Mustat aukot

Seuraa 
Viestejä20
Liittynyt13.4.2008

Selittäkääpäs että mihin perustuu tämä idea että mustan aukon keskellä on singulariteetti? Miksei se vaan voi olla pallo kasaan puristunutta materiaa?

Kommentit (10)

Vierailija

Koska meidän pitäsi saada mahdollisuus matkustaa nopeasti eri galakseihin, vaikkapa "madonreikiä" hyväksi käyttäen.

Ääretön potenssiin kolme on kaikki maailmankaikkeuden suorat ja kaaret yhteensä, tapauksissa joissa maailmankaikkeus laajenee ikuisesti, tai on stabiili.
Jos maailmankaikkeus taasen supistuu niin silloin mustat aukot ovat kaiketi?

Selvisikö?

Vierailija

"Koska meidän pitäsi saada mahdollisuus matkustaa nopeasti eri galakseihin, vaikkapa "madonreikiä" hyväksi käyttäen."

LOL puutaheinää

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26853
Liittynyt16.3.2005
Lahha
Selittäkääpäs että mihin perustuu tämä idea että mustan aukon keskellä on singulariteetti? Miksei se vaan voi olla pallo kasaan puristunutta materiaa?



Siihen, ettemme tunne kyseisissä oloissa vaikuttavia luonnonlakeja. Emme itse asiassa tunne mitään tekijää, joka estäisi aineen romahtamisen singulariteetiksi mustassa aukossa. Siksi singulariteetti on aivan yhtä hyvä arvaus kuin mikä tahansa mielivaltainen hatusta tempaistu massajakauma. Koska singulariteetti on vielä matemaattisesti helpoin mahdollinen massajakauma, mitään mieltä keksiä parempia oletuksia ei ole.

Ei sitä ajatusta singulariteetista pidä ottaa liian vakavasti. Intuitiivisesti ajatellen olisi aika erikoista, jos maailma todella toimisi niin. On varsin varteenotettava vaihtoehto, että kvanttimekaanisessa mittakaavassa yleinen suhteellisuusteoria ei kuvaa painovoimaa oikein, ja mukaan tulee joku tekijä joka pitää massajakauman äärellisenä. Valitettavasti tuollaisen kokeellinen testaaminen on mahdotonta laboratorioissa, koska laboratoriomittakaavassa painovoima on kymmeniä kertaluokkia heikompi verrattuna muihin vuorovaikutuksiin.

KKHS
Seuraa 
Viestejä368
Liittynyt23.11.2005
Lahha
Selittäkääpäs että mihin perustuu tämä idea että mustan aukon keskellä on singulariteetti? Miksei se vaan voi olla pallo kasaan puristunutta materiaa?



Pääasiassa kahdesta eri syystä. Ensiksi siksi, että mustan aukon painovoima on niin suuri, että voidaan olettaa sen voittavan kaikki muut voimat. Toisekseen koska tapahtumahorisontin sisällä ei tarvitse olla samoja luonnonlakeja kuin sen ulkopuolella.

Nykyään tosin singulariteetti alkaa menettämään suosiotaan tiiviille aineelle

Vierailija

Kuinka isolla massalla singulariteettikin tyydyttyy?
Musta-aukko ei ole ääretönmassainen, huolimatta singulariteetista. Jokin fyysinen pituus siis on singulariteetilläkin, joka tosin teoriassa voisi imeä äärettömän massan!

Mutta niinhän teoriassa maaplaneettakin - jos olisi lähistöllä paljon asteroideja, se voisi ne imeä osaksi ihtiään...

Vierailija
Agison
Kuinka isolla massalla singulariteettikin tyydyttyy?
Musta-aukko ei ole ääretönmassainen, huolimatta singulariteetista. Jokin fyysinen pituus siis on singulariteetilläkin, joka tosin teoriassa voisi imeä äärettömän massan!

Mutta niinhän teoriassa maaplaneettakin - jos olisi lähistöllä paljon asteroideja, se voisi ne imeä osaksi ihtiään...




Käsittääkseni painovoiman "teho" riippuu siitä kuinka pienessä köntissä massa on, eli sama määrä massaa imee sitä "kovempaa"(mutta ei yhtä "kaukaa") mitä pienemmässä klimpissä se on, ja mustan aukon oletetussa singulariteetissa tiheys on ääretön, joten myös vetovoima on ääretön kunhan päästään tapahtumahorisontin alueelle.

edit: Ajattele että ripottelet kiviä erittäin elastiselle aineelle. Aineeseen tulee leveä, muttei kovin syvä kuoppa. Mitä lähemmäs toisiaan kiviä siirrät, sitä syvemmälle ne vajoavat, mutta sitä pienemmäksi käy kuopan halkaisija. Mustan aukon tapauksessa kivien oletetaan olevan äärettömän lähellä toisiaan, jolloin kuoppakin olisi äärettömän syvä.

Vierailija
bfr
Käsittääkseni painovoiman "teho" riippuu siitä kuinka pienessä köntissä massa on, eli sama määrä massaa imee sitä "kovempaa"(mutta ei yhtä "kaukaa") mitä pienemmässä klimpissä se on, ja mustan aukon oletetussa singulariteetissa tiheys on ääretön, joten myös vetovoima on ääretön kunhan päästään tapahtumahorisontin alueelle.



Kyllä samalla massamäärällä on aina sama painovoimakin. Siis vaikka aurinko muuttuisi mustaksi aukoksi, sen halkaisijaksi tulisi siis noin 3 km, niin auringon painovoima olisi edelleenkin sama ja täällä maan päällä emme planeettamme radassa mitään muutoksia huomaisi. Mitä alkaisi jossakin vaiheessa hieman kylmetä.

Tapahtumahorisontissa puolestaan vetovoiman kiihtyvyys riippuu vain ja ainoastaan aukon massasta. Jos musta aukko olisi sopivan iso et huomaisi mitään kummallista tapahtumahorisontissa, sen painovoiman kiihtyvyys olisi sama kuin maan päällä eli 1g.

Vierailija
Snaut
Kyllä samalla massamäärällä on aina sama painovoimakin.
Paitsi sen massan pinnalla. Mitä pienempään tilaan massa puristuu sitä suurempi g vaikuttaa sen pinnalla koska etäisyys massakeskipisteeseen pienenee. Jos tunkeudut maapallon sisään g pienee lineaarisesti kohti nollaa lähestyttäessä maan keskipistettä. Niin kauan kun ollaan massan ulkopuolella g kasvaa kääntäen verrannollisena etäisyyden neliöön. Jos maan massa olisi puristettu palloksi, jonka säde on puolet nykyisestä, olisi siis painovoima nelinkertainen maan pinnalla.

Vierailija
korant
Snaut
Kyllä samalla massamäärällä on aina sama painovoimakin.
Paitsi sen massan pinnalla. Mitä pienempään tilaan massa puristuu sitä suurempi g vaikuttaa sen pinnalla koska etäisyys massakeskipisteeseen pienenee. Jos tunkeudut maapallon sisään g pienee lineaarisesti kohti nollaa lähestyttäessä maan keskipistettä. Niin kauan kun ollaan massan ulkopuolella g kasvaa kääntäen verrannollisena etäisyyden neliöön. Jos maan massa olisi puristettu palloksi, jonka säde on puolet nykyisestä, olisi siis painovoima nelinkertainen maan pinnalla.



Tottakai massan ulkopuolen. Mutta silloin tilanne tuleekin mielenkiintoiseksi jos meillä on ontto massa ja olemme sen sisäpuolen. Ajatellaan vaikkapa, että maapallo olisi ontto ja kaikki sen massa olisi keskittynyt tasaisesti pallon kuoreen. Tällöin emme missään kohtaa maapallon sisällä kokisi painovoiman kiihtyvyyttä, vaan olisimme joka paikassa painottomia.

Vierailija
bfr
Agison
Kuinka isolla massalla singulariteettikin tyydyttyy?
Musta-aukko ei ole ääretönmassainen, huolimatta singulariteetista. Jokin fyysinen pituus siis on singulariteetilläkin, joka tosin teoriassa voisi imeä äärettömän massan!

Mutta niinhän teoriassa maaplaneettakin - jos olisi lähistöllä paljon asteroideja, se voisi ne imeä osaksi ihtiään...




Käsittääkseni painovoiman "teho" riippuu siitä kuinka pienessä köntissä massa on, eli sama määrä massaa imee sitä "kovempaa"(mutta ei yhtä "kaukaa") mitä pienemmässä klimpissä se on, ja mustan aukon oletetussa singulariteetissa tiheys on ääretön, joten myös vetovoima on ääretön kunhan päästään tapahtumahorisontin alueelle.

edit: Ajattele että ripottelet kiviä erittäin elastiselle aineelle. Aineeseen tulee leveä, muttei kovin syvä kuoppa. Mitä lähemmäs toisiaan kiviä siirrät, sitä syvemmälle ne vajoavat, mutta sitä pienemmäksi käy kuopan halkaisija. Mustan aukon tapauksessa kivien oletetaan olevan äärettömän lähellä toisiaan, jolloin kuoppakin olisi äärettömän syvä.




Luulisin, ettei mikään ole ääretöntä, paitsi suoran seinän kulmakerroin...

"Singulariteettifunktio" y=1/x:kään ei ole ääretön kuin TASAN siinä pisteessä x=0... Ja voiko tuota tasan nollaa edes saavuttaa? Siispä voimme todeta, että tietyllä tarkuudella ollaan SUUREN luvun kanssa tekemisissä, muttei kuitenkaan äärettömän! Jos on olemassa kappaleilla (ja mixei olisi?) jokin absoluuttinen painopiste ja etäisyyksien nollaamiskohta, voidaan EHKÄ tietyllä etäisyydellä("tapahtumahorisontti") puhua äärettömyyksiin kasvaneesta painovoimasta...

Jostakin merkillisestä ZOOM-faktoria muuttavasta voimasta voidaan ehkä puhua mustien aukkojen tapauksessa, joka pienentää kappaleita kohden keskipistettään...

Uusimmat

Suosituimmat