Maan kohoaminen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kuinka paljon vielä tulevaisuudessa Uudenmaan seutuvilla maa kohoaa?

Mökin merenrannan läheisyydessä on saarennokka. Tuon saarennokan ja rannan välinen salmi on seurantani mukaan (noin 15 vuotta) aikana madaltunut huomattavasti. Ennen siitä pääsi vaivatta läpi veneellä soutamaan, mutta viime kesänä oli siitä laskuveden aikana oli jo vaikeuksia päästä läpi.
Hyvää Joulua kaikille!

Kommentit (6)

Vierailija

Kysymykselläni tarkoitin lähinnä sitä, että kuinka paljon esimerkiksi läntisellä Uudellamaalla maa vielä nousee ennen kuin sen nousu pysähtyy.
Jos maan kuori on jäämassojen painon alla lyttääntynyt, niin joku lyttäytymistä edeltävä alkutaso on täytynyt olla. Paljonko tuohon tasoon on vielä matkaa?
Hyvää Uutta Vuotta Kaikille!

Vierailija

Asiasta on vain karkeita arvioita mutta mallien mukaan maan kohoaminen jatkuu vielä noin 10000 vuoden ajan. Tässä ajassa se kohoaa Merenkurkussa vielä luokkaa 100 m ja etelärannikolla joitakin kymmeniä metrejä. Reilun 2000 vuoden päästä Perämerestä tulee siis järvi.

Tässä maan kohoamisessa on huomattava, että jos jäätiköiden sulaminen jatkuu kiihtyvästi niin meren pinta puolestaan nousee, eli täällä meidän rannikoilla tämä sitten kompensoisi maan kohoamisen.

Vierailija

Tuosta maan kohoamisen aiheuttamista käytännön pulmista vielä sen verran, että varsinkin Pohjanmaalla vesijättömaan lunastuksesta käydään usein katkeria oikeustaisteluja.

Vesijättöhän kuuluu pääsääntöisesti vesien omistajille eli yleensä kylän jakokunnalle. Eli esim. kesämökin (entisen) rantatontin omistaja ei tätä vesijättöä omista mutta hän voi vaatia kunnan maanmittaustoimistolta oikeutta lunastaa vesijättö oman tonttinsa kohdalta. Ongelmia tulee siitä, että myös jakokunnalla on oikeus vaatia vesijätön lunastamista itselleen tai jakokunta voi myös vaatia, että kiinteistön omistaja lunastaa vesijätön vaikka tämä ei sitä haluaisi. Eli tässä on sitten ainekset pitkällisiin riitoihin niin lunastusoikeudesta/velvollisuudesta kuten vesijätön hinnastakin.

syytinki
Seuraa 
Viestejä8917
Liittynyt18.8.2008
Snaut
Tuosta maan kohoamisen aiheuttamista käytännön pulmista vielä sen verran, että varsinkin Pohjanmaalla vesijättömaan lunastuksesta käydään usein katkeria oikeustaisteluja.

Vesijättöhän kuuluu pääsääntöisesti vesien omistajille eli yleensä kylän jakokunnalle. Eli esim. kesämökin (entisen) rantatontin omistaja ei tätä vesijättöä omista mutta hän voi vaatia kunnan maanmittaustoimistolta oikeutta lunastaa vesijättö oman tonttinsa kohdalta. Ongelmia tulee siitä, että myös jakokunnalla on oikeus vaatia vesijätön lunastamista itselleen tai jakokunta voi myös vaatia, että kiinteistön omistaja lunastaa vesijätön vaikka tämä ei sitä haluaisi. Eli tässä on sitten ainekset pitkällisiin riitoihin niin lunastusoikeudesta/velvollisuudesta kuten vesijätön hinnastakin.


On muuten yksi säädöksien erikoisuuksista, jota olen aina kummastellut. Joku peruste sille on joskus ollut, mutta epäilen, oliko alunperinkään täysin järkevä.

Alkujaan syy lienee ollut vesistöjen kuivatus, mutta nykyisin tuon voisi muuttaa. Pääsisi yks sun toinen taho vähemmällä.

Tietysti voisi lailla kieltää maan kohoamisen. Tuolla lisäksi vääntävät ilmaston muutoksesta - eikä tule lasta eikä paskaa. Ovat jopa unohtaneet yhden oleellisen tekijän. Maan kohoaminen aiheuttaa ilman tiivistymistä, josta puolestaan aiheutuu ilman lämpiäminen.

Uusimmat

Suosituimmat