Hyvänlaatuiset kasvaimet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Varmaankin viitisen vuotta poskipääni alla kasvoi möykky jota arvelin itse lipoomaksi (alunperin toki finniksi, mutta sehän ei sitten koskaan puhjennut). Selvisi että se on aterooma, rasvakasvain kuitenkin (kuten lipoomakin käsittääkseni). Jokin rauhanen oli aikanaan tukkeutunut ja siten rasvaa oli alkanut kertyä ihon alle kasvaimeksi asti. Yäk.

Poistatin sen tänään, olisi kuulema saattanut siitä vielä kasvaakin. Näytti ihon alla ollessaan pavun kokoiselta, poistettuna oli herneen kokoinen.

Ateroomia voi kuulema tulla kasvoihin, selkään ja rintakehälle ja lähinnä ihmisille joilla on ollut jossain vaiheessa paha akne. En nyt sanoisi että olisin varsinaisesti kauheasta aknesta koskaan kärsinyt, mutta ehkä ihohuokoseni ovat jotenkin herkkiä ahtautumaan. Saa nyt nähdä sitten tuleeko minusta joku pirun arpinaama vai paraneeko suht' huomaamattomaksi viivaksi poskeen.

Kun ei tämä kauhean harvinaista kai ole, niin onkos muita joilla samanlaista kasvainta tai kokemuksia muista hyvänlaatuisista kasvaimista? Vai pitääkö olla jo iäkkäämmäksi ehtinyt että niitä tunkee lärvi ja kroppa täyteen? Mikähän mahtaa olla Motörheadin laulajan Lemmyn naamakasvusto nimeltään?

Tuolla puhutaan valtimoista, höh?!:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... u=aterooma

Mutta tässähän tämä:

http://209.85.129.132/search?q=cache:O6 ... cd=6&gl=fi

Kuvankin taisin jossain nähdä, missä piruparalla oli skalppi täynnä näitä.

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Odottele siihen asti kun saat PAD:n (patologis-anatominen diagnoosi) - se yleensä otetaan kaikista poistetuista jutuista - ellei leikkaaja sitten ole aivan vuorenvarma knöölin laadusta. (Näin yleensä julkisessa sairaanhoidossa - en tiedä privaatista)

Vierailija
Miss Baker
Odottele siihen asti kun saat PAD:n (patologis-anatominen diagnoosi) - se yleensä otetaan kaikista poistetuista jutuista - ellei leikkaaja sitten ole aivan vuorenvarma knöölin laadusta. (Näin yleensä julkisessa sairaanhoidossa - en tiedä privaatista)



Kyllä se lääkäri tuntui 100 % varma olevan, kasvain oli juuri sellainen keltainen rasvamöykky kapselin kera kuin ateroomat tapaavat olla. Mutta eiköhän sieltä sitten soitella jos onkin jotain syöpää ollut päässä...

Vierailija

Operaation jälkeisen turvotuksen laannuttua jäljellä oli edelleenkin patti, samankokoinen kuin ennenkin, mutta pullottaa eli näkyy ikävämmin. Luulin pitkään että kasvaimen poiston jäljiltä jääneeseen onkaloon on vain pakkautunut verta jonka haihtuminen ottaa aikansa, mutta ei kai nyt sentään kuukausikaupalla... Joten tilasin uuden ajan lääkärille. Olisikohan sinne sitten jäänyt vielä materiaalia joka tunki nyt pintaan?

Mistään uudesta kasvusta ei voi kohdallani puhua, kun poski ei ollut tasainen missään vaiheessa.

Ottaa kyllä pattiin tällaiset patit. Toivottavasti jatkossa saavat kaivettua kaiken ylös, ja mahdollisesti poistettua(?) sen rauhasen joka kasvaimen saa aikaiseksi (puskee rasvaa joka ei pääse vuosikausia tukkeutuneen ihotiehyen vuoksi poistumaan).

Lueskelin kyllä jostain että ihmisille on kasvanut uutta ateroomaa 6 kk kuluttua. Nimenomaan kun ei ole katkaistu sen rauhasen eritystä.

Vierailija

Toivottavasti juu. Se on aika iisi juttu, koska puudutteita tulee lärvi täyteen niin että ei se satu että revitään palasia irti. Kuitenkin lievää tuskan hikeä pukkaa, koska moiset tilanteet jossain määrin jännittävät.

Ainakin viime kerralla olin yllättynyt ettei jälkikäteenkään tullut kovin kummoisia kipuja. Ilmeisestikin tikeillä suljettava haava ei tunnu juuri missään, kun taas haava joka jätetään auki ja ilman tikkejä sattuu niin maan #¤%sti (mutta jääköön sanomatta missä päin kroppaa tällaista on tullut koettua).

Vierailija

Säännöllinen kasvojen pesu jonkin hoitoaineen kanssa voisi ehkäistä tuollaisia. Myös kasvonaamiot sillointällöin. Lisäksi ruokavalio saattaa ehkä vaikuttaa(mehujen läträys, rasvaiset ruoat).

Vierailija
Poison dart frog
Säännöllinen kasvojen pesu jonkin hoitoaineen kanssa voisi ehkäistä tuollaisia. Myös kasvonaamiot sillointällöin. Lisäksi ruokavalio saattaa ehkä vaikuttaa(mehujen läträys, rasvaiset ruoat).



No voi sun... köh. Pesen kasvoni kolme kertaa päivässä (koko kropan 1 - 2 krt/pv), käytän toisinaan kuorinta-aineita tai naamoita; en juo juurikaan mehuja enkä syö erityisen rasvaisia ruokia. Enkä juonut enkä syönyt silloinkaan kun tuo ihohuokonen joskus varmaan 5 v sitten meni tukkoon, huomaamattani.

Mutta kuulema akneen taipuvaisille ihmisille tällaiset ihohuokosten tukokset ovat, lääkärin mukaan, tyypillisiä. En varsinaista vaikeaa aknea nuorena sairastanut, mutta muutama finninarpi kasvoissani on vieläkin. Kolmikymppisenä myös tuli joku ihmeellinen aknekausi ilmeisesti henkisen stressin seurauksena, koska en silloinkaan erityisesti rasvan kanssa porsastellut tai antanut kehoni hautua likaisena. (En ole koskaan tajunnut ihmisiä jotka eivät aamuisin lainkaan peseydy. Tunnen tämmöisen, joka kehuskelee että ei hän hikoillut yöllä, joten ei hänen tarvitse.)

Nyt kyllä varmaan joku seuraavaksi sanoo että pesen liikaa ja olen täten pilannut ihoni, joka on kyllä aika kuiva.

Vierailija

Peset liikaa ja olet täten pilannut ihosi, joka on kyllä aika kuiva.

Pöh!
Lopeta se luttaaminen.
Mulla on toisessa poskessa tukkeutunut ihohuokonen ja puristan sen ite välillä. Joskus on poski mustelmalla. Möhnähän tietenkin haisee ihan kuolemalle mutta eipähän muhi siellä iankaiken. Pakkohan se on pois rutistaa.

Hyvänlaatuinen kasvain on mulla ollut kerran tississä. Sidekudospatti. Mistä lie villiintynyt sidekudos niin että oli sellainen hiukan soikeahko, kuin pieni linnunmuna, sileä soma pieni kasvain rinnassa. Kun lekuri sanoi ettei ne oo vaarallisia, sanoin että pistäs kuule se takaisin.
Ja se puudutusaine.. pyysin että saisin ees yhden ampullin. Rinta oli pönäkän jämäkkä kuin silloin joskus nuorena. Oi että! Mikäs se olis mennessä tyrkylle kun tissit pönöttäis piukeina sensijaan että.. *pöh*

On mulla sit jotain pienempiä ylimääräisiä kasvustoja nipsitty, hyvänlaatuisia kaikki tyynni.

Vierailija

Ihka varmasti olisin itsekin pruutannut oman kasvaimenalkuni 5 v sitten pois, jos olisi ollut joku kohta mistä töräyttää. Mutta ei niin mitään purkautumiskanavaa. Minulla on, vaikka en siis aknetautia allekirjoitakaan, kun se käsittääkseni näyttää aikas rajulta ja minä en näytä rajulta, toisinaan finnejä jotka katoavat parin päivän päästä itsekseen, tai joskus pidemmänkin ajan kuluttua. Tämän vuoksi odotin että tuo poskipattikin sitten häviää. Eihän se mitään hävinnyt ja jossain vaiheessa tuli sitten kriittinen piste vastaan että se alkoi selvästi kasvaa kunnolla näkyviin.

En kyllä, piru vie, ymmärrä miksei se lääkäri saanut jo marraskuussa ronkittua kaikkea materiaalia pois. Liekö kyllästynyt urakkaansa ja ollut toivorikas että kaikki lähti, kun se kiskominen kesti niin pitkään.

Jos tämä olisi jossain muualla kuin pärstässä niin tuskin se kauheammin häiritsisi. Mutta kasvojen kanssahan ihmiselle helposti käy niin että alkaa miettiä että jos joku katsoo että tuijottaako se nyt SITÄ sitten. Ennemmin saa minun puolestani tuijottaa vaikka arpea kuin jotain - yäk - uloketta.

Kasvojen kuivuus muuten väheni olemattomiin muutama vuosi sitten kun vähensin hiilareiden syöntiä lähes olemattomiin. Jonkinlaista samansuuntaista kehitystä olen nytkin ollut havaitsevinani kun olen rajoittanut hiilareita. Paitsi että eilen söin poikkeuksellisesti läjäpäin ko. moskaa ja tänään oli aamulla maha pystyssä. Hiilariläjät eivät sovi minulle.

Kasvaimiinhan ravinto kai tuskin liittynee mitenkään (ellei sitten juuri tällaiseen rasvakasvaimeen), mutta nyt kun tarkemmin ajattelen, sen patin kasvu kiihtyi kun söin ns. normaalisti viime vuonna... Olisihan siinä tietysti sellainen logiikka että ilmeisesti ekstrahiilarit muuttuvat kehossa rasvaksi, vai olenkohan ihan pihalla?

Vierailija

Ravinto vaikuttaa kaikkeen mitä olemme.
Riippuu siitä mitä syö, miten elimistö sihen reagoi.. Kaikkea elimistö ei siedä ja siinä on yksilölliset allergiat just merkitseviä mitä kukin yksilöllisesti sietää ja mitä ei.

Suoranaisia myrkkyjä ei siedä ketkään. Ihmisravinnolla on rajansa. Joillakin voi olla aliherkkyyttä ja elimistö sietää tiettyyn rajaan asti jotain ja sitten puhkeekin syöpä, tjms. jne.

Herkkä elimistö voi olla henkilökohtainen suoja.
Vaikka allergiat onkin rasittavia, niitä seuraamalla voi elää ihan laadukasta elämää ja elää vanhaksikin.
Kun noteeraa sen miten eri ruoka-aineet vaikuttaa olotilaan, se on ihan viisasta. Edellyttä tietenkin elimistön herkkyyttä.

Mulla esmes suklaasta, kaiketi sukslaan rasvasta tulee finnejä. Vaikka on jo 52v. niin yhä vaan pukkaa finnejä välillä. Tosin.. ei mulla tininä ole ollut mitään erityisen aknea.. on kait elinikäinen murrosikä?

Mitä sitten tulee mun tukkeutuneeseen talirauhaseeni niin ei siinä mitään erityistä rööriä ollut. Otin perustyökaluni parsinneulan ja työnsin poskeeni. Mä oon aika tottunut tohtoroimaan itte kaikenlaisia pikkujuttuja.

Vierailija

Vai että neula poskeen... Kah, tulee ihan nuo punkkarit ja muutkin itsensä lävistelijät mieleen. Ei siinä mitään, saahan sitä itselleen tehdä mitä mielii, itselläni vain ei ole edes korvalehdissä reikiä (on muuten todella vähän klipsikorvakoruja nykyään enää myynnissä, joten onneksi en juurikaan edes käytä koruja).

Vierailija

Ultraäänellä lääkäri selvitti että kyseisen operaation jäljiltä onkalo on kyllä tyhjä (eli ei siis ateroomaa), mutta sinne oli valunut nestettä ja verta ja jostain syystä ne eivät olleet imeytyneet elimistöön. Kuulema isommissa operaatioissa kuten rintakasvainten poistossa näin voi tapahtua, mutta ei yleensä pienempien onkaloiden kohdalla.

Lääkäri punktoi ruiskulla nestettä pois, mutta ellei patti tästä ala 2 kk sisään hävitä, joudutaan miettimään jotain varsinaista operaatiota. Kuulema verisuonia on jo muodostunut nestettä pois kuljettamaan, niinkuin pitääkin, mutta ei nyt sitten vaan se luontainen prosessi ole oikein pelittänyt.

Kuulema aterooma voi tehdä lokeroita eli on useita erillisiä paakkuja, mutta ei nyt sitten tällä kertaa.

Vierailija
Pönni
Ravinto vaikuttaa kaikkeen mitä olemme.

Mulla esmes suklaasta, kaiketi sukslaan rasvasta tulee finnejä. Vaikka on jo 52v. niin yhä vaan pukkaa finnejä välillä. Tosin.. ei mulla tininä ole ollut mitään erityisen aknea.. on kait elinikäinen murrosikä?

Mitä sitten tulee mun tukkeutuneeseen talirauhaseeni niin ei siinä mitään erityistä rööriä ollut. Otin perustyökaluni parsinneulan ja työnsin poskeeni. Mä oon aika tottunut tohtoroimaan itte kaikenlaisia pikkujuttuja.


Ravinnolla ei ole kyllä todettu olevan juurikaan yhteyttä aknen/finnien muodostukseen.

poliklinikka.fi
iholiitto

Neulalla tökkiminen on kyllä aika riskialtista touhua. Tulehdusriski on aika suuri.

Vierailija
tabula rasa
Neulalla tökkiminen on kyllä aika riskialtista touhua. Tulehdusriski on aika suuri.



Ajatella.. Mä oon niin sapekas ämmä että neula siinä on vaarassa eikä mun poski..

Kerran makasin sairaalassa aika huonossa hapessa ja nuori miesläkärikandi yritti laittaa tippaneulaa veriplasmaa varten kämmenselkään. Kaivoi suonta, pyöritti ja velloi sitä aikansa kunnes sanoin että nyt lähdet v*ttu*n siitä ronaamasta tai tuuppaan sen p*seesees. omituinen tumpelo. No.. lekuritahan usein on. Hoitajalta se kävikin näpsäkästi ja oisin takuulla saanut sen sinne itte paremmin. Joskus opettelin pistämään yhtä diabeetikko ystävääni.. Aika simppeliä.

Semmosta neulomistakin.

Vierailija

Itse olen ollut kolme kertaa tiputuksessa. Ekalla kerralla koska olin ollut nukutuksessa tehtävässä hampaiden (4 kpl) poistossa ja oksensin operaation päälle, joten jouduin jäämään osastolle yöksi tipan kanssa. Tokalla kerralla olin juuri kotiutunut em. toimenpiteestä ja sain niin pahan vatsataudin että oksensin melkein itseni tainnoksiin (epäilin ensin särkylääke Panacodin aiheuttaneen tuon oksenteluperiodin, koska se on minua ennenkin ylenannattanut, mutta kuulema labroissa oli löydetty joku pöpö). Kolmannella kerralla söin homeiselta maistuneita kuivattuja viikunoita ja taas oksennellaan niin ettei vesikään pysy sisällä.

Ja asiaan: minulla on kuulema hyvin vaikeasti löydettävät suonet, joten tipan laittaminen on aina vaikeaa. Viimeksikin ronkittiin turhaan vasenta kättä, ja lopulta kehotin että etsi suoni oikeasta kädestä, mistä se sitten löytyikin.

Tunnin kun on tiputuksessa, niin elpyy jo kummasti vaikka olisi tullut tuubaa molemmista päistä tuntitolkulla.

Miten näistä terveys- tai paremminkin sairausasioista puhuessa tulee aina jotenkin niin perverssi olo. Kai se on nykyajan ihmisen löpistävä sairauksistaan, kun ei voi sotakokemuksilla leuhkia...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat