Aivojen alkutilanne & evoluutio

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kun ihminen syntyy, ovatko hänen aivonsa "tyhjät", niinkuin tyhjä kiintolevy, vai onko aivoissa jonkinlainen tyhjä käyttöjärjestelmä?

Onko ihmisellä syntyessään ns. kollektiivinen muisti, joka "ohjaa ja auttaa" vastasyntynyttä ( käyttöjärjestelmän osa)?

Kehittyvätkö ihmisaivot lapsuudessa pelkästään ulkoisen ympäristön vaikutuksesta?

Voiko vastasyntynyt ihminen ottaa geenisenä perintönä tietoa esim. vanhemmiltaan?

Jos pitäydytään evoluutioteoriassa, niin miksei uusia ihmislajeja ole syntynyt meidän jälkeemme muista eläimistä, vai tarkastellaanko asiaa liian lyhyellä aikajänteellä?
Miksi vain ihminen olisi kehittynyt eläimestä?
Luulisi, että joku simpaanssikin olisi ylittänyt maagisen rajan ja "muuttunut ihmiseksi"!

Kehittyvätkö kaikki eläimet koko ajan johonkin suuntaan?

Sivut

Kommentit (31)

Vierailija

Lukiopsykologian ja -biologian kertausta.

Starman
Kun ihminen syntyy, ovatko hänen aivonsa "tyhjät", niinkuin tyhjä kiintolevy, vai onko aivoissa jonkinlainen tyhjä käyttöjärjestelmä?

Onko ihmisellä syntyessään ns. kollektiivinen muisti, joka "ohjaa ja auttaa" vastasyntynyttä ( käyttöjärjestelmän osa)?


Kyllähän ihmisillä on jo ennen syntymäänsä paljon aivotoimintaa ja sisältöä. Jonkinlainen "käyttöjärjestelmäkin" on olemassa, sillä eri aivojen osien tehtävät ovat jo hyvissä ajoin määräytyneet. Aivot eivät myöskään "käynnisty" kerralla syntymän hetkellä, vaan pikkuhiljaa sikiönkehityksen myötä. Jo ennen syntymää syntyy muistikuvia ja ilmeisesti tapahtuu myös jonkinlaista oppimista.
Myös periytyvää, jo syntyessä läsnä olevaa käyttäytymistä (jota varmaan tarkoitat kollektiivisella muistilla) ihmisvauvoilla on. Vauvoilla on jo syntyessään lukuisia valmiuksia elämään, esimerkiksi kyky tarttua esineisiin, uimataito, imemisrefleksi ja reagointi ihmiskasvoihin ja kosketukseen. Tunteet ja ilmeetkin ovat synnynnäisiä, ei niitä opita.

Starman

Kehittyvätkö ihmisaivot lapsuudessa pelkästään ulkoisen ympäristön vaikutuksesta?

Eivät, vaan myös geneettisesti määräytyneitä kypsymiseksi tai leimautumiseksi kutsuttavia prosesseja on käynnissä. Esimerkiksi kävelemään oppiminen ei vaadi paljonkaan harjoittelua silloin, kun lapsi oppii kävelyn, sillä sen perusteet ovat jo valmiiksi määräytyneet aivoihin ja vaativat lähinnä käynnistyksen. Sama pätee puheeseen. Tietyn iän jälkeen herkkyys kuitenkin katoaa, eivätkä esimerkiksi "susilapset" opi kunnolla puhumaan koskaan.
Ainakin simpansseilla esimerkiksi käärmepelko on synnynnäisesti määräytynyt, mutta vaatii yhden lajitoverilta saadun esimerkin (kauhistuneen reaktion käärmeeseen) käynnistyäkseen. Luultavasti ihmisilläkin on vastaavaa.

Starman

Jos pitäydytään evoluutioteoriassa, niin miksei uusia ihmislajeja ole syntynyt meidän jälkeemme muista eläimistä, vai tarkastellaanko asiaa liian lyhyellä aikajänteellä?
Miksi vain ihminen olisi kehittynyt eläimestä?
Luulisi, että joku simpaanssikin olisi ylittänyt maagisen rajan ja "muuttunut ihmiseksi"!

Olihan ihmislajeja aivan äskettäinkin, jääkausien aikoihin, vielä useita, mutta ihminen on sen verran tilaavievä ja aggressiivinen laji, että se on syrjäyttänyt sukulaisensa ja ne ovat kuolleet sukupuuttoon.
Joka tapauksessa, ihmisen tasoiset aivot ovat äärimmäisen pitkälle erikoistunut elin, ja sellaisten syntyminen useita kertoja toisistaan riippumatta on perin epätodennäköistä. Tarvittaisiin eläin, jolla olisi riittävän tarkat tarttumavälineet, kehittynyt sosiaalinen elämä, sopivan vaativa elinympäristö ja ruumiinrakenne, joka mahdollistaa suurten aivojen kehittymisen. Sellaisia ei tällä hetkellä taida eläinmaailmasta löytyä oikeastaan yhtään:
Simpanssin elinympäristö ei nykyistä kummempia aivoja vaadi, ja lisäksi niiden täytyisi siirtyä liikkumaan kahdella jalalla pystyäkseen käyttämään käsiään kuten me. Norsujen kärsä ei näppäryydessä riitä työkalujen valmistukseen, vaikka ne erittäin älykkäitä ovatkin. Valailla taas ei ole minkäänlaisia käsiä. Linnuilla ongelmaksi taitaa muodostua se, että suuriaivoisten poikasten pitäisi vielä mahtua kehittymään munankuoressa ja lintujen fysiikka, myös aivojen koko, on evoluution kuluessa karsittu minimipainoon lentämisen helpottamiseksi.
Ihmisapinoiden älykkyysluokkaan (itsetietoisuus, jonkin verran kielellisiä valmiuksia ja symbolinen ajattelukyky) sijoittuvia eläimiä on kyllä lukuisia, mutta sen pidemmälle erikoistuneita on vain ihmisen suvussa, johon nykyään kuuluu yksi ainoa laji. Näitä hyvin älykkäitä eläimiä ovat esimerkiksi norsut, valaat ja delfiinit, isot papukaijat, varislinnut ja afrikkalaiset kalkkunasarvekkaat.

Starman

Kehittyvätkö kaikki eläimet koko ajan johonkin suuntaan?

Eivät välttämättä. Jos tarvetta muutokseen ei ole, luonnonvalinta karsii uudenlaiset muodot ja laji pysyy jokseenkin entisellään. Jos kuitenkin nämä erilaiset yksilöt pärjäävät paremmin kuin suuri valtaväestö, niistä tuleekin ajan mittaan enemmistö ja laji on jonkin ominaisuuden osalta muuttunut vähän erilaiseksi. Tällaisten yksittäisten muutosten kertyessä lajit hyvin hitaasti muuttuvat toisiksi. Joskus voi kuitenkin kulua käsittämättömän pitkiä aikoja lähes ilman muutoksia, jos eliö vain on erinomaisen hyvin ympäristöönsä soveltuva. Esimerkiksi varsieväkalat ja krokotiilit ovat olleet jokseenkin samanlaisia satoja miljoonia vuosia. Tietenkään pelkän ulkonäön perusteella ei voida päätellä, kuinka paljon muutoksia eläinten sisällä on tapahtunut.

Vierailija

Voiko tätä virallista selitystä tulkita niin, että ihminen kehittyi koska oli pakko ?

Mikä oli tämä pakko ?

Ja miksi se pakko ei koskenut simpansseja ?

Vierailija
Mei long
Lukiopsykologian ja -biologian kertausta.



Ai TUOLLAISTA siellä lukiossa nykyään opetetaan, vielä PSYKOLOGIASSAKIN! (Taitaa olla tullut "Mei longin" aivan hiljattain oltua vielä luikiossa...)

Ei ole ihme, että Suomi on pudonnut tiedemaiden joukosta kuin kivi, ja maailma nauraa teknoääliökansalle (jonka roolin suomalaisiet ovat "perineet" japanilaisilta ja nämä aikanaan saksalaisilta; saksalaisissa on kuiten aina tiedetty olevan harvakseltaan siellä täällä muitakin kuin ääliöitä. Suomalaiset on liian pieni kansa tiedettäväksii NIIN HYVIN: vain yksi "prändi" kerrallaan näkyy ja kuuluu...).

Starman
Kun ihminen syntyy, ovatko hänen aivonsa "tyhjät", niinkuin tyhjä kiintolevy, vai onko aivoissa jonkinlainen tyhjä käyttöjärjestelmä?

Onko ihmisellä syntyessään ns. kollektiivinen muisti, joka "ohjaa ja auttaa" vastasyntynyttä ( käyttöjärjestelmän osa)?




Kyllähän ihmisillä on jo ennen syntymäänsä paljon aivotoimintaa ja sisältöä. Jonkinlainen "käyttöjärjestelmäkin" on olemassa, sillä eri aivojen osien tehtävät ovat jo hyvissä ajoin määräytyneet.



Ne ovat määräytyneet vain sitä kautta, että eri aistimista ja elimistä tulevat liitännät eri puolille aivokuorta. Huomattavasti "alemmillakin" eläimillä tapahtuu niin, että jos noita kytkentöjä muutetaan, vaihdetaan vaikka näköhermon ja kuulohermon liitäntää, niin "alueetkin vaihtuvat".

Aivot eivät myöskään "käynnisty" kerralla syntymän hetkellä, vaan pikkuhiljaa sikiönkehityksen myötä. Jo ennen syntymää syntyy muistikuvia ja ilmeisesti tapahtuu myös jonkinlaista oppimista.



Oppimista tapahtuu: mm . äidinkielen foneemit ehdollistuvat yhdessä havaittaviksi, mutta mitään mieleen palautettavissa olevia muistikuvia eli MIELTEITÄ ei synny sikiöaikana, ei myöskään auditiivisia. Opittu aines vain vaikuttaa siihen, miten esimerkiksi puhe myöhemmin kuullaan, ja aivan erityisesti ERIYTETÄÄN KAIKESTA MUUSTA HÄLINÄSTÄ. Siihen on leimautunut posistiivinen "arvoväri", sillä ehdollistunut oppiminen on itsessään lievästi palkitsevaa, eli ilmeisestikin vapauttaa endorfiineja. Ja totuttujen ehdollistumien lakkaaminen pelaamasta ja purkautuminen on vastaavasti itsessään lievästi rankaisevaa, "ahdistavaa", sitoo endorfiineja.

Myös periytyvää, jo syntyessä läsnä olevaa käyttäytymistä (jota varmaan tarkoitat kollektiivisella muistilla) ihmisvauvoilla on.



Sillä ei ole mitään tekemistä MUISTIN kanssa, joka on oppimisen eli ehdollistumisen piiriin kuuluva ilmiö.

Vauvoilla on jo syntyessään lukuisia valmiuksia elämään, esimerkiksi kyky tarttua esineisiin, uimataito,



Ei ole. Ns. SUKELLUSREFLEKSI tarkoittaa sitä, että vauva sulkee refleksillä hengitystiensä veden joutuessa kasvoille. Tuon tausta on ilmeisesti refleksissä joka estää sikiötä vetämästä lapsivettä keuhoihinsa. (Sen sijaan sikiö saattaa sitä kyllä nieleskellä. Yksi ensimmäinen "tieteellinen" kysymys, mitä pikkutyttö, silloin n. 2- 3 vuotta, teki, oli, että "pissaako vauva äidin vatsassa?" Arvelin, että eiköhän tuo pissaa.) Kaikilla vauvoilla ei ole sukellusrefleksiä, ja joillakuilla se on niin voimakas, että he uhkaavat tukehtua jos kasvoja kastetaan.

imemisrefleksi



NIELAISUREFLEKSI on jonkin aineen joutuessa kurkkuun, ja sekin täytyy ehdoin tahdoin herättää tiputtamalla maitoa kurkkuun. Imemään kaikki vauvat eivät aivan heti edes pysty, ja kautta aikojen ovat jääneet henkiin sellaisetkin jotka eivät kitahalkion takia tulleet koskaan pystymäänkään. Eli nuo jutut on tiedetty. Nykyään niitä ilmeisesti sitten yleisesti ei enää tiedetäkään: jos "peilisolufeministi" sattuu "porsimaan" jossakin "korvessa", niin vauva on automaattisesti
välittömäässä hengenvaarassa kun "peilisolut perkeleet eivät pelanneetkaan, vaikka olisipitänyt..."

Ja jotkut asiantuntijat ja medikalisattorit vetävät komeaa tiliä, kun vanhemmat eivät itse tiedä mistään mitään...

ja reagointi ihmiskasvoihin



Kasvoihin reagointi syntyy ääneen regoimisesta.

ja kosketijukseen. Tunteet ja ilmeetkin ovat synnynnäisiä, ei niitä opita.



Emootiot. Niihin ja joihinkin muihinkin reflekseihin liittyy luoteenomaisia ilmeiltä, äänensävyjä jne. Ne on kuitenkin opittava tunnistamaan, kytekemään ehdollistuneesti oma ja muiden emootio. Ja sellaisia saadaan aikaan joillakin aineillakin.

Starman

Kehittyvätkö ihmisaivot lapsuudessa pelkästään ulkoisen ympäristön vaikutuksesta?



Eivät, vaan myös geneettisesti määräytyneitä kypsymiseksi tai leimautumiseksi kutsuttavia prosesseja on käynnissä. Esimerkiksi kävelemään oppiminen ei vaadi paljonkaan harjoittelua silloin, kun lapsi oppii kävelyn, sillä sen perusteet ovat jo valmiiksi määräytyneet aivoihin ja vaativat lähinnä käynnistyksen.



Ei ole perää. Kävely on yhtä lailla täysin opittua automatisoitunutta toimintaa kuin esimerkiksi polkupyörälläajokin.

Nimenomaan ehdollistunut pystykävely, joka tapahtuu täysin eri periaatteella kuin muilla kaksijalkaisilla kuten linnuilla, on ollut voimaakkaan evoluutiopaineen ehdollistumisjärjestelmän kehitykselle antanut tekijä ihmisen evoluutiossa.

Sama pätee puheeseen.



Taas tuli vale: puheessa itsesään ja kielessä EI OLE MITÄÄN GEENIPERÄISTÄ: se rakentuu symbolifunktioksi nimitetyille erityislaatuisille instrumentaalisille ehdollisille reflekseille: "sana", kohteen nimi, on refleksin ärsykeosan kuonnonhistoriallinen jatke ja kohteen sanalla mieleen palautettavissa oleva psyykkinen representaatio on siihen kohteeseen suuntautuvan toiminnan, eläimillä refleksin reaktio-osan luonnonhistoriallinen jatke.

Tietyn iän jälkeen herkkyys kuitenkin katoaa, eivätkä esimerkiksi "susilapset" opi kunnolla puhumaan koskaan.



Kyllä he sillai "päälisin puolin" oppivat "komentosanoja" kuten simpanssi ja gorillakin, mutta heidän psyykensä ei muutu SYMBOLISRAKENTEISEKSI. (Puutteet tuossa suhteessa ovat ilmeisesti myös joidenkin psyykkisten poikeavuuksien taustalla, ei syyn tarvitse olla esimerkiksi geneettinen.)

(Minkä tahansa ehdollistuneen tiedon "oppimisikkuna" voidaan "palauttaa" kemiallisin keinoin hajottamalla kemiallisesti gliasolujen glyosaminoglykaanisokereita, mutta sellaista ei vain pidä tehdä, ainakaan ilman todella painavia syitä...)

Ainakin simpansseilla esimerkiksi käärmepelko on synnynnäisesti määräytynyt, mutta vaatii yhden lajitoverilta saadun esimerkin (kauhistuneen reaktion käärmeeseen) käynnistyäkseen. Luultavasti ihmisilläkin on vastaavaa.



Mulla ei ainakaan mitään matelijanpelkoa ole ollut. Toin nöösinä sisiliskoja varmaan sisäänkin sormissani kyselläkseni, että mitä mokomat ovat. (Jotkut muut panivat taskuunsa sammakoita.)

Starman

Jos pitäydytään evoluutioteoriassa, niin miksei uusia ihmislajeja ole syntynyt meidän jälkeemme muista eläimistä, vai tarkastellaanko asiaa liian lyhyellä aikajänteellä?

Miksi vain ihminen olisi kehittynyt eläimestä?

Luulisi, että joku simpaanssikin olisi ylittänyt maagisen rajan ja "muuttunut ihmiseksi"!




Olihan ihmislajeja aivan äskettäinkin, jääkausien aikoihin, vielä useita, mutta ihminen on sen verran tilaavievä ja aggressiivinen laji, että se on syrjäyttänyt sukulaisensa ja ne ovat kuolleet sukupuuttoon.

Joka tapauksessa, ihmisen tasoiset aivot ovat äärimmäisen pitkälle erikoistunut elin, ja sellaisten syntyminen useita kertoja toisistaan riippumatta on perin epätodennäköistä.




Entäs jos niiden kaikkein tärkein uutuus onkin ERITTÄIN SUURESSA ERIKOITUMATTOMASSA KAPASITEETISSA?

KUN ERIKOISTUMINEN ON NIMITTÄIN ON EVOLUUTIOSSA VÄHENEMISTÄÄN VÄHENTYNYT, ja aivojen "yleisoppimislaiteluonne" tullut tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi!

Tarvittaisiin eläin, jolla olisi riittävän tarkat tarttumavälineet, kehittynyt sosiaalinen elämä, sopivan vaativa elinympäristö ja ruumiinrakenne, joka mahdollistaa suurten aivojen kehittymisen. Sellaisia ei tällä hetkellä taida eläinmaailmasta löytyä oikeastaan yhtään:
Simpanssin elinympäristö ei nykyistä kummempia aivoja vaadi, ja lisäksi niiden täytyisi siirtyä liikkumaan kahdella jalalla pystyäkseen käyttämään käsiään kuten me. Norsujen kärsä ei näppäryydessä riitä työkalujen valmistukseen, vaikka ne erittäin älykkäitä ovatkin. Valailla taas ei ole minkäänlaisia käsiä.

Linnuilla ongelmaksi taitaa muodostua se, että suuriaivoisten poikasten pitäisi vielä mahtua kehittymään munankuoressa ja lintujen fysiikka, myös aivojen koko, on evoluution kuluessa karsittu minimipainoon lentämisen helpottamiseksi.




Voi Jessus...

Mitä kehittyneempi lintu on oppimiskyvyltään, SITÄ SUHTEELLISESTI PIENEMMÄT MUNAT ja kuoriutuessaan avuttomimmat poikaset sillä on!

Kanan koisen korpin munia mahtuu yhden kanamunan tilavuuteen ainakin kymmenen. Tyhmän kanan poikaset osaavat kuoriuduttuaan selviytyä sopivassa ympäristössä yksinkin, korpin vasta kuoriutuneet poikaset ovat kuin matoja joilla on avonainen nokka ja alkeellinen luuranko...

Eikä ole lainkaan luvatonta olettaa, että mitä avuttomampina syntyvät poikaset sitä suurempi osa käyttäytymisestä on "sosiaalisesti perittyä" ja sitä VÄHEMMÄN ON TÄLLE VAHINGOLLISIA GENEETTISIÄ KÄYTTÄYTYMISREFLEKSEJÄ!

(Kyllä neiti "Mei long" on oikein harvinasen tietämätön ja tyhmä jopa nykyajan lukiolaiseksikin... Ennen vanhaan oli sentään joku proti jopa "pikkutyttöjenkin" jutuissa, paitsi tietysti "kretsujen", joita ilmaantui nyppimään kadulla hihasta "tiedelehtineen" parikymmentä vuotta sitten, sittemmin taas häipyäkseen katukuvasta. Ilmeisesti juuri NAISET saadaan uskomaan aivan mitä tahansa...Ja ne, jotka saavat heidät uskomaan, ovat miehiä.)

Ihmisapinoiden älykkyysluokkaan (itsetietoisuus, jonkin verran kielellisiä valmiuksia

ja symbolinen ajattelukyky)




SITÄ EI VOI OLLA ILMAN KEHITTYNYTTÄ KIELTÄ!

Panet sanoja peräkkäin, kuten "symboli" ja "ajattelu" TIETÄMÄTTÄ NIIDEN TIETEELLISETSÄ MERKITYKSESTÄ YHTÄÄN MITÄÄN!

sijoittuvia eläimiä on kyllä lukuisia, mutta sen pidemmälle erikoistuneita on vain ihmisen suvussa, johon nykyään kuuluu yksi ainoa laji.



Mitä ALEMPIA eläimiä, sitä ERIKOISTUNEEMPIA ne ovat.

Ihmisapinoiden suku on aina "loistanut" nimenomaan huomattavalla ERIKOISTUMATTOMUUDELLAAN, ja se on yhäkin ominaista varsinkin simpanssille.

Näitä hyvin älykkäitä eläimiä ovat esimerkiksi norsut, valaat ja delfiinit, isot papukaijat, varislinnut ja afrikkalaiset kalkkunasarvekkaat.

Starman

Kehittyvätkö kaikki eläimet koko ajan johonkin suuntaan?



Eivät välttämättä.



Kyllä kehittyvät, vaikka se ei aina juurikaan näy ulospäin.

Noin 20000 sukupalvea geneettistä isolaatiota populaatioiden välillä johtaa lajiutumiseen, vaikka olosuhteet ja elintavat olisivat ihan vastaavat, koska mutaatiot kasautuvat mm. "pimeään DNA:han", ja ne vaikuttavat sielläkin lajiutumiseen.

Jos tarvetta muutokseen ei ole, luonnonvalinta karsii uudenlaiset muodot ja laji pysyy jokseenkin entisellään.



Entisen näköisenä ja "oloisena" kuten euroopan- ja kanadanmajava tai sademetsä- ja savanninorsu.

Jos kuitenkin nämä erilaiset yksilöt pärjäävät paremmin kuin suuri valtaväestö, niistä tuleekin ajan mittaan enemmistö ja laji on jonkin ominaisuuden osalta muuttunut vähän erilaiseksi.



Jos geneettinen isolaatio "falskaa" (vaikka kuinka monien väliportaiden kautta) niin saman lajin sisälläkin voi syntyä suurta monimuotoisuutta, kuten esimerkiksi koiran ja viljelyskaalin.

Tällaisten yksittäisten muutosten kertyessä lajit hyvin hitaasti muuttuvat toisiksi. Joskus voi kuitenkin kulua käsittämättömän pitkiä aikoja lähes ilman muutoksia, jos eliö vain on erinomaisen hyvin ympäristöönsä soveltuva. Esimerkiksi varsieväkalat ja krokotiilit ovat olleet jokseenkin samanlaisia satoja miljoonia vuosia. Tietenkään pelkän ulkonäön perusteella ei voida päätellä, kuinka paljon muutoksia eläinten sisällä on tapahtunut.



Aivan: ne ovat "piilolajiutuneet", mikä useinkin huomataan vasta eläntarhoissa.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Kyllä kallistun Arkkiksen puolelle tässä asiassa. Paitsi. Joillakin ihmisillä on jo syntyessään esim. hämähäkkipelko ja saavat samanlaisia assosiaatioita vaikkapa voimalinjan nähdessään. Empiirisesti olen tämän todennut aikoinaan tarkkailemalla lasta, jonka äidillä sellainen oli. Äiti vannoi ettei ole tiotoisesti sitä lapseesnsa siirtänyt, okei, niin, ei kelpaa esimerkiksi.

Minulla on parikin kesää ollut kasvatettavina hanhia, jotka olen syönyt. Mistä hanhet tietävät ketun vihollisekseen, vaikka eivät sellaista ole kuunapäivään nähneet. Kiusasin niiitä näyttämällä jotain iänikuista naisten kettupuuhkaa korennon nokassa nurkan takaa, ja koko populaatio hyökkäsi sitä päin pirusti sihisten. Myös kanat pakenevat turvaan jo haukan varjokuvasta.

Painajaisissa näen käärmeitä, eikä minulla ole ollut mitään negatiivista kokemusta niistä, pari kertaa olen nähnyt kyyn luikertelevan karkuun, ei silloin ole pelottanut pätkääkään.

Lierikki Riikonen

Vierailija
lierik
Kyllä kallistun Arkkiksen puolelle tässä asiassa. Paitsi. Joillakin ihmisillä on jo syntyessään esim. hämähäkkipelko ja saavat samanlaisia assosiaatioita vaikkapa voimalinjan nähdessään. Empiirisesti olen tämän todennut aikoinaan tarkkailemalla lasta, jonka äidillä sellainen oli. Äiti vannoi ettei ole tiotoisesti sitä lapseesnsa siirtänyt, okei, niin, ei kelpaa esimerkiksi.

Minulla on parikin kesää ollut kasvatettavina hanhia, jotka olen syönyt. Mistä hanhet tietävät ketun vihollisekseen, vaikka eivät sellaista ole kuunapäivään nähneet. Kiusasin niiitä näyttämällä jotain iänikuista naisten kettupuuhkaa korennon nokassa nurkan takaa, ja koko populaatio hyökkäsi sitä päin pirusti sihisten. Myös kanat pakenevat turvaan jo haukan varjokuvasta.

Painajaisissa näen käärmeitä, eikä minulla ole ollut mitään negatiivista kokemusta niistä, pari kertaa olen nähnyt kyyn luikertelevan karkuun, ei silloin ole pelottanut pätkääkään.




Ainakin aukeilla paikoilla oleilevat linnut tuntevat ilmeisesti synnynnäisesti sellaisen "hiirihaukkaprofiilin" joka on muodoltaan suurin piirtein samanlainen kaikilla petolinnuiila, jotka vaanivat saalista leijailemalla korkealla ilmassa nousevien ilmavirtausten varassa. Tämä ei ole sen kummallisempaa kuin että ne tuntevat oman lajin avaintuntomerkit (tarkemmin sanoen jonkin niistä, esimerkiksi kalkkuna uroksen punaisen heltan, johon se saattaa sitten kyllä sekoittaa punaisen naisten käsilaukunkin). Maastoutuminen värin mukaan ei auta hiirihaukkaa vastaan, sillä sen näköalue on ultraviolettialueella, joka on läpitunkevampaa kuin näkyvä valo, sille jolle se näkyy, ja tämä on tarpeen siksikin, kun hiirihaukka sihtailee korkealta. (Myyrät eivät "tiedä", että hiirihaukat etsivät lupaavat saalistusmaat niiden tuoreiden ulosteiden perusteella, jotka erottuvat ultraviolettivalossa hyvin "tavallisenruskeasta" taustasta.) Sitä vastoin esimerkiksi varpuset eivät näytä tuntevan varpushaukkaa eivätkä varpuspöllöä, vaan nämä saavat isompaa hämminkiä aiheuttamatta majailla ja tehdä "tuhoaan" pihapiirissä, jos tapojensa vastaisesti ihmisten ilmoille kuitenkin asettuvat. (Voisiko näiden "urbanisoituminen" olla syynä väitettyyn varpusten huomattavaan vähenemiseen, vaiko vain ylipäätään maatilojen väheneminen?)

Vierailija
Arkkis
Mei long
Lukiopsykologian ja -biologian kertausta.



Ai TUOLLAISTA siellä lukiossa nykyään opetetaan, vielä PSYKOLOGIASSAKIN! (Taitaa olla tullut "Mei longin" aivan hiljattain oltua vielä luikiossa...)

Ei ole ihme, että Suomi on pudonnut tiedemaiden joukosta kuin kivi, ja maailma nauraa teknoääliökansalle (jonka roolin suomalaisiet ovat "perineet" japanilaisilta ja nämä aikanaan saksalaisilta; saksalaisissa on kuiten aina tiedetty olevan harvakseltaan siellä täällä muitakin kuin ääliöitä. Suomalaiset on liian pieni kansa tiedettäväksii NIIN HYVIN: vain yksi "prändi" kerrallaan näkyy ja kuuluu...).

Starman
Kun ihminen syntyy, ovatko hänen aivonsa "tyhjät", niinkuin tyhjä kiintolevy, vai onko aivoissa jonkinlainen tyhjä käyttöjärjestelmä?

Onko ihmisellä syntyessään ns. kollektiivinen muisti, joka "ohjaa ja auttaa" vastasyntynyttä ( käyttöjärjestelmän osa)?




Kyllähän ihmisillä on jo ennen syntymäänsä paljon aivotoimintaa ja sisältöä. Jonkinlainen "käyttöjärjestelmäkin" on olemassa, sillä eri aivojen osien tehtävät ovat jo hyvissä ajoin määräytyneet.



Ne ovat määräytyneet vain sitä kautta, että eri aistimista ja elimistä tulevat liitännät eri puolille aivokuorta. Huomattavasti "alemmillakin" eläimillä tapahtuu niin, että jos noita kytkentöjä muutetaan, vaihdetaan vaikka näköhermon ja kuulohermon liitäntää, niin "alueetkin vaihtuvat".

Aivot eivät myöskään "käynnisty" kerralla syntymän hetkellä, vaan pikkuhiljaa sikiönkehityksen myötä. Jo ennen syntymää syntyy muistikuvia ja ilmeisesti tapahtuu myös jonkinlaista oppimista.



Oppimista tapahtuu: mm . äidinkielen foneemit ehdollistuvat yhdessä havaittaviksi, mutta mitään mieleen palautettavissa olevia muistikuvia eli MIELTEITÄ ei synny sikiöaikana, ei myöskään auditiivisia. Opittu aines vain vaikuttaa siihen, miten esimerkiksi puhe myöhemmin kuullaan, ja aivan erityisesti ERIYTETÄÄN KAIKESTA MUUSTA HÄLINÄSTÄ. Siihen on leimautunut "positiivinen arvoväri", sillä ehdollistunut oppiminen on itsessään lievästi palkitsevaa, eli ilmeisestikin vapauttaa endorfiineja. Ja totuttujen ehdollistumien lakkaaminen pelaamasta ja purkautuminen on vastaavasti itsessään lievästi rankaisevaa, "ahdistavaa", sitoo endorfiineja.



Kielellinen ja erityisesti äidinkiellinen opitaan parhaiten erottamaan muusta hälystä jo sikiöaikana, jolloin muuta aistimusvirtaa ei vielä juurikaan, ja tämä tietty ärsykevirta on tasaisenvakaata. Se saattaa harjoittaa aivoja muuhunkin informaationkäsittelyyn. Tämä on saattanut vaikuttaa evoluutiossakin aistinten ja ehdollisrumismekanismin ominaisuuksiin.

http://www.iltalehti.fi/perhe/200905299666797_pr.shtml

Pienet keskoset oppivat ymmärtämään hitaammin puhetta

Torstai 28.5.2009 klo 03.36 (päivitetty klo 04.36)

Pieninä keskosina syntyneet lapset oppivat ymmärtämään vanhempiensa puhetta hitaammin kuin täysiaikaisina maailmaan tulleet toverit.

Lapsen kielen kehitys voi hidastua, jos synnytys tapahtuu varhaisessa vaiheessa.

Lapsen kielen kehitys voi hidastua, jos synnytys tapahtuu varhaisessa vaiheessa. (ZUMA WIRE)

Myös sanaston omaksuminen tapahtuu jonkin verran viiveellä, mutta ero ei ole merkitsevä.

Filosofian lisensiaatti Suvi Stoltin väitöstutkimus tuo uutta tietoa täysiaikaisina sekä hyvin pieninä syntyneiden suomalaislasten kielellisestä kehityksestä. Tutkimus herättää mielenkiintoisen jatkokysymyksen syntymäajankohdan ja varhaisten kielellisten taitojen yhteydestä esimerkiksi myöhempään koulumenestykseen.

- Kielellisillä taidoilla on yhteiskunnassa mielestäni tärkeä merkitys. Jos lapsella on kielellisiä ongelmia, koulunkäynti takkuaa. Ja huomattavilla vaikeuksilla voi olla jopa vaikutuksia ihmisen ammatinvalintaan, Stolt sanoo.

Väitöskirja aiheesta Language in Acquisition tarkastetaan Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa perjantaina. Stolt tutki täysiaikaisina syntyneiden ja hyvin pienten keskosten puhumaan opettelua yhdeksän kuukauden ja kahden ikävuoden välillä.

Kirjankatselu lapsen kanssa hyödyllistä

Tutkimuksessa havaittiin, että alle puolitoistakiloisina syntyneet keskoset suoriutuivat täysiaikaisia lapsia heikommin kielellisessä testissä kahden vuoden iässä. Täysiaikaiset lapset oppivat hallitsemaan kielen rakenteita nopeammin. Keskosilla ymmärtävän sanaston kehitys oli hitaampaa ja kielelliset taidot heikommat kuin verrokeilla.

Eroja voi havainnollistaa esimerkillä, jossa lasta pyydetään viemään nalle tai auto laatikkoon. Lapset toimivat eri tavalla, koska heidän kykynsä linkittää sanoja ympäristöön vaihtelee.

- Tulokset tukevat sitä, että pikkukeskosten kielellisten taitojen kehitystä pitäisi seurata jo varhaisvaiheessa ja pyrkiä löytämään ne, jotka tarvitsevat tukea, Stolt toteaa. Kehitystä voidaan tukea kotioloissa vaikkapa yhteisillä kirjankatseluhetkillä. Kodin ulkopuolella ovat käytettävissä esimerkiksi puheterapeutin palvelut.

Keskosten kielelliseen kehitykseen kiinnitetään huomiota neuvoloissa ja vastasyntyneiden seurantapoliklinikalla. Joskus huomio saattaa kuitenkin keskittyä enemmän motoriikkaan ja kognitiiviseen puoleen kuin kieleen.

- Kielelliset vaikeudet saattavat joskus jäädä huomaamatta, jos käytetyt seurantamenetelmät eivät ole riittävän tarkkoja. Stoltin työ on osa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tehtävää laajaa nk. PIPARI-tutkimusta, jossa tarkastellaan pikkukeskosten kehitystä eri näkökulmista.

STT "

Myös periytyvää, jo syntyessä läsnä olevaa käyttäytymistä (jota varmaan tarkoitat kollektiivisella muistilla) ihmisvauvoilla on.



Sillä ei ole mitään tekemistä MUISTIN kanssa, joka on oppimisen eli ehdollistumisen piiriin kuuluva ilmiö.

Vauvoilla on jo syntyessään lukuisia valmiuksia elämään, esimerkiksi kyky tarttua esineisiin, uimataito,



Ei ole. Ns. SUKELLUSREFLEKSI tarkoittaa sitä, että vauva sulkee refleksillä hengitystiensä veden joutuessa kasvoille. Tuon tausta on ilmeisesti refleksissä joka estää sikiötä vetämästä lapsivettä keuhoihinsa. (Sen sijaan sikiö saattaa sitä kyllä nieleskellä.

Yksi ensimmäinen "tieteellinen" kysymys, mitä pikkutyttö, silloin n. 2- 3 vuotta, teki, oli, että "pissaako vauva äidin vatsassa?" Arvelin, että eiköhän tuo pissaa.) Kaikilla vauvoilla ei ole sukellusrefleksiä, ja joillakuilla se on niin voimakas, että he uhkaavat tukehtua jos kasvoja kastetaan.

imemisrefleksi



NIELAISUREFLEKSI on jonkin aineen joutuessa kurkkuun, ja sekin täytyy ehdoin tahdoin herättää tiputtamalla maitoa kurkkuun.

Imemään kaikki vauvat eivät aivan heti edes pysty, ja kautta aikojen ovat jääneet henkiin sellaisetkin jotka eivät kitahalkion takia tulleet koskaan pystymäänkään. Eli nuo jutut on tiedetty. Nykyään niitä ilmeisesti sitten yleisesti ei enää tiedetäkään: jos "peilisolufeministi" sattuu "porsimaan" jossakin "korvessa", niin vauva on automaattisesti välittömäässä hengenvaarassa kun "peilisolut perkeleet eivät pelanneetkaan, vaikka olisi pitänyt..."

Ja jotkut asiantuntijat ja medikalisaattorit vetävät komeaa tiliä, kun vanhemmat eivät itse tiedä mistään mitään...

ja reagointi ihmiskasvoihin



Kasvoihin reagointi syntyy ääneen regoimisesta.

ja kosketukseen. Tunteet ja ilmeetkin ovat synnynnäisiä, ei niitä opita.



Emootiot. Niihin ja joihinkin muihinkin reflekseihin liittyy luoteenomaisia ilmeiltä, äänensävyjä jne. Ne on kuitenkin opittava tunnistamaan, kytkemään ehdollistuneesti oma ja muiden emootio. Ja sellaisia saadaan aikaan joillakin aineillakin.

Starman

Kehittyvätkö ihmisaivot lapsuudessa pelkästään ulkoisen ympäristön vaikutuksesta?



Eivät, vaan myös geneettisesti määräytyneitä kypsymiseksi tai leimautumiseksi kutsuttavia prosesseja on käynnissä. Esimerkiksi kävelemään oppiminen ei vaadi paljonkaan harjoittelua silloin, kun lapsi oppii kävelyn, sillä sen perusteet ovat jo valmiiksi määräytyneet aivoihin ja vaativat lähinnä käynnistyksen.



Ei ole perää. Kävely on yhtä lailla täysin opittua automatisoitunutta toimintaa kuin esimerkiksi polkupyörälläajokin.

Nimenomaan ehdollistunut pystykävely, joka tapahtuu täysin eri periaatteella kuin muilla kaksijalkaisilla kuten linnuilla, on ollut voimaakkaan evoluutiopaineen ehdollistumisjärjestelmän kehitykselle antanut tekijä ihmisen evoluutiossa.

Sama pätee puheeseen.



Taas tuli vale: puheessa itsesään ja kielessä EI OLE MITÄÄN GEENIPERÄISTÄ: se rakentuu symbolifunktioksi nimitetyille erityislaatuisille instrumentaalisille ehdollisille reflekseille: "sana", kohteen nimi, on refleksin ärsykeosan kuonnonhistoriallinen jatke ja kohteen sanalla mieleen palautettavissa oleva psyykkinen representaatio on siihen kohteeseen suuntautuvan toiminnan, eläimillä refleksin reaktio-osan, luonnonhistoriallinen jatke.

Tietyn iän jälkeen herkkyys kuitenkin katoaa, eivätkä esimerkiksi "susilapset" opi kunnolla puhumaan koskaan.



Kyllä he sillai "päälisin puolin" oppivat "komentosanoja" kuten simpanssi ja gorillakin, mutta heidän psyykensä ei muutu SYMBOLISRAKENTEISEKSI. (Puutteet tuossa suhteessa ovat ilmeisesti myös joidenkin psyykkisten poikeavuuksien taustalla, ei syyn tarvitse olla esimerkiksi geneettinen.)

(Minkä tahansa ehdollistuneen tiedon "oppimisikkuna" voidaan "palauttaa" kemiallisin keinoin hajottamalla kemiallisesti gliasolujen glyosaminoglykaanisokereita, mutta sellaista ei vain pidä tehdä, ainakaan ilman todella painavia syitä...)

Ainakin simpansseilla esimerkiksi käärmepelko on synnynnäisesti määräytynyt, mutta vaatii yhden lajitoverilta saadun esimerkin (kauhistuneen reaktion käärmeeseen) käynnistyäkseen. Luultavasti ihmisilläkin on vastaavaa.



Mulla ei ainakaan mitään matelijanpelkoa ole ollut. Toin nöösinä sisiliskoja varmaan sisäänkin sormissani kyselläkseni, että mitä mokomat ovat. (Jotkut muut panivat taskuunsa sammakoita.)

Starman

Jos pitäydytään evoluutioteoriassa, niin miksei uusia ihmislajeja ole syntynyt meidän jälkeemme muista eläimistä, vai tarkastellaanko asiaa liian lyhyellä aikajänteellä?

Miksi vain ihminen olisi kehittynyt eläimestä?

Luulisi, että joku simpaanssikin olisi ylittänyt maagisen rajan ja "muuttunut ihmiseksi"!




Olihan ihmislajeja aivan äskettäinkin, jääkausien aikoihin, vielä useita, mutta ihminen on sen verran tilaa vievä ja aggressiivinen laji, että se on syrjäyttänyt sukulaisensa ja ne ovat kuolleet sukupuuttoon.

Joka tapauksessa, ihmisen tasoiset aivot ovat äärimmäisen pitkälle erikoistunut elin, ja sellaisten syntyminen useita kertoja toisistaan riippumatta on perin epätodennäköistä.




Entäs jos niiden kaikkein tärkein uutuus onkin ERITTÄIN SUURESSA ERIKOITUMATTOMASSA KAPASITEETISSA?

KUN ERIKOISTUMINEN ON NIMITTÄIN ON EVOLUUTIOSSA VÄHENEMISTÄÄN VÄHENTYNYT, ja aivojen "yleisoppimislaiteluonne" tullut tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi!

Tarvittaisiin eläin, jolla olisi riittävän tarkat tarttumavälineet, kehittynyt sosiaalinen elämä, sopivan vaativa elinympäristö ja ruumiinrakenne, joka mahdollistaa suurten aivojen kehittymisen. Sellaisia ei tällä hetkellä taida eläinmaailmasta löytyä oikeastaan yhtään:

Simpanssin elinympäristö ei nykyistä kummempia aivoja vaadi, ja lisäksi niiden täytyisi siirtyä liikkumaan kahdella jalalla pystyäkseen käyttämään käsiään kuten me. Norsujen kärsä ei näppäryydessä riitä työkalujen valmistukseen, vaikka ne erittäin älykkäitä ovatkin. Valailla taas ei ole minkäänlaisia käsiä.

Linnuilla ongelmaksi taitaa muodostua se, että suuriaivoisten poikasten pitäisi vielä mahtua kehittymään munankuoressa ja lintujen fysiikka, myös aivojen koko, on evoluution kuluessa karsittu minimipainoon lentämisen helpottamiseksi.




Voi Jessus...

Mitä kehittyneempi lintu on oppimiskyvyltään, SITÄ SUHTEELLISESTI PIENEMMÄT MUNAT ja kuoriutuessaan avuttomimmat poikaset sillä on!

Kanan kokoisen korpin munia mahtuu yhden kanamunan tilavuuteen ainakin kymmenen. Tyhmän kanan poikaset osaavat kuoriuduttuaan selviytyä sopivassa ympäristössä yksinkin, korpin vasta kuoriutuneet poikaset ovat kuin matoja joilla on avonainen nokka ja alkeellinen luuranko...

Eikä ole lainkaan luvatonta olettaa, että mitä avuttomampina syntyvät poikaset sitä suurempi osa käyttäytymisestä on "sosiaalisesti perittyä" ja sitä VÄHEMMÄN ON TÄLLE VAHINGOLLISIA GENEETTISIÄ KÄYTTÄYTYMISREFLEKSEJÄ!

Ihmisapinoiden älykkyysluokkaan (itsetietoisuus, jonkin verran kielellisiä valmiuksia

ja symbolinen ajattelukyky)




SITÄ EI VOI OLLA ILMAN KEHITTYNYTTÄ KIELTÄ!

Panet sanoja peräkkäin, kuten "symboli" ja "ajattelu" TIETÄMÄTTÄ NIIDEN TIETEELLISETSÄ MERKITYKSESTÄ YHTÄÄN MITÄÄN!

sijoittuvia eläimiä on kyllä lukuisia, mutta sen pidemmälle erikoistuneita on vain ihmisen suvussa, johon nykyään kuuluu yksi ainoa laji.



Mitä ALEMPIA eläimiä, sitä ERIKOISTUNEEMPIA ne ovat.

Ihmisapinoiden suku on aina "loistanut" nimenomaan huomattavalla ERIKOISTUMATTOMUUDELLAAN, ja se on yhäkin ominaista varsinkin simpanssille.

Näitä hyvin älykkäitä eläimiä ovat esimerkiksi norsut, valaat ja delfiinit, isot papukaijat, varislinnut ja afrikkalaiset kalkkunasarvekkaat.

Starman

Kehittyvätkö kaikki eläimet koko ajan johonkin suuntaan?



Eivät välttämättä.



Kyllä kehittyvät, vaikka se ei aina juurikaan näy ulospäin.

Noin 20000 sukupalvea geneettistä isolaatiota populaatioiden välillä johtaa lajiutumiseen, vaikka olosuhteet ja elintavat olisivat ihan vastaavat, koska mutaatiot kasautuvat mm. "pimeään DNA:han", ja ne vaikuttavat sielläkin lajiutumiseen.

Jos tarvetta muutokseen ei ole, luonnonvalinta karsii uudenlaiset muodot ja laji pysyy jokseenkin entisellään.



Entisen näköisenä ja "oloisena" kuten euroopan- ja kanadanmajava tai sademetsä- ja savanninorsu.

Jos kuitenkin nämä erilaiset yksilöt pärjäävät paremmin kuin suuri valtaväestö, niistä tuleekin ajan mittaan enemmistö ja laji on jonkin ominaisuuden osalta muuttunut vähän erilaiseksi.



Jos geneettinen isolaatio "falskaa" (vaikka kuinka monien väliportaiden kautta) niin saman lajin sisälläkin voi syntyä suurta monimuotoisuutta, kuten esimerkiksi koiran ja viljelyskaalin.

Tällaisten yksittäisten muutosten kertyessä lajit hyvin hitaasti muuttuvat toisiksi. Joskus voi kuitenkin kulua käsittämättömän pitkiä aikoja lähes ilman muutoksia, jos eliö vain on erinomaisen hyvin ympäristöönsä soveltuva. Esimerkiksi varsieväkalat ja krokotiilit ovat olleet jokseenkin samanlaisia satoja miljoonia vuosia. Tietenkään pelkän ulkonäön perusteella ei voida päätellä, kuinka paljon muutoksia eläinten sisällä on tapahtunut.



Aivan: ne ovat "piilolajiutuneet", mikä useinkin huomataan vasta eläntarhoissa.
Vierailija

Olipas täältä vanha ketju kaivettu esiin.

Nähdäkseni suurin osa kohdista, joissa Arkkis oli kanssani eri mieltä oli lähinnä terminologista kinaa. Puhutaanko oppimisesta vai ehdollistumisesta, muistista vai synnynnäisestä refleksistä, tunteista vai emootioista. Loppu näyttää olevan harvinaisen törkeää henkilökohtaista pilkkaa. Kiitoksia nyt tästä.

Katsotaanpa tarkemmin.

Arkkis
Mei long

Kyllähän ihmisillä on jo ennen syntymäänsä paljon aivotoimintaa ja sisältöä. Jonkinlainen "käyttöjärjestelmäkin" on olemassa, sillä eri aivojen osien tehtävät ovat jo hyvissä ajoin määräytyneet.



Ne ovat määräytyneet vain sitä kautta, että eri aistimista ja elimistä tulevat liitännät eri puolille aivokuorta.

Pääasiassa nimenomaan tällä tavalla. Määräytyneet kuitenkin, oli mekanismi mikä hyvänsä.

Arkkis
Mei long
Jo ennen syntymää syntyy muistikuvia ja ilmeisesti tapahtuu myös jonkinlaista oppimista.



Oppimista tapahtuu: mm . äidinkielen foneemit ehdollistuvat yhdessä havaittaviksi, mutta mitään mieleen palautettavissa olevia muistikuvia eli MIELTEITÄ ei synny sikiöaikana, ei myöskään auditiivisia.

Ainakaan mitään sellaista muistikuvaa ei synny, joka vanhempana olisi mahdollista tietoisesti muistaa. Muusta on paha mennä mitään varmaa sanomaan. Käytin sanaa "muistikuva" tässä tapauksessa tarkoittamaan ylipäätään asioiden - esimerkiksi noiden äidinkielen äänteiden - tallentamista aivoihin. Kieltämättä sanamuoto oli harkitsematon.

Arkkis

Myös periytyvää, jo syntyessä läsnä olevaa käyttäytymistä (jota varmaan tarkoitat kollektiivisella muistilla) ihmisvauvoilla on.



Sillä ei ole mitään tekemistä MUISTIN kanssa, joka on oppimisen eli ehdollistumisen piiriin kuuluva ilmiö.

Enhän minä niin väittänytkään. Se oli ketjun aloittajan sanavalinta, ja arvelin geneettisten käyttäytymispiirteiden olevan sitä lähinnä oleva todellinen ilmiö.

Arkkis

Vauvoilla on jo syntyessään lukuisia valmiuksia elämään, esimerkiksi kyky tarttua esineisiin, uimataito,



Ei ole. Ns. SUKELLUSREFLEKSI tarkoittaa sitä, että vauva sulkee refleksillä hengitystiensä veden joutuessa kasvoille.

Kovasti näppärästi tuntuu vauvauinti onnistuvan verrattuna siihen, että samoja muksuja yritettäisiin muutamaa vuotta myöhemmin pulauttaa väkisin uima-altaaseen.

Arkkis

ja reagointi ihmiskasvoihin



Kasvoihin reagointi syntyy ääneen regoimisesta.

Käsittääkseni kasvoja esittävien (äänettömien) kuvien kanssa on tehty kokeita hyvinkin pienillä, muistaakseni jopa ihan vastasyntyneillä lapsilla. Reagoivat.

Arkkis

ja kosketijukseen. Tunteet ja ilmeetkin ovat synnynnäisiä, ei niitä opita.



Emootiot. Niihin ja joihinkin muihinkin reflekseihin liittyy luoteenomaisia ilmeiltä, äänensävyjä jne. Ne on kuitenkin opittava tunnistamaan, kytekemään ehdollistuneesti oma ja muiden emootio. Ja sellaisia saadaan aikaan joillakin aineillakin.

Ilmeiden ja eleiden tunnistaminen lienee opittua (joskin arvelen myös synnynnäisiä elementtejä olevan mukana, sillä esimerkiksi autistiset ihmiset eivät useinkaan kykene niitä oppimaan, tai oppiminen vaatii vuosien tietoisen työn jokaisen ihmisen kohdalla erikseen). Tästäkin siis samaa mieltä. Perusilmeet sinänsä taas ovat ilmeisesti synnynnäisiä, sillä myös syntymästä saakka sokeat ilmehtivät lähestulkoon samoin kuin näkevät.

Arkkis

Nimenomaan ehdollistunut pystykävely, joka tapahtuu täysin eri periaatteella kuin muilla kaksijalkaisilla kuten linnuilla, on ollut voimaakkaan evoluutiopaineen ehdollistumisjärjestelmän kehitykselle antanut tekijä ihmisen evoluutiossa.

Tarkoitatko, että kaikkien muiden lajien kävely on synnynnäinen taito, mutta ihmisen ehdollistunut? Kuulostaa evoluutiota ajatellen aika oudolta, mutta periaatteessa mahdolliselta.

Arkkis

Sama pätee puheeseen.



Taas tuli vale: puheessa itsesään ja kielessä EI OLE MITÄÄN GEENIPERÄISTÄ: se rakentuu symbolifunktioksi nimitetyille erityislaatuisille instrumentaalisille ehdollisille reflekseille: "sana", kohteen nimi, on refleksin ärsykeosan kuonnonhistoriallinen jatke ja kohteen sanalla mieleen palautettavissa oleva psyykkinen representaatio on siihen kohteeseen suuntautuvan toiminnan, eläimillä refleksin reaktio-osan luonnonhistoriallinen jatke.

Olet yllättävän varma näkemyksistäsi jopa ilman todisteita.
Mihin sitten perustuvat puhekyvyn vievät mutaatiot esimerkiksi FOXP2-geenissä?

Arkkis

Ainakin simpansseilla esimerkiksi käärmepelko on synnynnäisesti määräytynyt, mutta vaatii yhden lajitoverilta saadun esimerkin (kauhistuneen reaktion käärmeeseen) käynnistyäkseen. Luultavasti ihmisilläkin on vastaavaa.



Mulla ei ainakaan mitään matelijanpelkoa ole ollut.

Ei välttämättä nimenomaan matelijapelkoa, vaan ylipäätään tämäntyyppisiä mekanismeja.

Arkkis

Entäs jos niiden kaikkein tärkein uutuus onkin ERITTÄIN SUURESSA ERIKOITUMATTOMASSA KAPASITEETISSA?

KUN ERIKOISTUMINEN ON NIMITTÄIN ON EVOLUUTIOSSA VÄHENEMISTÄÄN VÄHENTYNYT, ja aivojen "yleisoppimislaiteluonne" tullut tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi!


Erikoistumista, spesialisaatiota, on minkä tahansa ominaisuuden kehittäminen hyvin pitkälle tiettyjen elintapojen tarpeisiin. Valtava aivokapasiteetti verrattuna muihin nisäkkäisiin on nimenomaan sitä erikoistumista.

Vierailija
Mei long
Arkkis
Mei long
Jo ennen syntymää syntyy muistikuvia ja ilmeisesti tapahtuu myös jonkinlaista oppimista.



Oppimista tapahtuu: mm . äidinkielen foneemit ehdollistuvat yhdessä havaittaviksi, mutta mitään mieleen palautettavissa olevia muistikuvia eli MIELTEITÄ ei synny sikiöaikana, ei myöskään auditiivisia.

Ainakaan mitään sellaista muistikuvaa ei synny, joka vanhempana olisi mahdollista tietoisesti muistaa. Muusta on paha mennä mitään varmaa sanomaan..



Yleensähän sikiöön ei kohdisteta ehkä musiikkia lukuunottamatta systemaattista opetusta, mutta varmaan ei olisi mitään perustavanlaatuista estettä opettaa hänelle paljon kiinnostavia reaktioita ja taitoja. Sikiön on vielä helpompi oppia, kun elämän karut tosiasiat kuten painovoima, nälkä yms. eivät vielä kovasti vaivaa. Nämä vaikeat opittavat uskoakseni taannuttavat vastasyntyneen tietoelämää. Sikiön ärsykkeinä voisi käyttää ääniä, valoja, kosketuksia jne., ehkä myös kemiallisia aineita. Pianhan lapsi ne "unohtaisi" elämänponnisteluissaan, mutta muistaisi ne varmasti jonkin aikaa syntymänsä jälkeen. Syntymän hetkellä silmät avatessaan lapsi ehkä suorastaan ilahtuisi nähdessään, miltä nuo "tutut" vanhemmat sitten näyttävät.

Vierailija
P.S.V.
Yleensähän sikiöön ei kohdisteta ehkä musiikkia lukuunottamatta systemaattista opetusta, mutta varmaan ei olisi mitään perustavanlaatuista estettä opettaa hänelle paljon kiinnostavia reaktioita ja taitoja. Sikiön on vielä helpompi oppia, kun elämän karut tosiasiat kuten painovoima, nälkä yms. eivät vielä kovasti vaivaa. Nämä vaikeat opittavat uskoakseni taannuttavat vastasyntyneen tietoelämää. Sikiön ärsykkeinä voisi käyttää ääniä, valoja, kosketuksia jne., ehkä myös kemiallisia aineita. Pianhan lapsi ne "unohtaisi" elämänponnisteluissaan, mutta muistaisi ne varmasti jonkin aikaa syntymänsä jälkeen. Syntymän hetkellä silmät avatessaan lapsi ehkä suorastaan ilahtuisi nähdessään, miltä nuo "tutut" vanhemmat sitten näyttävät.

Kemiallisia aineita käytetäänkin jo. Suomessa suurin lasten kehitysvammaisuutta aiheuttava yksittäinen tekijä on äitien raskausajan alkoholin käyttö!

Vierailija
Mei long
Olipas täältä vanha ketju kaivettu esiin.

Erikoistumista, spesialisaatiota, on minkä tahansa ominaisuuden kehittäminen hyvin pitkälle tiettyjen elintapojen tarpeisiin. Valtava aivokapasiteetti verrattuna muihin nisäkkäisiin on nimenomaan sitä erikoistumista.




En jaksa nyt kaivaa lähdettä enkä kirjoittaa pitkään, mutta ymmärtääkseni vastasyntyneillä on neuroneja aivoissa kaksinkertainen määrä aikuiseen verrattuna.

Näistä neuroneista sammuvat sitten ne, jotka eivät saa ympäristöstä vahvistusta toiminnalleen. Tämä kuvaa mielenkiintoisesti perimän ja ympäristön integroitua vaikutusta: perimä luo potentiaalia, josta ympäristön vaikutuksesta sitten osa tule käyttöön ja käyttämättömät "kuolevat" pois.

Psykologian puolella nämä aivotutkimuksen tulokset ovat vahvistaneet kiintymyssuhdeteoriaa ja kertovat, mitä varten varhainen vuorovaikutus on yksilökehityksen kannalta niin ratkaiseva.

D

Ps. Arkkiksen voimakkaista näkemyksistä ei kannata välittää: hän on omalla tavallaan fundamentalisti, joka ei halua ottaa huomioon uusimman tutkimuksen tuloksia.

Vierailija
Mei long
Olipas täältä vanha ketju kaivettu esiin.

Nähdäkseni suurin osa kohdista, joissa Arkkis oli kanssani eri mieltä oli lähinnä terminologista kinaa. Puhutaanko oppimisesta vai ehdollistumisesta, muistista vai synnynnäisestä refleksistä, tunteista vai emootioista. Loppu näyttää olevan harvinaisen törkeää henkilökohtaista pilkkaa. Kiitoksia nyt tästä.




No ei varsinaisesti varmaan ole ollut tarkoitus keljuilla. En kyllä yhtään muista, kun olen tätä kirjoittanut.

Katsotaanpa tarkemmin.

Arkkis
Mei long

Kyllähän ihmisillä on jo ennen syntymäänsä paljon aivotoimintaa ja sisältöä. Jonkinlainen "käyttöjärjestelmäkin" on olemassa, sillä eri aivojen osien tehtävät ovat jo hyvissä ajoin määräytyneet.



Ne ovat määräytyneet vain sitä kautta, että eri aistimista ja elimistä tulevat liitännät eri puolille aivokuorta.



Pääasiassa nimenomaan tällä tavalla. Määräytyneet kuitenkin, oli mekanismi mikä hyvänsä.



Tästä uudesta tutkimuksesta ilmenee, että kieli ottaa heti alkajaisiksi etulyöntiaseman kaikkeen muuhun aistitisignalisaatioon nähden, jos järjestelmä menee oletusarvoisesti. Jos ei mene, niin tilanne on kyllä korjattavissa, jos se havaitaan riittävän aikaisin, tunnetaan syyt ja seuraukset, ja kuntoutetaan.

Arkkis
Mei long
Jo ennen syntymää syntyy muistikuvia ja ilmeisesti tapahtuu myös jonkinlaista oppimista.



Oppimista tapahtuu: mm . äidinkielen foneemit ehdollistuvat yhdessä havaittaviksi, mutta mitään mieleen palautettavissa olevia muistikuvia eli MIELTEITÄ ei synny sikiöaikana, ei myöskään auditiivisia.



Ainakaan mitään sellaista muistikuvaa ei synny, joka vanhempana olisi mahdollista tietoisesti muistaa.



Ei synny mieleen palautettavissa olevaa muistikuvaa huomattavasti myöhemminkään. Niitä syntyy vasta, kun lapsi oppii puhumaan.

Lapsi voi olla lakannut vuotta aikaisemmin imemästä itse rintaa, ja oppinut juuri tässä välissä puhumaan, kun hän katsoo monttu auki, kun nuorempi tulokas imee, että "mitä ihmettä se nyt tekee"...?

Muusta on paha mennä mitään varmaa sanomaan. Käytin sanaa "muistikuva" tässä tapauksessa tarkoittamaan ylipäätään asioiden - esimerkiksi noiden äidinkielen äänteiden - tallentamista aivoihin. Kieltämättä sanamuoto oli harkitsematon.



Nämä tällaiset vaikuttavat siiihen, kuinka muistetaan, ja siihenkin, että mitä. Samoin siihen voivat vaikuttaa genettisestikin perityt (myelinisoituneet) yhteydet, mutta vain niiden aiheuttaman reaktion kautta muistettavassa ulkoisten aistisignaalien laukaisemassa havaintotilanteessa.

Arkkis

Myös periytyvää, jo syntyessä läsnä olevaa käyttäytymistä (jota varmaan tarkoitat kollektiivisella muistilla) ihmisvauvoilla on.



Sillä ei ole mitään tekemistä MUISTIN kanssa, joka on oppimisen eli ehdollistumisen piiriin kuuluva ilmiö.



Enhän minä niin väittänytkään. Se oli ketjun aloittajan sanavalinta, ja arvelin geneettisten käyttäytymispiirteiden olevan sitä lähinnä oleva todellinen ilmiö.



Niitähän ei voi poissulkea, mutta ne eivät ole tajuntaa, vaikuttavat siihen korkeintaan. Ja niitä on kahtatyyppiä: poisopittavissa olevia ja ns. ehdottomia. Tämä on vasta nyt selvinnyt Fieldsin mekanismin myötä, eikä asiaa ole vielä tuolta kannalta kovin paljon tutkittu.

Arkkis

Vauvoilla on jo syntyessään lukuisia valmiuksia elämään, esimerkiksi kyky tarttua esineisiin, uimataito,



Ei ole. Ns. SUKELLUSREFLEKSI tarkoittaa sitä, että vauva sulkee refleksillä hengitystiensä veden joutuessa kasvoille.



Kovasti näppärästi tuntuu vauvauinti onnistuvan verrattuna siihen, että samoja muksuja yritettäisiin muutamaa vuotta myöhemmin pulauttaa väkisin uima-altaaseen.



Se sujuukin aivan pieniltä paremmin kuin puolen vuoden ikäisiltä, jolloin se refleksi muuttuu, ellei sitä ennen ole hajaannutettu, opitusti ehdolliseksi, ja lapsen pitää kerran vähän vetää vettä nenäänsä, ennen kuin se alkaa pelaamaan, ja siinä yhteydessä lapsi voi saada kauhun veteen. Kaikilla pienilläkään sitä sukellusrefleksiä ei kuitenkaan ole, se on kokeiltava, ennen kuin varsinaisesti veteen mennään, ja joillakuilla se on liian voimakas, ja aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Ja sitten tulee taas syystäkin täys "vesikauhu". Oli se hauskaa, kun veden alla otettiin ryhmäkuvakin pienet vaavit kainalossa virnistelemässä eikä kukaan meinannutkaan vetää henkeensä vettä.

Arkkis

ja reagointi ihmiskasvoihin



Kasvoihin reagointi syntyy ääneen regoimisesta.



Käsittääkseni kasvoja esittävien (äänettömien) kuvien kanssa on tehty kokeita hyvinkin pienillä, muistaakseni jopa ihan vastasyntyneillä lapsilla. Reagoivat.



Heillä on kokemus kasvojen ydistymisestä äidin ääneen. Äidin pitäisi panna jokin aivan toisen näköinen naamari aina kunon tekemisissä lapsen kanssa, ja sitten katsoa, millaisen "naaman"se lapsi tunnistaa. Mutta sellainen hevosenleikki ei käy päinsä.

Arkkis

ja kosketukseen. Tunteet ja ilmeetkin ovat synnynnäisiä, ei niitä opita.



Emootiot. Niihin ja joihinkin muihinkin reflekseihin liittyy luoteenomaisia ilmeiltä, äänensävyjä jne. Ne on kuitenkin opittava tunnistamaan, kytkemään ehdollistuneesti oma ja muiden emootio. Ja sellaisia saadaan aikaan joillakin aineillakin.



Ilmeiden ja eleiden tunnistaminen lienee opittua (joskin arvelen myös synnynnäisiä elementtejä olevan mukana, sillä esimerkiksi autistiset ihmiset eivät useinkaan kykene niitä oppimaan, tai oppiminen vaatii vuosien tietoisen työn jokaisen ihmisen kohdalla erikseen).



Miten tuo muka EI todistaisi opitun tunnistamisen PUOLESTA?

Autistilla on ongelmia psyykkisen toiminnan kielellistämisen suhteen, koska suora ehdollistuminen lyö siitä yli (ja autisti voi olla erittäin taitava sitä kautta opittavissa olevissa asioissa). Silloin autistilla ei voi olla ns. jaettua intentiota (Michael Tomasello) tai se on heikko, koska hänen "psyykkinen maailmansa" poikkeaa tavallisesta.

Täällä on taatusti aiheeseen liittyen mielenkiintoinen juttu tietoisen tajunnan, "yhteisen/jaetun intentionaalisen tason" synnystä kokeiden valossa lapsilla ja simpansseilla.

http://email.eva.mpg.de/~tomas/pdf/toma ... al2004.pdf

http://email.eva.mpg.de/~tomas/pdf/Carp ... ons_05.pdf

Hieman yllättäen kirjoittaja vannoo Vygotskin nimeen, mutta ei puhu Pavlovista mitään. Hän saattaa olettaa tuon uuden ilmiön perustuvan myös "uudenlaisille biologisille rakenteille", mutta "pavlovismin" mukaan sellainen ei ole välttämätöntä, vaan reilu kapasiteettiero ihmisen eduksi simpanssiin nähden riittää.

Joka tapauksessa kokeet ovat erinomainen esitys instrumentaalisten laumakäyttäytymisrefleksien ja symbolirakenteisen tai sellaiseen suuntautuvan yhteiskunnallisen käyttäytymisen välillä.

Tästäkin siis samaa mieltä. Perusilmeet sinänsä taas ovat ilmeisesti synnynnäisiä, sillä myös syntymästä saakka sokeat ilmehtivät lähestulkoon samoin kuin näkevät.



Se on varsin ilmeistä, ja ihmisethän eivät niitä täysin pysty kontrolloimaan, vaan jos esimerkiksi naurattaa, niin se kuitenkin näkyy jollakin tavalla naamasta. Tällä tavalla esimerkisi humoristi voi saada selville, miten vaikkapa Tarja Haloseen "todella suhtaudutaan" jossakin SDP:n miesporukassa, jossa häntä jargooninomaiseti kannatetaan. Mutta jos jokin paha murjo kuitenkin naurattaa kovasti peitellysti, kannatus ei todellisuudessa ole kovin vakaissa kantimissa. <.C

Arkkis

Nimenomaan ehdollistunut pystykävely, joka tapahtuu täysin eri periaatteella kuin muilla kaksijalkaisilla kuten linnuilla, on ollut voimaakkaan evoluutiopaineen ehdollistumisjärjestelmän kehitykselle antanut tekijä ihmisen evoluutiossa.



Tarkoitatko, että kaikkien muiden lajien kävely on synnynnäinen taito, mutta ihmisen ehdollistunut?



En. Kyllä muillakin lajeilla on ehdollistuneita, ja esimerkiksi hevosella on sekä synnynnäistä että opittuja kävelyjä ja juoksuja. Sillä on joissakin muissakin asioissa sekä ehdolliset että ehdottomat refleksit hyvät, ja se voi suorastaan lennosta vaihtaa toiselta toiselle. Ja ne eri refleksit samaan asiaan voivat olla tasan vastakkaisia.

Kuulostaa evoluutiota ajatellen aika oudolta, mutta periaatteessa mahdolliselta.

Arkkis

Sama pätee puheeseen.



Taas tuli vale: puheessa itsesään ja kielessä EI OLE MITÄÄN GEENIPERÄISTÄ: se rakentuu symbolifunktioksi nimitetyille erityislaatuisille instrumentaalisille ehdollisille reflekseille: "sana", kohteen nimi, on refleksin ärsykeosan luonnonhistoriallinen jatke ja kohteen sanalla mieleen palautettavissa oleva psyykkinen representaatio on siihen kohteeseen suuntautuvan toiminnan, eläimillä refleksin reaktio-osan luonnonhistoriallinen jatke.



Olet yllättävän varma näkemyksistäsi jopa ilman todisteita.
Mihin sitten perustuvat puhekyvyn vievät mutaatiot esimerkiksi FOXP2-geenissä?



Ne estävät äänninelimien riittävän adekvaatin ohjauksen puheen tuottamiseksi. Ne aiheuttavat lievää monivammaisuutta muihinkin piirteisiin, mutta tuo kohta on erityisen arka häiriöille. Ja voihan olla niinkin, että puheen asianmukainen ymmärtäminen saavutetaan vasta kun on itsekin tuotettu äänteitä, omaa puhetta kuuntelemalla, eli siinä on "ajattelun" taidon automatisoitumista mukana.

Arkkis

Ainakin simpansseilla esimerkiksi käärmepelko on synnynnäisesti määräytynyt, mutta vaatii yhden lajitoverilta saadun esimerkin (kauhistuneen reaktion käärmeeseen) käynnistyäkseen. Luultavasti ihmisilläkin on vastaavaa.



Mulla ei ainakaan mitään matelijanpelkoa ole ollut.



Ei välttämättä nimenomaan matelijapelkoa, vaan ylipäätään tämäntyyppisiä mekanismeja.



Siihen en osaa sanoa. Kaikilla ei koskaan ole kaikkia sentyyppisiä refleksejä, vaikka joillakuilla olisikin, kuten niistä sukellureflekseistäkin tiedetään. Sellaista on kyllä jotakuinkin mahdotnta erottaa, sillä synnynäisenkin kammon täytyy aktivoitua todellisessa tilanteessa, että siitä tiedetään.

Arkkis

Entäs jos niiden kaikkein tärkein uutuus onkin ERITTÄIN SUURESSA ERIKOITUMATTOMASSA KAPASITEETISSA?

KUN ERIKOISTUMINEN ON NIMITTÄIN ON EVOLUUTIOSSA VÄHENEMISTÄÄN VÄHENTYNYT, ja aivojen "yleisoppimislaiteluonne" tullut tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi!




Erikoistumista, spesialisaatiota, on minkä tahansa ominaisuuden kehittäminen hyvin pitkälle tiettyjen elintapojen tarpeisiin. Valtava aivokapasiteetti verrattuna muihin nisäkkäisiin on nimenomaan sitä erikoistumista.



Tästä olen samaa mieltä, mutta se ei ole KÄYTTÄYTYMISMALLIEN ADAPTAATIOTA.

Vierailija
Starman
Kun ihminen syntyy, ovatko hänen aivonsa "tyhjät", niinkuin tyhjä kiintolevy, vai onko aivoissa jonkinlainen tyhjä käyttöjärjestelmä?



Ei ole olemassa tyhjää kiintolevyä. Jokainen bitti on nolla, yksi tai error.

Formatointi luo kirjanpidon eli sisällysluettelon ja listan vapaista/varatuista osoitteista.

Tietokantapuolella on mahdollista alustaa koko varattu tila, yleensä nolliksi. Siihen menee hitosti aikaa enkä ymmärrä että miksi sellainen mahdollisuus on. Ei sitä kukaan käyttäne. Se auttaisi ehkä palauttamaan täysin korruptoituneen tilan manuaalisesti, mutta parempi panostaa siihen, ettei korruptoitumista pääse syntymään.

Vierailija
Damasio
Mei long
Olipas täältä vanha ketju kaivettu esiin.

Erikoistumista, spesialisaatiota, on minkä tahansa ominaisuuden kehittäminen hyvin pitkälle tiettyjen elintapojen tarpeisiin. Valtava aivokapasiteetti verrattuna muihin nisäkkäisiin on nimenomaan sitä erikoistumista.




En jaksa nyt kaivaa lähdettä enkä kirjoittaa pitkään, mutta ymmärtääkseni vastasyntyneillä on neuroneja aivoissa kaksinkertainen määrä aikuiseen verrattuna.

Näistä neuroneista sammuvat sitten ne, jotka eivät saa ympäristöstä vahvistusta toiminnalleen. Tämä kuvaa mielenkiintoisesti perimän ja ympäristön integroitua vaikutusta: perimä luo potentiaalia, josta ympäristön vaikutuksesta sitten osa tule käyttöön ja käyttämättömät "kuolevat" pois.




Jos sää luulet, että tuo tarkoittaa sitä, että sinne aivoihin on aluksi "Keenistä kirjoitettuna kaikki maailman tieto ja viisaus", ja siitä "kokonaispotista" sitten "karsitaan mitä tarvitaan" ja "loput unohtuu", olet käsittänyt asian täysin järjettömällä ja skitsolla, uskonnollisella tavalla.

Psykologian puolella nämä aivotutkimuksen tulokset ovat vahvistaneet kiintymyssuhdeteoriaa ja kertovat, mitä varten varhainen vuorovaikutus on yksilökehityksen kannalta niin ratkaiseva.

D

Ps. Arkkiksen voimakkaista näkemyksistä ei kannata välittää: hän on omalla tavallaan fundamentalisti, joka ei halua ottaa huomioon uusimman tutkimuksen tuloksia.




Itse et tiedä mitään uusimmasta tutkimuksesta, kuten Fieldsin mallista:

post861014.html?hilit=R.%20Douglas%20Fields%20#p861014

tai Tomasellon jateun intentionaalisuuden teoriasta:

http://email.eva.mpg.de/~tomas/pdf/toma ... al2004.pdf

Vierailija
Arkkis
Ei synny mieleen palautettavissa olevaa muistikuvaa huomattavasti myöhemminkään. Niitä syntyy vasta, kun lapsi oppii puhumaan.

Lapsi voi olla lakannut vuotta aikaisemmin imemästä itse rintaa, ja oppinut juuri tässä välissä puhumaan, kun hän katsoo monttu auki, kun nuorempi tulokas imee, että "mitä ihmettä se nyt tekee"...?


Oletko tästä ihan varma? Asian voisi kuvata toisinkin:"Mitä H.... se imee MUN tissiä, eikä äiti puutu siihen!!"

Tämä ainakin selittäisi paljon. Eli oletko varma?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat