Vainoharhaisia? Löytyykö?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Itse huomasin eilen olevani vainoharhainen. Uutenavuotena pistin ulkona suojalasien lisäksi kypärän päähän. Myöhemmin löysin jonkun hanskan pihan edustalta ja tarkistin ettei siinä ole ilkeitä piloja, kuten esimerkiksi mikrofonia, sisällä. Sitten tajusin kuinka typerä olin.

Varmasti löytyy myös toisia vainoharhaisia täältä palstoilta?

Sivut

Kommentit (58)

Vierailija

Tunnustan...

Väitän myös, että suuri osa mielenterveyssairauksista kuten maanisdepressiivisyys ja masennus johtuvat (pohjautuvat) vainoharhaisuudesta.

Vierailija

Riippuu määritelmästä.
Itse olen aina varuillani, ulkopuolisista se näyttää oudolta.
Minulla tosin on syitä olla varovainen: koko joukko ihmisiä vaatii päätäni hopealautasella.
Myönnettäköön, että syystä.
Heidän näkökulmastaan ainakin.

JuurikinNiin
Seuraa 
Viestejä1887
Liittynyt4.3.2007

Olen joskus ollut.

Vuosia sitten, kun käytin joskus ns. "kovempia huumeita".

En ole nykyisellään ole vuosiin ollut vainoharhainen. Oikeastaan siitä lähtien kun rajoitin huumausaine "skaalani" kannabikseen.

Joskus krapulassa on ollut vastaavanlaisia, mutta lievinä.

Suomen uusriistokapitalismin pääjehu on Sauli Niinistö. -Pirta-

Vierailija

Ei kai noiden suojalasien ja kypärän käyttäminen vielä vainoharhaisuuden tunnusmerkkejä ole - toivottavasti ei? Itsellänikin oli suojalasien lisäksi pääni suojana vanha Wehrmachtin Luftwaffe kypärä (perintökalu, missä siinä sivuilla on se kuuluisa kotka kannattelemassa hakaristiä kynsissään ja edessä normaali Wehrmachtin rautaristi).

Vierailija
Alpha
Varmasti löytyy myös toisia vainoharhaisia täältä palstoilta?

Löytyy, mutta ongelma on siinä etteivät nämä itse tiedosta sitä kuin ohimenevästi kirkkaina hetkinä. Jonkin toisen pitäisi kertoa asia.

Minä en ole huomannut olevani vainoharhainen.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

"Se, että olet vainoharhainen, ei tarkoita etteivätkö Ne olisi silti perässäsi."

En tunnusta. Varovainen olen kumminkin uusien ihmisten ja asioiden suhteen.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Stinger
Seuraa 
Viestejä4719
Liittynyt18.2.2006

Aiemmin masennukseni ollessa pahimmillaan minulla oli sen kaltaisia ajatuksia ja kuvitelmia, jotka olen jälkeen päin pystynyt tunnistamaan selvästi vainoharhaisiksi. Opettikin tavallaan sitten tarkkailemaan omia tuntemuksiaan ja eroja sitten lähes normaalitilan ja siellä pohjamudissa olemisen välillä.

”Tietämättömyys antaa ihmiselle paljon luultavaa.”
-George Eliot

Vierailija

Kova krapula tekee ihmiselle ahdistuksen, ahdistus aiheuttaa vainoharhaisuutta. Jos ahdistus tulee vaikka potkujen uhasta, niin silloinkin on vainoharhaisuutta. Ei siis tarvita päihteitä.

Vierailija
Balthasar
Löytyy. Minulla on. Yleensä kyllä erotan mitkä ajatukseni ovat omia kuvitelmiani eivätkä tosia mutta en aina.



Mitä mieltä olet vainoharhaisuuden syistä ? Miksi joskus on, ja joskus ei ? Varmaan on muitakin syitä kuin ahdistus, mutta se on yksi josta olen täysin varma.

Vierailija

Mielikuvitus tuo tietoakin tärkeämpi kapistus... jos ollaan rehellisiä, yksikään ihminen ei saa ns. terveen papereita.
Terve ja sairas... absoluuttia kun ei ole.

Vainoharhaisia äidin oomme kaikki...
Emmehän edes erota harhaa todesta...

Ihmisen havaitseminen perustuu kykyyn erottaa kaksi asiaa toisistaan, sama kyky johtaa meidät väistämättä tilanteeseen, jossa emme erota enään yhteistä taustaa johon nämä mukamas erilliset asiat piirtyvät. Asiat ovat viimekädessä ajatuksia, mutta mitä on ajatus? Ja ennekaikkea kuka on ajattelija?

Jokainen siis kuvittelee asioita ja ilmiöitä, joita ei ole olemassa... ne luodaan... kannatta kiinnittää huomiota siihen mitä luo ja kuvittelee, ja todellakin siihen kuka tämä kaiken tekee.

Itsetuntemuksen merkitystä ei voi korostaa liikaa, toistaminen saa käydä aivopesusta, puhdistaen kuvittelijan kuvitellut aivot kuvitelluista haittaohjelmista... Mittarina itsetuntemukseen voi käyttää puun kanssa käytyä sanatonta keskustelua... ja havaintoa olen puu.

Täydellinen juhlapöytä on täysin tyhjä, sinä saat kattaa sen mielesi mukaan. Aika monet sortuvat sikailemaan taianomaisella juhlapöydällä... yltäkylläiset siat röhkivät lopulta peloissaan pöydän alla...

Ajattelumallit, joilla länsimaalaisen vertailevan kilpailuyhteiskunnan ihminen kasvatetaan suorastaan lietsovat vainoharhaisuutta... sinut opetetaan erottamaan asioita, ei yhdistämään... minä olen parempi, kauniimpi... ja toki täytyy löytyä huonompi ja rumempikin...

Leikkiminen oli joskus kivaa, keksittiin joku kiva mielikuvituksellinen leikki ja katsottiin kuka on leikissä paras... sitten joku päätti, että haluaa vain voittaa... itki kun lopulta hävisi... unohti, että se oli vain leikki... kaikilla oli tarkoitus olla hauskaa... mutta kuten sota... kukaan ei kuitenkaan voittanut sen paremmin kuin hävinnytkään... silti sodimme?

Olisi mielenkiintoista viettää muutama vuosi ? aikaa ? heimon parissa joka elää nykyhetkessä ja joka ei tunne historiaa...

Sinut leimataan väkisinkin hulluksi, jos rupeat julkisesti analysoimaan esimerkiksi uniesi symboliikkaa... Egosta on tehty jumala, jumalan mekaniikasta alias alitajunnasta on tehty puolestaan mitätön ja täysin merkityksetön osa ihmisen arkitodellisuutta... miksei alitajuntaa kutsuta ylitajunnaksi, sillä sitähän se on... suhteessa 1/99.

Viekas valikoiva, vaikenemisen taito, olen puu, johon koirasi kusee, mutten voin puhua siitä suomeksi ... sekä kyky nähdä asioita ja ilmiöitä erilaisin ajatusmallein on taito, jota kannattaa kehittää... tunne harjoituksetkin palvelevat tasapainoisempaan elämään tähtääviä, käydään fiiliksiä läpi ajattelemalla mitä erilaisimpia tilanteita... muutetaan ajatusta ja saadaan toiset fibat... lopuksi vain värähdellään päättömästi.

Koiralle puhuminenkin on joissain tapauksissa terapeuttista, parantavaa puuhaa... mutta symbolista, kielellistä ymmärrystä et koiralle pysty, kuin osin välittämään... koskee myös ihmisten välistä kommunikointia, tämä tuppaa unohtumaan... vihainen koira voi purrakkin... paremmin kuin epämääräistä ääntelyä, koira ymmärtää rapsutusta, aitoa välittämistä... ei sille tarvitse sanoa rakastan rakastan, kyllä se sen aistii teoistasi ilman ylistys puheita... se myös aistii pelon, masennuskin siihen tarttuu, miksei vainoharhaisuuskin ... Koiralle ei muuten voi opettaa mielikuvitus mikrofonin etsimistä räjähtäneistä rukkasista ja toisinpäin opeta koira etsimään kuuntelulaitteita, voi olla että saat mielenrauhan, kun piskisi makaa apaattisena nurkassa...

Ihmiset unohtavat vastuun ja vaikutuksen teoistaan, he kuvittelevat vastaavansa jumalalle, egolleen... he kuvittelevat, että toisen ihmisen kärsimys ei kosketa heitä, he kuvittelevat olevansa erillään... vaan ei kahta ilman yhtä.

Vainoharhaisuus moodi, on käyttäytymismalli, joka äkkiseltään tuntuu johtuvan, mistäpä muusta kuin erillisyyden pelosta... lisäksi siitä on aistittavissa egon palvonta, miksi helvetissä juuri sinä olisit niin tärkeä(mpi), että sinua vainottaisiin, miksei minuakin voisi joku vainota...

Tuonelan joella saat selville kuka pelkää ja ketä, pelkosi ja vainosi häviävät... vainooja oli pääsi sisällä, koppasi oli kuitenkin tyhjää täynnä... käperryt nauruun ja kuolet pois... olet vihdoinkin vapaa valitsemaan uuden kuvituksen tanssimaan tyhjällä pöydällä, puet uuden naamarin ja palaat leikkimään areenalle, leikki jatkuu uusilla säännöillä...

Tämä kaikki on kuin tasapainottelua veitsenterällä...

Yhtälailla voimme löytää sinut käpertyneenä pehmustettuun huoneeseen, kaivaen rotankoloja pehmusteisiin.

Hihittelemme partaamme kun lapsemme istuu jouluna sylissämme, mutta muistimmeko koskaan riisua todellista naamiotamme? Kysymys ei kuitenkaan edes ole muistista vaan halusta unohtaa...

Voisiko joulumielisen lapsen ilme muistuttaa meitä vanhoja naamaripäisiä pukkejakin... voisiko mielikuvitus leikissä mönkään mennyt ajatuskuvio olla osoitus halusta tuntea koko tunteiden opettavainen kirjo... mikä estää meitä tuntemasta mitä haluamme, mikä estää meitä olemasta mitä olemme...

T:Ollakko vai eikö olla... riippuu kuka katsoo...

Vierailija

Netin suhteen olen aivan helvetin vainis. Jos anonyymipalstalla (ei rekattua nikkiä) joku tuikituntemton esiintyy siten kuin olisi muka seurannut minua tuikituntematonta pitkäänkin ja tietäisi kaikki kommenttini kaikista aiheista, tulee jotenkin ällöttävän tahmea olo. Aivan kuin tervassa rämpisi. Joku jossakin tietää minusta (muka) kaiken, tai siis sen mitä mieltä olen asioista ja mistä aiheista tulee eniten jauhettua. Kai siinä tökkäisee se että alkaa tuntea itsensä ääliöksi, koska tietää että tulee jankutettua joistain aiheista ad infinitum... Ja sitten joku kauhean tietäväinen tietää ja itse tiedän että hän tietää tai on tietävinään ja sitä perkeleen sotkua ei setvi Erkkikään.

Hulluuden huipulle siirrytään kun tulee ajatuksia että tuo tietäväinen onkin joku mode joka liikkuu tuntemattomana, sillä on kaikkien IP:t plakkarissa ja se on kytännyt minua jo pitkään ja yhdistelee kaikki mahdolliset kommenttini, puhuin sitten mistä hyvänsä, ja se käyttää sitä joku kaunis tai paremminkin ruma päivä minua vastaan.

Tuollaisista tuntemuksista päässee kun ajattelee että on yksi hevon vitun hailea mitä kukakin on tietävinään, ja perkele itsehän minä olen kaikki kommenttini omatoimisesti kirjoitellut ja pitäisi kyetä myös jokaisen möläytyksensä takana seisomaan! Jos alkaa joku sanottu juttu hävettää niin se on merkki siitä ettei ole tullut harkittua tarpeeksi asiaa. Tai sitten pitää vaan sietää se ettei ole täydellinen ja toisinaan tulee puhuttua paskia sen minkä turpa ehtii suoltaa. Tai siis sormet.

Tekisi melkein sanoa tuollaisille tietäväisille että HV.

Pahoittelen kielenkäyttöä, mutta kuvaa fiiliksiä moisen keissin suhteen.

Vierailija

Kärsin ahdistuneisuudesta ja välillä vainoharhaisista ajatuksista, jotka kuitenkin tunnistan täysin järjettömiksi. Epäluuloisuus on tosin erittäin ikävää...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat