Seuraa 
Viestejä45973

Olen yrittänyt löytää internetistä kaavaa, jolla lasketaan lentokoneesta putoavan kappaleen lentorataa (/putoamispaikkaa) sen massasta riippuen (=pommituskaava ). Mistähän sellainen löytyisi ? Kaavaa tarvittaisiin peliskenaarion tekemisessä...

Sivut

Kommentit (24)

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976

Tsekkaappas Newtonin liikelait, siellä on vastaus kysymykseesi.

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Pystysuunnassa: Määritä putoamiskiihtyvyden avulla maksiminopeus, jolla tietyn kokoinen ja muotoinen kappale voi ilmanvastuksen takia pudota. Sitten lasket matkan jossa kappale kiihtyy tähän nopeuteen. Jäljelle jäävä matka taitetaan vakionopeudella.

Vaakasuunnassa: Kappaleella on pudotessa vakionopeus, jota ilmanvastus hidastaa. Lasket siis hidastuvuuden hidastuvuusvauhdin saadaksesi matkan selville.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmanvastus

Jos haluat huomioida tuulen, pitää sen suunta ja voimakkuus tuntea, jonka jälkeen lasket edelläolevat laskut kokonaisvoimalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Armeijan palikkatestissä oli 70-luvulla tehtävä pommin putoamisradasta. Piirrettynä oli lentokone ja kolme vaihtoehtoa putomisen radalla. Yksi oli tikkusuoraan alas irrotuskohdasta, joka siis väärin varmasti. Toinen oli viivasuoraan alas koneen alla, mutta kohtaus maahan koneen kohdalla. Kolmas oli kaareva liike alas jonkin verran jätättäen.

Tuo kolmas olisi oikea jostain kilometristä. Mutta mittasuhteet kaavakuvassa olivat niin, että korkeus oli korkeintaan sata metriä. Tuolla matkalla pommi osuu koneen kohdalla maahan ja kaareutuminen on näennäistä vaikkakin todellista.

Kumpiko noista oikeista vastauksista mahtoi olla kelvollinen? Mittasuhteet huomioon ottaen vai olettaen että pommeja ei pudoteta sadasta metristä?

Tehtävässä näkyy älytehtävien heikkous. Tehtävissä on toisinaan sijaa pohdinnoille. Joissakin Mensan symmetriatehtävissäkin on kaksi vastausta. Se haluttu ja sitten hieman kiertotietä toinenkin oikea mutta ei hyväksytty.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Kumpiko noista oikeista vastauksista mahtoi olla kelvollinen? Mittasuhteet huomioon ottaen vai olettaen että pommeja ei pudoteta sadasta metristä?

Eiköhän se ole kolmas vaihtoehto. Kyllä se rata on sadastakin metristä kaareva putoamiskiihtyvyydestä johtuen. Ilmanvastuskin vaikuttaa pommin nopeuteen, joten se ei tipu aivan samaan kohtaan kuin kone. Yleensä kuitenkin tälläisissä tehtävissä on mittakaava tarkoituksella pielessä selvyyden vuoksi.

ville-v
Pystysuunnassa: Määritä putoamiskiihtyvyden avulla maksiminopeus, jolla tietyn kokoinen ja muotoinen kappale voi ilmanvastuksen takia pudota. Sitten lasket matkan jossa kappale kiihtyy tähän nopeuteen. Jäljelle jäävä matka taitetaan vakionopeudella.

Vaakasuunnassa: Kappaleella on pudotessa vakionopeus, jota ilmanvastus hidastaa. Lasket siis hidastuvuuden hidastuvuusvauhdin saadaksesi matkan selville.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmanvastus

Jos haluat huomioida tuulen, pitää sen suunta ja voimakkuus tuntea, jonka jälkeen lasket edelläolevat laskut kokonaisvoimalla.




Ehkä kannattaa kuitenkin jättää se ilmanvastus pois. Menee lasku hiton vaikeeksi(ilmanvastushan ei ole vakio).

Imperator
Ehkä kannattaa kuitenkin jättää se ilmanvastus pois. Menee lasku hiton vaikeeksi(ilmanvastushan ei ole vakio).

Eihän kaava silloin ole tarpeeksi luotettava, jotta voisi pommittaa mitään. Pitää siirtyä ohjuksiin.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1578
teepee
Olen yrittänyt löytää internetistä kaavaa, jolla lasketaan lentokoneesta putoavan kappaleen lentorataa (/putoamispaikkaa) sen massasta riippuen (=pommituskaava ). Mistähän sellainen löytyisi ? Kaavaa tarvittaisiin peliskenaarion tekemisessä...



Vanhoja kaivellen löysin tällaisen ketjun

viewtopic.php?f=3&t=24045&p=616445

Tosin pommi on aerodynaaminen kappale ja siten Nasan yhtälöt käyvät vain approksimaatioksi. Todellisen lentoradan laskeminen ja etenkin sellaisen, jossa otettaisiin huomioon ilman tiheyden ja g:n arvon muuttuminen onkin sitten jo yliopistokamaa.

Vanha jäärä

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
Imperator
Eiköhän se ole kolmas vaihtoehto. Kyllä se rata on sadastakin metristä kaareva putoamiskiihtyvyydestä johtuen. Ilmanvastuskin vaikuttaa pommin nopeuteen, joten se ei tipu aivan samaan kohtaan kuin kone. Yleensä kuitenkin tälläisissä tehtävissä on mittakaava tarkoituksella pielessä selvyyden vuoksi.



Aivan. Muttakun kaarevuus hukkuu viivan paksuuteen. Jos tehtävää ratkoo ropelihattu, se toteaa että kone on korkeintaan 20 m pitkä ja maahan on 40 m. Tavallinen Jantunen ei tuollaisista välitä ja saa halutun vastauksen. Ropelihattu taasen diskataan koska sen selityksiä ei tajua kukaan normaali. Ja oikeimman vastauksen antanut on oikeasti spekulantti eikä sovi sosiaaliselta profiililtaan keskimääräisten joukkoon. Siis tehtävä toimii ylivertaisesti. Oikeasti väärä vastaus tuottaa parhaan taistelujoukon.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vanha jäärä
...jossa otettaisiin huomioon ilman tiheyden ja g:n arvon muuttuminen onkin sitten jo yliopistokamaa.
10 km korkeudessa g:n arvo on noin 0,3% pienempi kuin maan pinnalla. Ilman vastuksesta ja ilman tiheyden vaihtelusta johtuva virhe on aivan toista suuruusluokkaa joten g:n muutokset voi suosiolla unohtaa. Käytännössä tehtävään ei ole kuin numeerinen ratkaisu mahdollista ja vaaditaan melkko tarkkaa ilmakehän ja ilman vastuksen tuntemusta.
Jos pommi pudotetaan kovin matalalla, on lentoradan oltava kohti kohdetta, muuten osumatarkkuus on todella kehno vaakasuoran lentoradan johdosta ellei sitten kyseessä ole korkea rakennus. Irroituksen jälkeen kone oikaisee sitten nopeasti. Tällöin ei ilmanvastuksella ja lentoradan kaarevuudella ole paljoakaan merkitystä.

JAM
Seuraa 
Viestejä192
teepee
Olen yrittänyt löytää internetistä kaavaa, jolla lasketaan lentokoneesta putoavan kappaleen lentorataa (/putoamispaikkaa) sen massasta riippuen (=pommituskaava ). Mistähän sellainen löytyisi ? Kaavaa tarvittaisiin peliskenaarion tekemisessä...

Peliskenaarioon voisi riittävän tarkka olla (heitto)paraabeli. Algoritmi on yksinkertainen ja nopea radan laskemiseksi. Tämä siis jos tarkoitus ei ole suorittaa täsmäpommitusta usean kilometrin korkeudesta. Pelissä painon voisi huomioida pistämällä kaavaan jonkin lisätermin.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1578
JAM

Peliskenaarioon voisi riittävän tarkka olla (heitto)paraabeli. Algoritmi on yksinkertainen ja nopea radan laskemiseksi. Tämä siis jos tarkoitus ei ole suorittaa täsmäpommitusta usean kilometrin korkeudesta. Pelissä painon voisi huomioida pistämällä kaavaan jonkin lisätermin.



Tuota, tuota. Jos ilmanvastusta ei oteta huomioon, niin mihinkähän asiaan se putoavan kappaleen massan huomioonotto oikein tarvitaan?

Vanha jäärä

JAM
Seuraa 
Viestejä192
Vanha jäärä

Tuota, tuota. Jos ilmanvastusta ei oteta huomioon, niin mihinkähän asiaan se putoavan kappaleen massan huomioonotto oikein tarvitaan?


teepee halusi peliin painosta riippuvan osumakohdan. Yksinkertaisesti siis raskaimmalle pommille paraabelirata ja kevyemmille jokin helposti laskettava korjaus.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1578
JAM

teepee halusi peliin painosta riippuvan osumakohdan. Yksinkertaisesti siis raskaimmalle pommille paraabelirata ja kevyemmille jokin helposti laskettava korjaus.

Jos johonkin peliin haluaa omat luonnonlait, on viisainta luoda ne heti itse eikä kysellä fysiikkapalstalla ilmiöiden mallintamisesta tai simuloinnista.

Vanha jäärä

msdos464
Tee joku simppeli diffis-systeemi ja sitä voi sitten ratkoa numeerisesti esim. Runge-4:llä.

Minusta hieman tuntuu, että jos putoavan kappaleen lentorata on hakusessa, on diffikset ehkä hieman hankalia

JaakkoFagerlund
msdos464
Tee joku simppeli diffis-systeemi ja sitä voi sitten ratkoa numeerisesti esim. Runge-4:llä.

Minusta hieman tuntuu, että jos putoavan kappaleen lentorata on hakusessa, on diffikset ehkä hieman hankalia



Milläs muulla niitä voi sitten aproksimoida? Yksinkertaisella diffiksellä saa kuitenkin pienehköllä vaivalla melko hyviä tuloksia.

Esimerkiksi näillä pääsee jo pitkälle:
v_x' = a1 + b * v_x + c * v_x^2
v_y' = a2 + b * v_y + c * v_y^2

Jostain täytyy sitten arpoa arvot noille b ja c kertoimille.

Maalaisjärki
Seuraa 
Viestejä1313
Paul M
Armeijan palikkatestissä oli 70-luvulla tehtävä pommin putoamisradasta. Piirrettynä oli lentokone ja kolme vaihtoehtoa putomisen radalla. Yksi oli tikkusuoraan alas irrotuskohdasta, joka siis väärin varmasti. Toinen oli viivasuoraan alas koneen alla, mutta kohtaus maahan koneen kohdalla. Kolmas oli kaareva liike alas jonkin verran jätättäen.

Tuo kolmas olisi oikea jostain kilometristä. Mutta mittasuhteet kaavakuvassa olivat niin, että korkeus oli korkeintaan sata metriä. Tuolla matkalla pommi osuu koneen kohdalla maahan ja kaareutuminen on näennäistä vaikkakin todellista.

Kumpiko noista oikeista vastauksista mahtoi olla kelvollinen? Mittasuhteet huomioon ottaen vai olettaen että pommeja ei pudoteta sadasta metristä?

Tehtävässä näkyy älytehtävien heikkous. Tehtävissä on toisinaan sijaa pohdinnoille. Joissakin Mensan symmetriatehtävissäkin on kaksi vastausta. Se haluttu ja sitten hieman kiertotietä toinenkin oikea mutta ei hyväksytty.




Kaikki vaihtoehdot on oikein jos esimerkissä ei mainita koneen liikettä tasaiseksi ja vakiokorkeudella kulkevaksi.

Savor, Olkoon sielusi kevyt kuin mielesi tuote.
- Maalaisjärki

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat