Poltergeist tieteellisesti

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Letun suuri kummitusketju karkasi hieman käsistä, joten perustetaanpa tälle oma ketjunsa. Kummituksia olen aina pitänyt höpöhöpönä, mutta poltergeistista on olemassa ihan semivakuuttavia "todisteita".

Suomalaisista ilmiöistä ja poltergeistista ylipäätään:
http://www.paranet.fi/paradocs/tutkimuksia/tikkala1993.pdf

Jotain satunnaista videota (paljastuneet hoaxit tänne vain, osa näistä on hyvin epäilyttäviä ):

http://www.youtube.com/watch?v=6Afe8kg2Q6c
http://www.youtube.com/watch?v=p5_RpNgxptQ (tämä nyt vaikuttaa niiiiin feikiltä)
http://www.youtube.com/watch?v=DX6LbNFYijQ (;))

Noniin, noniin. Ainakin kohtalaisen suuri osuus tapahtumista on varmasti julkisuudenhakuisten ihmisten huijauksia. Mutta onko mielestänne olemassa yhtään niin vakuuttavaa keissiä, että sille kannattaisi etsiä selitystä jostain muualta? Sanottakoon vielä, että yliluonnolliseen en usko. Kaikki aidot tapahtumat ovat luonnollisia, oli syy niille tuntematon tai ei.

Kommentit (12)

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Yhden "tieteellisesti todistetun" poltergeistin koin itse esiteininä. Yksi lapsuudenkotini sisäseinä napsui äänekkäästi aina silloin tällöin, ei mitenkään säännöllisesti, mutta niin että se hätkäytti hiljaisessa talossa. Talo oli muuten 80-luvulla rakennettu tiilirivitalo, joten ei niin vanhakaan.

Rupesin tutkimaan asiaa, ja huomasin että tietyllä säällä, kun tuuli jäähdytti sisäseinän kanssa risteävän ulkoseinäelementin ja joku laski riittävästi vettä kuumavesihanasta toisella puolella... *naps! naps! poks!* Ilmeisesti putket kulkivat jotenkin seinää lämmittäen ja lämpölaajeneminen osui juuri sopivaan kohtaan aiheuttaakseen ääntä.

Tosi tieteellisesti todistettu, mutta olin kumminkin vain noin kymmenen. Tosin sen jälkeen, kun keksin mistä ilmiö johtui, sillä oli kiva pelotella kavereita kylminä pimeinä talvi-iltoina...

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija

Syvästä hiljaisuudesta päätellen poltergeist on kuollut ja kuopattu No, olisihan se hurjaa jos tuo ilmiö olisikin aito.

Vierailija

En ota kantaa ilmiön aitouteen, omakohtaiset kokemukset puuttuvat. Sitä paitsi käsite "yliluonnollinen" on harhaanjohtava: mikäli ilmiö on aito, se on taatusti luonnollinen.

Erakko
Seuraa 
Viestejä1808
Liittynyt26.8.2005

Tämä menee nyt vähän vierestä, mutta isä ja äiti kuulivat nyrkillä lyötävän yöllä seinään. Seinän takana nukkui veljeni, joka seuraavana päivänä ajoi polkupyörällä nurin ja tajuttomaksi. Pitkä sairausloma siitä tuli. Minä itse en kuullut mitään, vaikka nukuin samassa huoneessa veljeni kanssa.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Vintin ovenkahva kolahti yöllä yllättäen, kuin joku olisi tarttunut siihen toiselta puolelta. Selitykseksi isä totesi että se oli vain jäänyt jotenkin jännitykseen, tavallaan "liian ylös" tai jotain ja sitten loksahti itsestään paikalleen.

くそっ!

Vierailija

Tuosta ilmiöstä on hyvvin vanhojakin kertomuksia, joten se ei ole viihteen luomia myyttejä nykyajassa. Lisäksi asiaan liittyy tavallisia perheitä joilla ei ole kykyjä, eikä haluja huijata noin rankasti.

Vierailija

Ainakin tuo Rosenheimin poltergeist-tapaus on erittäin mielenkiintoinen. Mitään järkevää selitystä tapahtumile ei perusteellisesta tutkinnasta ja tarkkailusta huolimatta pystytty löytämään. Selittämättömiä ilmiöitä havainnoitiin ainoastaan silloisen sihteerin, Annemarie Schneiderin, ollessa rakennuksessa.
Ilmiö on suhteellisesti yleinen juuri nuorten naisten keskuudessa (Schenider oli 19v) ja häviää yleensä itsestään ajan myötä. Jonkinlaista Carrie-syndroomaako?

okivi
Seuraa 
Viestejä1403
Liittynyt24.7.2008

Kyllähän täällä välillä kirjoitetaan asiastakin. Toivottavasti minua ei syytetä floodaamisesta, vaikka lähetänkin uudelleen jo kertaalleen kommenteitta jääneen juttuni, vähän muokattuna:

Rosenheimin poltergeist

Alla oleva suppea yhteenveto perustuu Rosenheimin tapauksen ensimmäisiin, alustaviin raportteihin ja muutamaan myöhempään yhteenvetoon. Tietoja yhdistelemällä saa melko hyvän yleiskuvan tapahtumista, vaikka paljon tärkeitä yksityiskohtia puuttuukin. Monien paikalla olleiden allekirjoitetut raportit ja lausunnot jäävät puuttumaan yhteenvedostani, vaikka niitä Benderin artikkelien mukaan kerääntyi suuret määrät tutkimuksen aikana.

Kyseinen, ehkä toistaiseksi parhaiten tutkittu poltergeist-ilmiö esiintyi Baijerissa, Rosenheimin kaupungissa talvella 1967/68. Tapahtumapaikkana oli Adamin lakiasiaintoimisto. Jo kesällä toimistossa huomattiin häiriöitä puhelimien toiminnassa. Usein soivat kaikki toimiston neljä puhelinta yhtä aikaa, vaikka kukaan ei ollut soittamassa sinne. Puhelut katkeilivat usein ja puhelinlaskut olivat epätavallisen suuret.

Marraskuussa alkoi esiintyä uusia ja voimakkaampia ilmiöitä, muun muassa katossa 2,5 metrin korkeudella olevat loisteputket sammuivat vähän väliä. Tutkittaessa huomattiin, että putket olivat kääntyneet kiinnityksissään 90 astetta. Automaattisulakkeet laukesivat vähän väliä ilman havaittavaa syytä. Kuului kovia paukahduksia eri puolilta toimistoa, ei mistään esineistä tai muista pinnoista vaan ikäänkuin suoraan ilmasta.

Aluksi oletettiin häiriöiden aiheutuvan sähköverkon vioista. Sähkölaitoksen asiantuntija tuli tutkimaan tapausta ja asensi 16.11.1967 piirturin, jolla voitiin mitata huoneiston sähköverkkoa, valinnaisesti joko jännitettä tai kulkevaa virtaa. Asiattoman käsittelyn estämiseksi piirturia käytettiin aluksi pitkän aikaa sinetöitynä, jolloin paperi ja kynä jäivät tavoittamattomiin suojalasin alle. Kun sinetöinti myöhemmin lopetettiin paperin vaihtamisen helpottamiseksi, niin tulostuksessa ei tapahtunut muutoksia.

Piirturi toikin esiin piikkejä sekä jännitteessä että virran kulutuksessa ja toisinaan kynä löi mittausalueen yläreunaan asti. Tuloksissa oli kuitenkin selittämättömiä piirteitä, joita oli nähtävissä myös raportteihin liitetyissä kuvissa piirturipapereista. Vaikka piirturi näytti 50 ampeerin virtaa, niin sulakkeita ei lauennut. Toisaalta taas sulakkeita laukesi ilman vastaavia piikkejä piirturilla. Niin ollen sulakkeiden laukeaminen ja piirturin piikit eivät vastanneet toisiaan.

Piirturipaperin nopeus oli 1 mm/min ja piikit muodostivat useassa tapauksessa jopa minuutin kulumista vastaavia silmukoita ja kaaria. Kynä ei rakenteen jäykkyyden vuoksi voinut liikkua paperin kulkusuuntaan, joten silmukat varmuudella johtuivat paperin liikkeestä. Paperin ajoittaiseen nousemiseen irti alustastaan viittaa se, että kynästä tuli pari kertaa repeämiä paperiin. Sinetöidyn piirturin paperiin ei päässyt käsiksi ilman sinetin avaamista ja ilman sinetöintiäkin paperin liikuttelu jälkien kuvaamalla tavalla olisi ollut erittäin hankalaa.

Myös puhelinlaitokselta tuli tutkija tarkistamaan yhteyksiä. Hän asensi laskurin rekisteröimään kaikki toimiston puhelut. Laskuri rekisteröi toisinaan puheluita todistajan nähden, vaikka kukaan ei ollut puhelimessa. Eräässä vaiheessa käytössä oli vain yksi puhelin valvonnan helpottamiseksi. Vaikka puhelinten numerolevy lukittiin, niin puheluita edelleen rekisteröityi.

Puhelinlaitoksen tutkija päätyi siihen tulokseen, että linjat toimivat oikein, mutta puhelut toimistosta soitettiin selittämättömällä tavalla. Tällöin ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin mekaaninen voimavaikutus puhelimiin. Niiden tiettyjä jousia piti painaa sopivassa järjestyksessä numeron valitsemiseksi. Esimerkiksi Neiti Ajalle oli pahimmillaan soitettu 32 kertaa 10 minuutin aikana numeroon 0119 ja toisinaan 4-5 soittoa minuutissa, kaiken kaikkiaan satoja soittoja. Soittojen takana täytyi olla jonkinlaisen älyn, kun se osasi antaa mekaanisia impulsseja toistuvasti samalle numerolle.

Maanantaina 20.11.1967 kovan paukahduksen jälkeen johtajan huoneen katosta putosi loisteputki lattialle ja särkyi. Koska putoavia loisteputkia pidettiin liian vaarallisina, ne kaikki vaihdettiin hehkulamppuvalaisimiin tapauksen jälkeen. Hehkulamppuja poksahteli rikki ja toisinaan särkyivät myös lasiset lampunvarjostimet. Katosta riippuvat valaisimet heiluivat usein, toisinaan jopa niin rajusti että kolahtivat kattoon. Heiluvan valaisimen viereen katosta ripustettu muoviheiluri ei liikkunut. Kopiokoneen kehitysliuosta vuoti toisinaan selittämättömästi lattialle.

Toimiston johtaja teki hävityksen takia rikosilmoituksen "tuntemattomasta", jonka jälkeen myös poliiseja tuli paikalle tutkimaan tilannetta. Ilmiöitä esiintyi vain työaikana, joten joku toimiston väestä oli todennäköinen syyllinen. Pian keksittiin, että ilmiöitä tapahtui vain silloin, kun 19-vuotias Annemarie Schneider oli paikalla. Lamput poksahtelivat hänen läheisyydessään niin, että hän usein sai sirpaleita päälleen.

Eräs toimiston omistajista päivitteli tapahtuvia häiriöitä ja tuli tokaisseeksi: "Nyt enää vai puuttuu, että kuvat seinällä liikkuvat"! Ja todella, pian ne alkoivatkin liikkua. Taulut ja kalenterit heilahtelivat kiinnityksissään, pyörähtelivät kiinnityskoukkunsa ympäri ja toisinaan putosivat. Taulut liikkuivat yleensä silloin, kun kukaan ei sattunut katsomaan sinne päin. Muutamat henkilöt kuitenkin pääsivät näkemään joitakin heilahduksia, jotka tapahtuivat nopeana liikkeenä. He vakuuttivat nähneensä kaiken niin hyvin, että kukaan paikalla ollut ei voinut aiheuttaa liikkeitä normaalilla tavalla.

Parapsykologian professori Hans Bender tuli paikalle kahden avustajansa kanssa 1.12.1967. Sähkölaitteiden selittämättömiksi jääneiden häiriöiden vuoksi hän kutsui lisäksi paikalle fyysikkoja, jotka mittasivat sähköverkkoa ja konttoritilojen ilmiöitä nelikanavaisella muistioskilloskoopilla. Sillä mitattiin verkon jännitettä, sähkökentän muutoksia, magneettikenttiä ja ilmaääniä mikrofonin avulla. Nopeasti täyttyvän muistin takia oskilloskooppi ei tallentanut koko aikaa, vaan tallennus laukaistiin käyntiin pienistä muutoksista mitattavilla kanavilla.

Oskilloskooppi ei vahvistanut piirturinkäyrän piikkejä eikä mittauksissa löytynyt mitään ympäristösyytä niille. Kaikista piirturia koskevista tuloksista voidaan varmuudella päätellä, että piirturinkäyrien selittämättömät piikit eivät aiheutuneet sähköverkosta tulleista häiriöistä vaan mekaanisesta voimavaikutuksesta piirturiin. Mekaaniseen vaikutukseen viittaa myös se, että särkyneissä hehkulampuissa oli hehkulanka toisinaan ehjänä.

Parapsykologian tutkijat yrittivät kuvata videolle toimiston ilmiöitä. He saivatkin tallennetuksi valaisinten heilumista ja paukahdusääniä, mutta taulujen liikkeen videoiminen ei onnistunut. Sensijaan henkilökunta onnistui videoimaan yhden 120 (tai ensimmäisen raportin mukaan 320) asteen pyörähdyksen.

Monessa tilanteessa huomattiin, että ilmiöt välttelivät suoraan havaituksi tulemista. Lähes aina ne tapahtuivat sellaisessa paikassa, jota kukaan ei tullut katsoneeksi, ja huomion kohteina olevissa paikoissa ei yleensä tapahtunut mitään. Esimerkiksi kun usein liikkuneeseen tauluun kohdistettiin videokamera, niin se ei liikahtanutkaan. Mutta se liikahti heti, kun videolaitteen nauha loppui ja nauhoitus pysähtyi.

Kun häiriöiden aiheuttajaksi todettiin Annemarie, niin vahinkojen vähentämiseksi hänelle myönnettiin lomaa. Kuitenkin hän halusi käydä työpaikallaan joululoman jälkeen. Näiden käyntien aikana alkoi taas tapahtua ja entistäkin voimallisemmin. Fysiikan professori näki, miten pöytälaatikoita tuli itsekseen ulos. Kaksi kertaa siirtyi 3,5 sentnerin eli noin 175 kg painoinen asiakirjakaappi noin 30 cm ulos seinästä. Tauluja putoili ja hehkulamppuja särkyi entistä tiuhempaan tahtiin.

Annemarie ja häntä vastapäätä istuva toimiston työntekijä valittivat toisinaan tuntevansa kovaa puristusta jommallakummalla korvallaan ja kohta tuli iholla näkyviin korvasta kaulaan asti ulottuva punottava alue.

Kun Annemarie siirtyi toisen työnantajan toimistoon, niin ilmiöt Adamin toimistossa loppuivat. Ne jatkuivat vielä hetken heikkoina hänen kotonaan ja todennäköisesti myös uudessa toimistossa. Ainakin 40 paikalla ollutta henkilöä havaitsi Rosenheimin ilmiöitä, mukana parapsykologian tutkijoita, teknikoita, poliiseja, lääkäreitä, psykiatreja, fyysikoita, psykologeja, toimiston henkilökuntaa, asiakkaita ja muita.

Paikalla kävi myös skeptinen taikuri Allan, joka huomasi tutkimuksissa käytetyn muoviheilurin nailonisen ripustuslangan riippumassa katosta. Niinpä kirjassa Allan, Schiff und Kramer: "Falsche Geister – echte Schwindler" todettiin koko tapaus huijaukseksi. Melko rohkea väite tapauksen kokonaisuuden huomioon ottaen. Olisipa ollut ihme, ellei keskushenkilöä ja muuta henkilökuntaa olisi tarkkailtu tiukasti havaintojen ja tutkimusten aikana, jopa rikospoliisin toimesta.

Toimiston omistaja haastoi kirjan kustantajan oikeuteen, koska hän itse ja hänen henkilökuntansa tulivat kirjassa syytetyiksi vilpistä. Todistusten perusteella oikeus totesi henkilökunnan syyttömäksi ja kielsi kirjan jatkolevityksen. Oikeudenkäynti vahvisti tutkimuksissa saatua tietoa, kun sen tuloksena todettiin, ettei ketään saatu kiinni ilmiöiden vilpillisestä aiheuttamisesta.

Tapauksen yhteydessä ilmenivät monissa muissakin poltergeist-ilmiöissä esiin tulleet seikat:
1. Ilmiöt tapahtuivat vain keskushenkilön ollessa paikalla.
2. Ilmiöitä tapahtui eniten aivan keskushenkilön läheisyydessä ja ne harvenivat etäisyyden kasvaessa.
3. Ilmiöt välttelivät suoraa havaitsemista tapahtumahetkellä, mutta välttely ei ollut täydellistä.
4. Tapahtumista oli pääteltävissä, että niiden takana oli jonkinlainen äly.
5. Keskushenkilöllä oli "psyykkisiä jännitteitä".

Yhteenvedon lähteet ovat (aikajärjestyksessä):

Hans Bender (1968): Der Rosenheimer Spuk – Ein Fall spontaner Psykokinese. (Ein vorläufiger Bericht). Zeitschrift für Parapsychologie und Grenzgebiete der Psychologie Vol. 11 s.104-112.
F. Karger und G. Zicha (1968): Physikalische Untersuchung des Spukfalles in Rosenheim. Zeitschrift für Parapsychologie und Grenzgebiete der Psychologie Vol. 11 s.113-131.
Hans Bender (1971): Unser sechster Sinn. Deutsche Verlags-Anstalt, Stuttgart.
Hans Bender (1973): Verborgene Wirklichkeit. Walter-Verlag, Olten und Freiburg im Breisgau.
Alan Gauld and A.D.Cornell (1979): Poltergeists. Routledge & Kegan Paul, London, Boston and Henley.
Elmar R. Gruber (1981): On the Track of the Poltergeist. ASPR Newsletter Vol. VII, Number 1, January 1981.

Rosenheim-videoita:

Saksa, geistervideohund:
http://www.youtube.com/watch?v=xTtjN6E2BtA
Saksa, Bierman:
http://www.youtube.com/watch?v=p1LjrnsH144
Espanja, Rosenheim 1/2:
http://www.youtube.com/watch?v=IeWNvooDRQU&NR=1
Espanja, Rosenheim 2/2:
http://www.youtube.com/watch?v=dDUZHKp9eF4&NR=1

http://parapsykologia.blogspot.com

There is a principle which is a bar against all information, which is proof against all arguments and which cannot fail to keep a man in everlasting ignorance -- that principle is contempt prior to investigation.
-- Herbert Spencer

Vierailija
okivi
Kyllähän täällä välillä kirjoitetaan asiastakin. Toivottavasti minua ei syytetä floodaamisesta, vaikka lähetänkin uudelleen jo kertaalleen kommenteitta jääneen juttuni, vähän muokattuna:

Rosenheimin poltergeist

Alla oleva suppea yhteenveto perustuu Rosenheimin tapauksen ensimmäisiin, alustaviin raportteihin ja muutamaan myöhempään yhteenvetoon. Tietoja yhdistelemällä saa melko hyvän yleiskuvan tapahtumista, vaikka paljon tärkeitä yksityiskohtia puuttuukin. Monien paikalla olleiden allekirjoitetut raportit ja lausunnot jäävät puuttumaan yhteenvedostani, vaikka niitä Benderin artikkelien mukaan kerääntyi suuret määrät tutkimuksen aikana.

Kyseinen, ehkä toistaiseksi parhaiten tutkittu poltergeist-ilmiö esiintyi Baijerissa, Rosenheimin kaupungissa talvella 1967/68. Tapahtumapaikkana oli Adamin lakiasiaintoimisto. Jo kesällä toimistossa huomattiin häiriöitä puhelimien toiminnassa. Usein soivat kaikki toimiston neljä puhelinta yhtä aikaa, vaikka kukaan ei ollut soittamassa sinne. Puhelut katkeilivat usein ja puhelinlaskut olivat epätavallisen suuret.

Marraskuussa alkoi esiintyä uusia ja voimakkaampia ilmiöitä, muun muassa katossa 2,5 metrin korkeudella olevat loisteputket sammuivat vähän väliä. Tutkittaessa huomattiin, että putket olivat kääntyneet kiinnityksissään 90 astetta. Automaattisulakkeet laukesivat vähän väliä ilman havaittavaa syytä. Kuului kovia paukahduksia eri puolilta toimistoa, ei mistään esineistä tai muista pinnoista vaan ikäänkuin suoraan ilmasta.

Aluksi oletettiin häiriöiden aiheutuvan sähköverkon vioista. Sähkölaitoksen asiantuntija tuli tutkimaan tapausta ja asensi 16.11.1967 piirturin, jolla voitiin mitata huoneiston sähköverkkoa, valinnaisesti joko jännitettä tai kulkevaa virtaa. Asiattoman käsittelyn estämiseksi piirturia käytettiin aluksi pitkän aikaa sinetöitynä, jolloin paperi ja kynä jäivät tavoittamattomiin suojalasin alle. Kun sinetöinti myöhemmin lopetettiin paperin vaihtamisen helpottamiseksi, niin tulostuksessa ei tapahtunut muutoksia.

Piirturi toikin esiin piikkejä sekä jännitteessä että virran kulutuksessa ja toisinaan kynä löi mittausalueen yläreunaan asti. Tuloksissa oli kuitenkin selittämättömiä piirteitä, joita oli nähtävissä myös raportteihin liitetyissä kuvissa piirturipapereista. Vaikka piirturi näytti 50 ampeerin virtaa, niin sulakkeita ei lauennut. Toisaalta taas sulakkeita laukesi ilman vastaavia piikkejä piirturilla. Niin ollen sulakkeiden laukeaminen ja piirturin piikit eivät vastanneet toisiaan.

Piirturipaperin nopeus oli 1 mm/min ja piikit muodostivat useassa tapauksessa jopa minuutin kulumista vastaavia silmukoita ja kaaria. Kynä ei rakenteen jäykkyyden vuoksi voinut liikkua paperin kulkusuuntaan, joten silmukat varmuudella johtuivat paperin liikkeestä. Paperin ajoittaiseen nousemiseen irti alustastaan viittaa se, että kynästä tuli pari kertaa repeämiä paperiin. Sinetöidyn piirturin paperiin ei päässyt käsiksi ilman sinetin avaamista ja ilman sinetöintiäkin paperin liikuttelu jälkien kuvaamalla tavalla olisi ollut erittäin hankalaa.

Myös puhelinlaitokselta tuli tutkija tarkistamaan yhteyksiä. Hän asensi laskurin rekisteröimään kaikki toimiston puhelut. Laskuri rekisteröi toisinaan puheluita todistajan nähden, vaikka kukaan ei ollut puhelimessa. Eräässä vaiheessa käytössä oli vain yksi puhelin valvonnan helpottamiseksi. Vaikka puhelinten numerolevy lukittiin, niin puheluita edelleen rekisteröityi.

Puhelinlaitoksen tutkija päätyi siihen tulokseen, että linjat toimivat oikein, mutta puhelut toimistosta soitettiin selittämättömällä tavalla. Tällöin ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin mekaaninen voimavaikutus puhelimiin. Niiden tiettyjä jousia piti painaa sopivassa järjestyksessä numeron valitsemiseksi. Esimerkiksi Neiti Ajalle oli pahimmillaan soitettu 32 kertaa 10 minuutin aikana numeroon 0119 ja toisinaan 4-5 soittoa minuutissa, kaiken kaikkiaan satoja soittoja. Soittojen takana täytyi olla jonkinlaisen älyn, kun se osasi antaa mekaanisia impulsseja toistuvasti samalle numerolle.

Maanantaina 20.11.1967 kovan paukahduksen jälkeen johtajan huoneen katosta putosi loisteputki lattialle ja särkyi. Koska putoavia loisteputkia pidettiin liian vaarallisina, ne kaikki vaihdettiin hehkulamppuvalaisimiin tapauksen jälkeen. Hehkulamppuja poksahteli rikki ja toisinaan särkyivät myös lasiset lampunvarjostimet. Katosta riippuvat valaisimet heiluivat usein, toisinaan jopa niin rajusti että kolahtivat kattoon. Heiluvan valaisimen viereen katosta ripustettu muoviheiluri ei liikkunut. Kopiokoneen kehitysliuosta vuoti toisinaan selittämättömästi lattialle.

Toimiston johtaja teki hävityksen takia rikosilmoituksen "tuntemattomasta", jonka jälkeen myös poliiseja tuli paikalle tutkimaan tilannetta. Ilmiöitä esiintyi vain työaikana, joten joku toimiston väestä oli todennäköinen syyllinen. Pian keksittiin, että ilmiöitä tapahtui vain silloin, kun 19-vuotias Annemarie Schneider oli paikalla. Lamput poksahtelivat hänen läheisyydessään niin, että hän usein sai sirpaleita päälleen.

Eräs toimiston omistajista päivitteli tapahtuvia häiriöitä ja tuli tokaisseeksi: "Nyt enää vai puuttuu, että kuvat seinällä liikkuvat"! Ja todella, pian ne alkoivatkin liikkua. Taulut ja kalenterit heilahtelivat kiinnityksissään, pyörähtelivät kiinnityskoukkunsa ympäri ja toisinaan putosivat. Taulut liikkuivat yleensä silloin, kun kukaan ei sattunut katsomaan sinne päin. Muutamat henkilöt kuitenkin pääsivät näkemään joitakin heilahduksia, jotka tapahtuivat nopeana liikkeenä. He vakuuttivat nähneensä kaiken niin hyvin, että kukaan paikalla ollut ei voinut aiheuttaa liikkeitä normaalilla tavalla.

Parapsykologian professori Hans Bender tuli paikalle kahden avustajansa kanssa 1.12.1967. Sähkölaitteiden selittämättömiksi jääneiden häiriöiden vuoksi hän kutsui lisäksi paikalle fyysikkoja, jotka mittasivat sähköverkkoa ja konttoritilojen ilmiöitä nelikanavaisella muistioskilloskoopilla. Sillä mitattiin verkon jännitettä, sähkökentän muutoksia, magneettikenttiä ja ilmaääniä mikrofonin avulla. Nopeasti täyttyvän muistin takia oskilloskooppi ei tallentanut koko aikaa, vaan tallennus laukaistiin käyntiin pienistä muutoksista mitattavilla kanavilla.

Oskilloskooppi ei vahvistanut piirturinkäyrän piikkejä eikä mittauksissa löytynyt mitään ympäristösyytä niille. Kaikista piirturia koskevista tuloksista voidaan varmuudella päätellä, että piirturinkäyrien selittämättömät piikit eivät aiheutuneet sähköverkosta tulleista häiriöistä vaan mekaanisesta voimavaikutuksesta piirturiin. Mekaaniseen vaikutukseen viittaa myös se, että särkyneissä hehkulampuissa oli hehkulanka toisinaan ehjänä.

Parapsykologian tutkijat yrittivät kuvata videolle toimiston ilmiöitä. He saivatkin tallennetuksi valaisinten heilumista ja paukahdusääniä, mutta taulujen liikkeen videoiminen ei onnistunut. Sensijaan henkilökunta onnistui videoimaan yhden 120 (tai ensimmäisen raportin mukaan 320) asteen pyörähdyksen.

Monessa tilanteessa huomattiin, että ilmiöt välttelivät suoraan havaituksi tulemista. Lähes aina ne tapahtuivat sellaisessa paikassa, jota kukaan ei tullut katsoneeksi, ja huomion kohteina olevissa paikoissa ei yleensä tapahtunut mitään. Esimerkiksi kun usein liikkuneeseen tauluun kohdistettiin videokamera, niin se ei liikahtanutkaan. Mutta se liikahti heti, kun videolaitteen nauha loppui ja nauhoitus pysähtyi.

Kun häiriöiden aiheuttajaksi todettiin Annemarie, niin vahinkojen vähentämiseksi hänelle myönnettiin lomaa. Kuitenkin hän halusi käydä työpaikallaan joululoman jälkeen. Näiden käyntien aikana alkoi taas tapahtua ja entistäkin voimallisemmin. Fysiikan professori näki, miten pöytälaatikoita tuli itsekseen ulos. Kaksi kertaa siirtyi 3,5 sentnerin eli noin 175 kg painoinen asiakirjakaappi noin 30 cm ulos seinästä. Tauluja putoili ja hehkulamppuja särkyi entistä tiuhempaan tahtiin.

Annemarie ja häntä vastapäätä istuva toimiston työntekijä valittivat toisinaan tuntevansa kovaa puristusta jommallakummalla korvallaan ja kohta tuli iholla näkyviin korvasta kaulaan asti ulottuva punottava alue.

Kun Annemarie siirtyi toisen työnantajan toimistoon, niin ilmiöt Adamin toimistossa loppuivat. Ne jatkuivat vielä hetken heikkoina hänen kotonaan ja todennäköisesti myös uudessa toimistossa. Ainakin 40 paikalla ollutta henkilöä havaitsi Rosenheimin ilmiöitä, mukana parapsykologian tutkijoita, teknikoita, poliiseja, lääkäreitä, psykiatreja, fyysikoita, psykologeja, toimiston henkilökuntaa, asiakkaita ja muita.

Paikalla kävi myös skeptinen taikuri Allan, joka huomasi tutkimuksissa käytetyn muoviheilurin nailonisen ripustuslangan riippumassa katosta. Niinpä kirjassa Allan, Schiff und Kramer: "Falsche Geister – echte Schwindler" todettiin koko tapaus huijaukseksi. Melko rohkea väite tapauksen kokonaisuuden huomioon ottaen. Olisipa ollut ihme, ellei keskushenkilöä ja muuta henkilökuntaa olisi tarkkailtu tiukasti havaintojen ja tutkimusten aikana, jopa rikospoliisin toimesta.

Toimiston omistaja haastoi kirjan kustantajan oikeuteen, koska hän itse ja hänen henkilökuntansa tulivat kirjassa syytetyiksi vilpistä. Todistusten perusteella oikeus totesi henkilökunnan syyttömäksi ja kielsi kirjan jatkolevityksen. Oikeudenkäynti vahvisti tutkimuksissa saatua tietoa, kun sen tuloksena todettiin, ettei ketään saatu kiinni ilmiöiden vilpillisestä aiheuttamisesta.

Tapauksen yhteydessä ilmenivät monissa muissakin poltergeist-ilmiöissä esiin tulleet seikat:
1. Ilmiöt tapahtuivat vain keskushenkilön ollessa paikalla.
2. Ilmiöitä tapahtui eniten aivan keskushenkilön läheisyydessä ja ne harvenivat etäisyyden kasvaessa.
3. Ilmiöt välttelivät suoraa havaitsemista tapahtumahetkellä, mutta välttely ei ollut täydellistä.
4. Tapahtumista oli pääteltävissä, että niiden takana oli jonkinlainen äly.
5. Keskushenkilöllä oli "psyykkisiä jännitteitä".

Yhteenvedon lähteet ovat (aikajärjestyksessä):

Hans Bender (1968): Der Rosenheimer Spuk – Ein Fall spontaner Psykokinese. (Ein vorläufiger Bericht). Zeitschrift für Parapsychologie und Grenzgebiete der Psychologie Vol. 11 s.104-112.
F. Karger und G. Zicha (1968): Physikalische Untersuchung des Spukfalles in Rosenheim. Zeitschrift für Parapsychologie und Grenzgebiete der Psychologie Vol. 11 s.113-131.
Hans Bender (1971): Unser sechster Sinn. Deutsche Verlags-Anstalt, Stuttgart.
Hans Bender (1973): Verborgene Wirklichkeit. Walter-Verlag, Olten und Freiburg im Breisgau.
Alan Gauld and A.D.Cornell (1979): Poltergeists. Routledge & Kegan Paul, London, Boston and Henley.
Elmar R. Gruber (1981): On the Track of the Poltergeist. ASPR Newsletter Vol. VII, Number 1, January 1981.

Rosenheim-videoita:

Saksa, geistervideohund:
http://www.youtube.com/watch?v=xTtjN6E2BtA
Saksa, Bierman:
http://www.youtube.com/watch?v=p1LjrnsH144
Espanja, Rosenheim 1/2:
http://www.youtube.com/watch?v=IeWNvooDRQU&NR=1
Espanja, Rosenheim 2/2:
http://www.youtube.com/watch?v=dDUZHKp9eF4&NR=1




Omakohtainen Poltergeist -ilmiö oli itselläni lapsuudessa. Kirjoitin siitä toiseen ketjuun. Siellä näkyi olevan jollain muullakin vastaava kokemus. Kyllä niitä jonkin verran esiintyy.

okivi
Seuraa 
Viestejä1403
Liittynyt24.7.2008
nuori_urho
Letun suuri kummitusketju karkasi hieman käsistä, joten perustetaanpa tälle oma ketjunsa. Kummituksia olen aina pitänyt höpöhöpönä, mutta poltergeistista on olemassa ihan semivakuuttavia "todisteita".

Suomalaisista ilmiöistä ja poltergeistista ylipäätään:
http://www.paranet.fi/paradocs/tutkimuksia/tikkala1993.pdf




Heikki Tikkalan kirja on hyvä, koska siinä käsitellään myös tiedeyhteisön ja varsinkin perinteentutkijoiden suhtautumisen taustoja. Yksi puute siinä on: "poltergeistia" ja "kummitusta" pidetään synonyymeinä, mitä ne eivät välttämättä ole. Kuitenkin on ongelmallista, jos ilmoittaa "uskovansa" poltergeisteihin vaikka ei "usko" kummintuksiin.

Alla on lainausta vanhasta jutustani, jossa pohdin ilmiöiden havaittua luonnetta:

Millaisia ilmiöitä?

Gauld ja Cornell (1979) ovat tehneet laajan tutkimuksen poltergeisteistä ja kummituksista. He valitsivat tutkimusaineistokseen 500 luotettavinta löytämäänsä tapausta vuosilta 530 - 1975. Yleisimmät ilmiöt ja niiden esiintyminen eri tapauksissa olivat seuraavat: pikkuesineiden liikkuminen (64 %), koputukset/naputukset (48 %), matkitut tai muut sekalaiset esineiden aiheuttamat äänet (43 %), suurten esineiden kuten pöydät, kaapit jne. liikkuminen (36 %) ja aavenäyt (29 %).

Kohtalaisen yleisiä ilmiöitä olivat ikään kuin ihmisen aikaansaamat äänet kuten puhe, valitus, vihellys ja niin edelleen ja niin sanotut apportit eli esineiden ja aineiden selittämätön ilmestyminen paikalle. Myös ihmisten kimppuun käymistä esimerkiksi lyönnein, nipistyksin ja raapimisin esiintyi silloin tällöin eli 15 %:ssa tapauksista. Häiriöt sähkölaitteissa ovat tulleet kuvaan sähkön käytön yleistyessä.

Harvinaisia ja siksi myös epävarmempia ilmiöitä olivat esimerkiksi pikkueläinten havaitseminen, valoilmiöt, esineiden särkyminen paikallaan, kankaan tai vaatteiden leikkaaminen ja repiminen, kylmät ilmavirrat ja ulosteiden tai pahojen hajujen ilmaantuminen, tuli-ilmiöt ja suora kirjoittaminen, piirtäminen tai maalaaminen.

Poltergeist/kummitusilmiöiden selittäminen pelkkien luonnonvoimien avulla ei ole mahdollista siksi, että ilmiöt osoittavat selvää älykkyyttä. Ilmiöiden kanssa on voitu "keskustella" merkkikielellä esimerkiksi käyttämällä naputuksia lukumäärien ilmoittamiseen ja antamalla niille koodiarvot "kyllä" ja "ei". Myös esineiden asettelu selvään järjestykseen osoittaa älykkyyttä. Toisinaan ilmiöt ovat osoittaneet paranormaaleja kykyjä esimerkiksi ilmoittamalla taskussa helisteltyjen lanttien lukumäärän oikein.

Ilmiöt ovat osoittautuneet suoraa havaintoa vältteleviksi siten, että esimerkiksi esineiden liikkumista ei ole helppo nähdä eikä tallentaa filmille tai videolle. Muutamia tallennuksia on kuitenkin saatu.

Fysikaalisesti mielenkiintoisia ilmiöitä ovat joskus ilmoitetut liikkuneiden esineiden ja apporttien lämpimyys ja esineisiin jääneet jäljet. Melko usein on havaittu esineiden hidasta tai mutkittelevaa liikettä ilmassa, mikä sulkee pois tavallisen heittämisen. Myös kerrotaan esineiden ilmestyneen ilmaan ja kulkeneen selittämättömästi kiinteiden seinämien läpi.

Poltergeist vai kummitus?

Nimityksiä poltergeist ja kummitus käytetään varsin epämääräisesti ja usein korvaamaan toisiaan. Käytännöllä on tietty oikeutus, koska kerrotut havainnot ovat pitkälti samanlaisia. Mutta on myös perusteita pitää nimityksiä erillään.

Puhtaalle poltergeistille on ominaista, että se ilmenee vain tietyn henkilön läsnäollessa. Tämä niin sanottu keskushenkilö on useimmiten murrosikäinen tyttö. Myös poikia ja muunkin ikäisiä keskushenkilöitä esiintyy. Alustavasti on havaittu heillä olevan yhteisenä piirteenä sisäiset ristiriidat, vastoinkäymiset tai myrskyinen vaihe sielunelämässä. Kuin ristiriitoja kuvastaen heidän ympärillään useimmiten singahtelee ja särkyy esineitä ja sähkölaitteet temppuilevat. Poltergeistin kestoaika on suhteellisen lyhyt, vain viikkoja tai kuukausia.

Kummitus esiintyy tyypillisesti vain tietyssä paikassa ja kenen tahansa läsnäollessa. Ilmiön kestoaika on pitkä, vuosia ja vuosikymmeniä, ehkä jopa vuosisatoja. Haamunäyt ja valoilmiöt ovat suhteellisen yleisiä.

Poltergeist/kummitus-jaon kanssa ei kannata olla kovin kaavamainen, sillä myös välittäviä ja monimutkaisempia tapauksia esiintyy. Gauld ja Cornell tutkivat aineistoaan klusterianalyysilla. Puhtaasti matemaattisella käsittelyllä löytyivät poltergeistit ja kummitukset omina ryhminään, mutta myös paljon välialueen tapauksia jäi, ja osa tapauksista oli erikoisuudessaan mihinkään kaavaan sopimattomia.

Alan Gauld ja A.D.Cornell (1979): Poltergeists. Routledge & Kegan Paul 1979.

http://parapsykologia.blogspot.com

There is a principle which is a bar against all information, which is proof against all arguments and which cannot fail to keep a man in everlasting ignorance -- that principle is contempt prior to investigation.
-- Herbert Spencer

Vierailija
nuori_urho
Letun suuri kummitusketju karkasi hieman käsistä



Ai että hieman?

Minusta aika paljon. Mutta mikäpä ihme se on, kun ihmiset kännispäissään kirjoittelee. Ja kyllä, puhun myös itsestäni.

Ja pöytäkirjoihin merkittäköön, että olen edelleen ihan älyttömän kiinnostunut kaikesta kummituksiin liittyvästä.

En tiedä mitä ne on, en tiedä uskonko, mutta haluaisin nähdä.

En ehkä välttämättä yksin pimeällä kujalla tai narisevassa talossa , mutta kuitenkin.

Vierailija

Ei riittänyt voima vastustaa kiusausta. Luin huvikseni wikipedian poltergeist-artikkelin, nimimerkki velvoittaa, ja linkin takaa Mäkkylän kummitustalosta.
Kakarana tuli liikuttua siellä päin, hämärästi muistan kuulleeni ko. talosta karumpiakin juttuja.
Linkki laiskoille,

http://www.valt.helsinki.fi/projects/km ... stalo.html

En tiedä kuinka tieteellinen Parapsykologinen tutkimusseura on, mainitaan se että pysytään otsikossa.

Laina fi.wikipedia, kummitus,

"Kummituksiin kohdistuu niihin uskovissa kansoissa ja yksilöissä pelkoa. On myös tarinoita kummituksista, jotka ovat varoittaneet ihmistä tai pelastaneet ihmisen, ja jotka eivät vahingoita ihmisiä."

Uusimmat

Suosituimmat