Eurooppa - auringonlaskun maanosa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/pasi ... a-eurooppa

Harvardin yliopiston historian professori Niall Ferguson on Obaman valtaantulon yhteydessä tuonut toistuvasti esille uuden kaksinapaisuuden: ”Chimerica”. Tämän ChinaAmerica-lyhenteen suomalainen vastine olkoon ”Kimerikka”.

Ferguson todistelee, että Kiinan ja Amerikan – suursäästäjän ja suurtuhlarin – välinen kumppanuus on nykyisen globaalin talouskriisin laukaisemisen avain. Näiden kahden on löydettävä tasapaino keskinäisten vajeittensa välillä. Ferguson kehottaa Obamaa kutsumaan Kiinan kahdenväliseen G2-huippukokoukseen heti virkaanastujaispäivän jälkeisenä päivänä eli 21. tammikuuta.

Eurooppaa ei professorin kirjoituksista löydy.

Pasilan bunkkereiden talvisessa pimeydessä Etyj-ulkoministerit yrittivät suomalaisissa haastatteluissa kehitellä omia eurokeskeisiä blokkijakojaan. He nostivat EU:n Kiinan ja Yhdysvaltain rinnalle.

Yhdysvalloissa Eurooppa on jätetty näkyvästi Kimerikka-kaksinapaisuuden ulkopuolelle myös viime marraskuussa julkaistun kansallisen tiedusteluneuvoston ennusteessa ”Global Trends 2025”. Euroopan arvellaan hukkaavan sekä pallonsa että maalinsa: ”Europe: Losing Clout in 2025”.

Meneillään olevan maailmantalouden kriisin aikana eurooppalaiset ovat itse aloittaneet jälleen kerran valitusvirret omasta mantereestaan. Etunenässä on ollut aina sanavalmis Saksan entinen ulkoministeri Joschka Fischer, joka näkee, että nykykriisin mentyä ohitse Euroopasta on tullut vähemmän merkittävä. USA sen sijaan uusiutuu Obama-ilmiön voimalla ja kääntyy samalla entistä enemmän Atlantilta kohti Tyyntämerta.

Käydessäni marraskuun lopulla Washingtonissa transatlantikkoja löytyi vielä Pentagonin kyljessä olevasta Rand-tutkimuslaitoksesta. Vanha tuttavani, entinen USA:n Nato-lähettiläs ja Valkoisen talon turvallisuusneuvoston jäsen, antoi luettavaksi laitoksen tuoreen strategiakirjan ”vallan ja vaikutusvallan välineiden integroimisesta”. Kirja korostaa EU:n kasvavan roolin merkitystä yhteistyössä Naton kanssa. Keskustelussa kävi kuitenkin ilmi, että Washingtonin ja Pekingin välille kasvaneen riippuvuussuhteen hallinta on pitkällä aikavälillä USA:lle kaikkein tärkeintä.
Poliittinen uho on kuitenkin edelleenkin suosittua etenkin Strasbourgissa istuvassa Euroopan parlamentissa, missä hallituksilta vaaditaan lujuutta Kiina-suhteiden hoidossa.

Kiina puolestaan tölväisi merkityskadossa tuskailevaa Eurooppaa peruuttamalla joulukuun alkuun suunnitellun huippukokouksen EU:n kanssa. Syynä oli presidentti Sarkozyn ja Dalai Laman tapaaminen.

Arvostettu Eurooppa-tutkija Timothy Garton Ash piti 27.11.2008 The Guardianissa julkaistussa kirjoituksessaan ”uskomattomana ja absurdina”, että näin tärkeä ”strateginen suhde” vaarantuu näin merkityksettömän asian tähden. Presidentti Bush ei ole pelkästään tavannut Dalai Lamaa, vaan osallistui myös tilaisuuteen, jossa tämä sai USA:n kongressin kunniamerkin. Kimerikka ei ole tästä järkkynyt.

Tämä epäsuhta saattoi olla myös Ranskan ulkoministerin Kuchnerin mielessä, kun hän totesi ihmisoikeusministeriön perustamisen olleen virhe. Ranskan valtion etu ei saa näin ollen kärsiä Tiibetin vuoksi. Samaan on päätynyt julkisesti myös brittihallitus.

Timothy Garton Ashilla on hyvä neuvo eurooppalaisille. Yhteistyö Kiinan kanssa on aloitettava uudella työskentelytavalla. Tämä edellyttää luopumista etukäteen kiinninaulatuista yhteisistä kannoista ja työskentelyä – Ash korostaa sanaa työskentely – positiopapereista puhtaan kokouspöydän ääressä.

Poliittinen uho on kuitenkin edelleenkin suosittua etenkin Strasbourgissa istuvassa Euroopan parlamentissa, missä hallituksilta vaaditaan lujuutta Kiina-suhteiden hoidossa.

Ainakin symbolina Strasbourg sopii hyvin parlamentin tyyssijaksi.

Kävellessäni äskettäin tämän Euroopan ”joulupääkaupungiksi” itsensä julistaneen ja koristaneen kaupungin mukulakivetyksillä edessä olevat pyhät, tulikuuma hehkuviini ja meneillään oleva globaali kriisi herkistivät löytämään paikasta uusia historiallisia vertauskuvia.

Tuhatvuotisen katedraalin hämärästä löytyy seinänkorkuinen maailmankaikkeuden kello, jonka valtava koneisto asettaa sekä taivaan että maan kulkusuunnat ihmismielen kuvittelemaan järjestykseen. Maapallojen, tähtien ja viisareitten takana oleva kosminen rattaisto on kuin globaalitalouden rahamarkkinoiden hallintaa yrittävä monimutkainen välineistö. Todellista viisautta ei löydy kummastakaan.

Strasbourg oli kauan ennen katedraalin tuloa vallan ja viisauden symboliksi Rooman legioonien tukikohtakaupunki. Sen nimi oli Strateburgum, teiden kaupunki. Sen lävitse kulkivat armeijat, kauppamiehet ja oppineet. Se oli yksi niistä risteyksistä, joiden kautta roomalaiset toivat Eurooppaan uuden yhteiskuntajärjestyksen ja uutta teknologiaa.

Nyt on meppien vuoro pohtia Strasbourgissa Euroopan menosuuntia. Ainakin kulissien pitäisi kannustaa visiointia.

Pasi Rutanen, Uusi Suomi

Kommentit (3)

Vierailija

Kasvu on jo pitkän aikaa siirtynyt Aasiaan päin. USA "varautui" tähän siirtämällä käytännössä koko armeijansa Lähi-Itään taistelemaan tuhoon tuomittua ideologista ristiretkeä. Viisas päätös !

Vierailija

Törkeetä offtopicia. Yrittääkö eurooppa vielä EU:n avulla maailman nro 1 vallaksi? Mikä on euroopan tulvaisuus ja rooli maailmassa?

Vierailija

On yleisesti tiedossa, että esim. 1700-luvun alussa muodostivat Kiina ja Intia yhdessä taloudellisen voiman joka oli noin neljä kertaa suurempi kuin Euroopan. Sen jälkeinen aika oli eurooppalaista ekspansiota joka saavutti lakipisteensä ilmeisesti juuri ennen I maailmansotaa. Sen sodan jälkeen Eurooppa ei ole enää koskaan päässyt entiseen asemaansa. Siirryttiin Amerikan aikakauteen.

Mitä ilmeisemmin maapallolla on käynnissä kehitys joka tulee palauttamaan tilanteen takaisin menneiden vuosisatojen tilanteeseen. Kiina ja Intia ovat nousemassa niin merkittävään asemaan että jos ne solmivat, kuten on ennakoitu, talousalueen eivät ne kovinkaan paljoa tarvitse enää Eurooppaa. Kuten 1700-luvullakin, eurooppalaiset tuotteet eivät enää kiinnostaisi sikäläisiä kuluttajia.

USA puolestaan on vastoin yleistä luuloa taloudellisesti ja innovatiivisesti sen verran Eurooppaa edellä, että se pysyy Intian ja Kiinan kannalta edelleen tärkeänä alueena.

Maapallon 20 suurinta metropolia

Urban Center Population*
1. Tokio, Japani 35,303,000
2. Mexico City, Mexico 19,907,000
3. New York City, U.S. 18,981,000
4. Mumbai (Bombay), Intia 18,905,000
5. São Paulo, Brasilia 18,820,000
6. Delhi, Intia 15,785,000
7. Shanghai, Kiina 15,000,000
8. Kalkutta (Calcutta), Intia 14,769,000
9. Jakarta, Indonesia 13,968,000
10. Dhaka, Bangladesh 13,251,000
11. Buenos Aires, Argentiina 12,754,000
12. Los Angeles, U.S. 12,471,000
13. Karachi, Pakistan 12,231,000
14. Lagos, Nigeria 11,915,000
15. Rio de Janeiro, Brasilia 11,744,000
16. Kairo, Egypti 11,482,000
17. Osaka, Japan 11,284,000
18. Manila, Philippiinit 11,113,000
19. Beijing, Kiina 11,113,000
20. Moskova, Venäjä 10,778,000

Euroopan Unioni

Väkiluku: 491,018,683
syntyvyys:10.25 /1000 asukasta
kuolleisuus:10,39/1000 asukasta

0-14-vuotiaat: 15.7% (miespuolisot 37,208,905/naiset 35,254,445)
15-64-vuotiaat: 67.2% (m 155,807,769/n 153,690,235)
yli 65-vuotiaat: 17.1% (m 32,592,595/n 46,273,197)

-työttömyys 8.5% (2006) (Huolimatta lähes olemattomasta väestönkasvusta)

Öljyn tuotanto 2.674 milj barrelia/vrk (2007)
Öljyn kulutus :14.39 milj barrelia/vrk(2007)

vienti: 1330 miljardia dollaria (2007)
tuonti: 1466 miljardia dollaria(2007)

Bruttokansantuote ostovoimapariteetilla tarkistettuna

1 Maailma $ 65,610,000,000,000
2 EU $ 14,430,000,000,000
3 USA $ 13,780,000,000,000
4 Kiina $ 7,099,000,000,000
5 Japani $ 4,272,000,000,000
6 Intia $ 2,966,000,000,000
7 Saksa $ 2,807,000,000,000
8 Iso-Britannia $ 2,130,000,000,000
9 Venäjä $ 2,097,000,000,000
10 Ranska $ 2,075,000,000,000 2007 est.
11 Brasilia $ 1,849,000,000,000 2007 est.
12 Italia $ 1,800,000,000,000 2007 est.
13 Espanja $ 1,361,000,000,000 2007 est.
14 Meksiko $ 1,353,000,000,000 2007 est.

Uusimmat

Suosituimmat