Sukupuoli-identiteetin kriisi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ehkei palstalla tällä hetkellä ole ihmisiä joilla olisi samankaltaisia tuntemuksia (tai sopivasti pää sekaisin), mutta mietiskelen nyt kumminkin asiaa ääneen ja tsekkailen tulevaisuudessakin löytyykö hengenheimolaisia.

Olen viime päivinä pohdiskellut sitä etten ole erityisen romanttinen ihminen seksuaalisessa mielessä (rakkaus, erotiikka, hellyys jne.) Tunnen itseni psyykkisesti jotenkin luvattoman kömpelöksi ihmiseksi nimenomaan naisena. Jopa niin että jos pukeudun äärinaisellisesti, niin tunnen että olen jotenkin feikki, että vain esitän jotain roolia joka en ole minä itse. Kuitenkaan en näytä erityisen maskuliiniselta enkä edes sukupuolettomalta (vaikken mikään povipommi tai lantiololita olekaan).

Moni naiseen liitetty turhamainen hömpötys kuten meikit, vaatteet jne. ei minusta ole vastenmielistä ja mielelläni nauttisin niistä estottomasti, mutta jokin sisälläni saa minut aina tuntemaan epämukavuutta ja että olen huono nainen, epäonnistunut nainen. Ja että turha teeskennellä.

Viime yönä näin kaksi unta joissa olin nuori mies ja romanttisesti rakastunut nuoreen naiseen. Unet olivat kuin kauniita satuja, joissa molemmissa yritin auttaa rakastettuani pääsemään eroon jostakin pahasta asiasta tai olennosta. Toisessa unessa rakastettuni meni naimisiin jonkun retaleen kanssa, mutta silti lupasin että jos hän ikinä kääntyy puoleeni, autan häntä "vaikka hänellä olisi 12 kakaraa ja rupsahtanut roppa".

Kun romantiikkaan päästään, olo tuntuu luontevammalta aktiivisena toimijana, hahmona joka tekee asioita prinsessamaisen rakastettunsa hyväksi. En itse kykene olemaan passiivinen neito joka odottaa tornissa ihmeprinssiään saapuvaksi.

Noh, mitäs sitten, sen kuin on kuin joku Xena, jos ei kerta kykene olemaan silmäripsiään räpsyttelevä Barbie. Mutta kun en koe itseäni miksikään Xenaksikaan, se nyt on vain sellaista päiväunelmointia että olisi joku supernainen ja voisi tehdä öpaut mitä vain.

Tavallaan melkein kadehdin sukupuolensakorjaajia jotka sentään tietävät mitä haluavat. He tietävät (tai olettavat) että he saavuttavat ihmisenä eheyden muokkaamalla kehoa vastakkaisen sukupuolen mukaiseksi. Itse en tiedä mitä minun pitäisi olla tai tehdä, vai pitäisi ylipäätään pyrkiä yhtään mihinkään, vaikkei koekaan sopivansa oikein mihinkään ryhmään. En koe naisen kehoa seksuaalisesti mielenkiintoisena, enkä haluaisi olla seksisuhteessa naiseen. Platonisesta suhteesta en osaa sanoa. Koen helposti miehet luontevina tovereina joiden kanssa pystyy puhumaan oikeasti mielenkiintoisista asioista (vaikka naisellisemmasta vinkkelistä katsoen kaikki keskustelu miesten suuntaan voikin olla huvittavaa paskanjauhamista). Ehkä parhaiten voisin homomiehenä, mutta toisaalta en oikeastaan haluaisi näyttää mieheltä.

Tai ehkä minulla on vain liikaa luppoaikaa miettiä joutavia. Jokatapauksessa nautin suomalaisuudestani juuri sen vuoksi että täällä ei tarvitse olla ihan kauhean kahlehdittu naisena tai miehenä olemiseen. On siis mahdollisuus miettiä "liian vaikeita".

Kun tällä palstalla käy paljon porukkaa, niin jos nyt joku jotain kommenttia osaa heittää, mielellään ei kuitenkaan sellaiset jotka eivät tajunneet tästä yhtään mitään ja ihmettelevät että missä ongelma... Vaikken sitä osaa itsekään sanoa että missä. Itsetunnossa?

Sivut

Kommentit (131)

Vierailija
Qadesha

Olen viime päivinä pohdiskellut sitä etten ole erityisen romanttinen ihminen seksuaalisessa mielessä (rakkaus, erotiikka, hellyys jne.) Tunnen itseni psyykkisesti jotenkin luvattoman kömpelöksi ihmiseksi nimenomaan naisena. Jopa niin että jos pukeudun äärinaisellisesti, niin tunnen että olen jotenkin feikki, että vain esitän jotain roolia joka en ole minä itse.




Aika luonnollisena kysymyksenä tulee mieleen, millainen on ollut lapsuuden naisen, äidin malli?

Qadesha

Tai ehkä minulla on vain liikaa luppoaikaa miettiä joutavia.



Tuo viittaa siihen, että ongelma ei ole kovin suuri.
Erilaisuus on rikkautta!

Vierailija
Qadesha
Tunnen itseni psyykkisesti jotenkin luvattoman kömpelöksi ihmiseksi nimenomaan naisena. Jopa niin että jos pukeudun äärinaisellisesti, niin tunnen että olen jotenkin feikki, että vain esitän jotain roolia joka en ole minä itse. Kuitenkaan en näytä erityisen maskuliiniselta enkä edes sukupuolettomalta (vaikken mikään povipommi tai lantiololita olekaan).

Moni naiseen liitetty turhamainen hömpötys kuten meikit, vaatteet jne. ei minusta ole vastenmielistä ja mielelläni nauttisin niistä estottomasti, mutta jokin sisälläni saa minut aina tuntemaan epämukavuutta.... Ja että turha teeskennellä.


Kuuntelisin ensisijaisesti omia tuntemuksia. Tuntemukset ovat ihmisellä merkkinä sitä varten, että ihminen voi korjata omaa elämänasennettaan. Kun elämänasenne on taasen oikea, niin silloin ei ole mitään tuntemuksiakaan. Esim. Terve hammas ei tunnu miltään.

Ei kannata asettua tuntemuksiaan vastaan, eli ns. kovettaa itsensä, koska silloin ihminen menettää herkkyyden.

Oikein sanoit, että naisilla on hömpötyksiä, ja herkkä ihminen tietystikään ei voi tuntea hömpötyksiä omakseen.
Vain sellaiset naiset meikkaavat ja maalaavat, jotka ovat paaduttaneet itsensä. Siitä johtuu esim täälläkin usein miesten taholta koettu naisien erityinen julmuus toisiaan kohtaan.

Vierailija

Noh, passiivisuus on kieltämättä naisellista ja kaunista.

Kuitenkin rakastamani nainen on erittäin aktiivinen ja kaukana satuprinsessan roolista. Passiivisia naisia en kestä parisuhteessa.

Upeita, superseksikkäitä ja meikattuja naisia ei hirveästi edes tahdota suhteeseen, vain petiin ja silmäniloksi.

Be who you are.

Vierailija

Äidistäni ensimmäiseksi tulee aina mieleen huono itsetunto ja tarve vetäytyä kiltisti sivuun, välttää itsensä esiintuomista. Itsellänihän on suoranainen sisäinen pakko olla (verbaalisesti) kokoajan esillä ja itseäni ulospäin suoltamassa, joten tässä olemme niin erilaisia kuin olla voi ja ainakaan äitini naismalliin minun on vaikea samaistua. Tietty äidillä oli tiukka kasvatus, joten ehkä hänet niitattiin henkisesti niin runttaan ettei kykene lainkaan pitämään puoliaan.

Toisaalta äidin malli tietysti kai roikkuu jonkinlaisena syyllisyydentunteena omassa niskassa, hävettää olla kokoajan pälä pälä. Mutta en oikein kykene kunnolliseen irtiottoon niin että olisin tyytyväisesti vain oma itseni, mitä se sitten onkaan.

Mutta oikeassa olette, ei muuta kannata tai voi olla kuin itsensä. Eikä minulla oikeastaan niin kauhean suuri kriisi ole, kunhan vain aina välillä narisen tätä samaa pitkin poikin nettiä. Kyllä se aika pitkälti on tosiaan minulla siinä se jippo että kehtaanko olla itseni, ja toisaalta en muutakaan voi olla.

Toope
Seuraa 
Viestejä23135
Liittynyt23.7.2006

Qadeshan ainoa ongelma on huomion puute.

Toivottavasti hakee sitä jostain muualta.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Vierailija

Eikö ole hienoa olla ihminen ja nainen ( nämä eivät ole toisiaan poissulkevia asioita ), jollei tarvi tai ei halua olla joku prototyyppi.
TV on pullollaan Hollywood tyyppejä, liikenais-lookia, ym., joilla usein ulkoinen sisältö on paljon tärkeämpi kuin sisäinen.
Parempi olla aidosti oma itsensä ja erillainen, kuin tuotteistaa itsensä johonkin tyyliin.

Itseäni miehenä närästää kaikenlainen "muotimääräily" ja joskus pistän puvun kanssa tennissukat jalkaan, ihan vain antaakseni v**ut Lenitalle.

Naiseus tulee sisältä ja rohkeus osoittaa se on osa personallisuutta, jota nykyään ja aiemminkin on pyritty kahlitsemaan ulkoisilla ja myös sisäisillä "säännöillä".
On turvallista olla bimbo blodi, paitsi, että useat heistä kyllä ovat tosi fixuja.

Mitähän Punk-look, goottilaisuus, aikanaan pitkät miesten tukat, ym kertovat. Halusta eroittua valtavirrasta, hyvä niin!

Vierailija
Toope
Qadeshan ainoa ongelma on huomion puute.

Toivottavasti hakee sitä jostain muualta.




Ketju vaikuttaa minun huomionhakemiseltani vain sen vuoksi että kukaan muu ei ole avautunut vastaavista tuntemuksista tai ajatuksista. Sillehän minä en mahda yhtikäs mitään, ja en valitettavasti voi takautuvasti ketjuani poistaa että arvon Toope ei joudu happamena kuvittelemaan että ainoa funktioni tällä palstalla on huomion hakeminen.

Minä kun luulin nimittäin että se on

a) ajantappo
b) mielenkiintoisista asioista ja ajatuksista puhuminen

Pitääkö kenties olla nuori mies että itsestään puhuminen on ok? Naisten ja varsinkin vanhempien sellaisten pitäisi värjötellä jossain sivussa, siististi ja mykkänä.

Vierailija
Starman
Eikö ole hienoa olla ihminen ja nainen ( nämä eivät ole toisiaan poissulkevia asioita ), jollei tarvi tai ei halua olla joku prototyyppi.
TV on pullollaan Hollywood tyyppejä, liikenais-lookia, ym., joilla usein ulkoinen sisältö on paljon tärkeämpi kuin sisäinen.
Parempi olla aidosti oma itsensä ja erillainen, kuin tuotteistaa itsensä johonkin tyyliin.

Itseäni miehenä närästää kaikenlainen "muotimääräily" ja joskus pistän puvun kanssa tennissukat jalkaan, ihan vain antaakseni v**ut Lenitalle.

Naiseus tulee sisältä ja rohkeus osoittaa se on osa personallisuutta, jota nykyään ja aiemminkin on pyritty kahlitsemaan ulkoisilla ja myös sisäisillä "säännöillä".
On turvallista olla bimbo blodi, paitsi, että useat heistä kyllä ovat tosi fixuja.

Mitähän Punk-look, goottilaisuus, aikanaan pitkät miesten tukat, ym kertovat. Halusta eroittua valtavirrasta, hyvä niin!




Lenita on aika hurja täti. Olen joskus ihmetellyt miten hän kykenee olemaan juuri sellainen kuin on, vuodesta toiseen. Tai onko hänellä lainkaan mies- taikka vaikka naiskumppaneita, kun tuntuu olevan The One And Only, eli ettei hänellä ole lainkaan kumppaneita rinnallaan.

Pitkätukkaiset miehet ovat tavattoman viehättäviä, jos ei nyt sentään Juice-mallia ole. Olen aina arvostanut ihmisiä jotka uskaltavat olla edes pikkaisen erilaisia kuin muut, vaikka se sitten omalla kohdalla onkin (näemmä) vaikeampi juttu.

Ehkä naisena räväkintä mitä voi(sin) tehdä olisi antaa piutpaut sille loppumattomalle epävarmuudelle mihin naiset on aivopesty, että koskaan ei saa olla mukamas itseensä tyytyväinen, aina pitäisi parantaa jostain päin itseään, korvien välistä (superihminen) tai kropasta lukemattomin eri tavoin. Syyllisyydentunteita, huonommuuden tunteita... Että ei aina hyppää ja pomppaa jos tulee joku toinen ulkopuolelta sanomaan että ole sillai tällai tollai ja ÄLÄ ole tommonen kun olet semmonen.

Vierailija
Qadesha
Starman
Eikö ole hienoa olla ihminen ja nainen ( nämä eivät ole toisiaan poissulkevia asioita ), jollei tarvi tai ei halua olla joku prototyyppi.
TV on pullollaan Hollywood tyyppejä, liikenais-lookia, ym., joilla usein ulkoinen sisältö on paljon tärkeämpi kuin sisäinen.
Parempi olla aidosti oma itsensä ja erillainen, kuin tuotteistaa itsensä johonkin tyyliin.

Itseäni miehenä närästää kaikenlainen "muotimääräily" ja joskus pistän puvun kanssa tennissukat jalkaan, ihan vain antaakseni v**ut Lenitalle.

Naiseus tulee sisältä ja rohkeus osoittaa se on osa personallisuutta, jota nykyään ja aiemminkin on pyritty kahlitsemaan ulkoisilla ja myös sisäisillä "säännöillä".
On turvallista olla bimbo blodi, paitsi, että useat heistä kyllä ovat tosi fixuja.

Mitähän Punk-look, goottilaisuus, aikanaan pitkät miesten tukat, ym kertovat. Halusta eroittua valtavirrasta, hyvä niin!




Lenita on aika hurja täti. Olen joskus ihmetellyt miten hän kykenee olemaan juuri sellainen kuin on, vuodesta toiseen. Tai onko hänellä lainkaan mies- taikka vaikka naiskumppaneita, kun tuntuu olevan The One And Only, eli ettei hänellä ole lainkaan kumppaneita rinnallaan.

Pitkätukkaiset miehet ovat tavattoman viehättäviä, jos ei nyt sentään Juice-mallia ole. Olen aina arvostanut ihmisiä jotka uskaltavat olla edes pikkaisen erilaisia kuin muut, vaikka se sitten omalla kohdalla onkin (näemmä) vaikeampi juttu.

Ehkä naisena räväkintä mitä voi(sin) tehdä olisi antaa piutpaut sille loppumattomalle epävarmuudelle mihin naiset on aivopesty, että koskaan ei saa olla mukamas itseensä tyytyväinen, aina pitäisi parantaa jostain päin itseään, korvien välistä (superihminen) tai kropasta lukemattomin eri tavoin. Syyllisyydentunteita, huonommuuden tunteita... Että ei aina hyppää ja pomppaa jos tulee joku toinen ulkopuolelta sanomaan että ole sillai tällai tollai ja ÄLÄ ole tommonen kun olet semmonen.




Joo, miehenä on varmaan helpompi olla ja vanheta.
Parhaimpia tai pahimpia juttuja oli kun puhuimme erään saksalaisen kundin kanssa, kuinka vatsa alkaa pömpöttää ja suureta iän myötä.
Herra sanoi että: "It is Ok with men!"
Kiitin mielessäni, että olen mies, näistä viisauden sanoista.

Toope
Seuraa 
Viestejä23135
Liittynyt23.7.2006
Qadesha
Pitääkö kenties olla nuori mies että itsestään puhuminen on ok? Naisten ja varsinkin vanhempien sellaisten pitäisi värjötellä jossain sivussa, siististi ja mykkänä.

Kyse ei ole sukupuolesta.

Itse olen käsittänyt, että täällä keskusteltaisiin yhteiskunnallisista tai tieteellisistä asioista ja ilmiöistä.

Jos haluat keskustella itsestäsi tai muiden keskustelijoiden persoonahäiriöistä, vaihda palstaa. Sinä olet täysin väärässä paikassa.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Vierailija
Toope

Jos haluat keskustella itsestäsi tai muiden keskustelijoiden persoonahäiriöistä, vaihda palstaa. Sinä olet täysin väärässä paikassa.



Mitä se Toope siellä ipittää. Kyllä sukupuoli-identiteettikriisi voidaan nähdä tieteellisenä aiheena, sitä on käsitelty muistaakseni psykologiassakin. Kyllä ketjun aloittaja voi kertoa omakohtaisista kokemuksista aiheeseen liittyen. Jos keskustelu ei kiinnosta sinua, niin voit itse lähteä täältä muualle. Moderaattorit päättäköön siitä mikä keskustelu kuuluu psykologiapalstalle.

Toope
Seuraa 
Viestejä23135
Liittynyt23.7.2006
Echi
Mitä se Toope siellä ipittää. Kyllä sukupuoli-identiteettikriisi voidaan nähdä tieteellisenä aiheena, sitä on käsitelty muistaakseni psykologiassakin. Kyllä ketjun aloittaja voi kertoa omakohtaisista kokemuksista aiheeseen liittyen. Jos keskustelu ei kiinnosta sinua, niin voit itse lähteä täältä muualle. Moderaattorit päättäköön siitä mikä keskustelu kuuluu psykologiapalstalle.

No joo, liioittelin tuossa edellä. Pahoittelen sitä.

Ärsyynnyin tuosta Qadeshan tyylistä, joka mielestäni sopii enemmän esim. suomi24-palstalle kuin tänne. Qadesha tuo minulle mieleen Pönnin.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Vierailija

PROVOhan tuo.

Itse Itsensä kukin määrittelee.
IKINÄ en ole ymmärtänyt olentoja jotka sen jalkovälinsä kautta tekee.
MIKÄÄN ei ole sairaampaa kuin sukupuolenvaihdosleikkaukset.

Kyllä on ROTTA (Anteeksi rotat - hienoja olette, toisin kuin eräät ihmiset) heikoilla hapeilla jos Itsensä värkkiensä kautta määrittelee.

HUOMIONKIPEÄÄ paskaa!
Jos joku tässä maailmassa vaivaa, niin luulisi sen olevan muu kuin m**kku tahi pi**u jalkojen välissä.

KITISIJÄT! Teillä EI OLE MITÄÄN merkitystä ELÄMÄN kanssa!

KERÄTKÄÄ ITSENNE!

Kuka V**TU on niin TYHMÄ että määrittelee Itsensä ulkopuolisten kautta?

V**un moni SAIRAS antiyksilö.

Sopiikin ku**la.

Soronoo...

Itse Itsensä määrittelee.
Ei yhteiskunta.

FU*K!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Että voi olla IDI**TTEJA!

Vierailija
Fenrir
PROVOhan tuo.

Itse Itsensä kukin määrittelee.
IKINÄ en ole ymmärtänyt olentoja jotka sen jalkovälinsä kautta tekee.
MIKÄÄN ei ole sairaampaa kuin sukupuolenvaihdosleikkaukset.

Kyllä on ROTTA (Anteeksi rotat - hienoja olette, toisin kuin eräät ihmiset) heikoilla hapeilla jos Itsensä värkkiensä kautta määrittelee.

HUOMIONKIPEÄÄ paskaa!
Jos joku tässä maailmassa vaivaa, niin luulisi sen olevan muu kuin m**kku tahi pi**u jalkojen välissä.

KITISIJÄT! Teillä EI OLE MITÄÄN merkitystä ELÄMÄN kanssa!

KERÄTKÄÄ ITSENNE!

Kuka V**TU on niin TYHMÄ että määrittelee Itsensä ulkopuolisten kautta?

V**un moni SAIRAS antiyksilö.

Sopiikin ku**la.

Soronoo...




Mitä pahaa sukupuolenvaihdoksessa on jos tuntee itsensä ennemmin Oiliksi kun Olliksi?
Ei kai se ole yleistä, mutta sallittavaa.

Niillä jalkojen välissä olevilla elimillä on niin suuri vaikutus, että ne pitävät tämän maailman käynnissä ja ovat suuria ihmisen persoonallisuuteen vaikuttavia asioita, myös Sinun kohdallasi, mielipiteinesi...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat