Eksakti tiede - mitä tarkoittaa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Toisessa aiheessa jouduin kovaan vastatuuleen yrittäessni selvittää, mitä tiede sanana tarkoittaa. Käänsin pienen pätkän artikkelista yrittäen välttää vierasperäisiä sanoja. Aihe olisi tärkeä pohtia, kun nykyään nimenomaa käsitteeseen tieteen konsensus tai tiedemiesten konsensus vedotaan tämän tästä. En voi olla toistamatta tässäkin monesti näillä sivuilla sanottua ilmastonmuutoksesta vallitsee tiedemiesten konsensus tai samaa tarkoittaen suurin osa tiedemiehista on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on tosiasia.

Luonnontieteissä on erotettava toisistaan
Teoria: Looginen ja rehellinen rakennelma, jolla hahmotellaan minkälaisille perustaville luonnon laeille kohteena oleva luonnonilmiö rakentuu.
Malli: Saman kaltainen mutta hatarampi käsite kuin teoria, ilmaisten luonnonilmiöstä vain tiettyjä näkökohtia, jotka perustuvat yksinkertaisiin toimiviin olettamuksiin.
Luonnonlaki: Tieteellinen yleistys, joka perustuu riittävän suureen lukumäärään toistettuja ja varmistettuja kokeellisia havaintoja.
Hypoteesi: Olettamus tai väite, jota ei ole osoitettu todeksi eikä vääräksi kokein tai kumottu ristiriitaisena jonkin voimassaolevan luonnon lain kanssa.
Konsensus: Tarkasti sanoen konsensus hypoteesista on käsite, joka ei kuulu luonnontieteisiin. On täysin mahdotonta, että konsensus hypoteesista olisi jotakin samaa kuin fysikaalisen lain totuus.
Tieteellinen konsensus on tieteellinen järjettömyys.

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija

On asioita, joita ei voida todistaa 100% varmuudella, mutta voidaan tutkia ja tulla esim. 98%:n varmuuteen. Tällöin voidaan ajatella, että tieteellinen konsensus on sitä ja sitä mieltä, koska todisteet ovat erittäin varmat joskaan eivät aukottomat. Tai sitten on paljon todisteita asian puolesta ja ei paljon yhtään todisteita vastaan, jolloin voidaan tulla konsensukseen, että erittäin todennäköisesti asia on niin ja niin.

Vierailija
Dredex
On asioita, joita ei voida todistaa 100% varmuudella, mutta voidaan tutkia ja tulla esim. 98%:n varmuuteen. Tällöin voidaan ajatella, että tieteellinen konsensus on sitä ja sitä mieltä, koska todisteet ovat erittäin varmat joskaan eivät aukottomat. Tai sitten on paljon todisteita asian puolesta ja ei paljon yhtään todisteita vastaan, jolloin voidaan tulla konsensukseen, että erittäin todennäköisesti asia on niin ja niin.

Kaksiarvoisessa logiikassa tosi on 100% tosi ja epätosi 0% tosi. Mutta kun tullaan symbolisesta logiiasta reaaliseen maailmaan, mitään asiaa ei voi todistaa 100% todeksi. Luonnon laista puhuttaessa laki on varmistettu toistettavin kokein tai teoreettisesti, sanotaan todennäköisyydellä 0,99999999 todeksi. Tämä laki toteutuu lähes aina. 98%:n varmuus ei ole riittävä, se ei ole edes tilastollisesti merkitsevä, pelkkä mielipide.
Yksikin ristiriita kaataa teorian. Teoriaa on korjattava perusteellisesti tai se on hylättävä. Tutkimus, jossa ei näin menetellä ei ole eksaktia tiedettä.
Mikä on tiedettä ja mikä pelkkä konsensus mielipiteistä, on hyvin akuutti ongelma maailmassa tänä päivänä.

Vierailija
fenomenologi
Paco
mitään asiaa ei voi todistaa 100% todeksi.



Höpöhöpö

Jos kaksiarvoinen logiikka suljetaan ulos, niin ei voida. Yksikin esimerkki riittää kumoamaan väitteeni. Ymmärrät kai ettei höpöhöpö riitä.

Vierailija

Matematiikka on tietääkseni ainoa eksakti tiede, ja kyseisessä tieteenlajissa asiat nimenomaan todistetaan 100% varmaksi.

Tulevaa ilmaston lämpötilaa on mallinnettu tietokoneohjelmilla, kyseisistä mallinnuksista päätellen ilmaston pitäisi lämmetä tulevaisuudessa, mutta eri mallinnukset antavat eri tuloksia lämpenemisen nopeudesta. Kyseinen mallintaminen on erittäin hankalaa suuren muuttujien määrän vuoksi.

Sillä että suurin osa alan tieteilijöistä (ehkä) uskoo(!) ilmaston lämpenevän tulevaisuudessa ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Tieteilijällä on lupa yksityishenkilönä uskoa ihan mihin hyvänsä, vaikkapa spagettihirviöön.

Galileo Galilei aikanaan oli erimieltä "tieteilijöiden konseksuksen" kanssa, mutta silti oikeassa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005
Paco
Luonnon laista puhuttaessa laki on varmistettu toistettavin kokein tai teoreettisesti, sanotaan todennäköisyydellä 0,99999999 todeksi. Tämä laki toteutuu lähes aina. 98%:n varmuus ei ole riittävä, se ei ole edes tilastollisesti merkitsevä, pelkkä mielipide.



Tietenkin se on eri asia kuin luonnontieteellinen fakta. Siksi siitä puhutaan konseksuksena. Kuitenkin tuollainen konsensuskin kertoo jotain siitä, miten asia todennäköisesti on, ja minkätyyppisiä toimia se voi edellyttää esimerkiksi yhteiskunnan päätöksenteossa, jos kyseessä on vakava uhka.

Jos tiedettäisiin, että 98 %:n todennäköisyydellä Maahan törmää asteroidi, joka aiheuttaa laajaa paikallista tuhoa, varmaan jokainen vaatisi yhteiskuntia panostamaan voimakkaasti uhan ja mahdollisten torjunta- ja suojakeinojen nopeaan tutkimiseen. Tuo ilmastonmuutosjuttu on vastaavanlainen, vaikka asiaa ei täydellisesti tunneta, mallit viittaavat siihen, että todennälöisesti ongelmia tulee, ja on vähintäänkin syytä sijoittaa tieteellisiin lisätutkimuksiin, ja ehkä hieman siihenkin, että mietitään voidaanko oletettua uhkaa hillitä tai sen seurauksia lieventää ennalta valmistautumalla.

Yksikin ristiriita kaataa teorian. Teoriaa on korjattava perusteellisesti tai se on hylättävä. Tutkimus, jossa ei näin menetellä ei ole eksaktia tiedettä.



Mutta kun meillä ei ole ilmastosta kiistatta ennustusvoimaiseksi osoittautunutta teoriaa, miten sellainen voitaisiin hylätä. Meillä on vain lukuisia malleja ja hypoteesejä, jotka viittaavat jonkinlaisen ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen olevan todennäköinen seuraavina vuosisatoina, ja muutama, jonka mukaan vaikutus tulee olemaan merkityksettömän pieni.

Nuo mallit voi osoittaa vääriksi vain aika. Ongelma on siinä, että mallit ennustavat myös, että silloin kun kiistaton totuus tulee tietoon, vakavat taloudelliset vahingot eivät ole enää estettävissä. Yleensä tieteelliset seikat vaikuttavat yhteiskuntien päätöksentekoon vielä paljon vähemmän kuin ilmastoasioissa. Ihmisyksilöiden keskinäinen valtataistelu ja kaupankäynti sanelevat politiikan kaikissa maissa, ei tiede tai järki.

Mikä on tiedettä ja mikä pelkkä konsensus mielipiteistä, on hyvin akuutti ongelma maailmassa tänä päivänä.



Tällä hetkellä se tuntuu olevan ongelma ennen kaikkea tieteen ja yhteiskuntien toimintatapoja ymmärtämättömille änkyröille, joille suurin kauhistus on joutua muuttamaan vähääkään elintapojaan ympäristöuhkien torjumiseksi. Mutta tietysti vakavankin ylilyönnin vaara on olemassa tällaisissa asioissa, jos poliitikot ja muut valtaeliittiin kuuluvat alkavat ajaa omia etujaan ilmastotekosyyn varjolla.

Eksakti tiede tarkoittaa matematiikkaa ja logiikkaa, abstrakteja oppirakennelmia joissa tietyistä alkuoletuksista johdetaan tiettyjen sääntöje puitteissa erilaisia seurauksia. Luonnontieteessä on aina epämääräinen havaintokomponentti mukana, se ei voi milloinkaan olla eksaktia siinä mielessä kuin vaikkapa matematiikka.

Vierailija
Neutroni

Mutta kun meillä ei ole ilmastosta kiistatta ennustusvoimaiseksi osoittautunutta teoriaa, miten sellainen voitaisiin hylätä.

Jos olemassa olevan ilmastomallin tai hypoteesin havaitaan olevan selvästi ristiriidassa molekyylejä ja säteilyä koskevan vuorovaikutusteorian kanssa, eikö malli joutaisi roskakoriin.
Eksakti tiede tarkoittaa matematiikkaa ja logiikkaa, abstrakteja oppirakennelmia joissa tietyistä alkuoletuksista johdetaan tiettyjen sääntöje puitteissa erilaisia seurauksia. Luonnontieteessä on aina epämääräinen havaintokomponentti mukana, se ei voi milloinkaan olla eksaktia siinä mielessä kuin vaikkapa matematiikka.

Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. http://org.utu.fi/yhd/ets/
Eräitä tieteitä pidetään eksakteina, koska niissä teorian pitävyys on monin tavoin testattu ja virheen todennäköisyys on hyvin pieni.
Jos tiedettäisiin, että 98 %:n todennäköisyydellä Maahan törmää asteroidi, joka aiheuttaa laajaa paikallista tuhoa, varmaan jokainen vaatisi yhteiskuntia panostamaan voimakkaasti uhan ja mahdollisten torjunta- ja suojakeinojen nopeaan tutkimiseen. Tuo ilmastonmuutosjuttu on vastaavanlainen ...

Katastrofien selvittäminen kuulu riskianalyysiin. Asteroiditörmäyksen seuraukset ovat katastrofaaliset. Sellainen riski on ehdottomasti yritettävä välttää vaikka sen tapahtumisen todennäköisyys on pieni.
Ilmaston muutos on hypoteesi ja sen aiheuttama riski on olemassa mutta tuskin katastrofaalinen. Joten siihen ei tule suhtautua niin vakavasti kuin törmäysriskiin. Jos välttäminen vaatii suuria uhrauksia, on harkittava riskin ottamista.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005
Paco
Neutroni

Mutta kun meillä ei ole ilmastosta kiistatta ennustusvoimaiseksi osoittautunutta teoriaa, miten sellainen voitaisiin hylätä.

Jos olemassa olevan ilmastomallin tai hypoteesin havaitaan olevan selvästi ristiriidassa molekyylejä ja säteilyä koskevan vuorovaikutusteorian kanssa, eikö malli joutaisi roskakoriin.



Sikäli kun väitetty vuorovaikutusteoria on kokeellisesti testattu ja toimivaksi osoitettu, malli pitäisi siltä osin korjata. Epäilemättä ilmastotutkijat niin tekevätkin, jos vain virhe voidaan todella osoittaa. Eiköhän asiasta kannattaisi vääntää tieteellinen julkaisu johonkin alan lehteen, niin viesti voisi mennä hieman paremmin perille kuin keskustelupalstoilla marisemalla.

Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. http://org.utu.fi/yhd/ets/
Eräitä tieteitä pidetään eksakteina, koska niissä teorian pitävyys on monin tavoin testattu ja virheen todennäköisyys on hyvin pieni.



Tuo luonnontieteen alojen lukeminen eksakteiksi on minulle uusi asia. En tosin tiedä, miten virallinen se termi ylipäätään on.

Katastrofien selvittäminen kuulu riskianalyysiin. Asteroiditörmäyksen seuraukset ovat katastrofaaliset.



Riittävän suuren ilmastonmuutoksen pitkäaikaisseuraukset olisivat millä tahansa inhimillisellä tai taloudellisella mittarilla yhtä katastrofaaliset, vaikkeivät ne yhdessä hetkessä dramaattisella ryminällä niskaan sada.

Ilmaston muutos on hypoteesi ja sen aiheuttama riski on olemassa mutta tuskin katastrofaalinen. Joten siihen ei tule suhtautua niin vakavasti kuin törmäysriskiin. Jos välttäminen vaatii suuria uhrauksia, on harkittava riskin ottamista.



Nykyisessä tilanteessa ilmaston muutokset (riippumatta ihmisen osuudesta) ja muu ihmistoiminta (saastuminen, lajien ja elinympäristöjen tuhoutuminen, eroosio ym. tehomaanviljelyn ongelmat. jne.) ovat optimistisimpienkin skenaarioiden mukaan odotusarvoltaan aivan tolkuttoman monta kertaluokkaa suurempia riskejä kuin asteroiditörmäys seuraavan muutaman vuosisadan aikana.

Vierailija

Eipä näköjään tarvitse kauaa tieteestä puhua, kun ilmastomuutos jo hyppää kehiin.

Paha sanoa kumpi on pahempi, asteroiditörmäys vai ilmastomuutos. Eikös se riipu vähän mittasuhteistakin, ko kö?

Asteroiditörmäysten ehkäisyyn löydetään varmasti keinoja tulevaisuudessa, mutta ilmastomuutokseen ei näytä löytyvän yleispätevää ratkaisua, johtuen mm. globaalista kapitalistisesta järjestelmästä(no koskee lähinnä niitä saastuttavimpia maita, poislukien Kiina).

Vierailija
Paco
Mikä on tiedettä ja mikä pelkkä konsensus mielipiteistä, on hyvin akuutti ongelma maailmassa tänä päivänä.

Mitä muita kriteereitä tieteelle sitten voi olla kuin tieteilijöiden yhteisymmärrys? Onko sinulla jokin hieno demarkaatiokriteeri, jonka alkuperä ei ole yhteisymmärryksessä?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005
Poison dart frog
Eipä näköjään tarvitse kauaa tieteestä puhua, kun ilmastomuutos jo hyppää kehiin.



No siitähän tässä oli kyse ensimmäisestä viestistä alkaen.

Paha sanoa kumpi on pahempi, asteroiditörmäys vai ilmastomuutos. Eikös se riipu vähän mittasuhteistakin, ko kö?



No niistähän se riippuu. Pieni asteroidi tekee lommon peltikattoon, ja tarpeeksi suuri steriloi planeetan. Pieni ilmaston muutos saa mummot höpäjämään "vanhoina hyvinä aikoina oli niin paljon lunta", ja tarpeeksi suuri steriloi planeetan.

Asteroideista tiedetään, että globaalissa mittakaavassa todella vaaralliset ovat äärimmäisen harvinaisia, paukku per kymmenen miljoonaa vuotta tai jotain sinnepäin. Ilmastonmuutoksesta tiedetään vähemmän, mutta historian valossa on hyvin oletettavaa, että ilmaston muuttuminen (jääkaudet ym. globaalit ilmiöt) tuhoaa ainakin kehittyneet ihmisyhteiskunnat kymmeniä tai satoja kertoja ennen seuraavaa isoa asteroidia. Ihmisen aiheuttamastakin ilmastonmuutoksesta on kiistanalaoisuudesta huolimatta sen verran todistusaineistoa, että epäilemättä sekin on valtavan paljon todennäköisempi uhka kuin asteroidit.

mutta ilmastomuutokseen ei näytä löytyvän yleispätevää ratkaisua, johtuen mm. globaalista kapitalistisesta järjestelmästä(no koskee lähinnä niitä saastuttavimpia maita, poislukien Kiina).



Sano vaan rahvaan ahneudesta kaikkialla maailmassa, se se syy on, ja kapitalismi on vain ahneuden seuraus. Saastuttaminen muuten onnistuu muiltakin, muistellaan vaan niitä aikoja, kun tuo itärajan takainen valtio keekoili mahtavana suurvaltana toisella nimellä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005
quafka
Mitä muita kriteereitä tieteelle sitten voi olla kuin tieteilijöiden yhteisymmärrys? Onko sinulla jokin hieno demarkaatiokriteeri, jonka alkuperä ei ole yhteisymmärryksessä?



Miten olisi havainnot luonnosta? Kyllä se yhteisymmärrys alkaa rakoilla aina, kun joku löytää jotain uutta, kehittyäkseen sitten taas pikku hiljaa kun uusi ilmiö opitaan tuntemaan.

Vierailija
Neutroni
Miten olisi havainnot luonnosta? Kyllä se yhteisymmärrys alkaa rakoilla aina, kun joku löytää jotain uutta, kehittyäkseen sitten taas pikku hiljaa kun uusi ilmiö opitaan tuntemaan.

Se tapa, jolla nuo havainnot hankitaan, on kuitenkin keskustelun tulos. Yhden henkilön väite, että "näinpä tänään yksisarvitsen" ei riitä.

Vierailija
Paco
Toisessa aiheessa jouduin kovaan vastatuuleen yrittäessni selvittää, mitä tiede sanana tarkoittaa. Käänsin pienen pätkän artikkelista yrittäen välttää vierasperäisiä sanoja. Aihe olisi tärkeä pohtia, kun nykyään nimenomaa käsitteeseen tieteen konsensus tai tiedemiesten konsensus vedotaan tämän tästä. En voi olla toistamatta tässäkin monesti näillä sivuilla sanottua ilmastonmuutoksesta vallitsee tiedemiesten konsensus tai samaa tarkoittaen suurin osa tiedemiehista on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on tosiasia.

Luonnontieteissä on erotettava toisistaan

Teoria: Looginen ja rehellinen rakennelma, jolla hahmotellaan minkälaisille perustaville luonnon laeille kohteena oleva luonnonilmiö rakentuu.




Eli teoria kuvaa kohteen eli objektin lait kokonaisuutena.

Oikeassa olet. Ja teoria voi olla tosi tai epätosi sen ukaa, onko tuo kokonaiuus objektiivisella perustalla vai ei.

Malli: Saman kaltainen mutta hatarampi käsite kuin teoria, ilmaisten luonnonilmiöstä vain tiettyjä näkökohtia, jotka perustuvat yksinkertaisiin toimiviin olettamuksiin.



Mallissa verrataan usein MUIHIN KOHTEISIIN, jotka ovat jossakin suhteessa yhtäpitäviä, eli isomofisia/homomorfisia.
Voidaan myös rakentaa analoginen malli esimerkiksi virtapiireistä.

Luonnonlaki: Tieteellinen yleistys, joka perustuu riittävän suureen lukumäärään toistettuja ja varmistettuja kokeellisia havaintoja.



Luonnonlaki on objektiivinen, ja esimerkiksi fysiikan laki sen yhtäpitävä kuva. Voi olla myös yhteiskunta(tieteellisiä)lakeja, joita ei pidä sekoittaa juridisiin, ihmisen säätämiin lakeihin, vaikkei ehdotonta KInnan muuria olekaan näiden välillä.

Hypoteesi: Olettamus tai väite, jota ei ole osoitettu todeksi eikä vääräksi kokein tai kumottu ristiriitaisena jonkin voimassaolevan luonnon lain kanssa.



Joo. Hypoteesi VOI joskus olla yksi kerrallaan ristiriidassa jonkin luonnonlainkin kanssa, koska näiden sovellettavuuden rajoja ei usein tunneta, varsinkaan esimerkiksi kosmologiassa ja kvanttimekaniikassa.

Konsensus: Tarkasti sanoen konsensus hypoteesista on käsite, joka ei kuulu luonnontieteisiin. On täysin mahdotonta, että konsensus hypoteesista olisi jotakin samaa kuin fysikaalisen lain totuus.

Tieteellinen konsensus on tieteellinen järjettömyys.




Olet aivan oikeassa.

Ns. "totuuden konsensusteoria", jonka tunnetuin puolustaja lienee Jürgen Habermas, on FRANKFURTISTIEN höpöfilosofian "totuusteoria", joka ei kelpaa kunnon tieteisiin, ei luonnon- eikä yhteiskuntatieteisiin yhtään sen enempää.

Vierailija
Dredex
On asioita, joita ei voida todistaa 100% varmuudella, mutta voidaan tutkia ja tulla esim. 98%:n varmuuteen. Tällöin voidaan ajatella, että tieteellinen konsensus on sitä ja sitä mieltä, koska todisteet ovat erittäin varmat joskaan eivät aukottomat. Tai sitten on paljon todisteita asian puolesta ja ei paljon yhtään todisteita vastaan, jolloin voidaan tulla konsensukseen, että erittäin todennäköisesti asia on niin ja niin.



"Sovittu" eli konventionaalinen ja todistettu (jollakin alueella) aines on tieteessä pidettävä erillään, vaikka "konsesnsusta" vastaan ei olisi edes heitetty vakavia haasteita. Esimerkiksi yleisen suhteellisuusteorian ennustamia ilmiöitä tutkitaan jatkuvasti JOS löytyisi jotakin, mikä ei täsmääkään, kun taas erityistä suhteellisuusteoriaa voidaan pitää "tällä avaruudennurkalla" todistettuna.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat