Pohjolan pahamaineisin "sarjamurhaaja" perui tunnustuksensa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Pohjoismaiden pahamaineisin "sarjamurhaaja" Thomas Quick on sitten perunut tunnustuksensa:

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ruo ... 5242076264

http://www.aftonbladet.se/nyheter/article3995846.ab

Ja tässä ruotsin taitoisille Jan Guilloun kommentointia asiasta:

En detalj kan vara värd att påminna om dessförinnan. Vid den tid då Thomas Quick dömdes, fastän oskyldig, var det på modet i rättsväsendet att anlita en särskild ny typ av expertis bland psykologerna. Experter på förträngda minnen. Det var sådana personer, som i dag är helt ute och betraktade som skojare, som inledde Thomas Quicks marsch mot berömmelse. De hjälpte honom att ”gradvis” minnas.

De hjälpte många andra vid samma tid, nämligen flickor med ”förträngda minnen” som fick hjälp att sätta fast fäder och manliga släktingar för sexuella övergrepp. Deras härjningar ledde till ett tiotal justitiemord, om man bara räknar de dömda män som senare fått resning och frikänts. I Norge är siffran över 25. Alltför många hade ett varmt egenintresse av att få Thomas Quicks fantasier och ”förträngda minnen” att framstå som vetenskap.




http://www.aftonbladet.se/nyheter/article3995824.ab

Guillou on perehtynyt tarkasti Quickin tapaukseen ja kirjoittanut siitä aikoinaan pitkän artikkelin. Artikkeli löytyy suomeksi kirjasta "Noitien asianajaja":
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9789510277478
Lopputoteama oli, että Quickin syyllisyydestä ei ole muuta näyttöä kuin miehen omat tunnustukset. Yli-innokas maineen kipeä syyttäjä ja rikostutkijat apunaan joukko tukahdettuihin muistoihin uskovia terapeutteja saivat julkisuuden kipeän pikkurikoksiin syyllistyneen luuserin "tunnustamaan" solkenaan kaikkia murhia, joista hänellä oli tai hänelle annettiin edes jotain tietoa. "Tunnustuksissa" oli mm aivan vääriä tietoja rikoksista, tekotavoista ja jopa -paikoista, mutta Ruotsin oikeuslaitosta ja ja Quickin ympärillä pyörivää tapauksella mainetta keräävää joukkoa ne eivät häirinneet, kun kerran mies tunnusti. Quick on muuten tunnustanut tehneensä murhia Suomessakin, mutta (kuten Guillou ironisesti toteaa siinä mainitsemassani artikkelissaan) Suomen rikospoliisia tunnustukset eivät "jostain syystä" kiinnostaneet. Guillou arveli muuten jo silloin, että Quickin tapauksesta saattaa kehkeytyä Ruotsin oikeushistorian suurin skandaali, joka voi johtaa ennätysmäisiin vahingonkorvauksiin. Nyt näyttää olevan tapahtumassa niin.

Aika kummalliseen valoon tuo tapahtuma asettaa Ruotsin rikostutkinnan, tosin aika kummallisista tapauksista on ennenkin näyttöä, mainitaan nyt vaikka Palmen murhan tutkimus. Tulipahan vaan mieleen, voisiko vastaavanlainen tapaus olla mahdollinen Suomessakin. Kyllähän meilläkin "tunnustajia" riittää, kun kyse on julkisuutta saaneista henkirikoksista, mutta aivan vastaaviin töppeihin en sentään arvele Suomessa syyllistytyn.

Kommentit (10)

Vierailija

Ilmeisesti monet noista hänen tunnustamista murhistaan lienee oikeasti tapahtunut, joten sillä että poliisi ja syyttäjä ovat dumpanneet ne Quickin niskaan on varmistettu se että oikeat syylliset ovat päässeet teoistaan kuin koira veräjästä. Taas kerran, hienoa työtä Ruotsin poliisi. Jättebra.

Jos joskus täytyy tuonne länsinaapuriin matkustaa, niin pitänee ottaa jotain kättä pidempää mukaan itsesuojelua varten ja pitää jättää ylimääräinen raha (hah!) ja arvoesineet koto-Suomeen. On kansankoti muuttunut kankstereiden pesäpaikaksi ja poliisit ei osaa työtään.

Vierailija
jpv
Ilmeisesti monet noista hänen tunnustamista murhistaan lienee oikeasti tapahtunut, joten sillä että poliisi ja syyttäjä ovat dumpanneet ne Quickin niskaan on varmistettu se että oikeat syylliset ovat päässeet teoistaan kuin koira veräjästä. Taas kerran, hienoa työtä Ruotsin poliisi. Jättebra.



Käsittääkseni ainakin lähes kaikki ovat tapahtuneet, joukossa lienee myös katoamistapauksia. En nyt muista Guilloun kirjasta, oliko mukana ihan keksittyjäkin tapauksia. Quickhän "tunnusti" kaikkiaan 33 murhaa ja joka tapauksessa ne kahdeksan murhaa, joista hänet tuomittiin tapahtuivat todella. Joukossa on aivan uskomattomia tapauksia, kuten sekin (josta hänet siis tuomittiin), jonka tapahtuma-aikaan 16-vuotias Quick oli osallistumassa konfirmaatioonsa 750 kilometrin päässä tapahtumapaikalta. Konfirmaatiotilaisuudesta on päivätty valokuvakin olemassa.
(Edit, nyt kun oikein muistelen, ei ehkä sittenkään tuomittu, mutta todettiin tutkinnassa Quickin syyksi. Tämä taisi olla se tapaus, jossa rikos Ruotsin lain mukaan oli vanhentunut)
Sen sijaan että olisivat kaivaneet esiin tällaisia asioita, rikostutkijat luottivat Quickin tunnustuksiin. Tietoja rikoksista Quick sai poliisilta ja lehdistä.

Quick on yksinkertaisesti psyykeltään tasapainoton (hänellä on tästä jonkinlainen diagnoosi jo ajalta ennen ensimmäistäkään murhasyytettä) luuseri, jolla oli aiemmin kontollaan muutamia säälittäviä pikkurikoksia, mutta ei mitään, mikä edes vihjaisi taipumukseen henkirikoksiin.

Vierailija

Jepjep, olisihan se ollut Ruotsin poliisille aivan kohtuuton vaatimus tutkia näiden tunnustusten paikkaansapitävyys.
Siinähän olisi joutunut tekemään töitä, härregud ja sjutton också.

Jossain joku tai jotkut ovat hämmentyneinä nauraneet seuratessaan kuinka tämä Quick menee linnaan heidän tekemistään murhista.

Pitäisiköhän meidän kehittää uusi vientituote, poliisipalvelut. Saataisiin Ruotsissakin rikoksia selvitettyä, kukaties jopa ne rahakuljetusryöstötkin saataisiin lopetettua alkuunsa (niin kuin meillä).

Vierailija

outo juttu. tosin kuulin ensimmäisen kerran teorian Quickin syyttömyydestä jo kymmenisen vuotta sitten....silloin sitä ei otettu tosissaan.. "kuulopuheita"..

Vierailija

Mikäli yhtään olen vuosien saatossa oppinut tuntemaan fålkhemmetin oikeuskäytäntöä, tässäkin tapauksessa syyllinen tullaan vapauttamaan, häneltä pyydetään anteeksi kaikkien Ruotsin yhteisöjen - erityisesti oikeuslaitoksen - puolesta, ja maksetaan sata miljoonaa kruunua korvauksia henkisten kärsimysten johdosta.

Sen jälkeen aloitetaan ikuisesti kestävä, koskaan päättymätön oikeusjahti ja tutkimukset siitä, kuka oikea murhaaja lopulta olikaan?

Vierailija

Ruotsin oikeuslaitoksen ongelma on se, että pyrkivät muodostamaan yhteisen käsityksen tapahtumista eli konsensuksen, johon myös syytetty voisi yhtyä.

Vierailija
Hans Lankar
Mikäli yhtään olen vuosien saatossa oppinut tuntemaan fålkhemmetin oikeuskäytäntöä, tässäkin tapauksessa syyllinen tullaan vapauttamaan, häneltä pyydetään anteeksi kaikkien Ruotsin yhteisöjen - erityisesti oikeuslaitoksen - puolesta, ja maksetaan sata miljoonaa kruunua korvauksia henkisten kärsimysten johdosta.

Sen jälkeen aloitetaan ikuisesti kestävä, koskaan päättymätön oikeusjahti ja tutkimukset siitä, kuka oikea murhaaja lopulta olikaan?




On kyllä aika ilmeistä, että Quick on vain "syyllinen". Kalliiksi tulee oikeuslaitoksen töppäilyt veronmaksajille, kun Quickin tunnustusten perusteella tehdyt tutkimuksetkin ovat maksaneet noin 50 miljoonaa kruunua. Tutkimuksissa tosin ei löytynyt aineistoa, jonka perusteella Quick olisi voitu yhdistää rikoksiin. Tuomiot perustuivat loppujen lopuksi vain Quickin tunnustuksiin.

En kehota ketään rikoksen poluille, mutta tuostahan voisi kehittää melkoisen rahasammon. Ihan ensiksi on syytä hankkia ns. hullun paperit, joista on hyötyä siinä vaiheessa kun peruu puheensa. Sen jälkeen Ruotsiin kirjastoon tutkimaan mikrofilmeiltä lehtiartikkeleita selvittämättömistä murhista ja kun tarpeeksi hyvin on opetellut ulkoa yksityiskohdat, niin tunnustus Ruotsin poliisille. Tunnustus kannattaa tehdä niin, että joutuu jostain pikkurikoksesta (liikennerikos, myymälävarkaus tms) poliisin kuultavaksi ja siinä sitten paniikissa alkaa tunnustaa omaatuntoa painavia rikoksia. On tietysti valittava rikokset niin, että jälkikäteen voi osoittaa, että on ollut aivan muualla tapahtuma-aikaan, vaikkapa turistina Antarktiksella. Todistemateriaali alibeista tulee jemmata johonkin luontevaan paikkaan (paikkoihin), mistä se sitten löytyy, kun on aika perua puheet.

Vankila-aikana kannattaa hakeutua terapiaan ja teeskennellä helposti johdateltavaa ja painostettavaa patologista valehtelijaa (vaikkei välttämättä mainita vielä jo olemassa olevista hullun papereista) joka haluaa miellyttää kaikkia. Näin voi uskottavasti "parantua". Kun on tarpeeksi kauan ollut täysihoidossa (sanotaan 5 - 10 miljoonan euron edestä, ei heittäydytä ahneeksi), onkin sitten aika perua puheet. Valehtelusta viranomaisille ei voi syyttää, koska hullun paperit ovat tietenkin sellaiset, että ne tekevät syyntakeettomaksi (ainakin sinä ajankohtana, kun tunnustukset tehtiin). Koko farssi jää oikeusviranomaisten syyksi ja toki oikeusvaltion tulee korvata viattomien ihmisten vapaudenriisto henkisine ym kärsimyksineen.

kallo
Seuraa 
Viestejä16
Liittynyt10.4.2013

Nostan esiin tämän vanhan keskustelun, kun se on taas ajankohtainen. Sture Bergwallin (ent. Thomas Quickin) kahdeksas eli viimeinen murhatuomio on nyt kumottu. Asia on toisin sanoen rikosoikeudellisesti loppuun käsitelty, vaikka Bergwall asuukin vielä psykiatrisessa sairaalassa. Nyt oikeussosiologia ja ruotsalainen yhteiskunta saavat pohtia seuraavat parikymmentä vuotta, miten tämä farssi oli ylipäätään mahdollinen.

Yle: Ruotsissa "sarjamurhaajan" viimeisetkin syytteet hylättiin

Absurdeinta koko tapauksessa on se, että kun Bergwall ei tiennyt tunnustamiensa rikosten yksityiskohtia, hänen annettiin opiskella ne arkistolähteistä, ja mitä hän ei saanut niistä selville se kerrottiin hänelle terapiassa tai kuulustelujen yhteydessä. Bergwall huomasi pian leikin juonen ja tarjosi lääkäreille ja poliisille etukäteen opettelemiaan vastauksia. Jos hän sattui erehtymään jossain, häneltä kysyttiin siitä niin monta kertaa, että hän antoi vahingossa oikean vastauksen. Lopuksi syyttäjän tarvitsi vain todeta, että eihän kukaan muu kuin syyllinen voisi tietää sellaisia yksityiskohtia.

Hannes Råstam kuvaa kirjassaan Kuinka tehtiin sarjamurhaaja erästä aivan hullunkurista episodia. Bergwall vietiin maastoon, missä hänen oli tarkoitus todistaa syyllisyytensä menemällä omin neuvoin paikkaan, josta poliisi oli löytänyt ruumiin. Bergwall ei tietenkään osannut mennä sinne, mutta eipä hänen tarvinnutkaan. Kun hänen oli ensin annettu arvailla, missä paikka saattaisi olla, häntä lähdettiin ohjaamaan sen suuntaan. Pian eteen tulikin rikostutkijoiden tamppaama polku.

Kuvaava yksityiskohta on myös se, että Bergwall lopetti tunnustusten tehtailun, kun häneltä vietiin bentsodiatsepiinit. Aiemmin hän oli saanut näitä himoamiaan lääkkeitä palkaksi tunnustuksista, joita lääkärit ja poliisi halusivat kuulla. Mielisairas Bergwall oli pitkään riippuvainen myös terapeuttisesta erityishuomiosta, jota hän sai osakseen niin kauan kuin tunnustuksia riitti. Tämä on toisin sanoen varsin nolo tapaus ei pelkästään Ruotsin oikeuslaitokselle vaan myös ruotsalaiselle psykiatrialle.

Uusimmat

Suosituimmat