Onko liikunta terveellistä?

Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Onko liikunta oikeasti terveellistä? Jos on muutenkin hoikka eli ei ole ylipainoa tai ylimääräistä rasvaa kehossa.. onko liikunta silti terveellistä? Onko varmasti? Kuluttaako liikunta kroppaa? Tuleeko liikuntaa harrastaneelle vanhempana enemmän kipuja ja onko paikat kuluneempia, nivelet sun muut.. "polttaako" ihminen liikunnalla kehonsa nopeammin loppuun? Ei mielellään huuhaata, haluaisin oikeasti tietää. Arvon tässä kannattaako minun aloittaa harrastamaan aktiivista liikuntaa vai ei, kysymys on siis elämästäni. Myönnän että parempi olo siitä ainakin tulee, mutta onko se psyykkinen illuusio (suggestoitunutta) perustuen olettamiini terveyshyötyihin vai onko se hyvä tunne ihan todellista. Ja onko se liikunta oikeasti myös terveellistä, kannattaako sitä harrastaa.

くそっ!

Kommentit (14)

Vierailija

Ei se että liikuntaa vai ei. Täysi liikkumattomuus vie puupalttooseen. Kehotyyppi, perusterveydentila ja kiinnostukset ratkaisevat millaista kannattaa harrastaa. Pingis ja painonnosto ovat erityyppisille persoonille sopivia. Sosiaaliselle joukkuepeli on hyvä ja erakolle suo-ojankaivuu.

Monasti kiinnostus uinuu piilossa koko alkutaipaleen ja herää yllättäen asiaan täysin odottamatta ja jatkuen niin kauan kuin ihminen siihen kykenee. Myöhemmällä iällä ei samoihin pysty ja sen hyväksyy yleensä helposti.

Ihminen kuluu ja ei kulu käytössä. Terveet nivelet ovat itsekorjaavia. Lihasmassa vähenee iän myötä ja sydämen pumppausteho laskee. Lihaskoordinaatiokin heikkenee. Ihmiskehon takuu loppuu nelikymppisenä.

asdf
Seuraa 
Viestejä11069
Liittynyt16.3.2005

Liikunta antaa välittömästi pienen endorfiinikännin ja pidemmällä aikavälillä kohentaa yleisestikin mielialaa. Parempi kunto helpottaa elämää; ei hengästy rappusissa ja kauppakassit ei tunnu painavilta. Eläminen on mukavampaa, kun on kohtuullisessa kunnossa. Ainakin tällaiselle alakuloisuuteen taipuvalle tyypille liikunta on paras tapa pysyä järjissään. Nämähän ovat oikeastaan enemmän psykologisia kuin fyysisiä syitä liikunnan puolesta.

Liikunnalla on tietysti haittansa. Liikuntaa aktiivisesti harrastava luultavasti loukkaa itsensä joskus, kenties useastikin. Sen lisäksi monet lajit kuluttavat niveliä ja tietysti muutenkin kroppaa. Siitä huolimatta, todistetusti liikuntaa harrastavat elävät pidempään ja ovat terveempiä kuin sitä harrastamattomat.

Ja kuitenkin toisaalta... jos ei koe liikuntaa millään tavalla omakseen, uskoisin, että elää paljon onnellisemman elämän miettimättä koko urheilua, kuin pohtimalla, että pitäisköhän munkin ryhtyä, vaikkei huvita. Tilastojen mukaan se elämä on lyhyempi, mutta uskoakseni varmasti mukavampi.

Juoni
Seuraa 
Viestejä1461
Liittynyt20.10.2005
asdf
Liikunta antaa välittömästi pienen endorfiinikännin ja pidemmällä aikavälillä kohentaa yleisestikin mielialaa. Parempi kunto helpottaa elämää; ei hengästy rappusissa ja kauppakassit ei tunnu painavilta. Eläminen on mukavampaa, kun on kohtuullisessa kunnossa.



Riippuu mitä lajia harrastaa.

Itse harrastan melko tunnollisesti itseni kasvattamista, joka myös kehonrakennuksen nimellä tunnetaan.

Äkkiseltään voisi luulla että kyseinen laji helpottaisi arkea juuri yllä mainituilla tavoilla, mutta todellisuudessa monessa kohtaa käy juuri päinvastoin, sillä haettaessa lihaskasvua on treeni väkisinkin melkoista voimailua, jonka käytännön (yhtenä) seurauksena on kestävyyden melkoisen raju lasku:

Kännykkään puhuminen minuuttia pidempään on yhtä helvettiä olkapään väsymisen takia ja yleensäkin aina joku lihasryhmä on sen verran kipeä että yleinen liikkuminen vaikeutuu.


Ainakin tällaiselle alakuloisuuteen taipuvalle tyypille liikunta on paras tapa pysyä järjissään. Nämähän ovat oikeastaan enemmän psykologisia kuin fyysisiä syitä liikunnan puolesta.



Olen havainnut että itselleni kuntosalilla säännöllisesti käyminen toimii ikäänkuin säntillisen ja edes jotenkuten kurinalaisen elämän indikaattorina: Jos ei käy salilla, tekee muutenkin kaikkea vähän puoliteholla, jos edes sillä.


Liikunnalla on tietysti haittansa. Liikuntaa aktiivisesti harrastava luultavasti loukkaa itsensä joskus, kenties useastikin. Sen lisäksi monet lajit kuluttavat niveliä ja tietysti muutenkin kroppaa. Siitä huolimatta, todistetusti liikuntaa harrastavat elävät pidempään ja ovat terveempiä kuin sitä harrastamattomat.



Niin, tosin kausaalisuhteen suunnasta en olisi niinkään varma: Liikunnan harrastamiseen taipuvaiset ihmiset kun ovat usein luonteeltaan muutenkin positiivisia ja eteenpäin pyrkiviä, kuin täysin fyysisesti passiiviset.

Vierailija

Pitkäkestoisessa ja rasittavassa liikuntasuoritteessa (esim. maraton) keho on vapaille radikaaleille huomattavasti enemmän alttiina, kuin vaikkapa punttisalitreenissä, näin karkeasti eriteltynä. Olen myös laittanut merkille, että juuri tällaisia rankkoja aerobisia lajeja harrastavat näyttävät useissa tapauksissa ikäistään vanhemmilta.

Vierailija
Ronron
Onko liikunta oikeasti terveellistä? Jos on muutenkin hoikka eli ei ole ylipainoa tai ylimääräistä rasvaa kehossa.. onko liikunta silti terveellistä? Onko varmasti? Kuluttaako liikunta kroppaa? Tuleeko liikuntaa harrastaneelle vanhempana enemmän kipuja ja onko paikat kuluneempia, nivelet sun muut.. "polttaako" ihminen liikunnalla kehonsa nopeammin loppuun? Ei mielellään huuhaata, haluaisin oikeasti tietää. Arvon tässä kannattaako minun aloittaa harrastamaan aktiivista liikuntaa vai ei, kysymys on siis elämästäni. Myönnän että parempi olo siitä ainakin tulee, mutta onko se psyykkinen illuusio (suggestoitunutta) perustuen olettamiini terveyshyötyihin vai onko se hyvä tunne ihan todellista. Ja onko se liikunta oikeasti myös terveellistä, kannattaako sitä harrastaa.



Kyllähän kova työ ja liikunta lyhentää elinikää.
Pitäishän teidänkin tiedepalstalle kirjoittajien tietää kuinka happi saa aikaan Solujen voimalaitosten kiihtyvän toiminnan joka taas tuottaa niitä vapaitaradikaaleleja ja se taas lyhentää solujen ikää.
Raskas työ ja kova liikunta siis lyhentävät elinikää.

Tosin ei ihminen saa jäädä aivan paikoilleenkaan makoilemaan , sillä silloin ihminen "pökkelöityy" liikuntakyvyttömäksi jopa.
Ihmiselle riittää liikunnaksi pelkkä kävely luonnon helmassa ja ajatusten saadessa "kulva -sekä ääni-, että hajunautintoja mielikin virkistyy ja se saa taas aikaan ihmisen onnellisuuden kasvun joka taas johtaa pitkään elinikään sopivien monipuolisten ravintoaineiden kanssa. jne

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mitokondrio

Vierailija
Hurux
Kyllähän kova työ ja liikunta lyhentää elinikää.



Aha. Nyt kun ollaan tiede-palstalla, niin saisiko jotain viitteitä tutkimuksiin, joissa tällaista on todettu?

Hain NCBI:stä tutkimuksia hakusanoilla "exercise" ja "live longer" ja löysin lukemattomia tutkimuksia, joissa todettiin liikunnan pidentävän elinikää. En äkkiseltään nähnyt yhtään tutkimusta, joissa olisi todettu päinvastaista. Tässä muutamia poimintoja:

Physical activity and mortality in women in the Framingham Heart Study

"We conclude that women who were more active lived longer; this effect was not the result of decreased cardiovascular disease."

Changes in cognition and mortality in relation to exercise in late life: a population based study

"CONCLUSIONS: Exercise is strongly associated with improving cognition. As the majority of mortality benefit of exercise is at the highest level of cognition, and declines as cognition declines, the net effect of exercise should be to improve cognition at the population level, even with more people living longer."

Joggers live longer. The Osterbro study

"RESULTS: At the first examination, 217 men (4.7%) reported active jogging. Of these, 96 (2.1%) were still joggers five years later. Overall, 4335 men were non-joggers at both examinations. A significant effect of jogging was found only for the group that were joggers at both examinations, relative risk 0.37 (95% confidence interval, 0.19 to 0.71; p = 0.003). DISCUSSION: We have found that regular joggers have a significantly lower mortality than have non-joggers. This could also be due to other lifestyle factors, but numerous studies have pointed towards a beneficial effect of physical activity on health."

Comparison of past versus recent physical activity in the prevention of premature death and coronary artery disease

"CONCLUSIONS: The reduction in overall mortality rates is more associated with recent activity than distant activity. These results suggest that for sedentary patients, it may never be too late to begin exercising."

Hurux
Pitäishän teidänkin tiedepalstalle kirjoittajien tietää kuinka happi saa aikaan Solujen voimalaitosten kiihtyvän toiminnan joka taas tuottaa niitä vapaitaradikaaleleja ja se taas lyhentää solujen ikää.
Raskas työ ja kova liikunta siis lyhentävät elinikää.



Asiat eivät ole noin yksinkertaisia, pitäisihän sinunkin tiedepalstalle kirjoittajan se tietää. Liikunnalla voitetaan paljon suurempia hyötyjä kuin se aiheuttaa haittoja. Radikaalit ovat elimistölle pienempi haitta kuin luonnoton liikkumattomuus. Ihminen on kehittynyt juoksemaan, kantamaan, kiipeämään, uimaan, nostamaan, tanssimaan jne. Harva ihminen pystyy harjoittelemaan niin rankasti, että harjoittelun aiheuttamat vauriot alkaisivat ylittää harjoittelun hyötyjä. Vain huippu-urheilijoilla tämä on mahdollista, ja se vaatii yleensä monen tunnin urheilua päivässä.

Vierailija
AaDeeHooDee
Pitkäkestoisessa ja rasittavassa liikuntasuoritteessa (esim. maraton) keho on vapaille radikaaleille huomattavasti enemmän alttiina, kuin vaikkapa punttisalitreenissä, näin karkeasti eriteltynä. Olen myös laittanut merkille, että juuri tällaisia rankkoja aerobisia lajeja harrastavat näyttävät useissa tapauksissa ikäistään vanhemmilta.



Aerobinen liikunta kuluttaa enemmän energiaa, joten keho tuottaa sitä enemmän. Tämä tietty meinaa enemmän vapaita radikaaleja, mutta täytyy muistaa, että keho haluaa säilyttää homeostaasin, eli tasapainon. Täten pitkässä juoksussa (metaforisesti ja kirjaimellisesti) keho lisää antioksidanttipuollustusten määrää tärkeissä kudoksissa, palauttaen tasapainon. Ravinnosta saatavat antioksidantit eivät esim. vaikuta kaikkialla, kuten mitokondrion sisällä.

Punttisalitreenissä taasen syntyy runsaasti testosteronia, joka altistaa kaljuuntumiselle.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Rankka liikunta tietenkin tuottaa paljon vapaita radikaaleja otka rasittavat soluja, mutta kunnon ravinto (+ tietyt ravintolisät), riittävä lepo ja perusteellinen lihashuolto auttavat suuresti. Aerobisen liikunnan valtavat edut sydämelle ja verenkiertoelimistölle ovat dramaattiset, verenpaine alenee ja painonhallinta on helpompaa. Lihaskunnon ylläpitäminen ehkäisee kaikenlaisia tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä hoitaa niitä ja ehkäisee niiden etenemistä. Säännölline liikunta on oman elämänhallinan tukipylväitä, jonka perustana on mielestäni oman kehonkuvan huoltaminen.

Pitkän matkan juoksijoilla on huomattavasti pienempi riski vaikkapa polvien niverikkoon (artroosiin) kuin liikkumattomilla tai vähän liikkuvilla ihmisillä.

Överiliikunta on käytännössä sitä, että hyväkuntoinen liikkuu lähes tai yli 200 kilometriä viikossa juosten ja lisäksi ei hoida itseään muutoin (ravinto, lepo, lihashuolto). Tuntuu, että tiedefoorumilla aika usein toistuva liikuntakammo näkyy siinä, kuinka aivan överiliikunta rinnastetaan paljon liikkumiseen ja siten perustellaan omaa laiskuutta ja liikunnan harrastamattomuutta.

Huolestuttavaa. Itse ymmärrän säännöllisen suhteellisen rankan liikunnan valtavat edut mielialaan ja yleiseen energisyyteen niin hyvin, että osaan pistää arjen jaksamattomuuden oman harrastamattomuuden piikkiin enkä ala cherry pickaamaan liikuntaa demonisoivia tutkimuksia itseni huijaamiseksi.

On toki lajeja, joiden harrastaminen tekee riskit joskus liian suuriksi, etenkin jos vammahistoria tulee väliin.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Joskus tuntuu että ihmiset tekevät monista asioista monimutkaisempia kuin ne ovat..

Jos mietitään ihmistä biologisesti luoduksi eläimenä luontoon.. Ihmisen on ollut ennenkuin rakensi älyllään keinotekoisen ympäristön.. Ollut pakko liikkua saadakseen esim. ruokaa ja jopa tutkitusti happirikkaassa ympäristössä..

Eli liiku ja mieti että se on sinun velvollisuus. Sillä jokaisen velvollisuus on huolehtia omasta elimistöstään..

Vierailija

Antaisin sellaisen neuvon, että liikuntaa nollista aloittaessa ei kannata ainakaan kuntosalille lähteä, etenkin jos pelkää loukkaantumista tai muita vaivoja. Jos ei punttiksella osaa tehdä liikkeitä oikein, niin haitat nousevat helposti hyötyjä suuremmiksi.

Kun aloittaa liikuntaharrastusta, niin kannattaa miettiä mikä kiinnostaa. Jos kiinnostaa yleinen voiman lisäys, niin sen voi tehdä myös ilman puntteja, käyttäen omaa kehoa painona. Jos taas haluaa saada paremman yleiskunnon niin lähtee kävelemään tai hölkkäämään. Jos taas haluaa liikunnan olevan myös hauskaa, niin suosittelen joukkuelajeja tai muita pallopelejä. Niissäkin tosin taas se loukkaantumisvaara alkaa kasvaa, jos innostuu liikaa liian vähäisellä kokemuksella, venyttelyllä ja lämmittelyllä.

Itse olen palloilulajeja ikäni harrastanut välittämättä juurikaan lihas- tai muustakaan huollosta ja rupeaa tässä vaan vammat kasautumaan. Palautuminen on jo aika hidasta ja matkan varrella kertyneitä monia vammoja ei olekaan aika parantanut, vaan pikemminkin alkavat tehdä pikkuhiljaa miehestä rampaa.

En muuten ole sitten mikään tämän alan asiantuntija, joten ota tämä mutuiluna vaan.

Vierailija
asdf
Siitä huolimatta, todistetusti liikuntaa harrastavat elävät pidempään ja ovat terveempiä kuin sitä harrastamattomat.



Ihan mielenkiinnosta kyselen, että onkohan tehty sellaisia tutkimuksia, missä selviäisi se, että miten kausaalisuus tässä asiassa menee? Eli ovatko ihmiset terveitä koska liikkuvat vai liikkuvatko he koska ovat terveitä?

Vierailija
Neonomide
Pitkän matkan juoksijoilla on huomattavasti pienempi riski vaikkapa polvien niverikkoon (artroosiin) kuin liikkumattomilla tai vähän liikkuvilla ihmisillä.



Mielenkiintoista. Löytyisikö tällaisesta tutkimuksesta jotain tietoa netistä? Aina on väitetty, että juokseminen kuluttaa niveliä.

Uusimmat

Suosituimmat