Luin nimimerkki Neonomide:

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Nimerkki Neonomidella hieno kirjoitus eluutio-fossiilit-keskustelussa. Aihe on kiinnostanut minua ihmislajin lajinsisäisten ristiriitojen pahalaatuisuuden takia 1960-luvulta alkaen. Aina päädyn sihen, että meneillään on ihmislajin irtirepeämisvaiheen lajiintuminen, nyt niin rajuna, että uusia lajeja tulee kerralla monta. Ei eksaktisti kerralla, vaan ihan lähekkäin peräkkäin, sikäli samassa kasassa.

Realismia.

Intelligensseillä esim on tällaisia eroja. Ennen työväenluokka oli alemmuudentuntoinen suuntaansa suuntautunut ja kiirehti eteenpäin pitemälle sinne heillepäin. Nykyään se jaktkaa eteenpäin, mutta ylpeänä, eikä alemmuudentuntoisena. Siitä on tullut siis ylepyden alkion verran aiempaa enemmän oma lajinsa.

Rikkaat taas ovat lisänneet sisäänpäinkääntymistään ja siten rikastuneet entisestään. Heidän keskuuteensa on alkanut tulla myös selvempää, merkityksessä, selkeämpää, hierarkiaa. Muotoseikoilla hämääminen ei tässä joukossa ole enää niin mittava menestyshanke, kuin vaikkapa isoisämme aikana oli. Heistä, (meistä), on tullut aiempaa selvemmin oma laji(nsa).

Kokonaan uusi laji on sopeutujien laji joka vie sopeutumista siihen äärimmäisyyteen, että sopeutuu kaikkeen eikä jätä sormenjälkeään mihinkään, kuoleekin, jotta ei painaisi. Siitä elämänmallista puuttuu vauraus, ja luonnonmukaisuus on viety sillekin ihmiselämän alueelle, johon vauraus kuuluisi. Heidän terminsä taloudesta vaativat perehtymistä, ennekuin heidän kanssa onistuu pätemään talouskeskutelussa, joten erikielisyyden on todettavissa olevan pitkällemennyttä myös keskeisillä elämänalueilla. Kielellinen evoluutio on luultavasti tärkeä lajiintumistekijä.

Sitten on muuhun kykenemättömien virheikköjen joukko. He menestyvät virhe-elämässä senverran, kun pystyvät. Eräänlaisia jätteen ravinnoksikäyttäjiä, virheestä hyötymisen tavoittelijoita.

Mitä sitten ovat väestötihentymistä sijainillisesti tai ajatuksellisesti syrjäänvetäytyneen salo-, ja eräseutujen ja maaseudun kylien idealistit, erätalouden vaurauden ajattelijat. Heidänkin ideansa ja komemuksensa turvallisuudesta, ja turvautumissuunnat myös, poikkeavat paljon, paikoin rajusti, muista edelläesitellyistä ryhmistä, eli ovat siten länsimaisen psykologian mukaan raskaasti oma ryhmittymänsä, ja kulkee erikielisyyden suuntaan myös näkyvästi.

Entä joukko, ryhmä, joka on kova ja ahkera muodostelemaan riippuvuussuhteita, ja riippumaan kiinni muissa. Ikäänkuin syöpäläinen, joka matkustaa isäntänsä turkinlämmössä. Oma, ja myös erikielinen joukko sekin.

Tuntuu siltä, että näitä lajeja, tai lajin esiasteita löytyy sitä myöten, kun ehtii tikittää tällä koneella.

Jos lajirajaksi vaaditaan siittiö-, ja munasolun yhtymisen synnyttämän rajan ja tuloksen käyttöä, eivät nämä liene vielä lajeaj, koska pystyvät tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Mutta jos luovutaan tästä rajanmääritelmästä, niin havaitaan heti joukko päteviä ei-kivikautisia, nykyaikaisia rajanmääritelmi:
- makueroraja
- älyn paljouseroraja
- sosiaalinen raja
- asuinseutuerikoistumisraja
- kielieroerikoistumisraja
-
-
....

Paljonko löydät tämäntapaisia rajoja nykyelämästä, havaitsetko joillakin eläimillä myös heidän lajeissaan vastaavaa, luulen, että sielläkin on, ehkä vähemmän vaan, kuin ihmislajilla, jopa paljonkin vähemmän.

Juha Korkee, Hyvinkää

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat