Tuntoaistin turtuminen

Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Kun pitää esimerkiksi hanskaa kädessä, ja kättä ihan paikoillaan jonkin aikaa.. vähän ajan kuluttua hanskaa ei enää tunne ollenkaan. Jos laittaa silmät kiinni, tulee illuusio kuin kädessä ei olisi mitään hanskaa ollenkaan. Sitä ei vaan kertakaikkiaan tunne siinä mitään poikkeavaa verrattuna toiseen käteen jossa ei oikeastikaan ole hanskaa.

Tapahtuuko tämä turtuminen ihan kädessä, vai vasta aivoissa? Siis että kun ne tuntoreseptorit lähettää niitä aistimusviestejä kädestä aivoihin, niin lakkaavatko ne lähettämästä niitä lopulta, vai tottuuko aivot vaan niihin niin että niitä ei tavallaan vaan enää huomaa?

くそっ!

Kommentit (5)

Vierailija

Veikkaisin aivojen tottuvan noihin tuntoreseptoreihin samalla tapaa kuinka ihmiset eivät enää kuule kellontikitystä siihen totuttuaan.

Minkäänlaista lähdettä minulla tosin ei ole antaa.

Vierailija

Aivot yksinkertaisesti jättävät huomiotta tietyt ärsykkeet.
Emme juurikaan kiinnitä huomiota vaateiden tuntuun iholla.
Emme myöskään tunne kasvoillamme kylmää.

Teekkari
Seuraa 
Viestejä2347
Liittynyt27.4.2008

??? Tuota tietystikään mitään et tunne jos ei ole mitään tunnettavaa...Ei ainakaan henkilökohtaisesti voi yleistää...Aina käy käteen joku tuulenvire tai muu sen verran, että sen aistii. En ole omalla kohdalla moiseen törmännyt.

Tuota ettäkö ei kasvot aisti kylmää? Taidanpa olla eri mieltä.

Everything you know, is about to change.

Vierailija

Teekkari kirjoitti:

Tuota ettäkö ei kasvot aisti kylmää? Taidanpa olla eri mieltä.



Jos kävelet ulkona talvipakkasella, suojaat käytännössä kaiken muun paitsi kasvosi.
Jos sää on tyyni, et tunne kasvoillasi kylmää. Kasvojen hermosto kyllä havaitsee kylmän ja viestittää siitä, mutta nämä viestit eivät pääse tietoisuuteen asti.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Veikkaan että kyse on yksinkertaisesti ylikuormituksen välttämisestä aivoissa. Jos kaikkien hermojen joka hetki välittämät aistimukset pitäisi prosessoida tietoisella tasolla joka hetki, mitä muuta siinä oikein ehtisi tekemään? Mikä tahansa ohikulkeva peto voisi hotoloppaista sensoriseen itsetutkiskeluun vajonneen yksilöparan kitusiinsa, ja siinä olisi lorun loppu.

Joskus on hyödyllisempää olettaa status quo ja reagoida vasta, kun jokin muuttuu, kuin koko ajan muistaa että "hanska kädessä, hanska kädessä, kylmää ilmaa kasvoilla"...

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Uusimmat

Suosituimmat