Aivot ylikuntoon

Seuraa 
Viestejä14026
Liittynyt23.6.2005

Aivojen suorituskykyä voi säilyttää, kohentaa ja ylläpitää monilla tavoin. Ajattelin, että koska edellisestä ketjusta on pirusti aikaa, pistetään uusi pystyyn.

Ajatus, että aivot ovat jo "tarpeeksi tehokkaat" voidaan nähdä vallitsevana evolutionistisena ideologiana - jota voidaan kritisoida sekä sen sisältä että uusien neurotieteiden keinoin. Aivojen douppaaminen on kuitenkin verrattavissa lihasten douppaamiseen - tehokkaammat aivot ovat yllättävän usein myös terveemmät aivot. Terveet aivot ovat ennen kaikkea älykkäämmät, mutta usein myös mielialoiltaan tasaisemmat ja vähemmän hyperaktiiviset. Lyhyen aikavälin piristys voi olla pidemmällä aikavälillä tuhoisaa, kuten eksitotoksiineista tiedämme.

Esimerkiksi (benfo-)tiamiini, metyylimuotoinen B12-vitamiini (metyylikobalamiini), B6, folaattien perhe (foolihappo) ja magnesium ainakin kasvikunnan ravinnonlähteistä (mm. parsakaali/pinaatti), EPA, fosfoseriinit, asetyyli-l-karnitiini, l-karnosiini/beeta-alaniini, l-teaniini, sinkki & kupari ja kofeiini, nikotiini (ja suojaravinteina koko joukko antioksidantteja) ovat järkevillä annoksilla nootrooppisia eli aivojen suorituskykyä lisääviä, niiden mielialoja tasaavien ja hallintaa parantavien ja aivojen tehokkuutta nostavien, aivosairauksia ja mielenterveyden häiriöitä ja "energiavajetta" ehkäisevien vaikutustensa vuoksi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Nootropic

http://nootropics.com/

Myös SSRI ja SNRI-lääkkeet, kuten koko joukko aiempia mielialalääkkeitä ovat itse asiassa potentiaalisia nootrooppeja, koska ne vaikuttavat monilla aivojen osa-alueilla. SSRI-lääkkeet esimerkiksi parantavat hippokampusten toimintaa noin 20% masentuneilla ja edistää hermosolujen syntyä, mutta vaikuttavat myös terveillä. Trisyklinen masennuslääke amitriptyliini voi parantaa keskittymis- ja aloitekykyä.

Ruoka-aineista aivoille parsan ja pinaatin lisäksi supurfuudia ovat ainakin avokado, kamomilla, selleri, vihreät pippurilajit, antosyaanipitoiset marjat kuten mustikka, vadelma ja mustaherukka, EPA-rikkaat rasvaiset kalat ja yleensäkin tasaista verensokeria ylläpitävä ruokavalio, stressin välttäminen, riittävä virikkeiden määrä, ilmanlaatu, hyväunisuus, liikunta ja säännölliset elämäntavat.

Aivoille erityisen haitallisia ovat alhainen verensokeri (etenkin oireyhtymänä), hapen/unen/liikunnan puute, veren virtausta heikentävä ruokavalio ja huomattavan antikolinergiset lääkeaineet kuten monet neuroleptit (antipsykootit).

Muita välttämisen arvoisia ravintoaineita ja tekijöitä löytyy koko liuta tästä videosta jonka tuonne toisee ketjuun linkkasinkin:

http://video.google.com/videoplay?docid ... 4205235281

Lisää seuraa.

EDIT: "Tyhmentävistä" lääkkeistä (dumb-drugs):

http://www.biopsychiatry.com/dumbdrug.htm

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Sivut

Kommentit (81)

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Kannattaa mainita myös meditointi, jonka oletetaan vaikuttavan hyödyllisesti mm. keskittymiskykyyn. Aivojen rentouttamisvaikutus ainakin on helppo havaita säännöllisessä meditaatiossa.

Vierailija

Minä varmaan meditoin suurimman osan valveillaoloajasta kun päässä ei kierrä yksikään ajatus. Se näkyy varmaan viesteistä

Vierailija
Ding Ding
Kannattaa mainita myös meditointi, jonka oletetaan vaikuttavan hyödyllisesti mm. keskittymiskykyyn. Aivojen rentouttamisvaikutus ainakin on helppo havaita säännöllisessä meditaatiossa.

Ja sen lisäksi kannattaa myös omalla käytöksellään parantaa aivojen suorituskykyä; Meditointihan on pyrkimystä kaiken aivotoiminnan lopettamiseen, kun taasen arjen käytös lisää aivojen suoristuskykyä ilman mitään ainetta.

Esimerkiksi otan huomiokyvyn; Ihminen, joka luopuu huomiolaitteista, joutuu heti huomaamaan, että hänen pitää ihan itse olla huomaavainen, jota hän voisi pärjätä arjessa.

Kaikki arjen toiminnat ovat aivoissa olevia virtapiirejä. Mielellä aktivoidut aivojen virtapiirit vaativat ihmistä koko ajan toimimaan niin, että virtapiirit vahvistuvat. Siten huomiokyky ei vahvistu, jos ihminen luottaa siihen, että muut huomauttelevat häntä... Ihmisen huomiokyky (virtapiiri) haipuu, jos hän ei sitä käytä, vaan luottaa esim pillereihin tai mekaniikkaan

Kun ihminen omalla toiminnallaan vahvistaa arjen selviytymismahdollisuuksiaan, niin silloin hänen hermostolliset virtapiirinsä tulevat herkemmiksi ja voimakkaammaksi, -- joka voitaisiin havaita aivojen välitysainetasoissa -- toisin sanoen; oikea liikkuminen muuttaa ihmisen hermoston välitysaineita, joten siksi ihmisen ei tarvitse erikseen syödä pillereitä, jotka kaiken lisäksi maksavat maltaita... --ja aiheuttavat riippuvuuden.

Huomataan siis, että jos ihminen haluaa parantaa aivojen toimintakykyä pillereillä, niin hän on jo lähtökohtaisesti menettänyt pelin, koska se ei ole viisasta luovuttaa itseään pillereistä riippuvaiseksi, joka kaiken lisäksi ei ole ilmaista.

Huomiokyvyn ja muun aivotoiminnan parantaminen ei siis vaadi mitään pilleriä, vaan ihan luonnollinen mielellinen aktiivisuus riittää.
Mielellinen liikkuminen ei taasen kiinnosta heitä, jotka vaativat itselleen parempaa asemaa ja helppoa elämää; helppoa elämää vaativat eivät pysty ymmärtämään, miten helppoa elämä on silloin, kun aivojen virtapiirit eivät ole himoriippuvaisia aineista.

Vierailija
Neonomide
Aivojen suorituskykyä voi säilyttää, kohentaa ja ylläpitää monilla tavoin. Ajattelin, että koska edellisestä ketjusta on pirusti aikaa, pistetään uusi pystyyn.

Ajatus, että aivot ovat jo "tarpeeksi tehokkaat" voidaan nähdä vallitsevana evolutionistisena ideologiana - jota voidaan kritisoida sekä sen sisältä että uusien neurotieteiden keinoin. Aivojen douppaaminen on kuitenkin verrattavissa lihasten douppaamiseen - tehokkaammat aivot ovat yllättävän usein myös terveemmät aivot. Terveet aivot ovat ennen kaikkea älykkäämmät, mutta usein myös mielialoiltaan tasaisemmat ja vähemmän hyperaktiiviset. Lyhyen aikavälin piristys voi olla pidemmällä aikavälillä tuhoisaa, kuten eksitotoksiineista tiedämme.

Esimerkiksi (benfo-)tiamiini, metyylimuotoinen B12-vitamiini (metyylikobalamiini), B6, folaattien perhe (foolihappo) ja magnesium ainakin kasvikunnan ravinnonlähteistä (mm. parsakaali/pinaatti), EPA, fosfoseriinit, asetyyli-l-karnitiini, l-karnosiini/beeta-alaniini, l-teaniini, sinkki & kupari ja kofeiini, nikotiini (ja suojaravinteina koko joukko antioksidantteja) ovat järkevillä annoksilla nootrooppisia eli aivojen suorituskykyä lisääviä, niiden mielialoja tasaavien ja hallintaa parantavien ja aivojen tehokkuutta nostavien, aivosairauksia ja mielenterveyden häiriöitä ja "energiavajetta" ehkäisevien vaikutustensa vuoksi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Nootropic

http://nootropics.com/

Myös SSRI ja SNRI-lääkkeet, kuten koko joukko aiempia mielialalääkkeitä ovat itse asiassa potentiaalisia nootrooppeja, koska ne vaikuttavat monilla aivojen osa-alueilla. SSRI-lääkkeet esimerkiksi parantavat hippokampusten toimintaa noin 20% masentuneilla ja edistää hermosolujen syntyä, mutta vaikuttavat myös terveillä. Trisyklinen masennuslääke amitriptyliini voi parantaa keskittymis- ja aloitekykyä.

Ruoka-aineista aivoille parsan ja pinaatin lisäksi supurfuudia ovat ainakin avokado, kamomilla, selleri, vihreät pippurilajit, antosyaanipitoiset marjat kuten mustikka, vadelma ja mustaherukka, EPA-rikkaat rasvaiset kalat ja yleensäkin tasaista verensokeria ylläpitävä ruokavalio, stressin välttäminen, riittävä virikkeiden määrä, ilmanlaatu, hyväunisuus, liikunta ja säännölliset elämäntavat.





Nootrooppi= " älylääke", kognitiivisia taitoja voimistava lääke.. Epäilen ettei masennuslääke lisää "älyä" muuta kuin sen verran, mitä toimintakyvyn palautumisella normaaliksi saavutetaan, mikäili sairaus on heikentänyt suorituskykyä.

Samat sanat sanon aivoille suotuisista ruuista ja lisäravinteista, varmaan hyödyttää syödä niitä, joilla on ravinnonpuutostiloja, mutta tuskin ne lisäävät älykkyyttä ylitse lähtötilanteen, mikä oli ennen sairautta tai puutteellista ravintoa.

Aivoille erityisen haitallisia ovat alhainen verensokeri (etenkin oireyhtymänä), hapen/unen/liikunnan puute, veren virtausta heikentävä ruokavalio ja huomattavan antikolinergiset lääkeaineet kuten monet neuroleptit (antipsykootit)

No varmasti. Minä olen ymmärtänyt että dopamiini olisi tärkeä aine oppimiskyvyn kannalta, jonka pitoisuutta jotkin neurolepteista laskee.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
tiäremiäs
Teippaa jääpalapusseja päähän. Näin pystyt pitämään aivot kokoajan kylmänä, kylmänä aivot ovat tehokkaimmat.

Viikon pirkkaniksi Pakko kuitenkin parannella sen verran että kandee panna jotain kangasta ihon ja jään väliin ettei tule paleltumia.

Mun exä söi jotain aivotoimintaa vilkastuttavaa ja oppimiskykyä parantavaa lääkettä, mut se olikin saanut tällin päähänsä nuorempana. Hitto ku en muista sen myrkyn nimee. Se kerto että monet lääkisläiset vetää niitä kuurina ennen tenttikausia jos vain saavat käsiinsä...

Hämmentää.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Juoni

Kylläpä kyllä! Tuohan se oli/on! Se söi sitä eka tupla-annosta ja sanoi että muuttui ihan sähköjänikseksi ja oli muuten ihan kuin perseelle ammuttu karhu, sille ei kärsiny paljo puhua. Mutta kun annos puolitettiin niin sopi sille. Ohimossa sillä se lommo just olikin muuten.

Mistä hokasit että just tuo?

Hämmentää.

Juoni
Seuraa 
Viestejä1461
Liittynyt20.10.2005

Tuo on suosittu 'tenttilääke' monissa maissa. Mm. Usa:ssa lasketaan lisäravinteeksi. Suomessa vaatii siis ainankin vielä toistaiseksi reseptin.

Ensimmäisiä todistetusti toimivia älylääkkeitähän tuo taitaa olla.

Vierailija

Tiede-lehdessä oli vuosia sitten artikkeli aiheesta.

Muistan yhden kohdan, jossa kerrottiin, että (purkan) jauhaminen parantaa suoritusta koetilanteessa tehdyn tutkimuksen mukaan. Lehdessä kerrottiin, että kausaliteettia ei tiedetä, mutta tulos kyllä; aivojen parempi toiminta.

Aivot toimivat parhaiten, mitä vähemmän aivosoluja tuhoutuu, eli mitä vähemmän on happiradikaaleja. Flavonoidit estävät radikaalien vaikutusta.

Elintarvikkeita, ns. superhedelmiä, ovat esim. mustikka, mango, karpalo, viinirypäle, goji-marjat.. sisältävät runsaasti flavonoideja. (lähde ja lisätieto: http://en.wikipedia.org/wiki/Superfruit)

Vihreässä teessä on theaniinia, joka lisää serotoniini-, dopamiini- ja GABA-arvoja. Nämä kaikki ovat merkittäviä älyllisissä toiminnoissa. (Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Theanine)

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Mielipelaaja
Elintarvikkeita, ns. superhedelmiä, ovat esim. mustikka, mango, karpalo, viinirypäle, goji-marjat.. sisältävät runsaasti flavonoideja. (lähde ja lisätieto: http://en.wikipedia.org/wiki/Superfruit)

Pitää muistaa, että hedelmien antioksidanteista merkittävä osa on kuoressa, kuten mangolla. Mangon kuorta en ole koskaan syönyt, enkä tiedä olisiko se terveellistäkään, hyvää se ainakaan ei voi olla. Suoraan puusta poimittuna ja syötynä hedelmät ovat terveellisempiä kuin täältä kaupasta saadut. Ulkomaan tuontihedelmien terveysvaikutukset marjoihin nähden ovatkin siksi usein liioiteltuja.

Vierailija
mensaani
Ding Ding
Kannattaa mainita myös meditointi, jonka oletetaan vaikuttavan hyödyllisesti mm. keskittymiskykyyn. Aivojen rentouttamisvaikutus ainakin on helppo havaita säännöllisessä meditaatiossa.

Ja sen lisäksi kannattaa myös omalla käytöksellään parantaa aivojen suorituskykyä; Meditointihan on pyrkimystä kaiken aivotoiminnan lopettamiseen, kun taasen arjen käytös lisää aivojen suoristuskykyä ilman mitään ainetta.



Meditoinnin olettaisin kuitenkin olevan lähinnä mielen tyyntymistä, ajatuksen rauhoittumista.
Aivojen suorituskykyä se voi pikemmin tehostaa, kun turhat ajatukset tiedostetaan, ja hylätään.

Vierailija
mensaani
Kaikki arjen toiminnat ovat aivoissa olevia virtapiirejä. Mielellä aktivoidut aivojen virtapiirit vaativat ihmistä koko ajan toimimaan niin, että virtapiirit vahvistuvat. Siten huomiokyky ei vahvistu, jos ihminen luottaa siihen, että muut huomauttelevat häntä... Ihmisen huomiokyky (virtapiiri) haipuu, jos hän ei sitä käytä, vaan luottaa esim pillereihin tai mekaniikkaan.



Näin tietenkin voi ajatella, mutta ei se tarkoita sitä, että aivotoiminta hyytyy totaalisesti, jos on välinpitämätön tiettyjä juttuja kohtaan. Entiset hermoyhteydet vahvistuvat rutiineista eli niiden käytöstä, mutta uusia yhteyksiä hermosolujen välille syntyy silloin, kun ajatellaan jotain ongelmaa ja jonka tuloksena syntyy luovia ratkaisuja.

Esimerkiksi henkilö voi tehdä yksinkertaista ja mekaanista työtä, mutta miettii samalla vaativampia ongelmia. Tiettyjä rutiineja on joskus hyödytöntä kehittää, koska ne eivät voi synnyttää mitään uutta ja mielenkiintoista. Ruoanlaitto on lähinnä ainoa mieleentuleva asia, jossa arkiseen kokkaukseen on joskus hyvä keskittyä syvemmin, jolloin saa ehkä synnytettyä uusia makuelämyksiä spontaanien kokeilujen johdosta. Samaa ei voi sanoa esim. hampaiden pesusta. Siitä jos onnistutte repimään jotain uutta ja hyödyllistä irti, niin kertokaa minullekin. Eli tietoisuus voidaan silloin tällöin kohdistaa johonkin toimintaan, jos halutaan päästä irti sovinnaisuuksista, jotta saataisiin uusia kokemuksia ja jos muutos koetaan itselle tervetulleeksi.

Huomataan siis, että jos ihminen haluaa parantaa aivojen toimintakykyä pillereillä, niin hän on jo lähtökohtaisesti menettänyt pelin, koska se ei ole viisasta luovuttaa itseään pillereistä riippuvaiseksi, joka kaiken lisäksi ei ole ilmaista.



Mitä tiedän mielialalääkkeistä, niin ainakin omat määrättiin minulle sen takia, että olisin ollut alttiimpi muuttamaan tiedostamani epäterveellisiksi muodostuneet elämäntavat - mm. valvominen ja sen kylkäisenä muutamia pakkoneuroottisia tapoja, jotka söivät energiaa jaksamiselta. Itse olin vailla rauhoittavia, koska koin unen laadun ja nukahtamisen vaikeuden olevan ensisijaiset syyt ongelmiini. Mutta koska kuvailin neurologille asiat juurta jaksaen, hän päätyi siihen, että psyykelääke saattaisi olla parempi vaihtoehto. Tiesin kyllä itsekin, että masennuksen palaessa palaa muutama muukin oire, niin kuin tuo valvominen. Onneksi en kuitenkaan koskenut noihin ja tyydyin vain lisäämään - jo aiemminkin ongelmien lähteeksi epäilemäni asia - d-vitamiinin päivittäisannosta talvikuukausina. Tällä hetkellä olen likimain yhtä pirteä kuin kesällä, johtuen reilusta d-vitamiini annoksesta. Unen laatu on parantunut samanlaiseksi kuin kesäisin, jolloin uni antaa enemmän energiaa jaksamaan päivän loppuun asti. Nykyään aamulla todella huomaa, mikä on ero syvän unen ja kevyen unen välillä.

Muutos olisi voinut ehkä tulla noiden mielialalääkkeidenkin kautta, mutta ne taas muuttavat persoonallisuutta. Koin kuitenkin niin, että tuo masennuksen yhteys vuodenaikoihin oli niin selkeä, että en halunnut ota mielialalääkettä, jota en kokenut sellaisenaan täsmälääkkeeksi, jota olin hakemassa.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14026
Liittynyt23.6.2005
Shriek
Mitä tiedän mielialalääkkeistä, niin ainakin omat määrättiin minulle sen takia, että olisin ollut alttiimpi muuttamaan tiedostamani epäterveellisiksi muodostuneet elämäntavat - mm. valvominen ja sen kylkäisenä muutamia pakkoneuroottisia tapoja, jotka söivät energiaa jaksamiselta. Itse olin vailla rauhoittavia, koska koin unen laadun ja nukahtamisen pelon olevan ensisijaiset syyt. Mutta koska kuvailin neurologille asiat juurta jaksaen, hän päätyi siihen, että psyykelääke saattaisi olla parempi vaihtoehto. Tiesin kyllä itsekin, että masennuksen palaessa palaa muutama muukin oire. Onneksi en kuitenkaan koskenut noihin ja tyydyin vain lisäämään - jo aiemminkin ongelmien lähteeksi epäilemäni asia - d-vitamiinin päivittäisannosta talvikuukausina.

Kai olet tietoinen, että monet serotonergiset lääkkeet omaavat myös nootrooppisia vaikutuksia? Ne aktivoivat esimerkiksi hippokampusta ja vastaavia aivoalueita kuten EPA-rasvahappo aineenvaihduntatuotteineen.

Shriek
Tällä hetkellä olen likimain yhtä pirteä kuin kesällä, johtuen reilusta d-vitamiini annoksesta. Muutos olisi voinut ehkä tulla noiden mielialalääkkeidenkin kautta, mutta ne taas muuttavat persoonallisuutta. Koin kuitenkin niin, että tuo masennuksen yhteys vuodenaikoihin oli niin selkeä, että en halunnut ota lääkettä, jota en kokenut sellaiseksi täsmälääkkeeksi, jota olin hakemassa.

Itse olen myös piristynyt, enkä keksi valon määrän marginaalisen lisääntymisen ohella mitään muuta selkeää syytä kuin D-vitamiiniannoksen rajun lisäämisen joulukuun alkupuolelta lähtien. Sitä ennen unettomuuden myötä lisääntynyt alakulo oli aika ennenkuulumatonta - olen tottunut olemaan jo vuosia talvisinkin melkoinen sähköhiiri: aina iloinen, innostunut ja luova. Omega kolmosten saanti oli myös parasta aikoihin. Sitten tajusin, että D-vitamiinin saanti ei välttämättä ollut tarpeeksi hyvää. En kyllä ole D-vitamiinista aiemmin juuri ollut kiinnostunutkaan.

Omega 6 -rasvahapot (erityisesti LA) muuten voivat vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan negatiivisesti:

http://wholehealthsource.blogspot.com/s ... el/thyroid

Aloin muuten käyttämään syksyllä kasviöljyä salaatinkastikkeena ja samoihin aikoihin unettomuus alkoi lisääntyä. En väitä toki mitään.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat