Seuraa 
Viestejä14249

Aivojen suorituskykyä voi säilyttää, kohentaa ja ylläpitää monilla tavoin. Ajattelin, että koska edellisestä ketjusta on pirusti aikaa, pistetään uusi pystyyn.

Ajatus, että aivot ovat jo "tarpeeksi tehokkaat" voidaan nähdä vallitsevana evolutionistisena ideologiana - jota voidaan kritisoida sekä sen sisältä että uusien neurotieteiden keinoin. Aivojen douppaaminen on kuitenkin verrattavissa lihasten douppaamiseen - tehokkaammat aivot ovat yllättävän usein myös terveemmät aivot. Terveet aivot ovat ennen kaikkea älykkäämmät, mutta usein myös mielialoiltaan tasaisemmat ja vähemmän hyperaktiiviset. Lyhyen aikavälin piristys voi olla pidemmällä aikavälillä tuhoisaa, kuten eksitotoksiineista tiedämme.

Esimerkiksi (benfo-)tiamiini, metyylimuotoinen B12-vitamiini (metyylikobalamiini), B6, folaattien perhe (foolihappo) ja magnesium ainakin kasvikunnan ravinnonlähteistä (mm. parsakaali/pinaatti), EPA, fosfoseriinit, asetyyli-l-karnitiini, l-karnosiini/beeta-alaniini, l-teaniini, sinkki & kupari ja kofeiini, nikotiini (ja suojaravinteina koko joukko antioksidantteja) ovat järkevillä annoksilla nootrooppisia eli aivojen suorituskykyä lisääviä, niiden mielialoja tasaavien ja hallintaa parantavien ja aivojen tehokkuutta nostavien, aivosairauksia ja mielenterveyden häiriöitä ja "energiavajetta" ehkäisevien vaikutustensa vuoksi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Nootropic

http://nootropics.com/

Myös SSRI ja SNRI-lääkkeet, kuten koko joukko aiempia mielialalääkkeitä ovat itse asiassa potentiaalisia nootrooppeja, koska ne vaikuttavat monilla aivojen osa-alueilla. SSRI-lääkkeet esimerkiksi parantavat hippokampusten toimintaa noin 20% masentuneilla ja edistää hermosolujen syntyä, mutta vaikuttavat myös terveillä. Trisyklinen masennuslääke amitriptyliini voi parantaa keskittymis- ja aloitekykyä.

Ruoka-aineista aivoille parsan ja pinaatin lisäksi supurfuudia ovat ainakin avokado, kamomilla, selleri, vihreät pippurilajit, antosyaanipitoiset marjat kuten mustikka, vadelma ja mustaherukka, EPA-rikkaat rasvaiset kalat ja yleensäkin tasaista verensokeria ylläpitävä ruokavalio, stressin välttäminen, riittävä virikkeiden määrä, ilmanlaatu, hyväunisuus, liikunta ja säännölliset elämäntavat.

Aivoille erityisen haitallisia ovat alhainen verensokeri (etenkin oireyhtymänä), hapen/unen/liikunnan puute, veren virtausta heikentävä ruokavalio ja huomattavan antikolinergiset lääkeaineet kuten monet neuroleptit (antipsykootit).

Muita välttämisen arvoisia ravintoaineita ja tekijöitä löytyy koko liuta tästä videosta jonka tuonne toisee ketjuun linkkasinkin:

http://video.google.com/videoplay?docid ... 4205235281

Lisää seuraa.

EDIT: "Tyhmentävistä" lääkkeistä (dumb-drugs):

http://www.biopsychiatry.com/dumbdrug.htm

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Sivut

Kommentit (81)

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031

Kannattaa mainita myös meditointi, jonka oletetaan vaikuttavan hyödyllisesti mm. keskittymiskykyyn. Aivojen rentouttamisvaikutus ainakin on helppo havaita säännöllisessä meditaatiossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ding Ding
Kannattaa mainita myös meditointi, jonka oletetaan vaikuttavan hyödyllisesti mm. keskittymiskykyyn. Aivojen rentouttamisvaikutus ainakin on helppo havaita säännöllisessä meditaatiossa.

Ja sen lisäksi kannattaa myös omalla käytöksellään parantaa aivojen suorituskykyä; Meditointihan on pyrkimystä kaiken aivotoiminnan lopettamiseen, kun taasen arjen käytös lisää aivojen suoristuskykyä ilman mitään ainetta.

Esimerkiksi otan huomiokyvyn; Ihminen, joka luopuu huomiolaitteista, joutuu heti huomaamaan, että hänen pitää ihan itse olla huomaavainen, jota hän voisi pärjätä arjessa.

Kaikki arjen toiminnat ovat aivoissa olevia virtapiirejä. Mielellä aktivoidut aivojen virtapiirit vaativat ihmistä koko ajan toimimaan niin, että virtapiirit vahvistuvat. Siten huomiokyky ei vahvistu, jos ihminen luottaa siihen, että muut huomauttelevat häntä... Ihmisen huomiokyky (virtapiiri) haipuu, jos hän ei sitä käytä, vaan luottaa esim pillereihin tai mekaniikkaan

Kun ihminen omalla toiminnallaan vahvistaa arjen selviytymismahdollisuuksiaan, niin silloin hänen hermostolliset virtapiirinsä tulevat herkemmiksi ja voimakkaammaksi, -- joka voitaisiin havaita aivojen välitysainetasoissa -- toisin sanoen; oikea liikkuminen muuttaa ihmisen hermoston välitysaineita, joten siksi ihmisen ei tarvitse erikseen syödä pillereitä, jotka kaiken lisäksi maksavat maltaita... --ja aiheuttavat riippuvuuden.

Huomataan siis, että jos ihminen haluaa parantaa aivojen toimintakykyä pillereillä, niin hän on jo lähtökohtaisesti menettänyt pelin, koska se ei ole viisasta luovuttaa itseään pillereistä riippuvaiseksi, joka kaiken lisäksi ei ole ilmaista.

Huomiokyvyn ja muun aivotoiminnan parantaminen ei siis vaadi mitään pilleriä, vaan ihan luonnollinen mielellinen aktiivisuus riittää.
Mielellinen liikkuminen ei taasen kiinnosta heitä, jotka vaativat itselleen parempaa asemaa ja helppoa elämää; helppoa elämää vaativat eivät pysty ymmärtämään, miten helppoa elämä on silloin, kun aivojen virtapiirit eivät ole himoriippuvaisia aineista.

Neonomide
Aivojen suorituskykyä voi säilyttää, kohentaa ja ylläpitää monilla tavoin. Ajattelin, että koska edellisestä ketjusta on pirusti aikaa, pistetään uusi pystyyn.

Ajatus, että aivot ovat jo "tarpeeksi tehokkaat" voidaan nähdä vallitsevana evolutionistisena ideologiana - jota voidaan kritisoida sekä sen sisältä että uusien neurotieteiden keinoin. Aivojen douppaaminen on kuitenkin verrattavissa lihasten douppaamiseen - tehokkaammat aivot ovat yllättävän usein myös terveemmät aivot. Terveet aivot ovat ennen kaikkea älykkäämmät, mutta usein myös mielialoiltaan tasaisemmat ja vähemmän hyperaktiiviset. Lyhyen aikavälin piristys voi olla pidemmällä aikavälillä tuhoisaa, kuten eksitotoksiineista tiedämme.

Esimerkiksi (benfo-)tiamiini, metyylimuotoinen B12-vitamiini (metyylikobalamiini), B6, folaattien perhe (foolihappo) ja magnesium ainakin kasvikunnan ravinnonlähteistä (mm. parsakaali/pinaatti), EPA, fosfoseriinit, asetyyli-l-karnitiini, l-karnosiini/beeta-alaniini, l-teaniini, sinkki & kupari ja kofeiini, nikotiini (ja suojaravinteina koko joukko antioksidantteja) ovat järkevillä annoksilla nootrooppisia eli aivojen suorituskykyä lisääviä, niiden mielialoja tasaavien ja hallintaa parantavien ja aivojen tehokkuutta nostavien, aivosairauksia ja mielenterveyden häiriöitä ja "energiavajetta" ehkäisevien vaikutustensa vuoksi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Nootropic

http://nootropics.com/

Myös SSRI ja SNRI-lääkkeet, kuten koko joukko aiempia mielialalääkkeitä ovat itse asiassa potentiaalisia nootrooppeja, koska ne vaikuttavat monilla aivojen osa-alueilla. SSRI-lääkkeet esimerkiksi parantavat hippokampusten toimintaa noin 20% masentuneilla ja edistää hermosolujen syntyä, mutta vaikuttavat myös terveillä. Trisyklinen masennuslääke amitriptyliini voi parantaa keskittymis- ja aloitekykyä.

Ruoka-aineista aivoille parsan ja pinaatin lisäksi supurfuudia ovat ainakin avokado, kamomilla, selleri, vihreät pippurilajit, antosyaanipitoiset marjat kuten mustikka, vadelma ja mustaherukka, EPA-rikkaat rasvaiset kalat ja yleensäkin tasaista verensokeria ylläpitävä ruokavalio, stressin välttäminen, riittävä virikkeiden määrä, ilmanlaatu, hyväunisuus, liikunta ja säännölliset elämäntavat.





Nootrooppi= " älylääke", kognitiivisia taitoja voimistava lääke.. Epäilen ettei masennuslääke lisää "älyä" muuta kuin sen verran, mitä toimintakyvyn palautumisella normaaliksi saavutetaan, mikäili sairaus on heikentänyt suorituskykyä.

Samat sanat sanon aivoille suotuisista ruuista ja lisäravinteista, varmaan hyödyttää syödä niitä, joilla on ravinnonpuutostiloja, mutta tuskin ne lisäävät älykkyyttä ylitse lähtötilanteen, mikä oli ennen sairautta tai puutteellista ravintoa.

Aivoille erityisen haitallisia ovat alhainen verensokeri (etenkin oireyhtymänä), hapen/unen/liikunnan puute, veren virtausta heikentävä ruokavalio ja huomattavan antikolinergiset lääkeaineet kuten monet neuroleptit (antipsykootit)

No varmasti. Minä olen ymmärtänyt että dopamiini olisi tärkeä aine oppimiskyvyn kannalta, jonka pitoisuutta jotkin neurolepteista laskee.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
tiäremiäs
Teippaa jääpalapusseja päähän. Näin pystyt pitämään aivot kokoajan kylmänä, kylmänä aivot ovat tehokkaimmat.

Viikon pirkkaniksi Pakko kuitenkin parannella sen verran että kandee panna jotain kangasta ihon ja jään väliin ettei tule paleltumia.

Mun exä söi jotain aivotoimintaa vilkastuttavaa ja oppimiskykyä parantavaa lääkettä, mut se olikin saanut tällin päähänsä nuorempana. Hitto ku en muista sen myrkyn nimee. Se kerto että monet lääkisläiset vetää niitä kuurina ennen tenttikausia jos vain saavat käsiinsä...

Hämmentää.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Juoni

Kylläpä kyllä! Tuohan se oli/on! Se söi sitä eka tupla-annosta ja sanoi että muuttui ihan sähköjänikseksi ja oli muuten ihan kuin perseelle ammuttu karhu, sille ei kärsiny paljo puhua. Mutta kun annos puolitettiin niin sopi sille. Ohimossa sillä se lommo just olikin muuten.

Mistä hokasit että just tuo?

Hämmentää.

Juoni
Seuraa 
Viestejä1461

Tuo on suosittu 'tenttilääke' monissa maissa. Mm. Usa:ssa lasketaan lisäravinteeksi. Suomessa vaatii siis ainankin vielä toistaiseksi reseptin.

Ensimmäisiä todistetusti toimivia älylääkkeitähän tuo taitaa olla.

Tiede-lehdessä oli vuosia sitten artikkeli aiheesta.

Muistan yhden kohdan, jossa kerrottiin, että (purkan) jauhaminen parantaa suoritusta koetilanteessa tehdyn tutkimuksen mukaan. Lehdessä kerrottiin, että kausaliteettia ei tiedetä, mutta tulos kyllä; aivojen parempi toiminta.

Aivot toimivat parhaiten, mitä vähemmän aivosoluja tuhoutuu, eli mitä vähemmän on happiradikaaleja. Flavonoidit estävät radikaalien vaikutusta.

Elintarvikkeita, ns. superhedelmiä, ovat esim. mustikka, mango, karpalo, viinirypäle, goji-marjat.. sisältävät runsaasti flavonoideja. (lähde ja lisätieto: http://en.wikipedia.org/wiki/Superfruit)

Vihreässä teessä on theaniinia, joka lisää serotoniini-, dopamiini- ja GABA-arvoja. Nämä kaikki ovat merkittäviä älyllisissä toiminnoissa. (Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Theanine)

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Mielipelaaja
Elintarvikkeita, ns. superhedelmiä, ovat esim. mustikka, mango, karpalo, viinirypäle, goji-marjat.. sisältävät runsaasti flavonoideja. (lähde ja lisätieto: http://en.wikipedia.org/wiki/Superfruit)

Pitää muistaa, että hedelmien antioksidanteista merkittävä osa on kuoressa, kuten mangolla. Mangon kuorta en ole koskaan syönyt, enkä tiedä olisiko se terveellistäkään, hyvää se ainakaan ei voi olla. Suoraan puusta poimittuna ja syötynä hedelmät ovat terveellisempiä kuin täältä kaupasta saadut. Ulkomaan tuontihedelmien terveysvaikutukset marjoihin nähden ovatkin siksi usein liioiteltuja.

mensaani
Ding Ding
Kannattaa mainita myös meditointi, jonka oletetaan vaikuttavan hyödyllisesti mm. keskittymiskykyyn. Aivojen rentouttamisvaikutus ainakin on helppo havaita säännöllisessä meditaatiossa.

Ja sen lisäksi kannattaa myös omalla käytöksellään parantaa aivojen suorituskykyä; Meditointihan on pyrkimystä kaiken aivotoiminnan lopettamiseen, kun taasen arjen käytös lisää aivojen suoristuskykyä ilman mitään ainetta.



Meditoinnin olettaisin kuitenkin olevan lähinnä mielen tyyntymistä, ajatuksen rauhoittumista.
Aivojen suorituskykyä se voi pikemmin tehostaa, kun turhat ajatukset tiedostetaan, ja hylätään.

mensaani
Kaikki arjen toiminnat ovat aivoissa olevia virtapiirejä. Mielellä aktivoidut aivojen virtapiirit vaativat ihmistä koko ajan toimimaan niin, että virtapiirit vahvistuvat. Siten huomiokyky ei vahvistu, jos ihminen luottaa siihen, että muut huomauttelevat häntä... Ihmisen huomiokyky (virtapiiri) haipuu, jos hän ei sitä käytä, vaan luottaa esim pillereihin tai mekaniikkaan.



Näin tietenkin voi ajatella, mutta ei se tarkoita sitä, että aivotoiminta hyytyy totaalisesti, jos on välinpitämätön tiettyjä juttuja kohtaan. Entiset hermoyhteydet vahvistuvat rutiineista eli niiden käytöstä, mutta uusia yhteyksiä hermosolujen välille syntyy silloin, kun ajatellaan jotain ongelmaa ja jonka tuloksena syntyy luovia ratkaisuja.

Esimerkiksi henkilö voi tehdä yksinkertaista ja mekaanista työtä, mutta miettii samalla vaativampia ongelmia. Tiettyjä rutiineja on joskus hyödytöntä kehittää, koska ne eivät voi synnyttää mitään uutta ja mielenkiintoista. Ruoanlaitto on lähinnä ainoa mieleentuleva asia, jossa arkiseen kokkaukseen on joskus hyvä keskittyä syvemmin, jolloin saa ehkä synnytettyä uusia makuelämyksiä spontaanien kokeilujen johdosta. Samaa ei voi sanoa esim. hampaiden pesusta. Siitä jos onnistutte repimään jotain uutta ja hyödyllistä irti, niin kertokaa minullekin. Eli tietoisuus voidaan silloin tällöin kohdistaa johonkin toimintaan, jos halutaan päästä irti sovinnaisuuksista, jotta saataisiin uusia kokemuksia ja jos muutos koetaan itselle tervetulleeksi.

Huomataan siis, että jos ihminen haluaa parantaa aivojen toimintakykyä pillereillä, niin hän on jo lähtökohtaisesti menettänyt pelin, koska se ei ole viisasta luovuttaa itseään pillereistä riippuvaiseksi, joka kaiken lisäksi ei ole ilmaista.



Mitä tiedän mielialalääkkeistä, niin ainakin omat määrättiin minulle sen takia, että olisin ollut alttiimpi muuttamaan tiedostamani epäterveellisiksi muodostuneet elämäntavat - mm. valvominen ja sen kylkäisenä muutamia pakkoneuroottisia tapoja, jotka söivät energiaa jaksamiselta. Itse olin vailla rauhoittavia, koska koin unen laadun ja nukahtamisen vaikeuden olevan ensisijaiset syyt ongelmiini. Mutta koska kuvailin neurologille asiat juurta jaksaen, hän päätyi siihen, että psyykelääke saattaisi olla parempi vaihtoehto. Tiesin kyllä itsekin, että masennuksen palaessa palaa muutama muukin oire, niin kuin tuo valvominen. Onneksi en kuitenkaan koskenut noihin ja tyydyin vain lisäämään - jo aiemminkin ongelmien lähteeksi epäilemäni asia - d-vitamiinin päivittäisannosta talvikuukausina. Tällä hetkellä olen likimain yhtä pirteä kuin kesällä, johtuen reilusta d-vitamiini annoksesta. Unen laatu on parantunut samanlaiseksi kuin kesäisin, jolloin uni antaa enemmän energiaa jaksamaan päivän loppuun asti. Nykyään aamulla todella huomaa, mikä on ero syvän unen ja kevyen unen välillä.

Muutos olisi voinut ehkä tulla noiden mielialalääkkeidenkin kautta, mutta ne taas muuttavat persoonallisuutta. Koin kuitenkin niin, että tuo masennuksen yhteys vuodenaikoihin oli niin selkeä, että en halunnut ota mielialalääkettä, jota en kokenut sellaisenaan täsmälääkkeeksi, jota olin hakemassa.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249
Shriek
Mitä tiedän mielialalääkkeistä, niin ainakin omat määrättiin minulle sen takia, että olisin ollut alttiimpi muuttamaan tiedostamani epäterveellisiksi muodostuneet elämäntavat - mm. valvominen ja sen kylkäisenä muutamia pakkoneuroottisia tapoja, jotka söivät energiaa jaksamiselta. Itse olin vailla rauhoittavia, koska koin unen laadun ja nukahtamisen pelon olevan ensisijaiset syyt. Mutta koska kuvailin neurologille asiat juurta jaksaen, hän päätyi siihen, että psyykelääke saattaisi olla parempi vaihtoehto. Tiesin kyllä itsekin, että masennuksen palaessa palaa muutama muukin oire. Onneksi en kuitenkaan koskenut noihin ja tyydyin vain lisäämään - jo aiemminkin ongelmien lähteeksi epäilemäni asia - d-vitamiinin päivittäisannosta talvikuukausina.

Kai olet tietoinen, että monet serotonergiset lääkkeet omaavat myös nootrooppisia vaikutuksia? Ne aktivoivat esimerkiksi hippokampusta ja vastaavia aivoalueita kuten EPA-rasvahappo aineenvaihduntatuotteineen.

Shriek
Tällä hetkellä olen likimain yhtä pirteä kuin kesällä, johtuen reilusta d-vitamiini annoksesta. Muutos olisi voinut ehkä tulla noiden mielialalääkkeidenkin kautta, mutta ne taas muuttavat persoonallisuutta. Koin kuitenkin niin, että tuo masennuksen yhteys vuodenaikoihin oli niin selkeä, että en halunnut ota lääkettä, jota en kokenut sellaiseksi täsmälääkkeeksi, jota olin hakemassa.

Itse olen myös piristynyt, enkä keksi valon määrän marginaalisen lisääntymisen ohella mitään muuta selkeää syytä kuin D-vitamiiniannoksen rajun lisäämisen joulukuun alkupuolelta lähtien. Sitä ennen unettomuuden myötä lisääntynyt alakulo oli aika ennenkuulumatonta - olen tottunut olemaan jo vuosia talvisinkin melkoinen sähköhiiri: aina iloinen, innostunut ja luova. Omega kolmosten saanti oli myös parasta aikoihin. Sitten tajusin, että D-vitamiinin saanti ei välttämättä ollut tarpeeksi hyvää. En kyllä ole D-vitamiinista aiemmin juuri ollut kiinnostunutkaan.

Omega 6 -rasvahapot (erityisesti LA) muuten voivat vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan negatiivisesti:

http://wholehealthsource.blogspot.com/s ... el/thyroid

Aloin muuten käyttämään syksyllä kasviöljyä salaatinkastikkeena ja samoihin aikoihin unettomuus alkoi lisääntyä. En väitä toki mitään.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249
Mielipelaaja
Tiede-lehdessä oli vuosia sitten artikkeli aiheesta.

Muistan yhden kohdan, jossa kerrottiin, että (purkan) jauhaminen parantaa suoritusta koetilanteessa tehdyn tutkimuksen mukaan. Lehdessä kerrottiin, että kausaliteettia ei tiedetä, mutta tulos kyllä; aivojen parempi toiminta.


Joo ykkösteoria tuolle taisi olla että leukalihasten liike ja ehkä syljen eritys lisää pään alueen, myös aivojen, verenkiertoa?

Mielipelaaja
Aivot toimivat parhaiten, mitä vähemmän aivosoluja tuhoutuu, eli mitä vähemmän on happiradikaaleja. Flavonoidit estävät radikaalien vaikutusta.

Elintarvikkeita, ns. superhedelmiä, ovat esim. mustikka, mango, karpalo, viinirypäle, goji-marjat.. sisältävät runsaasti flavonoideja. (lähde ja lisätieto: http://en.wikipedia.org/wiki/Superfruit)


Myös marjojen antosyaanit estänevät radkaalien vaikutusta vähintään yhtä tehokkaasti?

Mielipelaaja
Vihreässä teessä on theaniinia, joka lisää serotoniini-, dopamiini- ja GABA-arvoja. Nämä kaikki ovat merkittäviä älyllisissä toiminnoissa. (Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Theanine)

L-teaniini näyttäisi parantavan ihmisillä(kin) keskittymiskykyä ja rentouttavan, ilman "tokkuroitumista" - se vaikuttaa aivojen alfa-aaltojen ilmenemiseen esimerkiksi vaikuttamalla serotoniinin ja dopamiinin. GABA:n (gamma-aminovoihapon) toiminnan muutokset voi liittyä pikemminkin N-metyyli-D-aspartaattireseptorien (NMDA) toimintaan. (ks. alla)

Japanilaiset ovat tutkineet vuosikaudet teaniinia ja sillä tosiaan voi olla jo kauan tiedossa olleen rentoutuksen ohessa nootrooppisia vaikutuksia. Se on myös kofeiinin antagonisti (vastavaikuttaja):

[list:36zaf5zx]Using electroencephalography, it has also been determined that theanine antagonizes the effect of caffeine. If about eight times as much theanine than caffeine is given (on a per milligram basis), the effect of caffeine is completely blunted [2, 10]. It has been suggested that theanine is responsible for the relaxing effect of tea despite the caffeine content.

Animal studies have also explored the possible mechanism by which theanine leads to these effects. Theanine reliably causes a significant increase in CNS dopamine (DA) levels, especially in the striatum, hypothalamus, and hippocampus [2, 9, 11-12]. The effect theanine has on levels of other neurotransmitters is less well-established. It has been reported to both increase and decrease central serotonin levels [11-12]. One study indicated that it may decrease central norepinephrine [3]. Finally, a study in the early 70's reported that theanine may have an effect on the formation of gamma-aminobutyric acid (GABA) [13]. The direct mechanism for these changes is not clear, although it may be related to an effect at N-methyl-D-aspartate (NMDA) receptors [14]. 1

Theanine may have both mood-enhancing and nootropic properties. In human studies, oral administration of theanine has been reported to dose-dependently increase the production of alpha waves in the occipital and parietal regions of the brain [6-8]. According to one article, this signifies a state of being awake, alert, and relaxed at the same time. This effect occurs within 30-40 minutes of oral administration of 50-200 mg. It should be noted that the study population in this research consisted only of females 18-22 years of age, and this effect has not yet been confirmed in other human populations [8].

Based on the results of the clinical studies, L-theanine is most effective in the range of 50-200 mg, with the effect being felt within 30 minutes and lasting for 8-10 hours. Individuals with high stress levels may increase their dosage of L-theanine to at least 100 mg, with no more than 600 mg being taken in a six hour period. FDA recommends a maximum dose of 1200 mg daily, although the reason for this limit is not clear, due to its demonstrated safety. There are no known adverse reactions to L-theanine and no drug interactions have been reported. L-theanine is not affected by food and may be taken anytime, as needed. Because it has a mild taste, capsules may be opened and dissolved in water. 2[/list:u:36zaf5zx]

Teaniini myös saattaa alentaa verenpainetta, veren rasva-arvoja ja näyttäisi toimivan eräiden sytostaattien (syöpälääkkeiden) kanssa yhteistyössä jopa tuplaten niiden tehon. Japanissa l-teaniinia lisätään kymmeniin elintarvikkeisiin pääasiassa mainostaen sen stressiä vähentäviä vaikutuksia. Ilman tietenkin vihreän teen kofeiinia, joka on l-teaniinin vastavaikuttaja. Vihreässä teessä l-teaniinia on vain korkeintaan parisen prosenttia.

Aiheesta Suomeksi kolmen alan tohtorilta:

"Moni on pystynyt vaihtamaan rauhoittavat lääkkeensä Antistressiin (l-teaniinivalmiste), jolla ei ole minkäänlaisia sivuvaikutuksia."

http://www.terveyshymy.fi/artikkelit/te ... ahdistusta

Kyse on myös äärimmäisen turvallisesta aineesta - myrkyllisuyy on samaa luokkaa kuin tunnetuimmalla nootroopilla, pirasetaamilla, ja kaikkien näiden turvallisuus on VEDEN luokkaa:

[list:36zaf5zx]No toxic effects of theanine have been reported, and green tea has a long history of safe use [1, 8]. Toxicology studies have failed to find any side effects or toxic effects associated with theanine, even in large amounts. In Japan, it underwent the 28 Day Subacute Toxicity Study, the 78 Week Evaluation of Toxicity and Carcinogenicity, the Acute Toxicity/LD50 Determination, and the Ames Salmonella Mutagenicity tests, and was subsequently approved for unlimited use as a food additive except in infant foods [13]. The LD50 is 5 g/kg [8]. (mt.)[/list:u:36zaf5zx]

Itselläni on l-teaniinia "bulkkitavarana" 20 gramman minipurkeissa - kaksi tuollaista maksoi tosiaan 20 dollaria ja riittää iäisyyden. Neljännesosa teelusikallista on jo noin 600 mg, jo kolmasosa siitä antaa tyypillisesti tutkimusten mukaan toivotun efektin - toimii myös minulla ([size=85:36zaf5zx]muistinko jo sanoa, ettei tuo LOPU MILLÄÄN ja ei maksa yhtään mitään verrattuna törkeästi ylihinnoiteltuihin luontaisnappeihin?[/size:36zaf5zx]):

http://www.bulknutrition.com/?products_id=1328

L-teaniini ei "potki", vaan pikemminkin silittää.
Itselläni parantanut lähinnä keskittymiskykyä - jos se nyt tästä enää voisi paljoa parantua. Pikku ahdistusten tappaja eli "daddy's little helper" numero yksi - sen verran mitä olen mitään rauhoittavia tarvinnut. Kamomillateen kanssa hyvä erinomainen ja skamaisen halpa kombo - kamomilla sisältää luteolia, joka on erinomainen, etenkin aivoissa sijaitsevaa tulehdusta vaimentava flavonoidi:

http://www.pnas.org/content/105/21/7534 ... view=short

Ravintoon uskovat voivat toki jatkaa myös runsaasti aminohappo tryptofaania sisältävien ruokien syömistä - mikä auttaa serotoniinintuotantoa ja melatoniinin muodostumista, eli käytännössä vaikuttaa rakentavasti mielialan ja univalverytmin säätelyyn:

http://www.whfoods.com/genpage.php?tnam ... t&dbid=103

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Kai olet tietoinen, että monet serotonergiset lääkkeet omaavat myös nootrooppisia vaikutuksia? Ne aktivoivat esimerkiksi hippokampusta ja vastaavia aivoalueita kuten EPA-rasvahappo aineenvaihduntatuotteineen.



En aiemmin. Vasta nyt kun sinä olet siitä tässä ketjussa - ehkä jossain muussakin - ehtinyt kertoa. Tietysti tuo nootrooppinen vaikutus voi olla mahdollista ja yksi syy sille, miksi ne voivat auttaa masennuksen voittamisessa, on ongelmanratkaisukykyjen paraneminen. Jos ne siis vaikuttavat aivojen toimintaa piristävästi, yksilö voi keksiä uusia henkistä hyvinvointia auttavia toiminnanmuotoja, masentavien toiminnanmuotojen sijasta. Kyllähän kannabiskin voi auttaa masennuksen lievittämisessä.

Cannabis has been known for its anti-depressant and pain-relief effects for many years, but the addictive nature and general health concerns of cannabis use make this drug far from ideal as a medical treatment. The active ingredient in cannabis--THC (Tetrahydrocannabinol)--stimulates cannabinoid receptors.

http://www.eurekalert.org/pub_releases/2005-12/mu-nad121305.php

Taiteelliset ihmiset käyttävät sitä usein stimuloidakseen luovuutta, vaikka kyseessä voi olla pelkkä elämäntapaviehätys ja itsesuggestio, niin silti jokseenkin uskon heitä. Nuo mielialalääkkeet voivat olla kannabiksen kanssa vaikutusvoimakkuudeltaan samassa sarjassa. Eli aine stimuloi luoviin ratkaisuihin ennen niin ylitsepääsemättömien ongelmien kohdalla.

Jopa vaikutuksiltaan vahvemman LSD:n on ajateltu aikanaan omaavan terapeuttista potentiaalia, mikäli 'trippailu' tehdään oikeissa olosuhteissa. Tosin jokin aika sitten oli lehdessä juttua, että LSD:tä tai psilosybiiniä sisältävät sienet, tekisivät taas tuloaan vakavemmin otettavina hoitokeinoina.

November 25, 2008. Swiss LSD/End-of-Life Anxiety Study Annual Report Completed: Dr. Peter Gasser, the Principal Investigator (PI) for the MAPS-sponsored LSD/end-of-life anxiety study, issued the first Annual Report discussing the progress we've made in this last year. Were making gradual progress in what will become the first study of the therapeutic use of LSD in almost 40 years.

http://www.maps.org/research/cluster/psilo-lsd/

Tosin jos tarkastelee tuota pelkkää toimintaa ja hyvinvointia, niin silloin ei usein kiinnitetä huomiota moraalisiin kysymyksiin, mitkä ovat aina osa lääketiedettä. Eli jos tuota omaa ratkaisua mielialalääkkeiden kohdalla mietin, niin koin d-vitamiinin moraalisesti oikeaksi valinnaksi. Lääkärin suosituksiin(mielialalääkkeet) - jonka vaikutuksia ei edes itse lääketiede tunne vielä tarpeeksi hyvin - oli vaikea uskoa, sillä lääkäri itsekin antoi minulle selkeän käsityksen, että niistä ei välttämättä olisi hyötyä kohdallani, vaan niitä tulisi kokeilla, jos joskus on liian vaikeaa olla.

Omasta ensisijaisesta - rauhoittavat - lääkevaatimuksesta, missä näkyi ehkä oma tietämättömyys lääketieteestä, heijastui myös lievä väärinkäyttömeininki. Toki minä olisin kovasti halunnut kokeilla jotain morfiininkaltaisten aineiden johdannaisia, onhan se nyt hienoa vetää yhden maailman vanhimman huumeen 'serkkua' , mutta niissä on vielä sekin puoli, että noihin aineisiin kehittyy toleranssi. Joten sen jälkeen tie toisiin aineisiin olisi ollut todennäköisempi. Eli jonkinajan kuluttua olisin voinut olla maukumassa lääkäriltä uutta lääkettä, koska unohdin, että aineeseen kehittyy sietokyky. Nykyään tämä d-vitsku toivonmukaan riittää pitämään minut läpi vuoden sopivassa tasapainossa.

Omasta mielestäni aivojen tietoinen kohotus voi toisaalta edistää terveyttä, mutta toisaalta olla turhaa näpertelyä ja egotusta. Itse ainakin koen aivoille hyviksi mainitut säännölliset elämänrytmit kahlitseviksi ja elämisen estäviksi. Elämänhallinta ei muutenkaan ole niin hirveän fiksua.

Ja meditaatio on hyödyllistä. Auttaa oman mielen kanssa toimimista ja psyyken hoitoa. Ensin saattaa pintaan tosin nousta ärtymystä ja negatiivisia tunteita, mutta ne tulevatkin pintaan poistuakseen. Meditaatiosta saattaa tosin tulla hieman päihteen kaltainen, jos sitä harjoittaa varomattomasti, vastaan tulee "valkoinen seinä" -ongelma ja meditaatio alkaa vaatia maailmasta eristäytymistä onnistuakseen.

Vierailija

Aivojen toimintakyvyn lisääminen tai säilyminen ovat uskoakseni paljon kiinni ihmisen persoonasta, jos pitää ja haluaa oppia uusia asioita, on perusluonteeltaan positiivinen ja innostunut, niin positiivista aivokuormaa syntyy itsestään. Tämä tietenkin olettaen, että saa olla muuten terve. Pieni kilpailuvietti ei liene pahaksi suhteessa haasteisiin.

Mitä mieltä asiantuntijat ovat mahdollisuudesta, että myös viruksilla on vaikutusta ihmisen henkiseen kapasiteettiin. Kuinka moni erilainen virustyyppi vaikuttaa joka päivä enemmän tai vähemmän lepo- tai toimintatilassa kehoissamme? Käsittääkseni viruksia löytyy kaikkialta kehostamme, mm. keskushermostosta. Aktiivisille bakteereille tämä ei ole käsittääkseni mahdollista. Esimerkiksi vyöruusun aiheuttava virus elää keskushermostossa koko ihmisen iän. Elimistö pitää ne normaalisti kurissa, kuinka kurissa ne ovat riippuu tilanteesta. Seuraavaksi voi luettella prionit, tunnetaanko niistä muita kuin vaikutuksiltaan todella vaaralliset.

Vierailija
Antikonkari

Ja meditaatio on hyödyllistä. Auttaa oman mielen kanssa toimimista ja psyyken hoitoa. Ensin saattaa pintaan tosin nousta ärtymystä ja negatiivisia tunteita, mutta ne tulevatkin pintaan poistuakseen. Meditaatiosta saattaa tosin tulla hieman päihteen kaltainen, jos sitä harjoittaa varomattomasti, vastaan tulee "valkoinen seinä" -ongelma ja meditaatio alkaa vaatia maailmasta eristäytymistä onnistuakseen.




Puhut totta, harrastin itse meditaaiota pari vuosikymmentö sitten. Meditaatio on jonkinverran hämmentävä kokemus. Sillä on vaikutuksia psyykkeeseen, esimerkiksi uneni parani meditaation seurauksena ja muistin kaikki unet aamulla pikkutarkasti. Meditoinnin lopettamisen jälkeen tämä vaikutus kesti peräti pari vuotta, jonka jälkeen unien muistaminen on ollut sattumanvaraista kuten ennen maditaatiokautta. Sain niin vahvan otteen alitajunnastani, että tunsin silloin jopa voivani hallita uniani. Kuulostaa vaaralliselta, voiko tietoisuus olla liian vahva alitajuntaan nähden "Valkoinen seinä" sai minut väehntämään meditointia ja lopulta se itsestään unohtui.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat