Minkä vuoksi seksi karsii sooloilijat?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Otinpa tuosta päivän uutisesta muistiin yhden lauseen:
”Populaation geenivalikoimassa yleistyvät ne geenit, jotka pystyvät yhteistyöhön populaation minkä tahansa muiden geenien kanssa.”

Tässä lienee vastaus klassiseen kysymykseen: ”Miksi naiset rakastuvat renttuihin”?

Evolutiivisessa mielessä neroudesta ei siis liene erityistä etua pariutumisen kannalta, koska vastapuolelta ei (esim. tanssilattialla) ole odotettavissa erityistä vuorovaikutusta.
Vaan jos yksilö on komea, kaunis, hauska, sosiaalinen ja muutenkin mukava, hyvin pyyhkii, vaikka olisi renttukin…

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Tätä asiaahan ei ole kertaakaan, missään yhteydessä puitu täällä, hyvännäköisiä renttuja kuhisevalla, "tiede-foorumilla".

Vierailija
Hans Lankar
Otinpa tuosta päivän uutisesta muistiin yhden lauseen:
”Populaation geenivalikoimassa yleistyvät ne geenit, jotka pystyvät yhteistyöhön populaation minkä tahansa muiden geenien kanssa.”

Tässä lienee vastaus klassiseen kysymykseen: ”Miksi naiset rakastuvat renttuihin”?

Evolutiivisessa mielessä neroudesta ei siis liene erityistä etua pariutumisen kannalta, koska vastapuolelta ei (esim. tanssilattialla) ole odotettavissa erityistä vuorovaikutusta.
Vaan jos yksilö on komea, kaunis, hauska, sosiaalinen ja muutenkin mukava, hyvin pyyhkii, vaikka olisi renttukin…




Olet käsittänyt asian aivan päin persettä, kun luulet, että "Keenit ohjaavat suoraan käyttätymistä"! Tuollaita järjrttömyyttä se jokapaikan Keeni-käyttäytymislallatus teettää...

http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3597

Tässä "päivan uutisessa" on kysymys itäysin eri asiasta: samaa ominaisuutta (tai ainakin "samaa" proteiinia) määräävien eri vanhemmalta saatujen erilaisten geenien vuorovaikutuksesta organismissa (elimistössä). Nehän voivat olla erilaisia: dominoivuutta, väistyvyyttä ja eriasteista sekoittumista vähän joka suuntaan, jos populaatiolla on monipuolinen geenistö.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Geeni ei ole yhtä kuin yksilö. Lukaisepa uutinen ajatuksen kanssa.

Muutoin olen sitä mieltä, että silloin tällöin kansantajuistaminen menee liian pitkälle ja aiheuttaa enemmän väärinymmärryksiä kuin tieteellisempi sanankäyttö. Kuten tässä.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija

Pikku Geeni kirjoitti: "Geeni ei ole yhtä kuin yksilö. Lukaisepa uutinen ajatuksen kanssa."

Ei olekaan geeni sama kuin yksilö, mutta geenitpä ohjailevat ihmisen käyttäytymistä; on "nerousgeenejä" ja "renttuusgeenejä", eli kaiken kaikkiaan on geenejä, jotka muovaavat ihmisen persoonallisuuden ja käyttäytymiskehyksen, yhdessä ympäristötekijöiden kanssa.

Vierailija
Hans Lankar
Pikku Geeni kirjoitti: "Geeni ei ole yhtä kuin yksilö. Lukaisepa uutinen ajatuksen kanssa."

Ei olekaan geeni sama kuin yksilö, mutta geenitpä ohjailevat ihmisen käyttäytymistä; on "nerousgeenejä" ja "renttuusgeenejä", eli kaiken kaikkiaan on geenejä, jotka muovaavat ihmisen persoonallisuuden ja käyttäytymiskehyksen, yhdessä ympäristötekijöiden kanssa.




Mitä *ittua?!

Nerothan just on pahimpia renttuja..

Älkää nyt hyvät lapset sekoittako tohvelisankaruutta, ujoutta ja arkuutta, sitäkin että kaikki ei näy päällepäin..

Toki voi olla yksilöinä joitakin miehiä, jotka ei kertakaikkiaan osaa eikä pysty irrottautumaan kirjoistaan, opiskelustaan, tms. eikä ehkä ole ollut mitään pakkoja oppia sen vertaa sosiaalisia taitoja että olis mahdollisuusksia edes pokata ketään saati seurustella, voi olla sellaisiakin, joilta puuttuu mielikuvitus.

Mutta mielikuvituksettomat lukutoukat ei tasan ole mitään neroja. Nerouteenhan nimenomaan tarvitaan mielikuvitusta. Luovuutta. Sitähän se on. Kykyä improvisoida ja hoksata. Pelkällä lukemisellahan ei kukaan viisastu eikä lukeminen todellakaan tee kenestäkään neroa.

Kyky sitoutua.. siitä mä en sitten osaakkaan sanoa oikein mitään muuta kuin että se on kait kiinni sietokyvystä ja voi olla että mielikuvituksettomuus juurikin edesauttaa siinä ettei ole tarvetta vaihteluun?

Renttujahan ne älyköt usein on. Sille vaan ei voi mitään.
Nokkelamielinen voi olla hauska ihminen. Kysyntää on ja se lisää tarjontaa.

Tylsämieliset tosikot ei kiinnosta kun sellainen ei kiihota seksuaalisesti.
Otaneimessä vois ottaa opetussuunnitelmaan vaikka stand up komiikan.
Jos on huoli ettei tylsämielisten geenit pääse tarpeeks lisääntymään.. bu ah hah haa..
Hemmetti.. kyllä luonto hoitaa itteensä.
Pöhköö luulla että ihminen on se jumalaolento, jonka pitää säätää kaikkee.

Kukin uus ihminen muodostuu kahdesta erilaisesta geenien kantajasta.
Mitä hemmetin kivikaudelta raahataan aina esiin sitä että vain toisen vanhemman geenit ratkaisee???
Niinkin on että vaikka vanhemmilla olis molemmilla älliä niin jälkeläinen voikin olla idiootin luokkaa kun liian samantyyppiset geenit ei ehkä sovikkaan yhteen, mutta se on niin sattumanvaraista että mimmosia on muksut. Jokainen sisaruskin kun on yksilö.

Pääasiahan on se että vanhemmat ei kiusaa lapsiaan. Ei esmes ryyppää ja rällää, ei valvota öitä, ei aiheuta traumoja, eikä muuta sellasta. Lapset tarvii laadukasta ravintoa, sopivasti virikkeitä, jne.
Se millaiseen päiväkotiin joutuvat, millaiseen kouluun, jne. millaisella asuinalueella asuvat, miten vapaa-aikansa viettävät, jne. Moni asia vaikuttaa lopputulokseen, siihen millaisia ihmisiä muksuista kehittyy.
Että kasvaako älyköstä kunniallinen vaiko rikollinen, yms.

Suurin osa ihmisistä on keskivertoälykkäitä. Harvoin kait synnynnäisesti kukaan on tyhmä. Ihmisistä tulee helpommin pelokkaita ja sitä kautta he käpertyvät ennakkoluuloihinsa, keskittyvät pohtimaan sellaisia asioita, joilla ei ole erityisesti välilä oman pärjäämisen kannalta, jne.

Jokainen muksu on ylläri.
Onneksi niin..

Vierailija
-:)lauri
Analogia geenien ja geenejä kantavien koneiden ominaisuuksien välillä vaikuttaa kuitenkin olevan vahva.



Mitä tossa lukee?
Pitikö kirjoittaa että komeiden?

Vierailija

Pönni kirjoitti: "Mitä *ittua?!
Nerothan just on pahimpia renttuja."

Kukaan ei ole väittänytkään, että nerous ja renttuus olisivat toisensa poissulkevia ominaisuuksia. Kyllä ne geenit voivat ihan hyvin asustaa samassa yksilössä.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005
Pönni
-:)lauri
Analogia geenien ja geenejä kantavien koneiden ominaisuuksien välillä vaikuttaa kuitenkin olevan vahva.



Mitä tossa lukee?
Pitikö kirjoittaa että komeiden?



Samat sanat Mun viestien yhteydessä on ehkä aavistuksen verran liioiteltua puhua komeudesta.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija
Hans Lankar
Pikku Geeni kirjoitti: "Geeni ei ole yhtä kuin yksilö. Lukaisepa uutinen ajatuksen kanssa."

Ei olekaan geeni sama kuin yksilö, mutta geenitpä ohjailevat ihmisen käyttäytymistä; on "nerousgeenejä" ja "renttuusgeenejä", eli kaiken kaikkiaan on geenejä, jotka muovaavat ihmisen persoonallisuuden ja käyttäytymiskehyksen, yhdessä ympäristötekijöiden kanssa.




Siinä varsinaisessa uutisessa tarkoitettiin, että geenillä on yksien muiden geenien kanssa yhdenlaisia ja toisien muiden geenien kanssa toisenlaisia yhteisvaikutuksia, ihan sama onko kyse käyttäytymisestä, silmien väristä vai maksan viinanpolttokyvystä. Siinä tarkoitetaan sitä, että ne geenit ovat jo samassa solussa (eikä sitä kun niitä vasta yritetään sinne ajaa).

Vierailija
Hans Lankar
Otinpa tuosta päivän uutisesta muistiin yhden lauseen:
”Populaation geenivalikoimassa yleistyvät ne geenit, jotka pystyvät yhteistyöhön populaation minkä tahansa muiden geenien kanssa.”

Tässä lienee vastaus klassiseen kysymykseen: ”Miksi naiset rakastuvat renttuihin”?

Evolutiivisessa mielessä neroudesta ei siis liene erityistä etua pariutumisen kannalta, koska vastapuolelta ei (esim. tanssilattialla) ole odotettavissa erityistä vuorovaikutusta.
Vaan jos yksilö on komea, kaunis, hauska, sosiaalinen ja muutenkin mukava, hyvin pyyhkii, vaikka olisi renttukin…




Tuossa ei puhuttu yksilöistä vaan geeneistä. Ja jotta tietty genotyyppi valikoituisi, niin se edellyttää sitä että, se tuottaa kelpoisuutta parantavia fenotyyppejä keskimääräisesti paremmin kuin muut vastaavat. Sama genotyyppi voi tuottaa myös ohilyöntejä, vaihdellen ympäristöstä. Tämän vuoksi emme ole kaikki kauniita, sosiaalisia, älykkäitä etc. En tiedä mitä tarkoitat rentuilla, mutta itse määrittelisin heidät juuri sooloilijoiksi, Ja pleistoseeniaikana ei ollut tanssilattioita, meidän on tutkittava millaisiin adaptiivisiin ongelmiin on vastattu sen ajan ympäristössä.

Vierailija

(Sorry, tämä aihe oli mennä minulta kokonaan ohi!)

Aiheen lähtökohtainen teemahan oli tämä:
”Populaation geenivalikoimassa yleistyvät ne geenit, jotka pystyvät yhteistyöhön populaation minkä tahansa muiden geenien kanssa.”
Itse kirjoitin kommentin:
”Evolutiivisessa mielessä neroudesta ei siis liene erityistä etua pariutumisen kannalta, koska vastapuolelta ei (esim. tanssilattialla) ole odotettavissa erityistä vuorovaikutusta.”
Echi kirjoitti:
”…pleistoseeniaikana ei ollut tanssilattioita, meidän on tutkittava millaisiin adaptiivisiin ongelmiin on vastattu sen ajan ympäristössä.”

Ei tarvitse palata pleistoseeniaikaan tai mihinkään muuhunkaan aikaan, koska geenit vaikuttavat aina ja vain siinä ajassa, jossa juuri tällä hetkellä elävät.

Kuvitellaan tätä ongelmaa neron kannalta: Hän kenties elää yhteisössä, jossa ei koe saavansa henkistä vastakaikua toisen sukupuolen kanssa. Vaihtoehdot ovat vähissä; elänkö yksin, vai pariudunko jonkun tyhmän kanssa? Jos "rakastun" renttuun, saan ainakin seksuaaliset tarpeeni tyydytettyä.

Tuossa edellä parissakin kommentissa on painotettu sitä, että geeni ei ole sama asia kuin ihmisyksilö. Tätä väitettä en toki yritä kumota, mutta käsitykseni mukaan geenit muokkaavat ihmisen persoonallisuutta erittäin dominoivasti.
Toisin sanoen uutisen perusväittämä ”populaation geenivalikoimassa yleistyvät ne geenit, jotka pystyvät yhteistyöhön populaation minkä tahansa muiden geenien kanssa” täytyy tarkoittaa samalla myös sitä tosiasiaa, että väittämä ”yhteistyöhön populaation kanssa pystyvät geenit” merkitsee myös yksilön sielullisen kokonaispersoonan rakennetta, eli sitä, miten hän tulee geeniensä kanssa toimeen omassa yhteisössään, omassa viitekehyksessään.

Vierailija
Hans Lankar
(Sorry, tämä aihe oli mennä minulta kokonaan ohi!)

Aiheen lähtökohtainen teemahan oli tämä:
”Populaation geenivalikoimassa yleistyvät ne geenit, jotka pystyvät yhteistyöhön populaation minkä tahansa muiden geenien kanssa.”
Itse kirjoitin kommentin:
”Evolutiivisessa mielessä neroudesta ei siis liene erityistä etua pariutumisen kannalta, koska vastapuolelta ei (esim. tanssilattialla) ole odotettavissa erityistä vuorovaikutusta.”
Echi kirjoitti:
”…pleistoseeniaikana ei ollut tanssilattioita, meidän on tutkittava millaisiin adaptiivisiin ongelmiin on vastattu sen ajan ympäristössä.”

Ei tarvitse palata pleistoseeniaikaan tai mihinkään muuhunkaan aikaan, koska geenit vaikuttavat aina ja vain siinä ajassa, jossa juuri tällä hetkellä elävät.

Kuvitellaan tätä ongelmaa neron kannalta: Hän kenties elää yhteisössä, jossa ei koe saavansa henkistä vastakaikua toisen sukupuolen kanssa. Vaihtoehdot ovat vähissä; elänkö yksin, vai pariudunko jonkun tyhmän kanssa? Jos "rakastun" renttuun, saan ainakin seksuaaliset tarpeeni tyydytettyä.

Tuossa edellä parissakin kommentissa on painotettu sitä, että geeni ei ole sama asia kuin ihmisyksilö. Tätä väitettä en toki yritä kumota, mutta käsitykseni mukaan geenit muokkaavat ihmisen persoonallisuutta erittäin dominoivasti.
Toisin sanoen uutisen perusväittämä ”populaation geenivalikoimassa yleistyvät ne geenit, jotka pystyvät yhteistyöhön populaation minkä tahansa muiden geenien kanssa” täytyy tarkoittaa samalla myös sitä tosiasiaa, että väittämä ”yhteistyöhön populaation kanssa pystyvät geenit” merkitsee myös yksilön sielullisen kokonaispersoonan rakennetta, eli sitä, miten hän tulee geeniensä kanssa toimeen omassa yhteisössään, omassa viitekehyksessään.





Tanssialttialla eivät "vuorovaikuta geenit" vaan kaikenlaiset muut tasot.

Geenit vuorovaikuttavat solussa, jos silläkään, ja siteeraamassasi tutkimuksessa tarkoitettiin stä.

Miten helvetissä voit olla noin saatanan TYHMÄ?

(Voisiko se olla suorastaan Keenistä?)

Vierailija

Epäilen että renttuus jotenkin muuntuu nuorten naisten tietoisuudessa merkiksi pärjäämisestä, siitä että kyseessä on menestyvä alfayksilö. Jos mies sietää paljon viinaa ennenkuin vintti pimenee, niin sehän voidaan nähdä hyvänäkin ominaisuutena, hänellä on myrkkyjä kestävä kroppa ja nykyään sellaisia tarvitaan.

Mutta psykologisempi puoli renttuuden viehättävyydessä, varsinkin jos mennään tukkijoki-aikaan, on se että ennen tytöt olivat kilttejä, ja kun yhdytään niin haetaan omalle itselleen vastakohtaista partneria. Tätenhän saa mahdollisimman erilaiset geenit tulevalle jälkeläiselle. Tietenkään kasvatuksen aikaansaama kiltteys ei lupaa sitä että itse itsensä rentuksi kasvattanut mies omaa erilaiset geenit, mutta eihän ihmisen sinänsä aika yksinkertainen mieli tällaista tajua kun soidinmenoissa pyöritään. Jokatapauksessa erilaisuus viehättää.

Nyt jos meillä on nykyään jo renttuja naisia, voisi olettaa että he hakeutuvat kilttien miesten seuraan? Onko näin?

Vierailija
Qadesha

Nyt jos meillä on nykyään jo renttuja naisia, voisi olettaa että he hakeutuvat kilttien miesten seuraan? Onko näin?



Oli niitä joitakuita, jotka perverssissä alistamismielessä yrittivät saada koukkuun vähän kokeneita ja avuttomia poikia. Joku esimerkiksi pölyttynyt akateeminen tai vaikka kirkollinen "nynny" olisi ollut "hyvä" poikaystävä, ei sellainen, jolla on liikaa muita mahdollisuuksia.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat