Onko maailmanlaajuinen nälänhätä nykyaikana mahdollista?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ihmiskunnan (valtioiden) nettoravintovarasto on vain parin, kolmen kuukauden suuruinen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos elintarvikkeiden tuotanto pysähtyisi maailmanlaajuisesti vaikkapa huomenna, elintarvikkeikkeita riittäisi vain muutamien viikkojen ajaksi, jonka jälkeen kansakunnat alkaisivat vähitellen kuolla ravinnon puutteeseen.

Nyt, kun (ennennäkemätön?) lama uhkaa maailmaa, esitän tämän otsikossa näkyvän kysymyksen. Mitä mieltä ollaan?

Seuraavassa pikaetsinnällä Wikipediasta löydettyjä nälänhätäjaksoja maailmalta:

Luettelo nälänhädistä
Lista historian tuntemia nälänhätiä ympäri maailmaa, niiden laajuudet sekä oletetut syyt.
Luettelo on puutteellinen eikä sisällä edustavaa otosta suurimmista nälänhädistä.

Aika. Maa tai alue. Laajuus. Syy.
1315-1317 Pohjois-Eurooppa 10-25% sää Suuri nälänhätä
1696 - 1697 Suomi 25% kylmyys Suuret kuolonvuodet
1846-1849 Irlanti 750 000 ihmistä perunarutto
1860-1948 (25 laajaa tapausta) Intia 30 - 40 miljoonaa sateiden jakauma
1867-1868 Suomi 150 000 kylmyys suuret nälkävuodet
1877-1878 Kiina Shanxin provinssi 9.5 - 13 miljoonaa kuivuus
1921-1922 Venäjä 5 miljoonaa politiikka
1932-1933 Ukraina 6 miljoonaa Stalinin politiikka
1967-1970 Nigeria yli miljoona sisällissota Biafran nälänhätä
1982-2000 (?) Etiopia yli miljoona politiikka sisällissota, kuivuus
1980-luku Sahelin alue kuivuus Sahelin nälänhätä
1992-1993 Somalia sisällissota Somalian nälänhätä
1990-luvun loppu Sudan 1,3 miljoonaa sisällissota
2000-luku Pohjois-Korea 2-3 miljoonaa Kim Jong Ilin politiikka
2005 Niger X

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

Kolmas maailmansota voisi katkaista kansainvälisen elintarvikejakelun, mutta en usko sen olevan kovin todennäköinen syy näinä aikoina.
Sen sijaan laman (ja nälänhädän) kouriin joutunut yksittäinen valtio voi alkaa ärhäköimään naapuriensa kanssa.

Vierailija

Suurin uhan aiheuttaja maailman laajuisesti ravinnon tuotannon kannalta on edelleen se sama mikä on usein ennenkin aiheuttanut nälänhätää, eli vulkaaninen toiminta. Seuraava suuri tulivuoren purkaus kun tapahtuu niin taivaalla on sellainen kerros maa-ainesta ja tuhkaa, että ollaan maailmanlaajuisesti ns. ydintalvessa.

Seurauksina nälänhädän lisäksi sotia ja kulkutautiepidemioiden puhkeamisia. Puhumattakaan purkauksen paikallisista vaikutuksista.

Toope
Seuraa 
Viestejä23150
Liittynyt23.7.2006

Hyvä aihe sinänsä. Onko tietoa, kuinka pitkäksi aikaa Suomen ruokavarannot riittäisivät, jos jonkinlainen ulkomaankaupan katkaiseva kriisi syntyisi? Ratkaisevaa toki olisi se, mihin vuodenaikaan tämä tapahtuisi, mutta kuinka omavarainen Suomi lopulta elintarvikehuollon osalta on?

Juuri nyt kannattaa katsoa allekirjoitukseni ensimmäinen linkki "Suomalainen sisu".

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Vierailija
Toope
Hyvä aihe sinänsä. Onko tietoa, kuinka pitkäksi aikaa Suomen ruokavarannot riittäisivät, jos jonkinlainen ulkomaankaupan katkaiseva kriisi syntyisi? Ratkaisevaa toki olisi se, mihin vuodenaikaan tämä tapahtuisi, mutta kuinka omavarainen Suomi lopulta elintarvikehuollon osalta on?

Juuri nyt kannattaa katsoa allekirjoitukseni ensimmäinen linkki "Suomalainen sisu".




Kysymykseen on vaikea vastata, mutta yleisesti katsotaan, että riittävä ruokahuolto olisi varmuudella turvattu noin vuodeksi, kuten tässä sanotaan: http://tinyurl.com/6jh944

Tuo Turun Sanomien artikkeli on aika hyvä, sillä siinä listataan riippuvuuksia. Esimerkiksi polttoöljyä on varmuusvarastoissa viiden kuukauden kulutusta varten. Toki oikeassa kriisitilanteessa siirrytään säännöstelyyn ja käytön kohdistamiseen. Lannoitteitakin tuotetaan Suomessa, mutta nykyisessä monimutkaisessa yhteiskunnassa kaikki riippuu
kaikesta eikä Suomi ole täysin omavarainen energian tuotannossakaan. Tosin sähkön kulutustakin säännösteltäisiin ja kohdistettaisiin kriisitilanteessa. Joka tapauksessa veikkaan, että pitkittyessään kriisi veisi nykyisin aika pulskat suomalaiset laihdutuskuurille.

Vierailija

Onko maailmassa koskaan ollut "maailmanlaajuista nälänhätää"?

Alueellisia kyllä, mutta itse en tiedä maailmanlaajuisista.

Kun yhteiskunnat menevät tarpeeksi kauaksi luonnosta ja
tullaan riippuvaisiksi sähköstä ja sen tuottamisessa mennään
niin pitkälle, että prosessin uudelleenluominen tietyissä tilanteissa tulee hetkelliseti tai pitemmällä aikavälillä mahdottomaksi, niin ollaan "uusavuttomuusloukussa" ja
kaikki voi olla mahdollista.
Se tosin edellyttää suurta katastroofia, jota useimmat ole todistamassa.

SamBody
Seuraa 
Viestejä5787
Liittynyt3.5.2008

Hmm... Nykyaikana ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa taas varma.
Kysymys olisi ehkä mielekkäämpi jos määritellään aikajänne, esim. lähivuosikymmeninä. Tietysti jossain vaiheessa maapalloa kohtaa (taas) jokin globaali katastrofi mallia Toban purkaus. Tuon seurauksena taas itsestäänselvästi on maailmanlaajuinen nälänhätä. Koskapa noiden katastrofien väli on kuitenkin suht' pitkä ihmiselämään suhteutettuna, sanoisin että meidän elinaikanamme mahdollista, mutta kovasti epätodennäköistä. Muuten eräs aivan uskottava selitys kaikkien nykyisin elävien ihmisten hämmästyttävälle geneettiselle yhteneväisyydelle on juurikin tuohon Toban purkaukseen liittyvä: homo sapiens lajia selviytyi katastrofista jatkamaan (länsi-afrikassa) yksi ainoa uros --> olemme kaikki samojen kupeiden hedelmiä n. 3000 sukupolven takaa!
Voin muuten kokemuksesta suositella reissua tuonne Lake Toballe

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Toope
Seuraa 
Viestejä23150
Liittynyt23.7.2006
Starman
Kun yhteiskunnat menevät tarpeeksi kauaksi luonnosta ja tullaan riippuvaisiksi sähköstä ja sen tuottamisessa mennään niin pitkälle, että prosessin uudelleenluominen tietyissä tilanteissa tulee hetkelliseti tai pitemmällä aikavälillä mahdottomaksi, niin ollaan "uusavuttomuusloukussa"...

Kriisitilannetta ajatellen eurooppalaiset yhteiskunnat eivät välttämättä ole ensimmäisinä kärsimässä maailmanlaajuisessa kriisissä. Singaporen kaltaiset maat ovat. Sen väestö elää täysin kaupankäynnistä.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Vierailija

Voi tietysti tapahtua, että Eurooppa ja sen mukana Jethro Tullkin ovat vain tuhkaa.
Silloin ei paljon "Bouree" soi!

Vierailija
Hans Lankar
Ihmiskunnan (valtioiden) nettoravintovarasto on vain parin, kolmen kuukauden suuruinen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos elintarvikkeiden tuotanto pysähtyisi maailmanlaajuisesti vaikkapa huomenna, elintarvikkeikkeita riittäisi vain muutamien viikkojen ajaksi, jonka jälkeen kansakunnat alkaisivat vähitellen kuolla ravinnon puutteeseen.

Nyt, kun (ennennäkemätön?) lama uhkaa maailmaa, esitän tämän otsikossa näkyvän kysymyksen. Mitä mieltä ollaan?

Seuraavassa pikaetsinnällä Wikipediasta löydettyjä nälänhätäjaksoja maailmalta:

Luettelo nälänhädistä
Lista historian tuntemia nälänhätiä ympäri maailmaa, niiden laajuudet sekä oletetut syyt.
Luettelo on puutteellinen eikä sisällä edustavaa otosta suurimmista nälänhädistä.

Aika. Maa tai alue. Laajuus. Syy.
1315-1317 Pohjois-Eurooppa 10-25% sää Suuri nälänhätä
1696 - 1697 Suomi 25% kylmyys Suuret kuolonvuodet
1846-1849 Irlanti 750 000 ihmistä perunarutto
1860-1948 (25 laajaa tapausta) Intia 30 - 40 miljoonaa sateiden jakauma
1867-1868 Suomi 150 000 kylmyys suuret nälkävuodet
1877-1878 Kiina Shanxin provinssi 9.5 - 13 miljoonaa kuivuus
1921-1922 Venäjä 5 miljoonaa politiikka
1932-1933 Ukraina 6 miljoonaa Stalinin politiikka
1967-1970 Nigeria yli miljoona sisällissota Biafran nälänhätä
1982-2000 (?) Etiopia yli miljoona politiikka sisällissota, kuivuus
1980-luku Sahelin alue kuivuus Sahelin nälänhätä
1992-1993 Somalia sisällissota Somalian nälänhätä
1990-luvun loppu Sudan 1,3 miljoonaa sisällissota
2000-luku Pohjois-Korea 2-3 miljoonaa Kim Jong Ilin politiikka
2005 Niger X




Tosiasiassa on säälittävää, että tällaista voi tapahtua.
Ensimmäiseksi tietysti uhrien kannalta.
Toiseksi "ihmisen" kannalta, koska viimeisen 40 vuoden aikaiset nälkänhädät olisi voitu estää.
Sen kummemmin puuttumatta siihen, mistä alueelliseti nämä nälänhädät ja katastrofit johtuvat, voi vain ihmetellä ihmiskunnan niihin puuttumattomuutta.
Kukaan yksityinen ihminen ei tietenkään voi estää tällaisia.

Kun ajattelee sitä, mitä osaa raha edustaa nykyään(kin) maailmassa ja tajuaa, kuinka sitä suunnataan hallitusten tahoilta, niin pitäisi tuntea itsensä ainakin vähän osasyylliseksi.
Apua löytyy kyllä alueille, jossa on luonnonvaroja ( esim. öljy ), mutta "kuivittnueille" alueille, jossa ihmiset ovet ainoa luonnonvara, ei juuri apua löydy.
EU ja avustusjärjestöt yrittävät parhaansa, mutta eri valtioiden - erityiseti suurten - mielenkiinto ei ole samaa tasoa.
Se kertoo jotakin meidän kaikkien ihmisyydestä.
Tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet auttamiseen olisivat olemassa, mutta tahtoa puuttuu.
Ja on aivan sama äänestääkö Kepua, Vihreitä, SDPtä tai Kokoomusta, niin asioita ei ratkaista.
Nykyään, kun maailmasta ja sen tilanteesta tiedetään, niin asiat koskettavat ainakin tiedon tasolla kaikkia.
Ihmisen pitää muuttua paljon sisäisesti, että löytyy vastuuta tällaisista asioista.
Toki joku NENÄPÄIVÄ ja vastaavat ovat hyviä, mutta rahan valta ja välinpitämättömyys ovat nykyajalle ominaisia.

Ja tällaisilla palopuheilla ei ole mitään merkitystä, ikävä kyllä.

Vierailija

Kun kulutus kasvaa tasaisesti, niin aina tietyn aikavälin jälkeen kulutus kaksinkertaistuu. Esimerkiksi 5%:n vuosittaisella kasvulla määrä tuplaantuu joka 14. vuosi. Ihmiskunnan rajat tulevat vastaan siis nopeammin kuin odotetaankaan, jos kasvu jatkuu. Jäljellä olevat resurssit tulevat syötyä hyvin nopeasti. Oletetaan, että pullossa oleva bakteeri jakautuu siis kaksinkertaistuu joka minuutti ja että pullo on täynnä tunnin päästä. Milloin pullo on puolillaan? Vastaus on, että minuuttia vaille täysi tunti, koska siitä se kaksinkertaistuu niin pullo on täynnä. Kyseessä on eksponentiaalinen kasvu.

Siis vaikka näyttää, että resurssia on suunnattomasti ja että kasvu on vähäistä, ei mene kauaa kunnes seinä tulee vastaan.

Esimerkiksi öljyn kulutuksen osalta kasvu on ollut 7%:n luokkaa vuodessa, eli kulutus on kaksinkertaistunut kerran kymmenessä vuodessa. Kulutus on jatkuvaa, mutta määrä mikä kulutetaan vuosittain on kasvanut ja kasvanut kaksinkertaistuen vuosikymmenittäin. Sillä aikaa öljyn määrä on tietysti vähentynyt ja vähentynyt.

Aina kunakin vuosikymmenenä on kulutettu yhtä paljon kuin siihen mennessä yhteensä. Otetaan esimerkiksi paperiarkki. Piirretään pieni neliö arkin kulmaan ja se kuvaa yhden vuosikymmenen kulutusta. Seuraavana vuosikymmenenä piirretään toinen neliö. Sen jälkeen aina piirretään neliö, joka on yhtä suuri kuin edelliset yhteensä. Ei tarvita montaa piirtokertaa, kun arkki on kulutettu.

Yksi tunnettu esimerkki on riisinjyvät shakkilaudalla. Kuningas lupasi alaiselleen palkkion. Alainen toivoi yhtä riisinjyvää ensimmäiseen shakkilaudan ruutuun, ja sitten aina kaksinkertaisen määrän riisinjyviä seuraaviin ruutuihin. Kuningas ajatteli, että hehee vähäinenpä on toive. Mutta montako riisinjyvää tulee ruutuun numero 64? Vastaus on, että jo ruudun 41 jälkeen riisiä ei vain ole tarpeeksi.

Oletetaan sitten, että jossain vaiheessa on vielä puolet kaikesta öljystä jäljellä. Hälyttävintä on se, että viimeinen neliö haukkaa sen jäljellä olevan puoliskon kokonaan. Eli ihmiskunta menettää öljyt 10 vuodessa. Sen jälkeen öljy on käytännössä loppu. Kyse on vain siitä, että milloin lähtölaskenta alkaa. Joidenkin mukaan lähtölaskenta on jo alkanut.

Video

Helpoin vaihtoehto olisi se, että lähestytään loppua hitaammin. Kulutetaan vain vaikkapa sadasosa kymmenessä vuodessa ja jätetään 100 vuotta aikaa siirtyä pois öljystä. Mutta se ei taida olla todellisuutta.

2000-luku Pohjois-Korea 2-3 miljoonaa Kim Jong Ilin politiikka
2005 Niger X
...
2030? Maapallo

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat