FPGA-kehityskortit

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eli onko jollakin täällä kokemusta noista "halvoista" kehityskorteista Alteran tai Xilinxin piireille? Kumman valmistajan laitteet olisivat päteviä ko. piirien opiskeluun (softat, yms.)? Farnelilla näyttää halvimpia kortteja olevan tuon Alterran Cyclone II kitti, 200 euroa. 360 eurolla lähtis vastaava Xilinxin Spartan 3A:lla..

Sivut

Kommentit (22)

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Kukaan ei vissiin tiedä?

Tähän ketjun alkuun varmaan sopii laittaa kysymys että jos koulussa järjestetään kurssi FPGAitten ohjelmoinnista niin kannattaako osallistua?

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
Simplex
http://papilio.cc/
http://www.xess.com/prods/prod055.php
http://www.digilentinc.com/Products/Det ... od=S3BOARD

Mitä tuohon kysymykseen "kannattaako osallistua kurssille", niin kannattaa jos sinua kiinnostaa elektroniikkasuunnittelu ja sulautetut järjestelmät.


Toki kiinnostaa mutta jos on muitakin kursseja sulautettujen järjestelmän puitteissa niin kuinka olennaista FPGAitten osaaminen on? Noin niin kuin vaikkapa tulevaisuuden kannalta? Enkä ajattele mahdollista työnantajaani vaan itseäni ja omien sähköleikkieni kehitystä.

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Liittynyt12.6.2007
CE-hyväksytty
Simplex
http://papilio.cc/
http://www.xess.com/prods/prod055.php
http://www.digilentinc.com/Products/Det ... od=S3BOARD

Mitä tuohon kysymykseen "kannattaako osallistua kurssille", niin kannattaa jos sinua kiinnostaa elektroniikkasuunnittelu ja sulautetut järjestelmät.


Toki kiinnostaa mutta jos on muitakin kursseja sulautettujen järjestelmän puitteissa niin kuinka olennaista FPGAitten osaaminen on? Noin niin kuin vaikkapa tulevaisuuden kannalta? Enkä ajattele mahdollista työnantajaani vaan itseäni ja omien sähköleikkieni kehitystä.

Mielestäni fpga-osaaminen on varsin pieni tekijä jos hommia meet hakemaan. Keskity fpga:n sijaan vaikkapa sulautetun elektroniikan ja ohjelmiston suunnitteluun.

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

z
Seuraa 
Viestejä2918
Liittynyt8.9.2011
Astronomy
CE-hyväksytty
Toki kiinnostaa mutta jos on muitakin kursseja sulautettujen järjestelmän puitteissa niin kuinka olennaista FPGAitten osaaminen on? Noin niin kuin vaikkapa tulevaisuuden kannalta? Enkä ajattele mahdollista työnantajaani vaan itseäni ja omien sähköleikkieni kehitystä.

Mielestäni fpga-osaaminen on varsin pieni tekijä jos hommia meet hakemaan. Keskity fpga:n sijaan vaikkapa sulautetun elektroniikan ja ohjelmiston suunnitteluun.



Kuuleman mukaan ainakin tällähetkellä FPGA- (ja VHDL-)osaajia metsästetään kissojen ja koirien kanssa jokaisen kannon ja kiven alta, mutta väkeä ei vaan löydy. Siinä mielessä asian opiskelu voisi olla ihan hyvä veto oman markkina-arvon nostamiseksi - vaikka mistäpä sitä tietää, että on Suomessa tätä menoa enää minkäänlaista teknologiateollisuutta parinvuoden kuluttua...

zz

Simplex
Seuraa 
Viestejä2708
Liittynyt26.1.2010
CE-hyväksytty
Simplex
http://papilio.cc/
http://www.xess.com/prods/prod055.php
http://www.digilentinc.com/Products/Det ... od=S3BOARD

Mitä tuohon kysymykseen "kannattaako osallistua kurssille", niin kannattaa jos sinua kiinnostaa elektroniikkasuunnittelu ja sulautetut järjestelmät.


Toki kiinnostaa mutta jos on muitakin kursseja sulautettujen järjestelmän puitteissa niin kuinka olennaista FPGAitten osaaminen on? Noin niin kuin vaikkapa tulevaisuuden kannalta? Enkä ajattele mahdollista työnantajaani vaan itseäni ja omien sähköleikkieni kehitystä.



Ei FPGA-osaaminen ole mikään välttämättömyys sulautettujen systeemien kanssa toimiessa. Mutta FPGA-teknologian mahdollisuuksien ja rajoitusten ymmärtäminen auttaa tehtäessä tuotekehityspäätöksiä FPGA vs. mikrokontrolleri/DSP (hieman samaan tapaan kuin analogia- ja digitaalitekniikoiden mahdollisuuksien ja rajoitusten hahmottaminen). Ihan pienen hilavitkuttimen tekeminen FPGA-piirillä on yleensä kalliimpaa kuin sen toteuttaminen vaikkapa AVR-tiny tai PIC-perheen pienimmillä mikrokontrollereilla. Mutta jos tarvitaan suurta nopeutta, tällöin FPGA-toteutus voi olla taloudellisempi ja teknisestikin järkevämpi ratkaisu kuin nopea DSP-prosessori.

Kyllähän FPGA-suunnittelun perusteet voi opetella itsekin hankkimalla jonkin ilmaisen kehitystyökalun, simulaattorin ja opettelemalla Verilog ja/tai VHDL-kielet, sekä synteesin alkeet. Lisäksi, Amazonista löytyy kirjoja, missä opetetaan FPGA-suunnittelun alkeet em. kielillä. Ja noilla edullisilla kehityskorteilla voi kokeilla kuinka suunniteltu laite toimii sitten käytännössä.

kfa
Seuraa 
Viestejä2516
Liittynyt13.3.2008
jees
FPGA on tulevaisuutta, turha kuunnella näidä debiilejä vanhuksia. (No oko, ei FPGA, mutta kuitenkin.)

Sitä odotankin innolla kun voi flashata prossun aina joka kerta erikseen. Utopiaa, muttei ihan.
(Esim pelit sisältää "prossun".)




Sisältää, mutta rajoitetun. Kittien mukana tuleva sdk asettaa lisäksi varsin tiukan rajan kortin yhtämittaiselle toiminta-ajalle, joka hieman heikentää näiden käytettävyyttä osana omia projekteja.

Raakaan rinnakkaistuvaan laskentaan ja nopeaan datan käpistelyyn nämä ovat kyllä varsin oivia kapistuksia. VHDL:n ja Verilogin oppimateriaalia löytyy netistä ja yliopistojen kirjastoista.

Siinä sitten on hauskuutta, kun homma ei syystä tai toisesta johtuen toimi. Onko vika simuloidun prossan ohjelmakoodissa, muussa VHDL - pohjaisessa digitaalielektroniikan kytkennässä vai jossakin kohdassa koodin käännösprosessia... Päällekkäiset kerrokset tekevät vianetsinnästä mielenkiintoista.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

miilu
Seuraa 
Viestejä571
Liittynyt25.1.2011
jees
FPGA on tulevaisuutta, turha kuunnella näidä debiilejä vanhuksia. (No oko, ei FPGA, mutta kuitenkin.)

Sitä odotankin innolla kun voi flashata prossun aina joka kerta erikseen. Utopiaa, muttei ihan.
(Esim pelit sisältää "prossun".)

Se onkin sitten oma vaivansa defragmentoida ku konfis spragaa.


Jos katsotaan lähes kaksikymmenen vuotta taaksepäin, jolloin varsin paljon tehtiin erillispiireillä logiikkaa, niin fpga-piirit olivat houkuttelevia. Silloin niiden hinta oli sarjatuotteissa poissulkeva tekijä. Mikrokontrollerit jyräsivät fpga-piirit. Prosessorit tulivat myös fpga-piireihin, mutta edelleen käyttö rajoittui piensarjoihin. Keskus ja televerkkopuolella on arvaukseni mukaan enemmän käyttöä ko. piirille. Harrastepuolella kompastuu helposti piirilevyn eksoottiseen monikerroksisuuteen. Jo pelkästään piirilevyn teettäminen esim. kuusikerroksisena on kallista, puhumattakaan vian etsimisestä näkymättömissä olevasta kerroksesta. Toisaalta fpga -piirejä on pienempiäkin. Mikä siis estää erikoista logiikkaa tekemästä niillä.

Reaven
Seuraa 
Viestejä38
Liittynyt17.11.2010

Pari kesää takaperin minulle tuli vastaan Terasicin DE0-Nano -levy. En sen jälkeen ole ehtinyt vielä tarkemmin tutustua mihin kaikkeen tuo taipuu, mutta muistaakseni vaikutti lupaavalta vähintäänkin pienimuotoisempaan touhuamiseen. Toisaalta lähempi tutustuminen jäi vaiheeseen ideoiden puutteen takia, vaikka alkuperäinen ajatus olikin ostaa kyseinen lauta ja miettiä sovelluksia jälkeenpäin.

People are about as happy as they make up their mind to be.

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1467
Liittynyt15.11.2006
jees
FPGA on tulevaisuutta, turha kuunnella näidä debiilejä vanhuksia. (No oko, ei FPGA, mutta kuitenkin.)



Varmasti ohjelmoitava elektroniikka ottaa paikkansa kaikkialla, missä sitä voidaan käyttää ja johon "perinteisempi" mikrokontrolleri ei sovellu. Silti minusta tuntuu, että FPGA ei silti näyttele tulevaisuudessa sen suurempaa roolia kuin nykyäänkään.

jees
Sitä odotankin innolla kun voi flashata prossun aina joka kerta erikseen. Utopiaa, muttei ihan. (Esim pelit sisältää "prossun".)



Ei ole utopiaa. Käsittääkseni C-One on aika lähellä sitä:

http://en.wikipedia.org/wiki/C-One

Tunnetaan sellainen muutamia vuosikymmeniä vanha termi kuin rekonfiguroitavat alustat (reconfigurable platforms), joka on kattotermi monille erilaisille ratkaisuille toteuttaa uudelleenohjelmoitavia prosessoreita tai osia niistä. Yksinkertaisimmillaan prosessorin sisuksissa on jonkinlainen DPGA (Dynamically Programmable Logic Array, ero FPGA:han on se, että konfiguraatio on tallennettu RAM-piirille eli se katoaa virran katkaisun yhteydessä), joka voi olla esimerkiksi erillinen laite (peripheral) prosessorin ja muistiväylän välissä, tai sitten vaikkapa integroituna käskykantaan (eli voidaan ohjelmoida prosessorille uusia konekielikäskyjä). Totetutuksesta riippuen DPGA voi olla niin nopeasti uudelleenkonfiguroitavissa, että jokaisella sovelluksella voi olla oma käskykantansa (eli kontekstivaihdon yhteydessä vaihdetaan myös DPGA:n logiikka). Useimmiten konfigurointiaika on sen verran pitkä, että oheispiiri käyttäytyy sovellusten osalta enemmän grafiikkaprosessorin tai vastaavan tapaan.

Tähän saakka tällaisia rekonfiguroitavia prosessoreja on tehty lähinnä tutkimustarkoituksiin (ja erikoissovelluksiin). Tietyissä sovelluksissa on mahdollista saada 10-100 -kertaisia nopeutuksia perinteiseen ratkaisuun verrattuna. Useimmiten tällaiset tehonlisäykset saadaan muuttamalla silmukoiden sisukset logiikaksi. Samassa yhteydessä on tutkittu myös sitä, millaisia ohjelmointikieliä rekonfiguroitavilla alustoilla olisi hyvä käyttää. Voi olla yllättävää, että C pärjää todella hyvin VHDL:lle; itse asiassa, jo pidempään C on ollut yksi vaihtoehto toteuttaa konfiguraatioita FPGA:lle tai ihan ASIC:ksi saakka, vaikka kielen proseduraalinen paradigma poikkeaakin ratkaisevasti FPGA:n ja VHDL:n tietovirtaparadigmasta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat