Talousjärjestelmän puutteet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

http://www.youtube.com/watch?v=1tBi4AYV ... re=related
Katsoin pankkijärjestelmää ja velkaa käsittelevän ohjelman netistä. Tämän videon kommenteissa oli muutamia kriittisiä näkemyksiä sen sisällöstä. Kaipaisin näihin hieman enemmän syvennystä.

Mitä oleellisia asioita tuo filmi siis jättää mainitsematta? Jos siinä tosiaankin kerrotaan puolitotuuksia tai jopa valheita, kuten monet väittävät, niin minä haluaisin kuulla tarinan toisenkin puolen. Monet kommentoijat sanova, että osa leffasta on jotenkin väärin. No mikä kohta siinä on väärin? Mitä valheita siinä on? Minä kun en taloustiedettä liiemmin ymmärrä, niin kaikki menee täydestä.

Kommenteissa mainittiin mm. että siinä missä pankit luovat rahaa, ne myös tuhoavat sitä. Joidenkin mielestä varsinainen ongelman ydin on
korossa ja toisten mielestä velassa.

Kommentteissa käytiin myös melkoista kädenvääntöä asioidan todellisesta laidasta. Nähtävästi monilla komentoijilla oli voimakkaita tunteita enemmän kuin tietoa. Koetetaanhan välttää sitä täällä, eiköstä vain.

Ohjelamsta selvästi välittyy käsitys siitä, että FRB (fractional reserve banking) on inflaation ja itseasiassa koko talouden epävakauden perimmäinen syy. En ota kantaa sen vaikutuksiin, mutta mielestäni FRB on epärehellinen menetelmä. Ihme ettei sitä ole kielletty jollain lailla. Onko muuten FRB:lle joku hyvä suomennos olemassa?

Toinen keskeinen aihe vidossa oli inflaatio ja se, että rahan määrän on voitava kasvaa eksponentiaalisesti, jotta homma pysyy jotenkin kasassa.

Kolmas maininnan arvoinen asia lienee se, että (videon mukaan) velan ottaminen on suoraan yhteydessä markkinoilla olevan rahan määrään. Ennen pitkää ihmiset eivät kuulema omista mitään vaan ovat kokonaan velallisia joka suhteessa. En aivan ymmärtänyt tätä velkahommaa, mutta ennen kun alan murehtia sitä, olisi hyvä selvittää oliko video faktaa vai fiktiota.

Juupas-eipäs väittelyä olen nähnyt riittämiin tuubissa. Nyt olen metsästämässä järkeviä faktoihin perustuvia vastauksia

Kommentit (3)

tli
Seuraa 
Viestejä1057
Liittynyt11.11.2005
Tetrafuran
http://www.youtube.com/watch?v=1tBi4AYV2C4&feature=related
Katsoin pankkijärjestelmää ja velkaa käsittelevän ohjelman netistä. Tämän videon kommenteissa oli muutamia kriittisiä näkemyksiä sen sisällöstä. Kaipaisin näihin hieman enemmän syvennystä.



Tuo pankkijärjestelmävideo oli tällä foorumilla joskus tämän vuoden alussa ja vaivaiduin silloin kirjoittamaan videosta aika pitkän arvion, sillä video on niin perin juurin asiantuntematon, vaikka joissain kohdin osuukin satunnaisesti oikeaan. Kaivoin esiin tuolloisen kirjoitukseni, joka tuo ainakin yhden näkökulman videon väitteisiin.

tli
Oli sopivasti aikaa, että ennätin katsoa dokumentin. Mitenhän tätä nyt olisi paras lähestyä, sillä dokumenttihan oli kattavinaan koko taloushistorian. Ensinnä voisi todeta, että dokumentti ei sisältänyt yhtään mitään sellaista uutta, joka ei olisi ollut jo tiedossa. Toiseksi dokumentti oli täynnä historiallisia ynnä muita virheitä koskien rahajärjestelmän kehitystä. Kolmanneksi dokumentissa tarjoillut ratkaisut, kuten siirtyminen paikallisrahajärjestelmään merkitsisivät paluuta niin kauas historiaan, että sen jälkeen talouskehitys loppuisi tyystin.

Ainoa asia, jossa dokumentti onnistui antamaan pinnallisesti aika hyvän kuvan oli tämä pankkien ns. "rahan luonti" -prosessi. Valitettavasti tässäkään ei ole kysymys varsinaisesta rahan luonnista, vaan kysymys on luoton laajennuksesta, jota voitaisiin kutsua myös luottorahan luonnin prosessiksi, ei siis rahan sinänsä. Luottorahahan lepää koko ajan sen pohjalla, että talousprosessit etenevät suhteellisen kitkattomasti. Onhan lukemattomia esimerkkejä siitä, kuinka talouden häiriöiden sattuessa luottoraha on supistunut ja romahtanut, pankit joutuneet konkursseihin ja säästäjät menettäneet varansa, mikä on osoituksena siitä, että luottoraha on luonteeltaan aika fiktiivistä. Luottorahahan on rahajärjestelmän kehityksessä kuitenkin hieman myöhäisempi tulokas kuin raha sinänsä, eikä varsinaisesti talous kokonaisuudessaan lepää luottorahan varassa. Kriiseistähän on aina selvitty, eikä raha ole kadonnut minnekään, vaikka luottoraha on supistunut rajusti.

Jos tätä dokumenttia rupeaisi käymään läpi oikein perusteellisesti, pitäisi siitä kirjoittaa oikeastaan kokonainen kirjanen, sillä niin paljon siinä oli perättömiä väitteitä. Ajattelin kuitenkin kuvata vain muutamaa kohtaa, jotka toivottavasti selittävät kriittistä asennoitumistani.

Ensinnä pankit eivät luo rahaa sinänsä, vaan ne luovat rahan yhtä muotoa eli luottorahaa. Raha yleensähän on syntynyt jo tuhansia vuosia sitten esiintyen aluksi tiettyjen samanlaatuisten tavaroiden muodossa (esim. oravan nahat), saaden sitten kullan ja ja muiden arvometallien muodon ja viimein n. 600 ennen ajanlaskun alkua lyötiin Jooniassa (nykyisen Turkin alueella) ensimmäiset kolikot. Myöhemmin kuvioihin tuli sitten seteliraha ja sen edeltäjät. Siis raha on esiintynyt aika monissa eri muodoissa, mutta mikä on synnyttänyt ja luonut sen. Vastaus on yksinkertaisesti se, että raha syntyy tavaran vaihdon tarpeista, sillä tarvitaan tavaran arvojen mitta siis raha, jotta vaihtoprosessi voisi toimia.

Eri historiallisina aikoina on ollut erilaisia tahoja, jotka ovat konkreettisesti luoneet ne vaihdon välineet eli rahan, jotka kulloinkin ovat olleet käytössä. Esim. alkukantaisissa yhteisöissä vaihdon toteuttajat yksinkertaisesti vain huomasivat, että jokin tavara sopi hyvin tavaroiden arvon mitaksi ja kaikki hyväksyivät sen käytännöllisyyden vuoksi. Nykyaikana taas keskuspankit painavat setelit ja kolikot, jotka toimivat vaihdon välineinä eli rahana. Niiden huolena on se, että ne eivät laske liikkeelle liikaa rahaa, mistä olisi seurauksena inflaatio. Rahan siis pohjimmiltaan luo vaihdon tarpeet.

Kaikkihan kehittyy historian kuluessa yhteiskunnan tullessä mutkikkaammaksi ja luodessa uusia tarpeita. Tässä mielessä on syntynyt tarve myös luottorahaan. Esim. jos joku haluaa perustaa tuotantolaitoksen, täytyy hänen ensin rakentaa tehdas, hankkia koneet ja työvoima, mikä kaikki vaatii suuriakin rahamääriä, mutta tuottoja hänellä on odotettavissa vasta tulevaisuudessa. Niinpä hän tarvitsee lainarahaa voidakseen aloittaa toimintansa. Tällaisista käytännön tarpeista on syntynyt myös luottorahamuoto.

Dokumentti antaa asiasta taas täysin harhaanjohtavan kuvan väittämällä, että ensimmäiset pankkiirit olisivat olleet kultaseppiä, jotka itse asiassa olivat vain käsityöläisiä. Itse asiassa ensimmäinen luottomuoto oli kauppaluotto, jossa myyjä antoi maksuaikaa ostajalle, jotta tämä ennätti hankkia rahat suorituksen maksamiseen myymällä tavaran eteenpäin. Niinpä rahapääoma, siis pankit, syntyi eriytymällä kauppapääomasta eli ensimmäiset pankkiirit tulivat kyllä kauppiaiden säädystä, sillä he jo ymmärsivät rahan kiertokulkua.

Sitten ehkä tärkein kohta, jossa dokumentin tekijät osoittavat täydellisen asiantuntemattomuutensa taloudesta, on se, että he rupeavat väittämään, että koron maksuihin tarvittava raha tulee myös lähes tyhjästä, kuten luottoraha. Tämä taas johtaisi heidän mukaansa loputtomaan kierteeseen, jolla ei olisi mitään rajoja, vaan lopputuloksena olisi kaiken romahtaminen. Tässä he osoittavat, että he eivät ymmärrä ollenkaan rahan luonnetta taloudellisen arvon mittana. Ajatellaan nyt vaikkapa sekä tehtailijaa että tehtaan työntekijää. He hankkivat rahaa tuottamalla uusia tuotteita eli he tuottavat talouteen uutta taloudellista arvoa, jonka vastineeksi he saavat aivan oikeaa perusrahaa. Tästä uudesta, aivan oikeasta rahasta, joka vastaa luotua uutta taloudellista arvoa, he maksavat korot pankkiiriparasiitille. Niinpä dokumentin kuvaamaa loputonta kierrettä, joka pyörii vain luottorahan ympärillä, ei ole olemassa.

Dokumentin sivulla oli muuten linkki johonkin sosialistien yhteiseen hankkeeseen vastustaa globaalia kapitalismia. Uskoisin, että Parta-Kalle kääntyisi haudassaan, jos saisi kuulla, että hänen edustamiaan ideoita ollaan viemässä eteenpäin näin heikoin perustein.

Vierailija

Kiitos kattavasta vastauksesta. Tämä osoittaa jälleen, että tämä aihe onkin hieman monimutkaisempi, mitä ensisilmäyksellä uskoisi.

Uusimmat

Suosituimmat