Uraani - uusiutuva energialähde?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Sata kilometriä metro- ja autotunneleita lämpenee syvän maan lämmöllä eli ydinvoimalla, jonka hajoamistulos on radon.

Olen muuten sitä mieltä että ydinvoima on uusiutuvaa kuten turve. Koko ajan tulee pikkuhiljaa uutta uraania.

[Jaoin ketjun kahtia, koska jo viidennessä viestissä harhauduttiin pahasti aiheesta. Phony]

Sivut

Kommentit (22)

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Lektu-Elli
Olen muuten sitä mieltä että ydinvoima on uusiutuvaa kuten turve. Koko ajan tulee pikkuhiljaa uutta uraania.

No ei: http://fi.wikipedia.org/wiki/Supernova

"Supernovissa muodostuu rautaa raskaampia alkuaineita kuten uraania, tinaa ja kultaa... Voidaan sanoa, että maapallo ja me olemme koostuneet muinaisten supernovien ydinjätteistä."

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662
Liittynyt31.1.2008
Ertsu
Lektu-Elli
Olen muuten sitä mieltä että ydinvoima on uusiutuvaa kuten turve. Koko ajan tulee pikkuhiljaa uutta uraania.

No ei: http://fi.wikipedia.org/wiki/Supernova

"Supernovissa muodostuu rautaa raskaampia alkuaineita kuten uraania, tinaa ja kultaa... Voidaan sanoa, että maapallo ja me olemme koostuneet muinaisten supernovien ydinjätteistä."


Mikäköhän on raskain aine jota syntyy maapallolla? kulta?

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Vierailija
TERÄS NALLEPUH

Mikäköhän on raskain aine jota syntyy maapallolla? kulta?



Periaatteessa rauta, mutta kyllä uraanikin siinä suhteessa, että huonompi isotooppi muuttuu paremmaksi.

Vierailija
TERÄS NALLEPUH
Ertsu
Lektu-Elli
Olen muuten sitä mieltä että ydinvoima on uusiutuvaa kuten turve. Koko ajan tulee pikkuhiljaa uutta uraania.

No ei: http://fi.wikipedia.org/wiki/Supernova

"Supernovissa muodostuu rautaa raskaampia alkuaineita kuten uraania, tinaa ja kultaa... Voidaan sanoa, että maapallo ja me olemme koostuneet muinaisten supernovien ydinjätteistä."


Mikäköhän on raskain aine jota syntyy maapallolla? kulta?



Onko sillä väliä miten ne syntyvät? Jos ei niin tähän saa aika liudan tekstiä.

Vierailija
TERÄS NALLEPUH
Ertsu
Lektu-Elli
Olen muuten sitä mieltä että ydinvoima on uusiutuvaa kuten turve. Koko ajan tulee pikkuhiljaa uutta uraania.

No ei: http://fi.wikipedia.org/wiki/Supernova

"Supernovissa muodostuu rautaa raskaampia alkuaineita kuten uraania, tinaa ja kultaa... Voidaan sanoa, että maapallo ja me olemme koostuneet muinaisten supernovien ydinjätteistä."


Mikäköhän on raskain aine jota syntyy maapallolla? kulta?



Pysyvistä alkuaineista ehkä lyijy, jota syntyy uraanin hajotessa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26853
Liittynyt16.3.2005
TERÄS NALLEPUH
Mikäköhän on raskain aine jota syntyy maapallolla? kulta?



Maapallolla ei synny merkittävässä mittakaavassa alkuaineita. Uraanin ja toriumin hajoamisketjussa syntyy pieniä määriä raskaitakin alkuaineita. Noin perustuntumalta voisin veikata, että U239, ja sen hajoamisketjun Np239 ja Pu239 voisivat olla raskaimpia luonnossa syntyviä. U239:ää syntyy U238:sta, kun se absorboi U235:n spontaanissa fissiossa tuottamia neutroneja.

Ihmisen aikaansaamissa fissioreaktioissa neutronivuo on suurempi, ja niissä muodostuu neutronisieppausten tuotteena ainakin Californiumiin asti, ja sitä massiivisemmat tuotetaan varta vasten fuusiomalla alkuaineita hiukkaskiihdyttimessä.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Neutroni

Noin perustuntumalta voisin veikata, että U239, ja sen hajoamisketjun Np239 ja Pu239 voisivat olla raskaimpia luonnossa syntyviä.

Ainakin tuon mukaan transuraaneja ei synny luonnossa, vaan ne pitää valmistaa keinotekoisesti. Tuossa toinen juttu plutoniumista

U239:ää syntyy U238:sta, kun se absorboi U235:n spontaanissa fissiossa tuottamia neutroneja.
[/quote]
Paitsi että U-239 hajoaa kahden β-hajoamisen kautta Pu-239:ksi.

Vierailija
Lektu-Elli
Olen muuten sitä mieltä että ydinvoima on uusiutuvaa kuten turve. Koko ajan tulee pikkuhiljaa uutta uraania.

[Jaoin ketjun kahtia, koska jo viidennessä viestissä harhauduttiin pahasti aiheesta. Phony]




Kiitos Phonylle ketjun laittamisesta omakseen. Aihe on mielenkiintoinen.

Ja Letku-Elli, enempää et olisi voinut väärin arvata. Uraania ei voi luokitella edes fossiiliseksi, koska se katoaa radioaktiivisen hajoamisen kautta, tosin hyvin hitaasti.

Tavallaan se kuitenkin on fossiilista materiaa, koska se on syntynyt fuusion kautta ja tietyssä planeetan kehitysvaiheessa. Jos voidaan puhua aineen evoluutiosta, niin uraani ei ole vielä alkuaine, vaan keskeneräinen metalli, matkalla kohti lyijyn pysyvää olotilaa(siis sen ydin muuttuu hitaasti vakaaksi, jolloin sen hajoaminen pysähtyy, teoriassa se kuitenkin jatkuu kaikilla aineilla protonihajoamisen kautta).

Kulta on vielä paljon raskaampaa kuin lyijy ja uraani, atomiluku ei kerro aineet todellista ominaispainoa. Sitä raskaampiakin aineita tosin löytyy.

Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisen prosessin kautta esim kulta on syntynyt? Onko sekin jonkin transuraanin hajoamistuote, vai onko luonto vahingosssa puristanut sen suoraan valmiiksi? Kultaa periaatteessa pystytään valmistamaan, mutta niin kalliilla ja niin pieniä määriä, ettei se kannata. Esimerkiksi platinan pommittaminen neutroneilla voi tuottaa joitakin kulta-atomeja.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26853
Liittynyt16.3.2005
Ertsu
Ainakin tuon mukaan transuraaneja ei synny luonnossa, vaan ne pitää valmistaa keinotekoisesti.



Tuo on turhan suurpiirteinen lähde. Kaikki käytännössä merkittävät määrät transuraaneja joudutaan valmistamaan, mutta tämän mukaan joissain pikivälkemalmeissa on noin biljoonasosa (1E-12) (engl. trillion) luonnollisen prosessin kautta muodostunutta plutoniumia.

Onhan se todennäköistä, että joskus maankuoressa on syntynyt yksittäisiä vielä raskaampia atomeja, kun neutroni on tuurilla osunut hyvin harvinaiseen 239-massaluvun ytimeen, mutta en tiedä onko sellaisia koskaan löydetty.

Paitsi että U-239 hajoaa kahden β-hajoamisen kautta Pu-239:ksi.



No niinhän minä sanoin, kun puhuin hajoamisketjusta.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
konsta

Ja Letku-Elli, enempää et olisi voinut väärin arvata. Uraania ei voi luokitella edes fossiiliseksi, koska se katoaa radioaktiivisen hajoamisen kautta, tosin hyvin hitaasti.

Tavallaan se kuitenkin on fossiilista materiaa, koska se on syntynyt fuusion kautta ja tietyssä planeetan kehitysvaiheessa.


Ei synny fuusion kautta. Vain rautaan asti alkuaineita voi syntyä fuusiossa. Sitä raskaammat syntyvät supernovaräjähdykessä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fuusioreaktio

"...mutta kun ydintä kasvatetaan lisäämällä siihen protoneja ja neutroneja, saavutetaan ennen pitkää raja, jolla vahva voima ei enää yllä ytimen laidalta toiselle. Jaksollisessa järjestelmässä tämä raja on raudan kohdalla. Mentäessä rautaa raskaampiin alkuaineisiin ytimet käyvät huterammiksi, ja liian raskaat ytimet hajoavat itsestään fissioreaktiossa, kun protonien välinen hylkimisvoima voittaa vahvan voiman."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Supernova

"Supernovissa muodostuu rautaa raskaampia alkuaineita kuten uraania, tinaa ja kultaa."

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26853
Liittynyt16.3.2005
konsta
Jos voidaan puhua aineen evoluutiosta, niin uraani ei ole vielä alkuaine, vaan keskeneräinen metalli, matkalla kohti lyijyn pysyvää olotilaa.

Jos nyt käytetään termiä alkuaine niin kuin fysiikassa on tapana, uraani on alkuaine. Siihen riittää, että ydin pysyy koossa havaittavan ajan. Raskaimmat alkuaineet taitavat olla suunnilleen järjestysluvulla 118, ja elää millisekunteja.

Se on kyllä totta, että lyijyä (muistaakseni Pb-208) raskaammat ovat epästabiileja, joskin vismutilla oli joku ökypitkäikäinen isotooppi, joka on kaikkiin käytännön tarkoituksiin stabiili.

Kulta on vielä paljon raskaampaa kuin lyijy ja uraani, atomiluku ei kerro aineet todellista ominaispainoa. Sitä raskaampiakin aineita tosin löytyy.



No ei kulta paljoa uraania tiheämpää ole. Ydinfysiikassa aineen "raskaudella" tarkoitetaan kuitenkin yleensä atomimassaa.

Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisen prosessin kautta esim kulta on syntynyt? Onko sekin jonkin transuraanin hajoamistuote, vai onko luonto vahingosssa puristanut sen suoraan valmiiksi?



Atomipainon perusteella luulisin, että maailmankaikkeuden (ja Maan) kulta on pääosin syntynyt supernovissa nopeassa neutronisieppausprosessissa, mutta osa siitä voi olla valmistunut massiivisen tähden ytimessä hieman ennen räjähdystä hitaammassa neutronisieppausprosessissa.
Vilkaise tätä keskustelua. Planeettojen muodostumisvaiheessa ei enää muodostu alkuaineita kuin minimaalisia määriä radioaktiivisten aineiden hajotessa.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10605
Liittynyt16.3.2005

Muistaakseni Lawrence & al. toteuttivat alkemistien unelman, ja muuttivat lyijyn kullaksi. Välineenä oli hiukkaskiihdytin. Tämä tapahtui joskus 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija
Neutroni
Atomipainon perusteella luulisin, että maailmankaikkeuden (ja Maan) kulta on pääosin syntynyt supernovissa nopeassa neutronisieppausprosessissa, mutta osa siitä voi olla valmistunut massiivisen tähden ytimessä hieman ennen räjähdystä hitaammassa neutronisieppausprosessissa.
Vilkaise tätä keskustelua. Planeettojen muodostumisvaiheessa ei enää muodostu alkuaineita kuin minimaalisia määriä radioaktiivisten aineiden hajotessa.



Miksi tähden räjähdyksessä , tai ennen sitä olisi suotuisammat olosuhteet ydinkaappaukselle, kuin fuusiolle. Toki rautaan asti fuusio tuottaa vielä energiaa, mutta ylisuurten ytimien syntyminen fuusioissa ei mielstäni mitenkään poissuljettu. Ydinsieppaus esim raudasta kultaan asti tuntuu vaikealta uskoa, samoin kuin ylisuurten epävakaiden ydinten syntyminen sieppauksen kautta.

Reiska
Seuraa 
Viestejä5100
Liittynyt6.5.2007

Muistan lukeneeni bakteerista, joka "söi" rautaa ja "ulosti" mm. uraania.. En muista oliko tuo enempi syömistä vai hengittämistä..

Per se

Vierailija
Neutroni

Jos nyt käytetään termiä alkuaine niin kuin fysiikassa on tapana, uraani on alkuaine. Siihen riittää, että ydin pysyy koossa havaittavan ajan. Raskaimmat alkuaineet taitavat olla suunnilleen järjestysluvulla 118, ja elää millisekunteja.

Se on kyllä totta, että lyijyä (muistaakseni Pb-208) raskaammat ovat epästabiileja, joskin vismutilla oli joku ökypitkäikäinen isotooppi, joka on kaikkiin käytännön tarkoituksiin stabiili.




Toki myönnän, että myös lyhytikäiset aineet ovat alkuaineita. Pohdiskelin asiaa vain aineen evoluution kannalta, missä alkuaineelle olisi sopivampi nimitys: loppuaine. Eli pitkän prosessin kautta tapahtuva, entropian suunnalle vastakkainen kehitys, kohti enrgiatasapainoa ja pysyvyyttä. No, menee vähän teoreettiseksi.

No tässä mielessä on oikeutettua kutsua uraania keskeneräiseksi aineeksi.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat