Puiden ilmastoa viilentävä vaikutus

Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

Ihan tämmöinen ajatus vain, ajattelin josko joku täällä tietäisi paremmin.

Luin New Scientististä jutun jonka mukaan metsät heijastavat auringon lämpöenergiaa takaisin avaruuteen varsinkin jos niiden typpipitoisuus on korkea.

Vaan perustuuko puiden viilentävä vaikutus tosiaan tähän? Kun oma maalaisjärkeni sanoo että kysymys on siitä että se säteilyenergia joka normaalisti muuttuisi maahan osuessaan lämmöksi, muuttuukin yhteyttämisen myötä kemialliseksi energiaksi.

Onko joku arvioinut paljonko merkitystä tällä ilmiöllä on, jos ollenkaan? Eli että sätelyenergiasta osa ei muutu lämmöksi eikä heijastu pois, vaan sitoutuu molekyyleihin. Kuinka suuri osa kasvin lehdelle lankeavasta säteilyenergiasta siis muuttuu kemialliseksi energiaksi?

Kommentit (8)

Vierailija
PeterH
metsät heijastavat auringon lämpöenergiaa takaisin avaruuteen varsinkin jos niiden typpipitoisuus on korkea.
Vaan perustuuko puiden viilentävä vaikutus tosiaan tähän?

En tiedä perustuuko, mutta maalaistaustaisena tiedän, että typpipitoisessa maassa kasvit ovat reheviä, lehdet ovat suuria ja pehmeitä. Ne ovat nestepitoisempia kuin esim. fosforipitoisessa maassa, jossa kasvit ovat kuivempia, kovempia ja kylmänkestävämpiä ja joista tulee vaikutelma kuin niiden kasvusto olisi harvempi.

Tuuheassa metsässä hiihdellessäni on ollut huomattavasti lämpimämpää kuin aukealla tai harvassa metsässä hiihtely.
Ja jos puutarhassa on hallan kulkutie, voi kylmälle arkoja kasveja suojella istuttamalla pensaita hallan kulkutielle.

Vierailija

Puut varjostavat maata, joten metsässä voi olla viileämpää aurinkoisella säällä. Riippuu onko lehtimetsä vai joku harva mäntymetsä. Puut myös haihduttavat vettä ja silloin myös lämpöä kulkeutuu pois. Lisäksi kun puut ylläpitävät sadekiertoa, niin maa ei muutu aavikoksi.

Vierailija

Käytännännössä ainakin keskikesällä on tosi vilpoisaa olla auringolta suojassa lehtipuiden varjossa. Olen monta kertaa asian testannut ihan vaan pojottamalla keskikesällä suoraan auringon alla. Ja sitten olen vetäytynyt lehtipuiden varjoon. Tosin ilman lämpötilan ero metsässä ja koko päivän
auringon alla olevan marketin pihan välillä on vaan n. 2 celsius astetta.Mittausvirhettäkin voi mittauksissani olla.

Muuten, miksi useissa eri kulttuureissa käytetään päähinettä silloin kun ollaan työskentelemässä suoraan auringon alla. Lisäksi keskikesällä on mieluisampaa olla kotona varjon puolella kun iltapäivä koittaa.

Vierailija

Metsässä on viileää pääasiassa haihtumisen tähden. Iso puu haihduttaa satoja litroja vettä päivässä. Yhden neliömetrin alueelle tulee kirkkaana päivänä auringon säteilyä meillä keskipäivällä noin 900 W ja suuren puun haihdutus vaatii noin 500 000 000 Ws, joka vastaa noin 20 neliömetrille tulevaa auringon säteilyä.

Mielenkiintoinen laskelma.
Onko ihmisen toimesta tehty sademetsien hävitys niin laajamittaista, että sillä olisi osuutta ilmaston lämpenemiseen?
Alkujaan sademetsiä oli noin 15-16 miljoonaa neliökilometriä. Nyt niitä on jäljellä 7,5-8 miljoonaa neliökilometriä. Hävitetyllä alueella, 8 000 000 km², kasvoi noin 2,4E11 puuta (300 puuta/ha), jotka haihduttivat vettä 1,8E13 m³/a (esimerkiksi kumipuu 0,2 m³/d) joka vastaa liki Itämeren vesimäärää. Silloin kun puita vielä oli, haihtumiseen kului auringon säteilyenergiaa 4,1E22 J/a = 1,3E15 W. Haihtumiseen kulunut energia vapautuu ilmakehässä pilvien muodstumisen yhteydessä, josta siitä suurin osa säteilee avaruuteen.
Aikaisemmin haihdutukseen kulunut energia jää metsän poistumisen jälkeen maanpinnalle. Energiamäärä vastaa jokaiselle maapallon neliömetrille lämmitystehoa 2,5 W/m², joka nostaa hieman maapallon keskilämpötilaa.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005
Paco
Metsässä on viileää pääasiassa haihtumisen tähden. Iso puu haihduttaa satoja litroja vettä päivässä. Yhden neliömetrin alueelle tulee kirkkaana päivänä auringon säteilyä meillä keskipäivällä noin 900 W ja suuren puun haihdutus vaatii noin 500 000 000 Ws, joka vastaa noin 20 neliömetrille tulevaa auringon säteilyä. Mielenkiintoinen laskelma.

Alkuperäiseen kysymykseeni viitaten, tässä lainaus Wikipediasta (Photosynthesis):

"The light energy is converted to chemical energy using the light-dependent reactions. This chemical energy production is about 5-6% efficient, with the majority of the light that strikes a plant reflected and not absorbed.[4] However, of the energy that is absorbed, approximately 30-50% is captured as chemical energy."

Eli; Auringonvalon tehosta 5-6% menee yhteyttämiseen, jonka hyötysuhde on 30-50%. Eli mikäli hahmotin oikein, 1.5% - 3% tuosta mainitsemastasi wattimäärästä sitoutuu kemialliseen energiaan ( = eli ei lämmitä). Pitääkö paikkansa? Eli voidaanko olettaa että kasvillisuus viilentää silloinkin jos se ei haihduta merkittävästi vettä, mutta kuitenkin yhteyttää?

Vierailija
PeterH

Eli; Auringonvalon tehosta 5-6% menee yhteyttämiseen, jonka hyötysuhde on 30-50%. Eli mikäli hahmotin oikein, 1.5% - 3% tuosta mainitsemastasi wattimäärästä sitoutuu kemialliseen energiaan ( = eli ei lämmitä). Pitääkö paikkansa? Eli voidaanko olettaa että kasvillisuus viilentää silloinkin jos se ei haihduta merkittävästi vettä, mutta kuitenkin yhteyttää?

Piää paikkansa, mutta lisäksi kasvit kuljettavat ravinteita veden avulla. Tästä syystä haihduttaminen on välttämätöntä. Vettä tarvitaan useita satoja litroja yhtä muodostunutta kuivaa kasviaines kilogrammaa kohti. Suomen metsät haihduttavat noin puolet sateesta lopun sadeveden virratessa järviin ja jokiin. Jos metsä hakataan pois virtaukset kaksinkertaistuvat ja mahdollisesti paikallisilmasto lämpenee.

Vierailija
Paco

Mielenkiintoinen laskelma.
Onko ihmisen toimesta tehty sademetsien hävitys niin laajamittaista, että sillä olisi osuutta ilmaston lämpenemiseen?

Oho, aika hurjalta muutokseltahan tuo kuulostaa. Ja aina vain ne hullut hakkaavat lisää metsää.
Tähän täytyy tosin vielä lisätä se hiilimäärä, joka kasvimassaan on ollut sitoutuneena ja joka nyt pyörii tuolla ilmakehässä hiilidioksidina.

Uusimmat

Suosituimmat