Rahamarkkinakriisin takana uusi talousrikollisuuden muoto?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kirjoittaa taloustieteen tohtori Pekka Tiainen Työ- ja elinkeinoministeriöstä:

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... SI1MA01gg1

" VIERASKYNÄ

Rahamarkkinakriisin taustalla on uusi talousrikollisuuden muoto

Julkaistu: 10.11.2008 lehdessä osastolla Pääkirjoitus

pekka tiainen

Johdannaiskaupasta tuli kilpavarustelua, jossa pankit ja välittäjät turvautuivat tarvittaessa vilppiin, kirjoittaa Pekka Tiainen.

Rahamarkkinakriisin taustalla on uusi talousrikollisuuden muoto

Nykyistä rahamarkkinakriisiä ei voida ratkaista, jollei ymmärretä koko rahoitussektorin kytkeytymistä johdannaismarkkinoihin ja niiden räjähdysmäiseen kasvuun.

Kriisi ei alkanut syksyllä 2008. Talouden punasoluja - reaalitaloutta - tuhoava verisyöpä alkoi kehittyä jo 1990-luvun kuplatalouden jälkeen. Sen leviäminen on ollut erityisen voimakasta 2000-luvulla.

Rahoitusvalvonta eri puolilla maailmaa on antanut lumehoitoa. On annettu ymmärtää, että asiakkaiden väärä kohtelu ja muut hälytyssignaalit johdannaisasioissa ovat luulosairautta. Väistelyn perusteeksi ei riitä, että taudin paljastuminen olisi horjuttanut luottamusta rahoitusmarkkinoihin.

Suomessa valvontaa on haitannut rahoitussektorin lobbausorganisaation tunkeutuminen syvälle Rahoitustarkastukseen (Rata). Meillä valvottavat rahoittavat valvonnan eikä valvonnan riippumattomuutta ole turvattu.

Rahoitustarkastus on myös sopinut asioista pankkien kanssa - esimerkiksi Conventumin ja Kaupthingin tapauksissa - sen sijaan että olisi puuttunut niiden toimintaan julkisin huomautuksin tai varoituksin tai rajoittamalla niiden toimilupaa.

Rata on puolustautunut sillä, että sen tehtävänä on valvoa pankkitoimintaa yleisellä tasolla. Rahoituskriisi osoittaa valvonnan riittämättömyyden.

Suomessa Conventumin ajautuminen konkurssitilaan ja sen peittely oli yksi hälytyskelloista, joita ei kuunneltu. Sijoittajia ja tallettajia oli houkuteltu panemaan rahojaan pyydyksiin, joista saalistajan oli helppo kerätä rahat voitoikseen.

Houkuttimena käytettiin turvaa ja tuottoa. Kun esimerkiksi ostaa osto-option ja maksaa tästä hinnan, preemion, saa oikeuden ostaa osaketta tiettyyn hintaan, vaikka hinta nousee. Jos hinta laskee, menettää vain preemion muttei niin paljon kuin sellainen, joka on ostanut osakkeet.

2000-luvun taitteen kuplatalous sai aikaan, että asiasta jotain ymmärtävät siirtyivät myyntipuolelle. Oli parempi myydä osto-optioita ja koota preemioita, koska ne jäävät myyjälle, jos kurssi laskee. Sijoituksen saattoi suojata myös käyttäen myyntioptioita eli oikeutta myydä osakkeet entiseen hintaan, jos hinnat laskevat.

Erilaiset tavat tehdä taitavaa suojausta loivat asiakaskunnan, joka oli vanhoillisia ja kankeita pankkeja ja välittäjiä taitavampi, vaikka nämä yrittivät suurilla palkkioilla turvata voittonsa. Syntyi kilpavarustelu, jossa pankit ja välitysjärjestelmä turvautuivat tarvittaessa vilppiin vaatimalla asiakkailtaan jälkikäteen ylimääräisiä ja ylimitoitettuja vakuuksia.

Tämä aiheutti lokakuussa 2008 osakkeiden pakkomyyntikierteen, joka romahdutti rahoitusmarkkinat maailmanlaajuisesti.

Kun pankit ja välittäjät toimivat tavalla, joka on ristiriidassa toiminnan tarkoituksen ja perusluonteen kanssa, ne tulivat samalla aiheuttaneeksi markkinoiden ja toiminnan kuoleentumisen.

Oli syntynyt uusi talousrikollisuuden haara: johdannaismarkkinarikollisuus. Samalla johdannaistoiminta kasvoi suureksi dominopeliksi, jossa yhden dominon kaataminen voi aiheuttaa ketjureaktion, jossa kaikki dominot kaatuvat.

Maailman mitassa johdannaissopimusten kohteiden (osakkeet, valuutat, lainat, hyödykkeet, korot) raha-arvo seitsenkertaistui 2000-luvulla. Kohteiden rahallinen arvo on maailman varallisuuden suuruusluokkaa. Perinteinen kaupankäynti korvautui sopimuksilla tulevista kaupoista ja taloustoimista ja näihin sopimuksiin kohdistuvalla kaupalla.

Kun ostaja maksaa johdannaisesta preemiot, myyjä eli asettaja saa rahat. Ne eivät ole hänelle tuloa vaan velkaa, koska johdannaissopimuksella hän sitoutuu ostamaan esimerkiksi kiinteistön aikaisempaan hintaan, vaikka hinta romahtaisi. Kyse on eräänlaisesta vipuvelasta, joka kasvaa, kun riskien hallinta ei toimi.

Johdannaissyövän pesäkkeet puhkesivat maailmanmittaiseksi pandemiaksi vuosina 2005-2008 luottojohdannaisista. Pankit olivat ostaneet oikeuden myydä lainat pois luottotappioista puhdistettuina sekä vakuutena olevat kiinnitys- ja muut arvopaperit entiseen hintaan, vaikka hinta romahti. Vastapuolten ostolupaukset osoittautuivat kuitenkin kirjoittajiensa nimikirjoitusten arvoisiksi, kun hinnat laskivat rajummin ja luottotappiot kasvoivat enemmän kuin pankkien heille maksamat preemiot. Tämä käynnisti konkurssit ja konkurssiuhkat.

Pankit olivat luulleet hankkineensa turvatakuun holtittomalle lainarahan tarjonnalleen. Tosipaikan tullen muille siirretyt riskit tulivat keittiön kautta takaisin. Pankkiherrat joutuivat pyytämään, että heidän uhrinsa, veronmaksajat, asunnonostajat ja kadun kansa, pantaisiin sammuttamaan heidän rahanjanoaan.

Nyt veronmaksajat ovat vakuuttaneet rahamaailman mokia 3000 miljardin euron verran. Summa on neljä prosenttia maailman kansantuotteesta. YK:n mukaan maailman nälkäongelman hoito maksaisi 30 miljardia ja pahimman köyhyyden poisto vuoteen 2015 mennessä 70 miljardia dollaria, yhteensä siis vajaat 100 miljardia euroa. Rahamaailmalle vipuvelkojen takia annettu vakuussuoja on 30-kertaisesti tämä tarve!

Kiireellisin tehtävä on minimoida kriisin haitalliset vaikutukset talouskasvuun ja työllisyyteen. Se edellyttää nopeita ostovoimaa ja kysyntää tukevia talouspolitiikan ratkaisuja.

Paljon pidempi talkoo tulee siitä, että rahoitussektoria, omistusoikeutta ja kauppaoikeutta koskeva lainsäädäntö sekä rahoitusvalvonta on uudistettava ottamaan huomioon, että johdannaistoiminta on tullut jäädäkseen. Johdannaiskauppa on palautettava tehtäväänsä tuoda vakautta rahoitusmarkkinoille, kun siitä nyt on tullut vaihteluita jyrkentävää keinottelua.

pekka.tiainen@tem.fi

Kirjoittaja on työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva
virkamies. "

Teksti sivuaa tietysti myös ´rikollisen toiminnan´ määrittelyä, vieläpä kansainvälistä sellaista (jos sellainen tässä tapauksessa on löydettävissä).

Taitaa olle "rikollisesta toiminnasta" jaettu yksi NOBEL-palkintokin, se oli se Mendesin ja Sanchesin, vai mitä ne nyt olivat, se ja sama, koska humpuukkimakareita olivat kuitenkin, joiden oma vipurahasto kohtapikaa teki silloisen taloushistorian isoimman konkan. Nyt on jo pantu paremmaksi siinäkin moneen kertaan.

Kommentit (2)

Vierailija
Arkkis
Kirjoittaa taloustieteen tohtori Pekka Tiainen Työ- ja elinkeinoministeriöstä:

Suomessa Conventumin ajautuminen konkurssitilaan ja sen peittely oli yksi hälytyskelloista, joita ei kuunneltu. Sijoittajia ja tallettajia oli houkuteltu panemaan rahojaan pyydyksiin, joista saalistajan oli helppo kerätä rahat voitoikseen.





Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Kommunistisen työväenpuoleen entinen presidenttiehdokas Pekka Tiainen on ajautunut luokkataisteluun pankkiiriliike Conventumin kanssa. Tiainen yritti rikastua johdannaisilla, mutta tuloksena oli reilu puolen miljoonan korvausvelvollisuus pankkiiriliikkeelle sekä 75 000 euron oikeudenkäyntikulut. Tiainen ei käräjäoikeuden päätökseen kuitenkaan tyydy, vaan hän jatkaa taisteluaan hovioikeudessa.

Taistolaisilla oli aikoinaan parhaat laulut, mutta markkinatalouden salat tuntuvat olevan tovereilla aina vaan hakusessa. Suomalainen punapääoma onkin oiva esimerkki marxilaisen talousteorian puutteista, sillä punapääoma ei todellakaan kasaannu vaan se tuntuu jakautuvan amebaakin nopeammin.




http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1 ... :0:0:0:0:0:

Uusimmat

Suosituimmat