Mikä yleensäkin on vähemmän saastuttavaa?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

tämä on aika kummallista. On tuulivoimaa, kannustetaan vaihtamaan autoa vähemmän saastuttavaan, aurinkopaneelilla saa jotain prosentteja,jne. Mutta olisi todella kiva tietää, mikä on todellista päästösäästöä?

Jos esim. aurinkopaneelin valmistaminen ja asentaminen tuottaa enemmän päästöjä, kuin sen tuoma "saasteeton" energia, niin mitä hyötyä??

Tai sitten uuden auton valmistaminen verrattuna vanhaan toimivaan ja ns. saastuttavaan?

Onko olemassa mitään laskelmia?

Kommentit (14)

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007

jokuhan kertoi että auto tuottaa n. 2% hiilidioksidistaan kun auto valmistetaan ja loput tulee sitten kun auto myydään asiakkaalle ajettavaksi.

toisin sanottuna auton vaihto vaikuttaa jo lyhyellä aikavälillä merkittävästi.

toisen polven pilkkuvirhe

Vierailija

Toisaalta onko ekologista vaihtaa vanha Mini johonkin uuteen Mersun chitymaasturiin? Olisi varmaan ekologisempaa vain työstää se litrainen moottori, asentaa ruiskut, ajotietokone, moniventtiilitekniikka, peltipakosarja ja uusi pakoputkisto. Tehoa tulisi puolet lisää ja kulutus vain laskisi.

Vierailija
hangover
tämä on aika kummallista. On tuulivoimaa, kannustetaan vaihtamaan autoa vähemmän saastuttavaan, aurinkopaneelilla saa jotain prosentteja,jne. Mutta olisi todella kiva tietää, mikä on todellista päästösäästöä?

Jos esim. aurinkopaneelin valmistaminen ja asentaminen tuottaa enemmän päästöjä, kuin sen tuoma "saasteeton" energia, niin mitä hyötyä??

Tai sitten uuden auton valmistaminen verrattuna vanhaan toimivaan ja ns. saastuttavaan?

Onko olemassa mitään laskelmia?




Määrittele ensin mitä tarkoitat "saasteella".

Eri asoilla on erilaiset vaikutukset ympäristöönsä. Negatiivisista vaikutuksia kutsutaan kai yleensä saasteeksi. Pitäisi valita jokin tietty saastutuksen muoto ja ruveta vertailemaan eri vaihtoehtoja sen perusteella.

Nykyisin suosittua on vertailla CO2 päästöjä. Ennen vertailtiin CO, SO2 ja NOX päästöjä.

Tulevaisuudessa vertaillaan luultavasti entistä enemmän miten paljon tilaa luonnosta jokin vie.

Esimerkkinä että 1 GW puuvoimala tarvitsee 4000 km2 metsää että se saisi polttoainetta.

Ydinvoimala (500 - 40 000 t louhittua/vuosi) pärjää noin hehtaarin avolouhoksella ja hiilivoimala (2 000 000 t louhittua/vuosi) n 1 km2 avolouhoksella . Maakaasu ja öljyvoimala tarvitsevat periaatteessa yhden reiän maassa. Tuulivoima tarvitsee n 10 km2 ( 1 ha huoltoteitä + johtokatuja + jalusta ja hilppeet + 1 GW kaasuvoimalan varaksi). Vesivoima tarvitsee 100 km2 (patoallas).

Vierailija

Niin. toi "saaste" on hyvä kysymys. CO2:na kai kaikkea pääsääntöisesti mitataan nykyisin. Siis auto tuottaa 2 prossaa valmistuksessa kokonaispäästöistään. Onkohan tuossa kaikki louhimisesta alkaen mukana?

Olisi myös kiva tietää, mitä keskimäärin on vaikkapa Gern-merkkisen porakoneen valmistuspäästöt? Siis CO2. Tai vaikkapa yleisesti raudan päätyminen tarve-esineeksi, vaikkapa baarijakkaran jalaksi.

Hmm.. Voisiko eri tuotteet jotenkin pisteyttää valmistus, jne päästöjen mukaan. Pitäisikö huomioida myös jotain muuta, kuin CO2? Varmastikin. Eri tuottee kuormittaa eri lailla.

Tämä on tullut mieleeni monesti siksi, koska teen/keksin energiaan liittyviä tuotteita. Eikä ole mitään järkeä tehdä tuotetta, joka on vaikkapa aurinkokeräimen (vesi) kaltainen: Takaisinmaksuaika 10 neliön keräimillä varustetulla järjestelmällä öljylämmityksen ohella on yli 20 vuotta. (ellei tee itse) Tänä aikana se keräimet ovat keränneet n. 60.000 kW, joka vastaa n. 6000 litraa kevyttä polttoöljyä. Oletan keräinten olevan remontin tarpeessa tämän iän jälkeen. Kysymys kuuluukin; onko keräimien valmistus-asennus-huoltotoimien CO2 päästöt suuremmat, kuin jos polttelisi vaan pelkkää öljyä?

Vierailija
hangover
Niin. toi "saaste" on hyvä kysymys. CO2:na kai kaikkea pääsääntöisesti mitataan nykyisin. Siis auto tuottaa 2 prossaa valmistuksessa kokonaispäästöistään. Onkohan tuossa kaikki louhimisesta alkaen mukana?

Olisi myös kiva tietää, mitä keskimäärin on vaikkapa Gern-merkkisen porakoneen valmistuspäästöt? Siis CO2. Tai vaikkapa yleisesti raudan päätyminen tarve-esineeksi, vaikkapa baarijakkaran jalaksi.

Hmm.. Voisiko eri tuotteet jotenkin pisteyttää valmistus, jne päästöjen mukaan. Pitäisikö huomioida myös jotain muuta, kuin CO2? Varmastikin. Eri tuottee kuormittaa eri lailla.

Tämä on tullut mieleeni monesti siksi, koska teen/keksin energiaan liittyviä tuotteita. Eikä ole mitään järkeä tehdä tuotetta, joka on vaikkapa aurinkokeräimen (vesi) kaltainen: Takaisinmaksuaika 10 neliön keräimillä varustetulla järjestelmällä öljylämmityksen ohella on yli 20 vuotta. (ellei tee itse) Tänä aikana se keräimet ovat keränneet n. 60.000 kW, joka vastaa n. 6000 litraa kevyttä polttoöljyä. Oletan keräinten olevan remontin tarpeessa tämän iän jälkeen. Kysymys kuuluukin; onko keräimien valmistus-asennus-huoltotoimien CO2 päästöt suuremmat, kuin jos polttelisi vaan pelkkää öljyä?




Perusperiaate on että yksittäisen ihmisen aiheuttamista päästöistä millään muulla kuin energian kulutuksella, kuljetuksella ja ruokatuotannolla ei ole mitään väliä. Niiden aiheuttamat CO2 päästöt ovat kertaluokkia suurempia kuin kaiken muun toiminnan (tavaroiden ostelu jne).

Kaikki joka sisältää mikropiirejä aiheuttaa tietysti mahtavia päästöjä. Mutta koska ne yleensä ovat kestohyödykkeitä niin jyvitettynä päivälle niiden päästöt ovat minimaaliset. Esim tietokoneen valmistuksen päästöt/käyttöpäivä on naurettava osuus siitä miten paljon päästöjä aiheutuu siitä että tietokoneen syömä sähkö tuotetaan fossiilisesti/biopoltolla.

Eli aurinkokeräin säästää ilmastoa mutta ei rahaa.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007
hangover
Niin. toi "saaste" on hyvä kysymys. CO2:na kai kaikkea pääsääntöisesti mitataan nykyisin. Siis auto tuottaa 2 prossaa valmistuksessa kokonaispäästöistään. Onkohan tuossa kaikki louhimisesta alkaen mukana?



niin ajatellaan että auto "tuottaa" jokaisella kilometrillä n. 0,2kg (nykyisin liikenteessä olevien autojen co2 päästöt n.150-400 välillä) co2:ta ja auton keskimääräinen ajomatka on n. 400 000km elinkaaren aikana jolloin saadaan 80000kg co2 jolloin valmistuksessa ilmeisesti tulee n. 1600kg co2.

Hmm.. Voisiko eri tuotteet jotenkin pisteyttää valmistus, jne päästöjen mukaan. Pitäisikö huomioida myös jotain muuta, kuin CO2? Varmastikin. Eri tuottee kuormittaa eri lailla.



toki, tällöin laskelmiin tulisi ottaa makean veden käyttö, energian kulutus valmistuksessa, odotettu elinkaari/käyttötunnit, osan/laitteen kierrätettävyys ja tietysti myös co2 yms. muut kaasut mukaan ja näistä keitellä sitten sopiva soppa ja asteikko olisi 1-100. indeksinä toimisi keskiarvo johon suhtautetaan sitten asteikko.

toisen polven pilkkuvirhe

Vierailija
sinnipirtti

toki, tällöin laskelmiin tulisi ottaa makean veden käyttö, energian kulutus valmistuksessa, odotettu elinkaari/käyttötunnit, osan/laitteen kierrätettävyys ja tietysti myös co2 yms. muut kaasut mukaan ja näistä keitellä sitten sopiva soppa ja asteikko olisi 1-100. indeksinä toimisi keskiarvo johon suhtautetaan sitten asteikko.




Laskelmiin pitäisi myöskin ottaa mitä päästöjä kulutetun energian tuottamisesta on syntynyt ja se onko tuotantopaikassa pulaa makeasta vedestä. Kierätettävyyteen pitäisi ottaa mukaan kierrätyksen ympäristövaikutukset ja niiden vaihtoehtovaikutukset. Sopasta tulee todella syömäkelvotonta...

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007
Norppa
sinnipirtti

toki, tällöin laskelmiin tulisi ottaa makean veden käyttö, energian kulutus valmistuksessa, odotettu elinkaari/käyttötunnit, osan/laitteen kierrätettävyys ja tietysti myös co2 yms. muut kaasut mukaan ja näistä keitellä sitten sopiva soppa ja asteikko olisi 1-100. indeksinä toimisi keskiarvo johon suhtautetaan sitten asteikko.




Laskelmiin pitäisi myöskin ottaa mitä päästöjä kulutetun energian tuottamisesta on syntynyt ja se onko tuotantopaikassa pulaa makeasta vedestä. Kierätettävyyteen pitäisi ottaa mukaan kierrätyksen ympäristövaikutukset ja niiden vaihtoehtovaikutukset. Sopasta tulee todella syömäkelvotonta...




mielestäni kuullostaa jo jopa eu normit täyttävältä sopalta, mutta puuttuneeko vielä pippuri joukosta?

toisen polven pilkkuvirhe

Vierailija

Kunnon globaali lama!

Kaikki vaan työttömiks, ni ei ole kellään varaa ostaa mitään turhakkeita.

Jos yhteiskunta palais omavaraistalouteen ja orvannahkakauppaan, ni kyllä maaemo huokasis helpotuksesta.

Mutta kun aina pitää vaan kehittyä, kasvaa suuremmaksi, tehdä enemmän, mennä kovempaa...äly hoi.

Ei ihminen oikeesti kaipaa 2kg postia päivässä kotiin kannettuna, uutta autoa jokatoinen vuosi, asua hulppeassa asunnossa, nähdä koko maailmaa elämänsä aikana... Kyl ne perustarpeet täyttyy vähemmällä ja onnellisuus tulee kyl iha jostain muualta..

Vierailija
sinnipirtti
mielestäni kuullostaa jo jopa eu normit täyttävältä sopalta, mutta puuttuneeko vielä pippuri joukosta?



Ehkä tuohon voisi lisätä pippuriksi vielä vaaralliset jätteet, joihin liittyvä uhka siirtyy yli sukupolvien, jääkausien, geologisten aikakausien.....

Vierailija
hangover
Onko olemassa mitään laskelmia?



Laskelmat ovat vasta viime vuosina päässeet kunolla käyntiin. Nyt kaikellle tulee jonkinlainen laskelma, ennemmin tai myöhemmin. Hyvänä esimerkkinä esim ydinvoima, jonka energiatehokkuus ja päästöttömyys on ollut aikaisemmin huippuloukkaa. Uusien realististen laskelmien mukaan se on kuitenkin ollut ihan liian ruusuisnen kuva. Uraanina louhiminen kuluttaa melkoisesti fossiilista energiaa, suhteessa hyödynnettävään malmiin julmetusti maajätettä ja hiilidioksiisdia pääsee ilmakehään melkoisesti.

Vierailija
konsta
hangover
Onko olemassa mitään laskelmia?



Laskelmat ovat vasta viime vuosina päässeet kunolla käyntiin. Nyt kaikellle tulee jonkinlainen laskelma, ennemmin tai myöhemmin. Hyvänä esimerkkinä esim ydinvoima, jonka energiatehokkuus ja päästöttömyys on ollut aikaisemmin huippuloukkaa. Uusien realististen laskelmien mukaan se on kuitenkin ollut ihan liian ruusuisnen kuva. Uraanina louhiminen kuluttaa melkoisesti fossiilista energiaa, suhteessa hyödynnettävään malmiin julmetusti maajätettä ja hiilidioksiisdia pääsee ilmakehään melkoisesti.




Nämä laskelmat loistavat poissaolollaan.

Ydinvoiman haittavaikutukset ovat sekä maankäytön että päästöjen osalta reippaasti alle 1% siitä mitä kivihiili aiheuttaa. Ne alittavat jopa tuulivoiman vastaavat.

Storm Smith ja van Leeuwen ovat kirjoittaneet kaunokirjallisen fantasiateoksen ydinvoiman suurista päästöistä. Sitä ei kannata pitää tutkimuksena. Sen sisältämät asiavirheet ovat samaa luokkaa kuin Harry Potter kirjoissa.

Vierailija

hmm. saiskos tosta aiheesta aikaiseksi jonkinlaisen sivuston, johon voisi ilmoittaa tuotteen ja vastalahjaksi saisi sen päästötiedot. Tai jotain sen tapaista. Mutta taitaa mennä vaikeaksi. Mistään tilastoista ei ilmeisesti saa valmiiksi tälläistä materiaalia, edes osittain.

Jostain vain pälkähti päähän tälläinen ihmisten mielenkiinnon varaan perustuva toiminta.

Homma voisi mennä jotenkin näin: kirjoittaa sanan appelsiini, ja sivusto kysyy alkuperämaan. tämän jälkeen tulisi jokin 1-10 välillä oleva suhdeluku, joka olisi huomioinut rahdinkin päästöt. Sama voisi toimia vaikkapa kulutuselektroniikan osalla. Ja miksei tuon alkuperäisen aurinkolämmityspaneelinkin kohdalla. Eri materiaaleille pitäisi saada jotkut päästöarvot,jne

Mikään yritys tai instanssi ei todennäköisesti uskalla tehdä ko. sivustoa, koska siitä olisivat silloin vastuussa. Mut jos se olisi vain ihmisten tekemä..

Mut taitaa jäädä tyhmäksi ajatukseksi, koska tarvitsisi valtavan määrän dataa.

Vierailija

Ei luulisi olevan kovinkaan vaikea pistää jonkun tuotteen valmistusenergiankulutus paketin kylkeen. Yksinkertaisimmilaan sen luulisi onnistuvan vain jakamalla laitoksen sähkön- ja energiankulutus tuotteiden määrällä. Samoin voisi laskea kuluneen vedenkin. Samaa kaavaa voitaisiin myös käyttää muussakin tuotannossa, kuten vaikka metallisulattoimoissa ja kaivoksissa, jotka voitaisiin lisätä lopputuotteen energiankulutukseen.

Uusimmat

Suosituimmat