviin kuin hyväpalkkaisiin.
Kasvatustieteen yliassistentti Marjo Vuorikosken mukaan naisia taas ohjataan jo koulussa ja opiskeluvaiheessa hyväksymään naisalat ja naispalkat. Tilastojen valossa naisen euro on edelleen 80 sentin paikkeilla.
Vuorikoski puhui Miespäivillä perjantaina. Hän muistutti, että naisvaltaisista ammateista monet ovat julkisen sektorin aloja, joihin vaaditaan tutkintoa - mutta palkka ei ole juuri kummempi kuin sellaisilla miesaloilla, joihin koulutusta tarvitaan vähemmän."

Kommentit (5)

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14017
Liittynyt23.6.2005

Joo, tuttu ilmiö. Neuvostoliitossa ammattien arvostus ja palkkatasot tipahtivat kuin lehmänhäntä, kun II maailmansodassa kuolleiden miesten työpanos paikattiin kouluttamalla naisia ko. töihin. Sama trendi näkyy kaikkialla, lässytetäänpä aiheesta ihan kuinka paljon vaan.

Ihmisluonto vaan menee niin, että naiset ei uskalla pyytää lisää palkkaa. Nössömpi sukupuoli, niin psykologisesti kuin kollektiivisesti. Tehyn palkkakiista oli dramaattinen poikkeus kaavasta, joka on jokseenkin universaali. Naiset myös arvostavat mukavia työoloja enemmän kuin miehet. Kaipa jotain maskuliinisuushöttöäkin aiheeseen voi liittää, ja tietenkin ikuinen työnantajatahojen pelko, että nainen synnyttää ja kuppaa työnantajalta rahaa oman toukkansa hoitamiseen.

Hyvä otsikko muuten kyllä. Olen vain itse nyt sovinistinuija-tuulella. Sovinismihan on hieno aate.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija
Neonomide
Joo, tuttu ilmiö. Neuvostoliitossa ammattien arvostus ja palkkatasot tipahtivat kuin lehmänhäntä, kun II maailmansodassa kuolleiden miesten työpanos paikattiin kouluttamalla naisia ko. töihin. Sama trendi näkyy kaikkialla, lässytetäänpä aiheesta ihan kuinka paljon vaan.

Ihmisluonto vaan menee niin, että naiset ei uskalla pyytää lisää palkkaa. Nössömpi sukupuoli, niin psykologisesti kuin kollektiivisesti. Tehyn palkkakiista oli dramaattinen poikkeus kaavasta, joka on jokseenkin universaali. Naiset myös arvostavat mukavia työoloja enemmän kuin miehet. Kaipa jotain maskuliinisuushöttöäkin aiheeseen voi liittää, ja tietenkin ikuinen työnantajatahojen pelko, että nainen synnyttää ja kuppaa työnantajalta rahaa oman toukkansa hoitamiseen.

Hyvä otsikko muuten kyllä. Olen vain itse nyt sovinistinuija-tuulella. Sovinismihan on hieno aate.




Niin, tuo työolojen arvostus palkan sijasta tosiaan jo mainittiinkin. Osittain tässäkin vaikuttaa se, että naiset eivät ole koskaan olleet "elättäjiä", vaan naisten tulot ovat olleet mielummin lisäansioita miehen tuloihin. Yksinäisille naisille taas useimmin riittää se, että ansaitsee sen verran millä tulee toimeen.
Naisten rooli "elättäjänä" tulee esiin yleensä vasta eron jälkeen kun lasten huoltajuus jää äidille ja silloinkin mies makselee elatusmaksuja

Vierailija
Neonomide
Kaipa jotain maskuliinisuushöttöäkin aiheeseen voi liittää, ja tietenkin ikuinen työnantajatahojen pelko, että nainen synnyttää ja kuppaa työnantajalta rahaa oman toukkansa hoitamiseen.

Ainakin pienille ja kannattavuuden rajoilla keikkuville yrityksille raskaudet, äitiys- ja hoitovapaat voivat olla merkittävä taloudellinen rasite. Toisaalta raskaus ei saa olla töihin haettaessa syrjinnän eikä äitiysloma irtisanomisen peruste.

Asiaa kierretään aika yleisesti tekemällä nuorten naisten työsopimukset määräaikaisiksi. Jos nainen ei ole tullut tuona aikana raskaaksi, niin sitten sopimusta voi jatkaa.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14017
Liittynyt23.6.2005
bdbdbd
Niin, tuo työolojen arvostus palkan sijasta tosiaan jo mainittiinkin. Osittain tässäkin vaikuttaa se, että naiset eivät ole koskaan olleet "elättäjiä", vaan naisten tulot ovat olleet mielummin lisäansioita miehen tuloihin.

Samalla kuitenkin viktoriaanisen ajan Englannissa, tuolla patriarkaatin ja naisia alistavan ja toiseuttavan sukupuolimoraalin linnakkeessa, naiset käytännössä käyttivät (lähinnä ylemmässä keskiluokassa) miesten ansaitsemia rahoja kuten lystäsivät ja antoivat miehille lähinnä taskurahaa. "Talous" on siis ollut perhekeskeistä tällaisessa mallissa, ja perheen päätäntävaltaa taloudellisesti on säädellyt nainen.

Monenlaiset järjestelyt ovat siis olleet mahdollisia. Niin ja ko. aikakauden englannissa pojat puettiin tytöiksi ihan vakiona:

Siinä teille genetiikkaa.

bdbdbd
Yksinäisille naisille taas useimmin riittää se, että ansaitsee sen verran millä tulee toimeen.
Naisten rooli "elättäjänä" tulee esiin yleensä vasta eron jälkeen kun lasten huoltajuus jää äidille ja silloinkin mies makselee elatusmaksuja

Ongelmallisiahan ovat juuri aloja koskevien arvostusten muutokset, erot, perusteet ja suhteet "miesten alojen" vastaaviin. Täysin tai melkein klassisesti sukupuolittuneilla aloilla muutosta on vaikeampaa perustella, kun se ei sovi nyky-yhteiskunnan arvoihin subjektista määräytymisestä.

Kuitenkin motivaatiopsykologia, arvostetaanpa yksilö kuinka korkealle tahansa suvereenina liberaalihumanistisena subjektina, ei tipahda taivaalta ja keenistä, vaan muotoutuu monien ympäristötekijöiden kanavoimana. Eikä tällainen puhe yleensä palvele muuta kuin sosioekonomisten rakenteellisten päätösten legitimoinnin hiljaista hyväksymistä tai "luonnollistamista".

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14017
Liittynyt23.6.2005
anomalia
Neonomide
Kaipa jotain maskuliinisuushöttöäkin aiheeseen voi liittää, ja tietenkin ikuinen työnantajatahojen pelko, että nainen synnyttää ja kuppaa työnantajalta rahaa oman toukkansa hoitamiseen.

Ainakin pienille ja kannattavuuden rajoilla keikkuville yrityksille raskaudet, äitiys- ja hoitovapaat voivat olla merkittävä taloudellinen rasite. Toisaalta raskaus ei saa olla töihin haettaessa syrjinnän eikä äitiysloma irtisanomisen peruste.

Mutta naiseus ja nuoruus viittaavat "synnytysalttiuteen" - minkä moni työnantaja varmasti ottaa huomioon, kun suunnilleen tai lähe yhtä hyvä mieshakija on myös ehdolla duuniin, ellei nyt ihan henkilökohtaiseksi sihteeriksi olla palkkaamassa.

anomalia
Asiaa kierretään aika yleisesti tekemällä nuorten naisten työsopimukset määräaikaisiksi. Jos nainen ei ole tullut tuona aikana raskaaksi, niin sitten sopimusta voi jatkaa.

Aivan. Olenkin useaan kertaan maininnut, kuinka alle kolmekymppisten naisten on noin 8 kertaa vaikeampaa saada vakituista duunia kuin yli kolmekymppisten.

Kohtu on siis miinusta, pippeli plussaa. Pippeli näistä kahdesta on enemmän se kulttuurista hegemoniaa implikoiva symboli, siinä missä kohtu ihan konkreettinen vaaratekijä työnantajalle.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Uusimmat

Suosituimmat