Savupiippuvaraaja

Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

Vähentääkö savupiipun vaippaan laitettu varaajasäiliö päästöjä ja miten se vaikuttaa palamiseen pesässä.
Miten piippusäiliö toimii verrattuna kattilavaraajaan, ja mitä sen asentamisesta seuraa lämmittämistä ja energiankulutusta ajatellen.

http://www.savumax.fi/savupiippuvaraajat.php

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Kommentit (10)

Vierailija

Tiiltä on käytetty varaavana massana, mutta lämpö haihtui piipun kautta kun pelti pantiin kiinni. Yläpelti olisi siihen hyvä ratkaisu. Vesimassaa olen itsekin ideoinut hieman.

Vesimassaan on helppo liittää eri lähteet.

Vierailija

nykyisillä kattiloilla ei tule hukkaa juuri yhtään. Veto heikkenee hieman, koska savukaasu jäähtyy aavistuksen enemmän.

Päästövähentymä liittyy energian säästöön.

Veikkaan, jotta kattilakäytössä säästö on 4:n prossan luokkaa. Helppohan se on laskeakin: polttoaineen lämpöarvo - kattilan hyötysuhde. Saksalaisten kondenssikattiloilla vaikutus säästöön saattaa olla jopa negatiivinen (wiessmann)

jos tarttet piippua, niin hommaa sellainen, joka hyödyntää polttoaineen ylemmän lämpöarvon. Alkaa säästöä tulemaan parin kymmenen prossan suuruusluokkaa uudellakin padalla.

Vierailija

Jos ostaa vaikka shellin lähes rikitöntä öljyä,

"Shell Thermo Eco Ultrassa on 95 % vähemmän rikkiä kuin tavallisissa lämmitysöljyissä"

http://www.shell.com/home/content/fi-fi ... 02005.html

niin voi ottaa savut vaikka kämppään sisälle ilman suurempia ongelmia. Eskimot ja intiaanit, ja afrikkalaiset polttaa nuotiota keskellä kämppää. Jos on huuva ja katossa reikä, niin savun suunta on sinne.

Jos rikkiä ei juurikaan ole, niin ei tarvi välittää rikkihapon muodostumisesta, mikä tapahtuisi jos savukaasut kylmenee alle 130 asteen tms.

Juppejänis
Seuraa 
Viestejä504
Liittynyt17.5.2007
Lektu-Elli
Jos ostaa vaikka shellin lähes rikitöntä öljyä,

"Shell Thermo Eco Ultrassa on 95 % vähemmän rikkiä kuin tavallisissa lämmitysöljyissä"

http://www.shell.com/home/content/fi-fi ... 02005.html

niin voi ottaa savut vaikka kämppään sisälle ilman suurempia ongelmia. Eskimot ja intiaanit, ja afrikkalaiset polttaa nuotiota keskellä kämppää. Jos on huuva ja katossa reikä, niin savun suunta on sinne.

Jos rikkiä ei juurikaan ole, niin ei tarvi välittää rikkihapon muodostumisesta, mikä tapahtuisi jos savukaasut kylmenee alle 130 asteen tms.




Jos olet haistanut öljynpolton savukaasuja tiedät kyllä, tuo "ilman suurempia" ongelmia on pikkuisen optimistisesti ajateltu.

Ihmisen kannalta rikki ei ole se suurin ongelma, kun ei rikki savukaasuissa (SO2) ole ihmiselle erityisen myrkyllistä. Häkä ja hiukkaset sen sijaan ovat eikä se hapen syrjäyttäminenkään ihan hyvää tee.

Vierailija
Juppejänis

Ihmisen kannalta rikki ei ole se suurin ongelma, kun ei rikki savukaasuissa (SO2) ole ihmiselle erityisen myrkyllistä. Häkä ja hiukkaset sen sijaan ovat eikä se hapen syrjäyttäminenkään ihan hyvää tee.



Ihmisen kannalta rikki on taloudellinen ongelma, ei terveydellinen. Vähärikkinen öljy säästää rahaa, jos ymmärtää ottaa vesihöyryn latenssilämmön ja kuuman typen (+muut kaasut) energian talteen.

Häkä- ja hiukkaskysymyksissä voit kääntyä intiaanien, tupakoitsijoiden ja eskimoiden puoleen. Tai vaikka partiolaisten, jotka paistaa nuotiolla makkaraa.

Juppejänis
Seuraa 
Viestejä504
Liittynyt17.5.2007

En voi kääntyä eskimoiden, tupakoitsijoiden tai intiaanien puoleen, kun elintapa on vienyt hengen....

Mutta ei rikki ole suurin ongelma latenttilämmön hyödyntämisen suhteen, vaan se kaikki muu hankaluus, joka seuraa savukaasujen tiivistämisestä.

Muutamia mainitakseni:
- likainen lauhde, jota ei saa johtaa viemäriin
- korroosio iskee märkiin savukanaviin ja piippuihin kuin miljoona volttia
- Lämpöpinnat keräävät märkinä hitosti likaa ja roinaa, tukkeutuvat ja syöpyvät
- lauhtuminen vaatii matalaa lämpötilaa ja matalalämpötilaiselle energialle ei ole useinkaan mitään järkevää käyttöä
- Märkä ja kylmä savupiippu aiheuttavat talvisin jäätymisongelmia

Eli energian kaveriksi saa ison kasan ongelmia ja useinkaan saatava lisäenergiamäärä ei ole sen arvoista. Usein energiateollisuudessa jää lauhduttamatta, kun varsin hyvin tiedetään edut ja haitat.

Diam
Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

Jäätyminen on semmoinen tekijä, joka estää käytön vapaa-ajan asunnoissa. Glykolikierto tekee sen kalliiksi. Sijoitus piippuun on muuten hyvä verrattuna palotilan kylkeen. Keraameja käytetään palotiloissa, niin sellaisia piippuunkin. Ei luultavasti tule kestämään täyttä ikää. Paitsi tiiliskiven muodossa voivat.

Pitää lisätä kierron ja säiliön häviöt. Veteen saadaan n. kaksikolmasosaa energiasta hyvässä lykyssä. Lämmitystä systeemi vaatii muutaman tunnin välein talvella, mikäli hyötysuhde on muutenkin heikko. Muuten saattaa riittää aamuin illoin (ei puukattiloissa vaan uuneissa). Ehkä matala veden lämpö riittäisi glykoli kiertoiseen lattialämmitykseen. Pumppua voisi käyttää tuulimylly tai akku. Jos varaajasta luovutaan, niin riittää muuriin kytketty putkikierukka, josta lämmintä vettä saadaan vain lämmityksen aikana.

Nuo sk-energiat eivät kuitenkaan riitä vaan kerto pitää olla uunin palotilaan. Se lisää päästöjä. Olen joskus ajatellut tuota ideaa LS:nä ilmalämmitykselle ja Valmet Kotilämpö on jo ollut 1980 luvun lopulla. Siinä LTO ei ollut kuitenkaan piipun kyljessä.

Vierastan aihetta hieman sillä pidän vetoa niin tärkeänä palamisen kannalta. Savukaasun peseminen ei kai tule milloinkaan kyseeseen pientaloissa. Glykolin käyttö sulkee pois käyttöveden paitsi erillään lämmitettynä.

Homman toiminen tehokkaasti edellyttää keraamista jälkipolttotilaa. Metaani saadaan poltettua kokonaan. Sinne pitäisi syöttää lauhteella (kerätään palotilan pohjalta) tms. lämmitettyä toisioilmaa. Lauhteen puhtautta ei ole mietitty sillä se pitäisi saada pois muutenkin betonin rapautumisen takia. Kierto pitäisi ajastaa hyötysuhdepiikin mukaan panoksen alkuhumaukseen ja pienentää muulloin termarilla ja piipun lämpötilalla. Veto heikkenee piipun lämpötilan mukaan lineaarisesti. Tarvitaan mielellään moni horminen tiilimuuri. Sitä vedätetään kaikista hormeista palamisen aikana ja pistetään peltiä kiinni palon hiipuessa, jottei lämpö karkaa.

Isoin kysymys on lämmön talteenoton putkien sijoittelu ja saumaaminen. Varaajaa ei edes kannata laittaa sen heikon tehon takia. Sen varauskykyä voi verrata sydänmuuriin ja virittää sitä.

Kannattaa ehkä rakentaa lattialämmitykselle, jos haluaa vesivaraajan. Uuni toimii lämmityksen aikana ilmanvaihtona. Se poistaa tilasta ilmaa jopa 50 m3/h, mikäli ei paloilmaa tuoda ulkoa.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Vierailija

Piipun siirtopintaa voisi lisätä uramuodolla ja asentaa yläpellin, joka estää lämmön karkaamisen polton loputtua. Pinnan lisääminen toisi nuohousongelman, jonka voisi hoitaa painepesurilla. Pesuveden voisi saostaa ja haihduttaa.

Vierailija

Mitenköhän toimisi systeemi jossa takan tiilipiipun sisään laitettaisiin teräksinen sisäpiippu jonka ympärillä olisi kierukka tai pieni vesivaippa. Tästä menisi putket lämminvesivaraajaan, varaaja olisi ns. aurinkovaraaja jossa sähkövastus on varaajan yläosassa ja lämmönvaihdin alaosassa. Kesällä voisi käyttää aurinkokeräintä ja talvella kierron voisi yhdistää savupiippukeräimeen. Kiertovesipumppua ohjattaisiin samanlaisilla säätimillä kuin aurinkokeräimissä, siis antureilla jotka tarkkailevat lämpötilan eroja

Uusimmat

Suosituimmat