Älykkyys vs. sukurutsa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Muistelisin kuulleeni huhun että ihmiskunnan älykkyysosamäärä on pikkuhiljaa nousemaan päin? Olisiko tällä mitään tekemistä sen kanssa että useilla ihmisillä on nykyään mahdollisuus hakea kumppani varsin kaukaakin, joten yhteisiä perintötekijöitä ja täten taipumusta perinnöllisiin tauteihin ei välttämättä ole?

Mikäli laajempi ja monimuotoisempi valikoima kumppaneita nostaa terveyttä ja ohessa tai terveyden osatekijänä myös älykkyyttä, se selittäisi minkä vuoksi kansojen älykkyysosamäärissä väitetään olevan poikkeavuuksia. Tällöin kansat joissa on tavanomaisempaa päätyä varsin sisäsiittoisiin liittoihin (esim. serkusliitot) olisivat luonnollisesti vähemmän älykkäitä. Rodulla tai kansallisuudella ei sinänsä olisi asian kanssa välttämättä varsinaista tekemistä, vaan perinnäistavoilla.

Eikö olisi syytä puhua maailmalla enemmänkin sisäsiittoisia parisuhteita vastaan? Vai kieltääkö muka YK ihmisten valistamisen mitä tulee terveysasioihin ja lajimme parantamiseen?

[size=50:1cm7cofw]JOS aiheesta on jo puhuttu jossakin ketjussa, tämän voi siirtää jonon jatkoksi.[/size:1cm7cofw]

Sivut

Kommentit (23)

Vierailija

Kuningassukujen sukurutsaperinne ei ole tuottanut sen paremmin älykkäitä kuin tyhmiäkään. Tai sitten tallirenki on ollut usein asialla.

Vierailija

Tuskimpa tuo mitenkään merkittävä tekijä ole. Suurin vaikutus lienee lähinnä virikkeissä ja nykyisestä ÄO-testien suosiosta. Eli ÄO-testejä pidetään tilastollisen älykkyyden mittana ja nykyään on saatu tuloksia laajoilla ihmisryhmillä. Mutta kun mennään kauemmas historiaan, niin sitä vaikeammaksi tulee eri ajanjaksojen ihmisryhmien älykkyyden vertailu.

Tuskimpa 50 vuotta sitten käytetty samoja ÄO-testejä(korjaus) kuin nykyään. Puhumattakaan siitä että nykyään testejä porukka takoo enemmän, jolloin mm. jännittäminen vähenee, tekniikka paranee jne. Ennen vanhaan ne tehtiin varmaan valvotuissa olosuhteissa ja sen ainoan kerran, jolloin edellä mainitut tekijät nousevat huomioitaviksi.

Vierailija

Ihmiset ehkä osaavat paremmin vastata älykkyystesteissä, mutta kyllä ihmisten kyky selviytyä luonnossa laskee kuin lehmän häntä. Ja mielestäni se on suurempi älykkyyden merkki, kuinka hyvin olento selviytyy ja sopeutuu.

Vierailija

Tai sitten kulttuurin kehittyessä älykkäillä on ollut enemmän saumaa. Kuka tietää?

Ihmiset ehkä osaavat paremmin vastata älykkyystesteissä, mutta kyllä ihmisten kyky selviytyä luonnossa laskee kuin lehmän häntä. Ja mielestäni se on suurempi älykkyyden merkki, kuinka hyvin olento selviytyy ja sopeutuu.

Tarkoitatko, että meillä on vaikeuksia selvitä luonnossa? Ei nimittäin siltä näytä näin ryhmätasolla katsottuna -- meillähän menee paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Myönnän toki, että yksilötasolla tai pienissä ryhmissä avuttomuutta voi esiintyä, mutta ihmisethän ovat laumaeläimiä. Ei juuri tarvetta sooloiluun ole.

Vierailija
Vahinkolaukaus
Mistä kuulit että älykkyys on kasvamassa ja miksi se johtuisi geneettisistä syistä?

Keskiälykkyys voi kasvaa kulttuuristen seikkojen takia
http://en.wikipedia.org/wiki/Flynn_effect

Tai sitten geneettisten mutta ainakin jotkut tuntuu ennustavan geneettisen suunnan olevan ennemminkin alaspäin
http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=20068935




Kunpa tietäisinkin. Siksi sanoinkin kyseessä olevan huhun, muuten olisin maininnut että mistä kuulin ja kuka kertoi.

Mutta tsekkaanpa linkit!

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662
Liittynyt31.1.2008
Qadesha
Muistelisin kuulleeni huhun että ihmiskunnan älykkyysosamäärä on pikkuhiljaa nousemaan päin? Olisiko tällä mitään tekemistä sen kanssa että useilla ihmisillä on nykyään mahdollisuus hakea kumppani varsin kaukaakin, joten yhteisiä perintötekijöitä ja täten taipumusta perinnöllisiin tauteihin ei välttämättä ole?

Mää en usko kyllä että panodifersiteetti vaikuttaisisi älykkyyteen. Eiköhän suurin syy älykkyysosamäärän nousuun ole kouluissa. Nykyään koulujen opetus on tehostunut ja varmasti monet niistä opetettavista asioista vaikuttaa positiivisesti älykkyystesteihin.

Toinen syy voi olla se, että nytten älykkyysosamäärältään suuremmat ihmisetkin osallistuvat niihin kun taas ennen ne pyöri jossakin kirkkoja rakentelemassa. Taatusti viisaimmat ihmiset oli ennen juuri insinöörejä, kun niiden piti rakentaa ja suunnitella millintarkasti rakennukset ja palkkien nostot sun muut. Ei ollu sillo helppoo laskea että millasta kuormaa katto kestää.

Joten nytten ne älykkäät immeiset tekee muitakin juttuja ja nekin tekee niitä älykkyystestejä kun niitä tungetaan jokapaikassa, nii se nostaa sitten älykkyyden keskimäärää.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Vierailija
Joten nytten ne älykkäät immeiset tekee muitakin juttuja ja nekin tekee niitä älykkyystestejä kun niitä tungetaan jokapaikassa, nii se nostaa sitten älykkyyden keskimäärää.



Nii, ei me VÄHÄ-älyiset mitään ÄLY-testejä tehdä, ainakaan kovin mielellään.

Vierailija

Mietityttää tämä koulutuksen ja opiskelun merkitys älykkyyttä nostavana tekijänä. Läheiseni on selvästi älykkäämmän oloinen opiskeltuaan toivealallaan. Mutta kun älykkyystestien laatijat väittävät että niistä testeistä näkee älykkyyden määrän missä tahansa kulttuurissa, niin eikö se koske myös sellaisia kulttuureita joissa koulutus on vähän niin ja näin? Periaatteessa siis vaikka ihminen eläisi keskellä Saharaa eikä opi kuin ehkä jollottamaan ulkoa jotain Koraanin lauseita hänen pitäisi kyetä suorittamaan Mensan perustesti ja siitä pitäisi voida päätellä hänen äo:nsa. Käsittääkseni.

En kyllä yhtään ihmettele sitä minkä vuoksi jotkut naureskelevat että älykkyystestien tekeminen opettaa suorittamaan älykkyystestejä. Kyllähän niistä suurin osa, ei nyt ehkä Mensa (jota en ole suorittanut joten en siitä varmuudella voi sanoa), melko kaavamaisesti menee. Olikohan se muuten juuri tällä foorumilla kun joku heitti linkkiä testiin jossa helpot ja vaikeat tehtävät oli sotkettu keskenään niin ettei ihminen voi edetä kaavamaisesti helposta vaikeampaan?

Vierailija
Qadesha
Muistelisin kuulleeni huhun että ihmiskunnan älykkyysosamäärä on pikkuhiljaa nousemaan päin? Olisiko tällä mitään tekemistä sen kanssa että useilla ihmisillä on nykyään mahdollisuus hakea kumppani varsin kaukaakin, joten yhteisiä perintötekijöitä ja täten taipumusta perinnöllisiin tauteihin ei välttämättä ole?

Mikäli laajempi ja monimuotoisempi valikoima kumppaneita nostaa terveyttä ja ohessa tai terveyden osatekijänä myös älykkyyttä, se selittäisi minkä vuoksi kansojen älykkyysosamäärissä väitetään olevan poikkeavuuksia. Tällöin kansat joissa on tavanomaisempaa päätyä varsin sisäsiittoisiin liittoihin (esim. serkusliitot) olisivat luonnollisesti vähemmän älykkäitä. Rodulla tai kansallisuudella ei sinänsä olisi asian kanssa välttämättä varsinaista tekemistä, vaan perinnäistavoilla.

Eikö olisi syytä puhua maailmalla enemmänkin sisäsiittoisia parisuhteita vastaan? Vai kieltääkö muka YK ihmisten valistamisen mitä tulee terveysasioihin ja lajimme parantamiseen?

[size=50:1yjh7e8c]JOS aiheesta on jo puhuttu jossakin ketjussa, tämän voi siirtää jonon jatkoksi.[/size:1yjh7e8c]


Ei sukurutsa automaattisesti laske älykkyyttä. Siinä voivat rikastua niin positiiviset (esim. älykkyyttä nostavat) kuin negatiiviset (esim. älykkyyttä laskevat, kehitysvammoja tai tappavia sairauksia aiheuttavat) perintötekijät.

Eiköhän älykkyyden nousuun (mikäli sellaista on tapahtunut, mitä epäilen) ole enemmänkin vaikuttanut ensisynnyttäneiden naisten kasvanut keski-ikä. Teiniäitien ja parikymppisten äitien mielestä tuntuu olevan edullista, jos isäehdokas ajaa moottoripyörällä, pelaa jääkiekkoa, soittaa rokkia, on rikollinen tai harrastaa muuta vastaavaa älykkyyttä vaativaa ja yhteiskunnallisesti arvokasta toimintaa. Isäehdokkaan eksoottinen ulkonäkökin saattaa olla plussaa, vaikkei sillä älykkyyteen ole vaikutusta suuntaan eikä toiseen.

Toope
Seuraa 
Viestejä23166
Liittynyt23.7.2006
Qadesha
Mikäli laajempi ja monimuotoisempi valikoima kumppaneita nostaa terveyttä ja ohessa tai terveyden osatekijänä myös älykkyyttä, se selittäisi minkä vuoksi kansojen älykkyysosamäärissä väitetään olevan poikkeavuuksia.

Niin, onko näin? Hyvä kysymys.

Askenazijuutalaisten älykkyyttä (vrt. Nobel-tilastot) perustellaan usein geneettisellä perimällä. He ovat tunnetusti myös geneettisesti sisäsiittoinen ihmisryhmä, joka kärsii perinnöllisistä sairauksista.
http://en.wikipedia.org/wiki/Ashkenazi_intelligence#Psychometric_findings

Toisaalta esim. Britannian pakistanilaista syntyperää olevat ovat myös ns. "sisäsiittoisia", tosin hyviä vaikutuksia ei vielä ole ilmennyt.
[list:sh29mg1w]It is estimated that at least 55% of British Pakistanis are married to first cousins... British Pakistanis are 13 times more likely to have children with genetic disorders than the general population - they account for just over 3% of all births but have just under a third of all British children with such illnesses. However, the Pakistani community are in denial of the problem.[/list:u:sh29mg1w]
http://en.wikipedia.org/wiki/British_Pakistanis#Cousin_marriages

TERÄS NALLEPUH
Eiköhän suurin syy älykkyysosamäärän nousuun ole kouluissa.

ÄO toki nousee koko ajan, mutta eivätkö ÄO-erot ole pysyneet melko lailla samalla tasolla. Sehän kertoisi juuri siitä, että selitys on jossain muualla kuin koulutuksessa.

Qadesha
Mutta kun älykkyystestien laatijat väittävät että niistä testeistä näkee älykkyyden määrän missä tahansa kulttuurissa, niin eikö se koske myös sellaisia kulttuureita joissa koulutus on vähän niin ja näin?

Testejähän on pyritty muokkaamaan mahdollisimman epäkulttuurisidonnaiseen suuntaan. Kuinka hyvin on onnistuttu, on minulle epäselvää. Älykkyystutkimukset yleensä käsittääkseni antavat kuitenkin samansuuntaisia tuloksia. Ding Ding varmaan voisi tuosta kertoa enemmän, itselleni asia on hieman hämärän peitossa.

En kyllä yhtään ihmettele sitä minkä vuoksi jotkut naureskelevat että älykkyystestien tekeminen opettaa suorittamaan älykkyystestejä.

Kyllä minä uskon, että jossain määrin näin on. Älykkyys on sekä synnynnäistä, että opittua. Jokainen meistä tietää lapsuudenkavereistaan, että osasta heistä ei voi tulla raketti-insinöörejä, vaikka miten koulutettaisiin. Ei vaan tule!

En tiedä, onko suhde 50-50%, vai jotain muuta, mutta Lynnin, Vanhasen et.al. tutkimukset vaikuttavat siltä, että perimällä on älykkyydessäkin, kuten muissakin ominaisuuksissa, merkitystä.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005

Vauraissa maissa ihmisten keskimääräinen älykkyys on noussut (Flynnin efekti). Mutta maapallon väestön lisääntyessä lähinnä köyhissä maissa, ihmisten keskimääräinen älykkyys on laskemassa. Kummassakaan ei ole kyse varsinaisesti perinnöllisyydestä, vaan olosuhteiden vaikutuksesta älykkyyteen.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Jaa-a... luulisin että (hyvin) pitkällä aikavälillä suurin ihmislajin älykkyyttä nostanut tekijä on nälän poistuminen ja ruokavalion monipuolistuminen. Spontaanisti ja tyhjällä vatsalla tuskin kukaan jaksaa pinnistellä muun kuin seuraavan aterian eteen?

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005
Pikku Gen
Jaa-a... luulisin että (hyvin) pitkällä aikavälillä suurin ihmislajin älykkyyttä nostanut tekijä on nälän poistuminen ja ruokavalion monipuolistuminen. Spontaanisti ja tyhjällä vatsalla tuskin kukaan jaksaa pinnistellä muun kuin seuraavan aterian eteen?

Ja aivot eivät kehity kunnolla huonolla ravinnolla tai stressaavissa olosuhteissa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat