Keynesiläinen taloustiede

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Wikipedian määrityksen mukaan:

"Keynesiläinen taloustiede on taloustieteen haara, joka lähtee kokonaiskysynnän vähyydestä syynä taantumiin. Sen mukaan valtion tulee lisätä kysyntää tasoittaakseen suhdannevaihtelua ja saadakseen talouden uudelleen käyntiin. Keynesiläisen taloustieteen voidaan katsoa kannattavan sekataloutta.

John Maynard Keynesin perusteesi oli, että uusklassinen taloustiede on erityistapaus tilanteesta, jossa vallitsee täystyöllisyys. Markkinoiden toiminta on Keynesin mukaan liian kaukana täydellisestä, jonka vuoksi suhdannevaihtelua tulee tasoittaa. Tällöin taantumia voidaan tasoittaa ja ehkäistä työttömyyttä. Uusklassisen mallin mukaan valtion kulutus kuitenkin laskee kokonaiselintasoa pidemmällä aikavälillä. Keynes kuitenkin ajatteli, että valtion tulee puuttua lyhyen aikavälin ongelmiin, koska tasapainoon päätyminen kestää liian kauan. Keynes totesikin, että on turha odottaa, koska "pidemmällä aikavälillä olemme kaikki kuolleet".

Keynesin ajattelu pyrittiin palauttamaan osaksi perinteisempää taloustiedettä. Tärkeässä roolissa oli etenkin John Hicks, joka kehitti 1930-luvulla keynesiläisen teorian keskeisen näkemyksen kuvaavan IS-LM -mallin. Tästä muodostui varsinainen keynesiläinen taloustiede, joka hallitsi 1970-luvulle asti. Tosin Hicks julkaisi 1980-luvulla artikkelin, jossa hän väitti, että oli aikaisemmassa työssään jättänyt pois joitain Keynesin tärkeimpiä ajatuksia, etenkin liittyen epävarmuuden huomioon ottamiseen.

Keynesiläisiä teemoja on edelleen mukana makrotaloudellisessa tutkimuksessa. Nykyään merkittävässä asemassa olevat uuskeynesiläiset pyrkivät rakentamaan malleilleen mikrotaloudelliset perusteet, mutta painottavat analyysissaan keynesiläisittäin esimerkiksi hinta- ja palkkajäykkyyttä. Pienempi ryhmä ovat jälkikeynesiläiset, jotka taas kritisoivat keynesiläisyyttä ja uusklassista taloustiedettä Keynesin ajattelun keskeisten piirteiden laiminlyömisestä."




Viime aikoina on jälleen poliittisessa retoriikassa vaadittu paluuta keynesiläisyyteen, ts. valtion roolin korostamiseen yksityisen kysynnän heikentyessä. Kuitenkin olosuhteet ovat muuttuneet 1930-luvun tilanteeseen verrattuna. Silloin valtion osuus oli merkittävä, nykyisin valtion rooli on heikentynyt. Keynes on itse todennut että Hitlerin talouspolitiikka 1930-luvulla reagoi kaikkein tehokkaimmin vaikeassa tilanteessa. Rooseveltin lääkkeet eivät tepsineet. Tänäpäivänä globalisaatio on kuitenkin edennyt jo niin pitkälle että paluu 1930-luvun keynesiläisyyteen ei onnistu. Olosuhteet ovat muuttuneet.

Lordi Keynesiä syytettiin aikoinaan takinkäännöstä. Tähän syytökseen Keynes itse vastasi:

"Kun olosuhteet muuttuvat, mitä te aiotte tehdä"?



Jos Keynes eläisi itse nyt hän todennäköisesti varoittaisi fundamentalistisesti luottamasta hänen omia oppejaan - olosuhteet kun ovat nyt vain niin perin toisenlaiset kuin 1930-luvulla.

[size=85:1jl6c8zy]Churchill oli yksi niistä, joka sai maistaa Keynesin purevaa ironiaa. "Miksi Churchill saattoi tehdä jotain niin typerää" kysyi Keynes, kun silloinen pääministeri v.1926 halusi jäykkäniskaisesti palauttaa punnan kurssin I maailmansotaa edeltäneelle tasolleen suhteessa dollariin.[/size:1jl6c8zy]

[size=85:1jl6c8zy]Natsit vähät välittivät taloustieteen oppikirjoista ja siitä oli heille suuri etu. He toimivat vaistonpohjalta. Kysyntälamaan he vastasivat massiivisella valtion panostuksella - tulokset olivat hämmästyttävän hyviä - nimittäin työttömyyden suhteen. Hinta oli kuitenkin hirveä. Hitlerin marxilaisuutta edelleen ei haluta tunnustaa.[/size:1jl6c8zy]

Sivut

Kommentit (31)

Vierailija

Hitlerin kotitausta oli auktoritäärinen virkamiesisän käskytalous, kuten nuoruuden sotareissukin. Sen jälkeinen itsenäinen vaihe sisälsi työttömyyttä ja nälkää boheemipiireissä, joista tuo älykäs mies loi oman talousoppinsa, jossa keskeistä oli tiukan keskusjohdon ja vapaan markkinatalouden uskomaton yhdistelmä, jolla tuo hämmästyttävän innovatiivinen ja tuottelias jakso ilmeni.

Tuo englannin painajainen oli puhdaslinjainen narsisti, jonka luutkin joutaisi hirttää.

Vierailija

Eikä suinkaan kaikissa niissä maissa joissa ei siirrytty suinpäin valtiokeskeiseen talouspolitiikkaan 1930-luvulla ajauduttu ojasta allikkoon - taloudelliseen romahdukseen ja oikeistodiktatuureihin (Saksa) tai kyvyttömiin kansanrintamahallituksiin (Ranska, Espanja). Yksi onnistujista oli Suomi. Suomi nousi lamasta tiukan talouskurin ohjelmalla, kommustilakien säätämisellä ja Mäntsälän kapinan kukistamisella. Kun esim. USA:ssa lama jatkui pahana aina vuoteen 1941 asti alkoi Suomessa voimakas elpyminen jo v.1932 lopulla viennin vetäessä. Osatekijänä oli se, että Suomi ei ollut erityisen teollistunut vielä tuossa vaiheessa.

[size=85:2l7xg6dz]"Risto Rytin talouspolitiikka oli erittäin liberaalia. Hän uskoi Anders Chydeniuksen ajatuksiin ja piti kaikenlaista valtion puuttumista talouselämään pahana ja haitallisena. Hänen yleinen sosialisminvastaisuutensa ja samaan aikaan Neuvostoliitossa ja Saksassa nähdyt ääriesimerkit vaikuttivat varmasti myös hänen talouspoliittisten periaatteidensa syntyyn." (lähde: Wikipedia)[/size:2l7xg6dz]

Vierailija
tietää
Hitlerin kotitausta oli auktoritäärinen virkamiesisän käskytalous, kuten nuoruuden sotareissukin. Sen jälkeinen itsenäinen vaihe sisälsi työttömyyttä ja nälkää boheemipiireissä, joista tuo älykäs mies loi oman talousoppinsa, jossa keskeistä oli tiukan keskusjohdon ja vapaan markkinatalouden uskomaton yhdistelmä, jolla tuo hämmästyttävän innovatiivinen ja tuottelias jakso ilmeni.




Natsi-Saksassa ei ollut mitään vapaata markkinataloutta. Kyseessä oli melkoisen selvä valtiososialismi, johon siirryttiin vaihe vaiheelta. Korjattakoot tässä yhteydessä eräs aiemmin esittämäni väite. Nimittäin väitin että se joka totesi aikoinaan että "natsi-Saksa alkaa muistuttumaan [taloudenpidoltaan] bolshevistista Venäjää" ei ollut Fritz Todt, vaan FRITZ THYSSEN, Krupp-yhtymän pomo. Tämä kommentti kuultiin teollisuusmogulilta v. 1940.

Fritz Thyssen said in 1940: "Soon Germany will not be any different from Bolshevik Russia; the heads of enterprises who do not fulfill the conditions which the ‘Plan' prescribes will be accused of treason against the German people, and shot."



Thyssenin kommentti lyö luut kurkkuun niille, jotka näkevät Hitlerin talouden mukamas sekataloutena.

Vierailija

Niille jotka eivät vielä ymmärrä miten perusteellisesti talouselämä on muuttunut viime vuosikymmeninä neuvoisin kuuntelemaan RADIOATELJEE ESITTÄÄ: "KERTOI FRANK".

http://areena.yle.fi/toista?id=1655529

Suosittelen

"Jos etsitään ajan henkeä ilmentävää aikamme sankaria, katse saattaa hyvinkin osua menestyvään liikemieheen.Tätä ilmiötä - liikemiesmenestyksen ihannointia - tarkastelee satiirin keinoin yhdysvaltalaisen radiokirjailijan Joe Frankin ideaan pohjautuva fiktiivinen radiofeature Kertoi Frank.Se on spekulatiivinen kuulokuva lähitulevaisuudesta, innovaatioyliopiston avajaisista, joissa juhlaluennon pitää tuo aikamme sankari, innovatiivinen liikemies.Ohjelman käsikirjoitus ja ohjaus on Matti Ripatin. Kertojat ovat Tiia Louste ja Eero Saarinen. Toteutus on Pekka Lapin ja tuottaja on Harri Huhtamäki."

Vierailija

Rooseveltin lääkkeet eivät tepsineet.
Kyllä Rooseveltin lääkkeet toimivat aikanaan.
Ei löydy lainausta,täytyy koettaa omalla:toomany

Vierailija

Rooseveltin "New Deal" ei todellisuudessa purrut, sillä konstit olivat Hitlerin lääkkeisiin verrattuna peräti vaisut. Vielä 1940 USA:ssa oli peräti 15 miljoonaa työtöntä. Todellinen "New Deal" oli Pearl Harbour - se lopetti työttömyyden USA:ssa vuosiksi kuin seinään.

Tätä taustaa vasten on myös ymmärrettävää miksi USA sodan jälkeen omaksui "sotilaallisen keynesiläisyyden" (kylmä sota -->kilpavarustelu).

Vierailija

Oheisessa dokumentissa kuvataan pähkinänkuoressa natsien talouspolitiikka:

http://tinyurl.com/56cyxj

Komento/suunnittelutalouden piirteet ovat ilmeisiä, vaikkei yksityiseen omistusoikeuteen juurikaan puututtu. Usein muuten unohdetaan. että natsien talouspolitiikka perustui yli varojen elämiseen, mikä ei olisi ollut loputtomiin mahdollista. Vuonna -39 enää vain puolet valtion menoista pystyttiin rahoittamaan valtion tuloilla. Sitten alkoikin sota, joka "pelasti" tilanteen.

# Government income had been 10 billion Reichsmarks in 1928. In 1939, it was 15 billion. However, government spending had increased from 12 billion Reichsmarks in 1928 to over 30 billion in 1939.
# From 1933 to 1939, the Nazi government always spent more than it earned so that by 1939, government debt stood at over 40 billion Reichsmarks.

Vierailija
Rere
Oheisessa dokumentissa kuvataan pähkinänkuoressa natsien talouspolitiikka:

http://tinyurl.com/56cyxj

Komento/suunnittelutalouden piirteet ovat ilmeisiä, vaikkei yksityiseen omistusoikeuteen juurikaan puututtu. Usein muuten unohdetaan. että natsien talouspolitiikka perustui yli




Eipä ole kummoinen artikkeli. Natsitaloutta veti yksi asia: sotakoneen rakentaminen. Ei kukaan Bushiakaan syytä suunnitelmataloudesta samalla perusteella.

Hitler ei talouspolitiikasta paljon perustanut, hänen mielestään ongelmat johtuivat siitä että arjalaisen rodun elintila oli liian pieni. Göringin taloussuunnittelu perstui siihen että mennään hakemaan Ukrainasta ruokaa.

Natsien perusreseptissä oli muuten samanlainen piirre kuin Mussolinilla: naiset haluttiin pois työelämästä, se toteutettiin antamalla etuja ja määräämällä sanktioita.

Natsit eivät myöskään saavuttaneet mitään täystyöllisyyttä. He lakkauttivat ay-liikkeen ja poistivat työttömien tilastoinnista juutalaiset ja marxilaiset ja muut vastustajat. Ja sosiaalipolitiikka perustui äärimmilleen vietyyn sosiaalidarwinismiin: vajaakykyisiä ei suinkaan pyritty auttamaan samalle viivalle muiden kanssa, vaan saatettiin yksinkertaisesti surmata.

http://www.papillonsartpalace.com/nazi.htm
http://motlc.wiesenthal.com/site/pp.asp?
c=gvKVLcMVIuG&b=395193

Hitlerin suhteesta Kruppiin käy ilmi mikä oli strategia:

Vielä tammikuun lopulla 1933 hän yritti myös vaikuttaa presidentti Paul von Hindenburgiin, ettei tämä nimittäisi Hitleriä kansleriksi. Toisin kuitenkin kävi, Hitler sai nimityksensä 30. tammikuuta 1933. Kolme viikkoa myöhemmin Hjalmar Schacht järjesti kokouksen Saksan suurimpien teollisuusjohtajien kesken. Kokouksessa Hitler vakuutti, ettei demokraattisia vaaleja enää pidettäisi, ettei yrityksiä kansallistettaisi ja että asevarustelu käännettäisiin uuteen nousuun. Saksan armeijan joukkojen määrää kasvatettaisiin huomattavasti. Natsit eivät tulisi häiritsemään teollisuutta eikä liiketoimintaa. Hitler myös ajaisi radikaalit vallankumousmieliset natsipuolueesta tai ainakin määräävistä asemista. Ammattijärjestöjä ja liittoja ei enää siedettäisi vaan teollisuusjohtajat tulisivat saamaan takaisin hallitsevan asemansa. Hitlerin pidettyä puheensa Gustav Krupp von Bohlen nousi ja kiitti puhujaa asioiden selkiyttämisestä. Gustav Kruppista tuli yhdessä yössä varaukseton natsien tukija ja pian myös puolueen jäsen.
Saman vuoden elokuussa Gustav Krupp saikin kunniatehtävän, hänestä tuli Adolf Hitler-rahaston hallituksen puheenjohtaja. Rahasto sai tulonsa teollisuusjohtajien natsipuolueelle antamista suurista lahjoituksista. Lisäksi hänestä tuli Saksan teollisuusjohtajien yhdistyksen puheenjohtaja.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustav_Kru ... nd_Halbach

Vierailija

Johtavat natsit totesivat samansuuntaisesti ettei yksityisomistuksella ollut merkitystä kun voitot veroitettiin ja osinkovirta omistajille kuivui. Natsipuolueen vallan betonointi merkitsi käytännössä sitä että useista Saksan yrityksistä tuli pelkkä valtion jatke.

Vierailija
ralf64
Johtavat natsit totesivat samansuuntaisesti ettei yksityisomistuksella ollut merkitystä kun voitot veroitettiin ja osinkovirta omistajille kuivui.

Sinulla on siis varmastikin jokin viite siihen että saksalainen sotateollisuus ei rikastunut II maailmansodan alla? Enpä usko. Ei niin, että asialla olisi suurta merkitystä, ero on periaatteellinen. Sosialismi pyrkii teoreettisella tasolla tulonjaon tasaisuuteen, tasa-arvoon ja inklusiivisuuteen. Natsien päämäärät olivat päinvastaisia, kuten koko sotaa edeltäneen muunkin oikeistoradikalismin.

Mielenkiintoista on, että Marxin yhteiskunnallisen työn käsite alkaa vasta nyt nousta globalismin kautta uudelleen pinnalle. Se on aika keskeinen pointti, joka on ohitettu. Luepa Ralf, joskus kirja:
http://www.guardian.co.uk/education/200 ... n.shopping

Vierailija

Amerikkalaisen historian opettajan ilmeisesti opetusmateriaaliksi tiiviiseen muotoon puristettu artikkeli on hyvinkin "kummoinen", sillä siitä käy selkeästi ilmi muutamien keskeisten tunnuslukujen perusteella kuinka huteralla pohjalla Natsi-Saksan "talousihme" oli rauhan vielä vallitessa. (Artikkeli on toki luettavampi alkuperäisessä doc-formatissa, html:nä se on juosten kustun näköinen.)

En nyt lähde artikkelia referoimaan yksityiskohtaisesti, mutta siinäkin esimerkiksi mainitaan selvästi, että natsit keskittyivät sotakoneiston rakentamiseen ja talouspolitiikka palveli tätä päämäärää. Jos talous, jossa työntekijöiden ja työnantajien oikeuksia rajoitetaan ja valtio määrittelee yksityiskohtaisesti tuotantotavoitteet ja asettaa pakotteita (jos ehkä porkkanoitakin) niiden saavuttamiseksi niin kattavasti niin monella sektorilla kuin Natsi-Saksassa tehtiin ei ole komento/suunnittelutalous (tai vähintäänkin sisällä sellaisen piirteitä), niin sitten suunnittelu/komentotalouksia ei ole (ollut) olemassakaan.

Se on totta, ettei Bushia suunnitelmataloudesta voi moittia samalla syyllä eikä varmaan monella muullakaan perusteella.
Tämä lienee kuitenkin ilmiselvä asia, joka ei kommentointia kaivanne.

acedia
Hitler ei talouspolitiikasta paljon perustanut, hänen mielestään ongelmat johtuivat siitä että arjalaisen rodun elintila oli liian pieni. Göringin taloussuunnittelu perstui siihen että mennään hakemaan Ukrainasta ruokaa.

Ei perustanut tosiaankaan eikä Göringkään taloudesta paljoa ymmärtänyt. Kuitenkin vuosien 1933 -1939 Saksassakin oli pakko tehdä budjetteja ja hoitaa kansantaloutta. Siinä natsit onnistuivat huonommin kuin yleisesti ymmärretään.

acedia
Natsien perusreseptissä oli muuten samanlainen piirre kuin Mussolinilla: naiset haluttiin pois työelämästä, se toteutettiin antamalla etuja ja määräämällä sanktioita.

Natsit eivät myöskään saavuttaneet mitään täystyöllisyyttä. He lakkauttivat ay-liikkeen ja poistivat työttömien tilastoinnista juutalaiset ja marxilaiset ja muut vastustajat. Ja sosiaalipolitiikka perustui äärimmilleen vietyyn sosiaalidarwinismiin: vajaakykyisiä ei suinkaan pyritty auttamaan samalle viivalle muiden kanssa, vaan saatettiin yksinkertaisesti surmata.

Tuo kaikki on totta, "täystyöllisyys" saavutettiin suurelta osin keinoilla joita voisi kutsua tilastotemppuiluksi. Tosin niin kuin sanot, se oli joidenkin temppuilun kohteeksi joutuneiden ryhmien osalta kaikkea muuta kuin ne vippaskonstit, joilla siivotaan esimerkiksi Suomessa nykyisin työttömyystilastoja.
Suuria tekijöitä Saksan työllisyystilastoissa olivat mainitsemiasi lisäksi massiivinen armeijan kasvattaminen ja erilaiset nuorten työleirit yms. Armeijassa (alokkaat jne) ja nuorison työpalveluissa olevat ihmiset olivat poissa työttömyystilastoista. Numeerisesti merkittävä osa kansasta.

acedia
Hitlerin suhteesta Kruppiin käy ilmi mikä oli strategia:

Totta kai ne teollisuuspiirit (ja niitä oli paljon), jotka hyötyivät natsien varustelupolitiikasta tukivat häntä. Mikäpä sen mukavampaa kun tilauksia tulee solkenaan eikä tarvitse turhaan kilpailla markkinoilla.

Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että nuori amerikkalainen historian opettaja on onnistunut kiteyttämään artikkelissaan erinomaisesti natsien talouspolitiikan epäonnistumisia keskeisten taloudellisten indikaattorien kautta. Raaka-aineriippuvuudesta ei päästy eroon, jopa ruuan riittävyys oli uhattuna jossain vaiheessa, reaaliansiot olivat vuonna 1938 vuoden 1928 tasolla ja ennen kaikkea kaikki "edistys" mikä oli saavutettu oli vahvasti velkavetoista. Ilman sotaa Natsi-Saksan talous ja Natsi-Saksa olisivat ilmeisesti kaatuneet muutamassa vuodessa finanssikriisiin, mikä toki olisi ollut maailmalle luultavasti parempi vaihtoehto kuin maailmansota.

tli
Seuraa 
Viestejä1057
Liittynyt11.11.2005
acedia



Lukaisin pintapuolisesti tuon jutun läpi, sillä on aina mielenkiintoista, kun Marx:ia yritetään vakavasti tulkita. Onhan jutussa osin perääkin, kuten esim. se, että Marx on tosiaan sanonut, että hän ei ole marxilainen "Je ne suis pas marxist". Samoin siinä on perää, että Marxin erinomainen talous- ja yhteiskuntatieteellinen analyysi on osittain syrjäytetty myöhemmin poliittisiin valta-asemiin nousseiden marxilaisten vaikutuksesta, kuten esim. Leninin vaikutuksesta.

Tuo Deshain, jos nyt muistin nimen oikein, oma asiantuntemus Marxin ajattelusta ei nyt kuitenkaan vaikuttanut ollenkaan vakuuttavalta. Kopsasin jutusta yhden kappaleen:

Deshai (Faisal Islamin mukaan)
Marx developed some pioneering economics. He was the first economist to incorporate an explanation of boom and bust within his theory. He constructed a simple model to show how profit came from the exploitation of the 'surplus value' of labour. This led to the ups and downs of profitability. But in volume II of Das Kapital Marx calculates a numerical scheme of a capitalist economy which does not run into crisis and enjoys perpetual growth.



Esim. tässä Deshai mielestäni yhdistää väärin Marxin suhdanneteorian vain lisäarvon vaihteluihin. Samalla hän yksinkertaistaa Marxia. Marxin suhdanneajattelun ytimen muodosti mielestäni pääoman kokonaiskierron analyysi ja siihen liittyvä kierron katkosten syntyminen missä tahansa kierron vaiheessa. Siis Marxin mukaan pääoman kierto voi katketa eri vaiheissa kuten esim. tuotantovaiheessa, raaka-ainemarkkinoilla tai vaikkapa rahamarkkinoilla. Marx siis teoretisoi kriisin syntymisen mahdolliseksi myös finanssimarkkinoilla, mitä tällä hetkellä koemme.

Sen, että juuri kapitalismissa syntyy näitä pääoman kierron katkoksia, Marx liitti pääomien silmittömään kasaamiseen, mikä johtaa säännöllisesti aika ajoin toistuviin tilanteisiin, jolloin syntyy pääomien liikakasaantumista niin, että se ylittää realisoitumisensa rajat, jolloin tapahtuu romahdus, minkä vaikutukset leviävät koko pääoman kiertoketjuun. Esim. termi "ylituotantopula" saattaa vielä olla joillakin muistissa, vaikka sitä ei enään pitkään aikaan ole juurikaan käytetty. Se jollain tavoin luonnehtii tilannetta aika osuvasti.

Toiseen jutun kohtaan viitaten voisi sanoa, että Marx tosiaankin teki tarkkoja laskelmia siitä, kuinka talous voisi toimia ilman toistuvia kriisejä. Laskelmien perusideana oli kuitenkin se, että juuri nämä pääoman ylikasaantumistilanteet pitäisi välttää siten, että koko tuotanto- ja pääomien kiertoketjua pitäisi ohjailla niin, että kaikkien sektorien ja kierron eri vaiheiden pitäisi toimia tasapainossa suhteessa toisiinsa eli missään ei ylitettäisi kierron jatkumisen rajoja ja ehtoja. Tätä tuskin Marx:kaan piti mahdollisena kapitalismissa, jossa eri pääomaryhmittymät ja erilliset yritykset käyvät keskenään veristä kilpataistelua siitä, ketkä onnistuvat kahmimaan itselleen voittoina suurimman osan kansan työllään tuottamasta taloudellisesta arvosta.

Vierailija
tli

Esim. tässä Deshai mielestäni yhdistää väärin Marxin suhdanneteorian vain lisäarvon vaihteluihin.

Varmaankin viitataan siis voiton suhdelukuun, joka nousukautena pienenee Marxinkin mukaan, kun investointivauhti ylittää tuottavuuden kasvun.

Vierailija

"Risto Rytin talouspolitiikka oli erittäin liberaalia. Hän uskoi Anders Chydeniuksen ajatuksiin ja piti kaikenlaista valtion puuttumista talouselämään pahana ja haitallisena. Hänen yleinen sosialisminvastaisuutensa ja samaan aikaan Neuvostoliitossa ja Saksassa nähdyt ääriesimerkit vaikuttivat varmasti myös hänen talouspoliittisten periaatteidensa syntyyn." (lähde: Wikipedia)

Lainaamaltasi sivulta: "Kovan markan politiikka johti siihen, että Ryti piti kiinni kultakantaa tarkoittavasta puntasidoksesta niin pitkään, että reaalikorko Suomessa nousi ja lama syveni aiheuttaen pakkohuutokauppoja, pulaliikkeitä ja oikeistoradikalismia. Hän ilmeisesti aliarvioi työmarkkinoiden jäykkyyden, minkä vuoksi hintojen ja palkkojen sopeutuminen kilpailukykyiselle tasolle onnistui vain kivulloisen hitaasti. "

Kannattaa lukea koko teksti..

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat