Tutkimuksia ja "tutkimuksia"..

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Nykyisin kun on nää tietsikat ja netin kautta löytyy jos jotakin myös, niin asioita tutkitaan ihan urakalla yötä päivää. Tutkimuksia pulppuaa vuolaasti ryöppyämällä kuin runsauden sarvesta, joka ei näytä ehtyvän. Tähän asti ihan ok. mutta sitten..

Monen tutkimuksen kohdalla alkaa ihan hirvittää kun koittaa kaivautua tutkimuskseen lähemmin. Korrelaatiot näyttää olevan välillä ihan keinotekoisia tai niitä ei ole lainkaan. "Jäätelönsyönti korreloi hukkumakuolojen kanssa" tyyppisestä "tutkimus" tuloksesta hyvä esimerkki oli kohua herättänyt löydös "uskontogeenistä", joka muka löytyi kun tutkittiin keuhkosyöpää. Tupakoimattomat olivat uskovaisempia ja sieltä kautta mukamas löytyi jotain vaikka mokoma tutkimus loppujenlopuksi on osottautunut mitättömäksi aaniltaan. Ainakin siis sen "uskontogeenin" löytymisen osalta.

Ihan kivaa tutkimustyö takuulla on. Maallikkonakin on kiva harrastaa tutkailua vaikka mistä mutta joskus tuntuu ettei ammattilaispuolen tutkimukset olekkaan niin luotettavia kuin sitä on joskus itse aatellut ja luottanut akateemisuuteen.

Oon hoksannut että jos jotakin ei voida perustella kunnolla, jos ei ole todennuksia ja on jotakin loogista häikkää niin kyse on ties mistä väärinkäsityksestä tai ehkä yrityksestä huiputtaa. Syy voi olla tarkoitushakuisuus niin että pyritään näyttämään joku asia todeksi naamioimalla se tutkimukseen.
Järki kuitenkin on se kriteeri mikä paljastaa pluffin ja väärinkäsitykset.

Tänään törmäsin täällä taas uuteen tutkimukseen. Äly korrelois miehillä sperman laadun kanssa.
Mutta *ääh*.. kukaan ei ookkaan osannut määritellä että mitä äly loppujen lopuksi on.. Ja sitten siinä ei puhuttu mitään siitä että siittiöt tarvii munasolun, jossa siinäkin voi olla älypotentiaa.
Tuli hiukan outo olo mokomasta tutkimustuloksesta.

Toki on niin että kiva kun puhutaan jos vaikka mistä ja se taitaa olla oleellisinta että kuka kiikuttaa ties mitä lausuntoja ja tutkimustuloksia näytille ja miks. Tutkijat tutkikoot. Virta vaan on niin vuolas että välillä tuntuu että se mitä on tietoteknisesti voitettu, sen inhmillisyys onnistuu liudentamaan niin että the totuus pysyy iäti mystisenä, johon me kompastumme yleensä etupäässä vahingossa.
Tarvitsemme lisäksi vielä toistoa että opimme siitä jotakin..

Tota.. ookko sä törmännyt mihinkään "tutkimus" tulokseen joka vaikuttaa väärinkäsitykseltä tai bluffilta?

Kommentit (4)

Vierailija

Haa.. löytyipäs oikea herkkupala "tutkimus" puolelta. Tässä mainio esimerkki:
viewtopic.php?f=7&t=33601&st=0&sk=t&sd=a&start=30

Sitämukaa kun ilmastonmuutosjuttuja on alettu sitouttaa bisneksiin niin siihen on alkanut ilmaantua mukaan vaikka minkälaisia "tutkimuksia" tutkimusten rinnalle.
Niitäkin näytään tehtailevan pirunmoista vauhtia ja volyymi kasvaa potenssissa.

Kaikki tai "kaikki" haluaa ittelleen jonkin ilmastonmuutossertifikaatin ja siitä olletikin ittelleen mieluusti jotain hyötyä, joko ihan silkkaa riihikuivaa tai sitten sellaista joka hyödyttää välikäsien kautta.

En tiä.. paljastuuko tällaisen kautta nyt sitten mekanismi; miten syntyvät uskomukset, uskonnot, kultit, normit, käyttäytymissäännöt, tavat, tottumukset, jne. ?

Olletikin olemme nyt suuren kysymyksen äärellä syleilemässä sitä jotakin, josta sikiää, tai ainakin kumpuaa erilaiset kulttuurit. Hiljentykäämme.. (heh..)

Mahtaakohan muillakin eläimillä olla taipumusta liiotteluun, suurenteluun, tapoihin ja käytöksiin? Onko muurahaisilla auktoriteetti joka on uhka.. mahtaako ne pelotella toisiaan että jos et nyt uutterasti kiikuta kortta kekoon niin paha saatanaihminen/hirvi/ihankukavaan tulee ja tokii pesän hajalle, jne.

Tarvitsevatko ihmiset aina jonkun uhan, tälläkertaa ilmastonmuutoksen auktoriteetikseen ja jos ei niin mikä vois olla se jokin, jonka opastuksessa ihminen nöyrtyy luontonsa edessä?

Mua ei niinkään hirvitä ilmastonmuutos kuin ihan tavalliset saasteet sinällään. En tiä voiko ne tuhota koko ilmaston tai aiheuttaa mitään globaalia tuhoa. mä oon ihan itsekkäästi paljon kiinnostuneempi omasta lähi-ilmastostani, lähiluonnosta, siitä onko mulla puhdasta vettä, puhdasta ilmaa, voinko mä hyvin jne. Eikä tuo poissulje solidaarisuutta niin ettenkö olis samalla tavalla huolissani muiden olosuhteista.

Siks mä diggaan lihastyövoimaa, hyötyliikuntaa ja mua vituttaa saastuttaminen. Voin tutkia asioita oman hyvinvointini kautta olemalla subjektina osa prosessia, siis osa. Enhän mä tietenkään oo kuin yks hikinen pikkumuija mutta silti se oleellinen osa kamppailua, jossa mä en haluu kuolla kenekään muun takia.

Se että onko galaksit jotenkin muuttamassa sijointiaan, että onko universumissa käynnissä muutosprosessi, josta aiheutuis jotakin muutoksia just mun olosuhteisiini.. sellaisesta ei ole mitään virallista tietoa. Ei ole tehty mitään tutkimusta, jolla kukaan olis kyennyt todistamaan mitään edes sinne päinkään.
Miks mä olisin niin tyhmä että ripustautuisin uskomaan jotakin sen sorttista että olis?! Ei mun tarvii olla pöljä.

Tutkimuksia ja "tutkimuksia", siinäpäs se miten ihminen voi käyttää suhteellisen vapaata tahtoaan.
Tavallaan kait niin että just sillä mitataan ihmisen kongnitiivista lahjakkuutta ja mielenterveyden tasoa, yms. että miten hän osaa arvostaa itseään ja asennoitua elämään optimistisesti. Miten kukin osaa torjua.. ei niinkään ilmastonmuutosta, kuin harhaanjohtavia tietoja, tai tiedoksi naamioituneita oletuksia ja ns "tutkimuksia".

Olletikin niin että myös sellainen vaikuttee että miten hanakka ihminen on uskomaan jotakin fanaattisesti. Siinä kait punnitaan sitten jotenkin neuropsyykkinen status.. ja tavallaan jälleen taas se kongnitiivinen status.. kyky seuloa factat ja fictiot.

Vierailija

Ilmeisesti nykytutkijoiden on vaikea erottaa syy ja seuraus toisistaan. Monesti asiat tuntuvat kääntyneen päälaelleen.

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517
Liittynyt13.12.2006

Silloin, kun lahjat eivät oikein mihinkään muuhunkaan riitä, voi aina ryhtyä tutkijaksi.
Tutkimuksen aiheeksihan kelpaa mikä vain. Tutkimuksen tulokset kannattaa kirjoittaa mahdollisimman vaikeaselkoisiksi, mikä antaa tutkijasta sivistyneen kuvan.
Kun tutkimus julkaistaan, kannattaa antaa lähteiksi ja viitteiksi samanlaisten tukimusten jo julkaistuja loppupäätelmiä. Näin menetellen luodaan taas uusille tutkijoille uusi varteenotettava lähde, joihin nojautua tulevissa tutkimuksissaan.

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

Vierailija
kairamo
Silloin, kun lahjat eivät oikein mihinkään muuhunkaan riitä, voi aina ryhtyä tutkijaksi.
Tutkimuksen aiheeksihan kelpaa mikä vain. Tutkimuksen tulokset kannattaa kirjoittaa mahdollisimman vaikeaselkoisiksi, mikä antaa tutkijasta sivistyneen kuvan.
Kun tutkimus julkaistaan, kannattaa antaa lähteiksi ja viitteiksi samanlaisten tukimusten jo julkaistuja loppupäätelmiä. Näin menetellen luodaan taas uusille tutkijoille uusi varteenotettava lähde, joihin nojautua tulevissa tutkimuksissaan.



Jos niin ovela olis että onnistuis luikertelemaan läpi lukion ja korkeakoluun, suorittamaan oppiarvoja ja sitten alkais tehdä tahallaan valetutkimuksia, olletikin lahjat riittäis paljoon muuhunkin..?

Tuollaisessa täytyy olla kyse arvoista ja asenteesta.
Tuohon tarvitaan jokin auktoriteetti tai sen puute, joka mahdollistaa sen ettei kyseinen valopää arvosta tieteitä riittävästi, ehkei nyt ihan abstraktiin jumalaan usko mutta on sitten omahyväinen lusmu, joka vaan kuppaa vaikka rahaa tekeytymällä tutkijaksi, tjms.

Eikön niissä kreationisteissa, vai mitä ne on, jokka tekeytyy tieteilijöiksi, mutta vannovat sen "vaaleanpunaisen spaghettihirviönsä" auktoriteetin nimiin, niissähän on niitä, jotka ovat muka tieteellisiä ollen kuitenkin uskovaisia.

Mä oon itte kyllä sitä mieltä että ihmisen täytyy olla jollakin tavalla jotenkin yksinkertainen, siis tyhmä, jos esiintyy tiedetutkijana, eikä noudata tieteen edellyttämää puolueettomuutta, rehellisyyttä, tinkimättömyyttä, jonkinlaista fanaattisuutta sitä tutkimaansa kohtaan. Dogmaattisuus ei tietenkään kuulu tieteilyyn. Luova hulluus edellyttää hiukkasen irrationaalista otetta, uskallusta kyseenalaista selvältäkin näyttävät totuudet, mutta tavallaan tieteilijän täytyy ostata olla kuin taiteilija..

Vaikka nykyisin saa tohtorin tittelin kuin liukuhihnalta, silti yhätikin niitä mestareita on vain vähän.

Einsteinin suhteellisuusteoria on yhä pätevä.
Voi olla niin ettei sitä milloinkaan kumota? Että sitä voidaan vain avata lisää.

Eihän tieteellä ole mitään velvoitetta tai tarkoitustakaan toimia kaiken olemassaolevan tiedon ja tutkimuksen kumoajana. Tiede on ikäänkuin kaikesta irrallaan oleva. Se on itsessään metodi. Sillä on välineen ominaisuus. Se ei voi olla puolueellista. Heti kun tutkija änkee tutkimukseen jonkin tarkoitusperän, hän vesittää sillä oman työnsä. Sotkee kaiken ja halventaa oman uskottavuutensa.

Uusimmat

Suosituimmat