Taloustieteen koulukuntien vertailu

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Aina 80-luvulta saakka Milton Friedmanin kehittämä monetaristinen talousteoria on ollut määräävässä asemessa länsimaissa, nytten talouskriisi on kuitenkin ajanut sen hieman nurkkaan. Sitä ennen kaikki vannoivat Keynesin suhdannevaihteluita tasoittavan teorian nimeen.
Taustalla on myös aina ollut itävaltalaisen koulukunnan libertaristinen yövartijavaltiota ajava suuntaus, missä kauppa olisi täysin vapaata, ilman monetaristista keskuspankkijärjestelmää, samoin se ymmärtääkseni luottaa kultaan tai hopeaan sidottuun valuuttaan, toisin kuin monetaristinen fiat-raha.

Mikä näistä koulukunnista toimii mielestänne parhaiten eli tuottaa vakaimman ja elinkelpoisimman yhteiskunnan? Tarkoituksenani olisi saada keskustelua aikaan systeemien hyvistä ja huonoista puolista.

Sivut

Kommentit (40)

Vierailija

Toki keskustelun ei tarvitse koskea vain noita edellämainittuja, vaan muitakin suuntauksia, kuten uuskeynesiläisyys jne..

Vierailija
repe2^
Aina 80-luvulta saakka Milton Friedmanin kehittämä monetaristinen talousteoria on ollut määräävässä asemessa länsimaissa, nytten talouskriisi on kuitenkin ajanut sen hieman nurkkaan. Sitä ennen kaikki vannoivat Keynesin suhdannevaihteluita tasoittavan teorian nimeen.
Taustalla on myös aina ollut itävaltalaisen koulukunnan libertaristinen yövartijavaltiota ajava suuntaus, missä kauppa olisi täysin vapaata, ilman monetaristista keskuspankkijärjestelmää, samoin se ymmärtääkseni luottaa kultaan tai hopeaan sidottuun valuuttaan, toisin kuin monetaristinen fiat-raha.

Mikä näistä koulukunnista toimii mielestänne parhaiten eli tuottaa vakaimman ja elinkelpoisimman yhteiskunnan? Tarkoituksenani olisi saada keskustelua aikaan systeemien hyvistä ja huonoista puolista.




Marxilainen teoria on paras. Siitä vaan sepiotetään koko ajan disinformaatiota:

http://www.helsinki.fi/agora/vara/talou ... logia.html

Vierailija
Arkkis
repe2^
Aina 80-luvulta saakka Milton Friedmanin kehittämä monetaristinen talousteoria on ollut määräävässä asemessa länsimaissa, nytten talouskriisi on kuitenkin ajanut sen hieman nurkkaan. Sitä ennen kaikki vannoivat Keynesin suhdannevaihteluita tasoittavan teorian nimeen.
Taustalla on myös aina ollut itävaltalaisen koulukunnan libertaristinen yövartijavaltiota ajava suuntaus, missä kauppa olisi täysin vapaata, ilman monetaristista keskuspankkijärjestelmää, samoin se ymmärtääkseni luottaa kultaan tai hopeaan sidottuun valuuttaan, toisin kuin monetaristinen fiat-raha.

Mikä näistä koulukunnista toimii mielestänne parhaiten eli tuottaa vakaimman ja elinkelpoisimman yhteiskunnan? Tarkoituksenani olisi saada keskustelua aikaan systeemien hyvistä ja huonoista puolista.




Marxilainen teoria on paras. Siitä vaan sepiotetään koko ajan disinformaatiota:

http://www.helsinki.fi/agora/vara/talou ... logia.html




Haha, ajattelin, että Marxin teoriat on jo todettu huonoiksi, etten sitä viitsinyt edes laittaa tuohon.

Vierailija

Mielestäni parhaiten toimii Friedmanin ehdottama liberaalitalous, kunhan internetin tekniikka kehittyy niin pitkälle, että voimme jokaista hyödykettä ostaessamme saada "maailman mielipiteen" vilauttamalla tuotetta kännykällemme. Tällöin ostaessamme esim. Forssan maksalaatikkoa voisimme saada kommentiksi kännykkäämme, että "Tiesitkö, että v. 2006 kuudessa Forssan maksalaatikkoerässä käytettiin kuolleiden ja sairaiden eläinten maksoja parempien katteiden saamiseksi." <- Oheinen esimerkki keksitty, mutta mahdollinen.

Nykyisellä teknologialla kuluttajatietoisuudella ja tiedonlevitystekniikalla vapaan markkinatalouden tuloksena on korporativismi, jossa suuret yhtiöt päättävät lopulta valtioiden virallisen kannan ja valtamedian sisällön kansan eläessä "lumedemokratiassa". Tällöin kuluttajaa voidaan kusettaa ja he ostavat zombeina laadutonta kamaa, tietämättä lainkaan kulutuskäyttäytymisensä seurausta itselleen ja maailmalle.

Tulevaisuuden talous on mielestäni siis vapaata, mutta täysin läpinäkyvää markkinataloutta.

Vierailija

Hyvä pointti. Sitä tukee vuoden 2002(?) taloustieteen Nobel, joka myönnettiin symmetrisen informaation tutkijoille.

Teknologian kehitys parantaa informaation, symmetrisen informaation saatavuutta.

"Epäsymmetrinen informaatio tarkoittaa taloustieteessä tilannetta, jossa transaktion yhdellä osapuolella on enemmän informaatiota kuin toisella. Tyypillisesti tuotteen myyjällä on enemmän informaatiota kuin tuotteen ostajalla. Myös päinvastainen tilanne on mahdollinen."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ep%C3%A4sy ... nformaatio

Vierailija
Dark Shade
Suunnitelmatalous ei toimi, äärimmäinen vapaus ei toimi.
Mitä jää jäljelle?

Kyllähän suunnitelmatalouskin toimi silloin kun sen toimijat olivat suojassa tehokkaammilta kilpailijoilta.

Ennustan taloudessa keynesiläisyyden paluuta. Liian vapaan markkinatalouden seuraukset ovat nähtävissä. Sääntelyä tarvitaan ja sitä tullaan lisäämään.

Vierailija
repe2^
Arkkis
repe2^
Aina 80-luvulta saakka Milton Friedmanin kehittämä monetaristinen talousteoria on ollut määräävässä asemessa länsimaissa, nytten talouskriisi on kuitenkin ajanut sen hieman nurkkaan. Sitä ennen kaikki vannoivat Keynesin suhdannevaihteluita tasoittavan teorian nimeen.
Taustalla on myös aina ollut itävaltalaisen koulukunnan libertaristinen yövartijavaltiota ajava suuntaus, missä kauppa olisi täysin vapaata, ilman monetaristista keskuspankkijärjestelmää, samoin se ymmärtääkseni luottaa kultaan tai hopeaan sidottuun valuuttaan, toisin kuin monetaristinen fiat-raha.

Mikä näistä koulukunnista toimii mielestänne parhaiten eli tuottaa vakaimman ja elinkelpoisimman yhteiskunnan? Tarkoituksenani olisi saada keskustelua aikaan systeemien hyvistä ja huonoista puolista.




Marxilainen teoria on paras. Siitä vaan sepiotetään koko ajan disinformaatiota:

http://www.helsinki.fi/agora/vara/talou ... logia.html




Haha, ajattelin, että Marxin teoriat on jo todettu huonoiksi, etten sitä viitsinyt edes laittaa tuohon.



Voisit sitten tietysti samoa, että mikä tuossa linkissä konkreettisesti olisi pielessä.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Peksa
Mielestäni parhaiten toimii Friedmanin ehdottama liberaalitalous, kunhan internetin tekniikka kehittyy niin pitkälle, että voimme jokaista hyödykettä ostaessamme saada "maailman mielipiteen" vilauttamalla tuotetta kännykällemme. Tällöin ostaessamme esim. Forssan maksalaatikkoa voisimme saada kommentiksi kännykkäämme, että "Tiesitkö, että v. 2006 kuudessa Forssan maksalaatikkoerässä käytettiin kuolleiden ja sairaiden eläinten maksoja parempien katteiden saamiseksi." <- Oheinen esimerkki keksitty, mutta mahdollinen.

Nykyisellä teknologialla kuluttajatietoisuudella ja tiedonlevitystekniikalla vapaan markkinatalouden tuloksena on korporativismi, jossa suuret yhtiöt päättävät lopulta valtioiden virallisen kannan ja valtamedian sisällön kansan eläessä "lumedemokratiassa". Tällöin kuluttajaa voidaan kusettaa ja he ostavat zombeina laadutonta kamaa, tietämättä lainkaan kulutuskäyttäytymisensä seurausta itselleen ja maailmalle.

Tulevaisuuden talous on mielestäni siis vapaata, mutta täysin läpinäkyvää markkinataloutta.


Mä voisin lähteä komppailemaan tätä. Kannatan täysin vapaata markkinataloutta, mutta täysin vapaa markkinatalous edellyttää myös täysin valvottuja pelisääntöjä ja ankaria sanktioita sääntöjen rikkojille.

Hämmentää.

Vierailija
repe2^
Mikä näistä koulukunnista toimii mielestänne parhaiten eli tuottaa vakaimman ja elinkelpoisimman yhteiskunnan? Tarkoituksenani olisi saada keskustelua aikaan systeemien hyvistä ja huonoista puolista.



Käytännössä kaikki länsimaat noudattivat 1950-luvun alusta alkaen Keynesin oppeja ja näiden oppien suosio kesti 1980-luvun alkuun asti. Monilla mittarilla arvioituna nuo vuosikymmenet olivat länsimaissa menestystarina, sillä työttömyys ja inflaatio pysyivät suurimmaksi osaksi kurissa, samalla kun talous kasvoi tasaisesti. Stagflaatio 1970-luvun alussa oli kova isku Keynesin opeille, mutta Paul Krugmanin sanoin "joskus teoria osoittautuu virheelliseksi kun se ei ennusta sellaista, mitä muutkaan teoriat eivät ennusta."

Anomalia tuossa arveli Keynesiläisyyden palaavan ja näin minäkin uskon käyvän.

Peksa
Tällöin ostaessamme esim. Forssan maksalaatikkoa voisimme saada kommentiksi kännykkäämme, että "Tiesitkö, että v. 2006 kuudessa Forssan maksalaatikkoerässä käytettiin kuolleiden ja sairaiden eläinten maksoja parempien katteiden saamiseksi." <- Oheinen esimerkki keksitty, mutta mahdollinen.



Luultavasti tässä kuvailemassasi maailmassa kävisi niin, että tiedonhaku elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden vaarallisuudesta ulkoistettaisiin yrityksille, joihin ihmiset sitten turvautuisivat.

Vierailija
Snipu
repe2^
Mikä näistä koulukunnista toimii mielestänne parhaiten eli tuottaa vakaimman ja elinkelpoisimman yhteiskunnan? Tarkoituksenani olisi saada keskustelua aikaan systeemien hyvistä ja huonoista puolista.



Käytännössä kaikki länsimaat noudattivat 1950-luvun alusta alkaen Keynesin oppeja ja näiden oppien suosio kesti 1980-luvun alkuun asti. Monilla mittarilla arvioituna nuo vuosikymmenet olivat länsimaissa menestystarina, sillä työttömyys ja inflaatio pysyivät suurimmaksi osaksi kurissa, samalla kun talous kasvoi tasaisesti. Stagflaatio 1970-luvun alussa oli kova isku Keynesin opeille, mutta Paul Krugmanin sanoin "joskus teoria osoittautuu virheelliseksi kun se ei ennusta sellaista, mitä muutkaan teoriat eivät ennusta."

Anomalia tuossa arveli Keynesiläisyyden palaavan ja näin minäkin uskon käyvän.

Peksa
Tällöin ostaessamme esim. Forssan maksalaatikkoa voisimme saada kommentiksi kännykkäämme, että "Tiesitkö, että v. 2006 kuudessa Forssan maksalaatikkoerässä käytettiin kuolleiden ja sairaiden eläinten maksoja parempien katteiden saamiseksi." <- Oheinen esimerkki keksitty, mutta mahdollinen.



Luultavasti tässä kuvailemassasi maailmassa kävisi niin, että tiedonhaku elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden vaarallisuudesta ulkoistettaisiin yrityksille, joihin ihmiset sitten turvautuisivat.



No jaa, voisihan nuo tiedonsiirtoorganisaatiot olla esim. sellaisia osuuskuntamaisia organisaatioita. Ideana olisi olla sellanen Firefoxmainen avoimen lähdekoodin organisaatio yhdistettynä osuuskuntaan, jossa systeemiin liitytään asiakasomistajana ja asiakasomistajat sitten valvoisivat yhdessä palvelun tietoturvaa ja kehittymistä.

Googlelle olisi huutavin pula saada open-source vastine. En luota kyseisen yhtiön toimitusjohtajan agendaan. Miksi antaa yksityiselle yritykselle niin paljon tietoa, joka jää vain sille.

Vierailija
Arkkis

Voisit sitten tietysti samoa, että mikä tuossa linkissä konkreettisesti olisi pielessä.



Noh mielestäni suunnitelmatalous on osoittanut huonoutensa ihan käytännössä. Kuitenkin voit mielestäni tuoda sen hyvät puolet esille tässä threadissa. Tietoni tai taitoni ovat sen verta heikkoja (olen vasta vastikään kiinnostanut kansantalouden asioista), että en nyt osaa sanoa oikein mitään viisasta linkistäsi, voit toki tuoda suunnitelmatalouden/uusmarxilaisuuden hyvät puolet täällä omin sanoin esille. Kirjoitin vastaukseni ihan kieli poskella, tarkoitukseni ei ollut loukata.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Lierikin talouspolitiikkaa: Jos kerran eletään kapitalismissa ja markkinatalouden armohelmassa, niin yhteskunnan antamat tuet rahoituslaitoksille, kriisin sattuessakin, olisi hyvä lopettaa tyystin. Jollei homma toimi, niin konkurssiin vaan. Ei niitten ottama riskiä tarvitse muiden maksaa. Riskinottamisellahan perustelevat hyvinmenoaikana suuria katteitaan. Sitten kun menee vituiksi, oi,voi mitä ruikustusta, nyt pitää kaikkien kansalaisten maksaa, että selvitään.

Parempi vaihtoehto olisi tietenkin, että ne olisivat valtion omistuksessa kokonaan. Kaikki ne, jotka käyttävät vain toisten rahoja rikastuakseen, pankit ja vakuutusyhtiöt, tuottaminen on siis pelkkää paperia. Mitään myytäviä hyödykkeitä ne eivät tuota. Palveluja tietenkin, jotka nekin pitää käytännössä itse hoitaa kompuutterilla kotona.

Keynesilaiseen systeemin uskon jonkin verran, mutta kun markkinatalous siirtyikin kannattamaan Adam Smithin luomaa mallia ahneuden ylivoimaisuudesta muka uusliberalismina uusine teeseineen (sama paska, käärittynä Emboon), tiesin katastrofin kapitalismille olevan tulossa taas kerran ennen pitkää.

Lierikki Riikonen

Vierailija

Itse asiassa olen hieman Lierikin kanssa samoilla linjoilla. Valtiolla tulisi olla oma pankki, joka voisi toimia ns. talletuspankkina, maksaen pientä korkoa ja sijoittaen hyvin pienellä riskillä. Valtion pankin tarkoitus ei siis olisi koskaan kilpailla tavallisten pankkien kanssa, vaan turvata finanssijärjestelmän toiminta myös ongelmatilanteissa. Esimerkiksi nykyisessä luotonantojen jäätymisessä valtion pankki voisi tarjota yritysluottoja yms, ottaen hieman suurempaa riskiä jos tällä voidaan estää turhat vahingot taloudelle.

Vastaavasti vapailla markkinoilla toimivat pankit saisivat ottaa täysin vapaasti riskiä ilman kenenkään kontrollia, mutta kukaan ei tietenkään tulisi pankkeja pelastamaan jos ne mokaisivat bisneksensä; ainoastaan nykyisenkaltainen talletusturva tiettyyn rajaan asti säilyisi entisellään (tämän lisäksi asettaisin maksimi korkotuoton 30% / vuosi, tappaakseni tökerösti ihmisten hädällä ja ajattelemattomuudella rahastavat pikavippifirmat).

Suurin ongelma täysin kontrolloimattomissa markkinoissa on kaiken keskittyminen: yritykset fuusioituvat suuremmiksi ja suuremmiksi yksiköiksi, mikä vähentää kilpailua. Lopulta vaarana on monopolimainen / oligopolimainen tilanne, jossa yksi tai muutama toimija käytännössä kontrolloi markkinoita eikä kilpailu ole enää todellista. Esimerkkinä voi ottaa vaikka Lidlin tulemisen Suomeen: suomalaiset kauppaketjut haastoivat Lidlin markkinatuomioistuimeen koska olutta "ei voi myydä noin halvalla" (lain mukaan siis olutta ei saa myydä tappiolla); kun kauppaketjut hävisivät jutun, nekin aloittivat omat oluen tarjousmyyntinsä! Kas kummaa, hinnoissa oli kuin olikin ilmaa.

Toinen ongelma on pääomien kerääntyminen. Markkinoiden dynamiikka laskee sitä mukaa kun rikkaimman prosentin osuus rahoista nousee. Kuluttavan keskiluokan suhteellisten tulojen pienentyessä alkaa talous hiljalleen jäykistymään muutenkin.

Keynesiläinen oppi toimi oikeastaan hyvin, kunnes öljykriisistä johtunut stagflaatio ohitti normaalin talouden toiminnan. Koska kaikkien lopputuotteiden hinnat oli (on) riippuvaisia öljyn hinnasta, muutos oli liian nopea että talous olisi ehtinyt sopeutua. Mikään teoria ei pelasta taloutta nykyisinkään öljyn hinnan räjähdysmäiseltä kasvulta ja tästä johtuvasta tuotannon nopeasta supistumisesta. Sen sijaan jokaisen talouden tulisi alkaa vähentää nopeasti öljyriippuvuuttaan, mitä nopeammin, sen parempi.

Vierailija
repe2^
Arkkis

Voisit sitten tietysti samoa, että mikä tuossa linkissä konkreettisesti olisi pielessä.



Noh mielestäni suunnitelmatalous on osoittanut huonoutensa ihan käytännössä. Kuitenkin voit mielestäni tuoda sen hyvät puolet esille tässä threadissa. Tietoni tai taitoni ovat sen verta heikkoja (olen vasta vastikään kiinnostanut kansantalouden asioista), että en nyt osaa sanoa oikein mitään viisasta linkistäsi, voit toki tuoda suunnitelmatalouden/uusmarxilaisuuden hyvät puolet täällä omin sanoin esille. Kirjoitin vastaukseni ihan kieli poskella, tarkoitukseni ei ollut loukata.



Lonkalta heittäen kysyen, onko suunnitelmataloutta toteuttavilla mailla ollut koskaan mahdollisuutta tasaväkiseen kaupankäyntiin ei suunnitelmatalouksien kanssa vai onko nämä maat aina julistettu kauppasaartoihin?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat