Taustasäteilyn taso

Seuraa 
Viestejä2516
Liittynyt13.3.2008

Palstalla ollut keskustelua taustasäteilyn tason mahdollisesta muuttumisesta Suomessa. Aiheeseen liittyen nimimerkki "Styrge" on ilmeisesti hakenut STUKilta raakadataa taustasäteilystä Loviisan ydinvoimalan läheisyydessä:

Styrge

Kfa pyysi taustasäteilydataa ja tässä sitä on Loviisasta -97 -07:

http://media-convert.com/convert/?xid=15-dudknvdj




Minulla ei tuosta datasta ole muuta varmuutta eikä tietoa kun mitä Styrge kertoi. Tässä muutama kommentti datasta:

Loviisa.zip

Yli 60 painovirhettä kellonajoissa (ylimääräinen nolla), korjattu.
Datan alkuosassa on vuoden 1997 pari ekaa kuukautta kahteen kertaan.
16.4.1997 - 27.5.1997 välisen ajan data puuttuu. Niinikään uuden
datan alussa on heti yksi selkeä virhe

Selkeä virhe 27051997 94100 6.11
korjattu-> 27051997 94100 0.11

Kyseisen vuorokauden aikana on 27 mittauspistettä, joten painovirheen
huomioimattomuus mittapisteessä nostaisi tuon yhden vuorokauden
keskimääräistä annosnopeutta tekijällä 0.22 uT/h.

- Aika-askeleet paikoitellen erisuuruisia.
- Mittausdata muuttuu vuoden 2000 alussa ja vuoden 2007 alussa.Vuodesta 2007 alkaen resoluutio on 0.001 uSv/h, siihen asti 0.01 uSv eli ilmeisestikin laitteisto on muuttunut.

Laskin säteilydatasta vuorokausittaiset keskiarvot kunkin vuorokauden datapisteiden lukumäärän huomioiden. Niiden vuorokausien kohdalle laitoin arvoksi nolla, joiden kohdalle ei osunut yhtään datapistettä. Ne siis erottuvat kuvassa selvästi.

http://sites.google.com/site/taustasateily/Home/2008-01-08-styrgen-taust...

Kuvasta on helppo nähdä, että ennen mittausresoluution paranemista vuoden 2007 alussa (laite vaihtunut?) on taustasäteilyssä näkyvissä lähinnä vuosittainen sääolosuhteista aiheutuva vaihtelu. Mitään kasvavaa trendiä en parhaalla tahdollanikaan tuosta erota. Väite taustasäteilytason kasvusta on siis paikkansapitämätön edes Loviisan ydinvoimalan vieressä, sillä vaikkapa 0.005 µSv/h vuotuinen tasainen kasvu (+2 % per vuosi) olisi kuvassa näkynyt erittäin selvästi vuosina 1997-2006.

Jos joku haluaa itse leipoa dataa edelleen niin vuorokausittaiset keskiarvot samalla sivulla tiedostoliitteenä.
Tiedostossa ensimmäinen rivi on 1.1.1997 ja siitä eteenpäin yksi rivi per vrk. Liitteenä löytyvät sivulta myös alkuperäisestä datasta muodostettu koostetiedosto, jossa kellonaika ja päivämäärä helpommin käsiteltävässä muodossa. Excel tikahtuu tuohon > 400 000 pisteen raakadataan.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Sivut

Kommentit (37)

Vierailija

Kiitos vaivannäöstä KFA. Minulla tuo taulukko ei oikein mahtunut ruudulle, mutta kyllä siitä näki, että selvää noususuuntaa ei ainakaan ole.

Minua kiinnostaisi pitkän aikavälin keskiarvot, aina 50-luvulta lähtien. Ja vielä parempaa, jos ne olisi korjattu ilmakehän ydinräjäytysten ja tsernobylin osalta, jotka molemmat ovat vieläkin mukana, tosin hiipuvina taustatekijöinä. No näitä tuskin mistään saa.

Voisi olettaa, että kasvillisuuden ja maaperän radioaktiivisuus on vähitellen lisääntynyt, erityisesti CS137:n johdosta. Mutta jos uusia lähteitä ei synny, niin nuokin hiipuvat pitkällä aikavälillä. 1987 meillä Suomessa oli maaperän aktiviisuus keskimäärin noin 10 000Bq/neliömetri, ilmeisesti lähes pelkästään CS137:n johdosta. Osa tästäkin oli vanhaa perua ilmakehän ydinräjäytyksistä. Onko kenellä tietoa nykyisitä luvuista.

kfa
Seuraa 
Viestejä2516
Liittynyt13.3.2008
konsta
Kiitos vaivannäöstä KFA. Minulla tuo taulukko ei oikein mahtunut ruudulle, mutta kyllä siitä näki, että selvää noususuuntaa ei ainakaan ole.

Samainen taulukko on sivun alareunassa paljon pienempänä mutta saman tiedon sisältävänä pdf - tiedostona (20 kilotavua). Datan käsittelyyn käyttämäni ohjelma Igor Pro http://www.wavemetrics.com/ osaa näköjään tuottaa kohtuullisen tiivistä pdf:ää. Pitäisi ehkä muuttaa sivua niin, että aluksi näkyisi vain pieni versio jpg - kuvasta.

Jos jollakulla on lisää taustasäteilydataa niin voin sen tai linkit siihen laittaa samaan sivustoon omalle sivulleen. Sitä ei sitten tarvitsisi etsiä ympäri verkkoa kun aiheesta seuraavan kerran keskustellaan tai väitellään.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Vierailija

Ota noista vuoden jaksoista vaikka kolme ylintä arvoa ja laske niiden keskiarvo. Ne näyttävät osuvan samoille vuodenajoille

Sen jälkeen ota se keskiarvo käyttöön aika-akselilla ja piirrä suora.. Saat ton säteilydatan verhokäyrän, sen jälkeen sijoita siihen suora ja kato kumakerroin.. sehän kertoo sulle sen taustasäteiyln nousutahdin.. näyttää tolla aikävälillä olen nolla se kulmakerroin..

Loistavaa työtä.. Jos Styrge tosta jotain löytää niin omien väittämiensä hautausmaan..

Zernobilin laskeuma oli niin pieni että sen aikaisilla mittareilla ei sitä kyetty huomaamaan koska niiden alin vaadittu mittataso Suomessa oli hiukan taustasäteilyn yläpuolella. Tämän vuoksi Suomessa ei havaittu ko. laskeumaa ennenkuin Ruotsalaisten herkemmät mittarit sen havaitsivat ja sieltä tuli tieto että tällainen on olemassa ja mittadataa ruettiin tutkimaan tarkemmin ja laskeuma havaittiin Suomessakin..

Vierailija

Hienoa, ettei sentään kaikkea tarvitse tehdä itse. Raakadataa vilkaistessani tilanne näytti selvältä, kun vuoden 2007 arvot ovat selkeästi kaikkein korkeimmat. Kyllähän keskiarvo olisi nouseva, mutta ei sitä voi ottaa huomioon kun käyrä on muuten tasainen ja mittarin uusiminen nostaa lukeman kerralla.

Vaan ei sen näinkään pitäisi mennä, että kun mittalaitteet tarkentuvat, niin taustasäteily nousee! Entä jos 80-luvun käyrä on taas matalampi, mutta nytkähtää äkisti 90-luvun arvoihin? Voiko tuloksen vielä silloin ohittaa sen perusteella, että laitteet näyttävät vain sinne päin?

Totta kai taustasäteilyä on mittailtu sen keksimisestä lähtien ja käyrien pitäisi löytyä oppikirjoista Tshernobyleineen siinä missä vaikka hiilidioksidin osuus ilmakehässä. Hyvin on selvillä, kuinka herra Röntgenin valokuvauslevy ensi kerran mustui tai Curieiden kokeet pikivälkkeellä, mutta ensimmäistä taustasäteilymittausta ei mainita yhtään missään!

Loviisan mittausasema on noin 15km päässä ydinvoimalasta. Se heijastuu käyrän epätasaisuuteen. Hästholmenissa olisi kyllä kymmeniä annosnopeusmittareita, joista ilmiöt näkyisivät selvemmin, mutta niiden dataa vaan ei saa. Ei edes Lapin yliopisto. Selityksenä mm. rikkinäisten gm-putkien antamat liian suuret arvot...

Näitä asioita ei salailtaisi, jos ei olisi mitään salailtavaa. Vaatikaamme varhaisempaa mittausdataa. Peetu, olitko menossa STUK:iin? Tshernolaskeumakertomuksesta päätellen kyllä, koska todellisuudessa arvot olivat kymmenkertaisia ja helposti mitattavia. Ainakin sateella.

Vierailija

Olen kylla josain välissä mutta luulen että päivä on työtä täynnä.. Katellaan

Vai selvä nousu vuoden 2007 alussa.. tuo nousu johtuu todennäköisesti siitä että kun on otettu käyttöön tarkemmat mittarit on pyöristysdesimaali muuttunut yhden pienemmäksi.. Täytyy ottaa huomioon että 0.21 on sama asia kuin 0.214-0.205 mutta 0.214 = 0.2135 - 0.2144.

tästä saadaan yhden desimaalin tarkkuusmuutoksesta helpostikin jo miltei 0.1 uSv /h muutos..

Kyllä Tsernobilin arvot olivat sateella suurempia.. paikallisesti siellä missä sade oli kuumat hiukkaset keränneet yhteen paikkaan kuten rännien alle.. Nämä kun eivät van vaikuta taustasäteilyyn kuin paikasllisesti ja näin ollenne ovat mahdottomia mitata aluevalvonnan periaatteella..

Keskimääräisesti arvot olivat reilusti alle tausta ja näin ollen sitä ei voitu huomata ajan mittareilla joilla hälytystasot olivat moninkertaisen tasutan tasolla..

Vierailija

Kyllä 1980-luvullakin oli tarkkoja säteilymittareita. Esim. meidän väestösuojan Wallacin mittari näytti siinä vaiheessa 1986 kun Säteilyturvalaitos antoi ensimmäisen varoitustiedotteensa noin 0,18-0,19 µSv/h säteilytasoa. Normaalisti se näyttää 0,15 µSv/h mikä onkin paikkakunnan taustasäteilyn taso.

Muuten, Prypjatinin "aave-kaupungista" löytyy edelleenkin hotspotteja missä säteilytaso lähentelee yhtä röntgeniä tunnissa. Turman jälkeen kaupungista mitattiin jopa 5-10 R/h säteilytasoja.

kfa
Seuraa 
Viestejä2516
Liittynyt13.3.2008
Styrge
Vaan ei sen näinkään pitäisi mennä, että kun mittalaitteet tarkentuvat, niin taustasäteily nousee! Entä jos 80-luvun käyrä on taas matalampi, mutta nytkähtää äkisti 90-luvun arvoihin? Voiko tuloksen vielä silloin ohittaa sen perusteella, että laitteet näyttävät vain sinne päin?



Hypoteesinäsi oli, että taustasäteilyn taso nousee jatkuvasti ja erityisesti ydinvoimaloiden läheisyydessä. Sinulta saamani data osoittaa, että taustasäteilyn taso ei nouse jatkuvasti edes ydinvoimalan läheisyydessä tehdyissä mittauksissa. Aiemmissa keskusteluissa olet nähnyt runsaasti vaivaa löytääksesi (epäfysikaalisia) mekanismeja, jotka selittäisivät taustasäteilyn nousua (jota ei ole nähty).

Mielestäni olisi aika sinunkin lähteä liikkeelle siitä, mitä tiedetään. Ensin sinun pitäisi löytää havaintojen perusteella ilmiö ja vasta sitten lähteä etsimään ilmiölle syitä ja selityksiä. Ilmiöstä "Taustasäteilyn taso nousee jatkuvasti" ei ainakaan vielä ole mitään havaintoja edes sinulta saamassani datassa. Kuka tuollaista väittää ja minkä havainnon perusteella?

Styrge
Loviisan mittausasema on noin 15km päässä ydinvoimalasta. Se heijastuu käyrän epätasaisuuteen. Hästholmenissa olisi kyllä kymmeniä annosnopeusmittareita, joista ilmiöt näkyisivät selvemmin, mutta niiden dataa vaan ei saa. Ei edes Lapin yliopisto. Selityksenä mm. rikkinäisten gm-putkien antamat liian suuret arvot...



GM - putket ovat yksilöitä ja niilläkin on elinikänsä. Kannattaa tutustua jo mainitsemaani Knollin kirjaan Radiation Detection and Measurement.

http://eu.wiley.com/WileyCDA/WileyTitle ... 73385.html

http://www.amazon.com/Radiation-Detecti ... 0471073385

Säteilyvalvonnassa yritetään nähdä nopeita ja hitaita muutoksia säteilyn tasoissa. Kuten nyt käsitellystä datasta huomaat ei instrumentin vaihtaminen tarkemmin toimivaan aina suinkaan helpota kerätyn datan tulkintaa. Taustatason muutoksen havaitsemisessa voi kymmenen ikivanhaa mutta numeroarvonsa absoluuttisen kalibraation osalta pielessä olevaa mittalaitetta antaa hyödyllisempää tietoa kuin juuri käyttöönotettu tarkempi mittari.

Mitä Loviisan läheisyyteen tulee niin ole hyvä ja hanki käsiisi taustasäteilydataa muualta kuin ydinvoimalan lähiympäristöstä. Sama vuodenajoista ja sääolosuhteista (routa, lumipeite!) aiheutuva epätasaisuus näkyy niissäkin. Voin auttaa datan käsittelyssä.

Styrge
Näitä asioita ei salailtaisi, jos ei olisi mitään salailtavaa.



Mikäli STUK käyttää vanhojen instrumenttien pitkiä aikasarjoja ja korjaa dataa jälkeenpäin vastaamaan kulloistakin kalibraatiotasoa niin en yhtään ihmettele korjaamattoman datan "panttaamista". Sen perusteella kun olisi niin kovin helppo julkisuudessa esittää repäiseviä mutta virheellisiä väitteitä. Vaikka väitteet jälkeenpäin korjattaisiinkin niin korjaukset eivät koskaan saisi samaa julkisuutta kuin alkuperäiset repäisevät otsikot. Ketä kiinnostaa joku "kalibraatio" jos mittari näyttää liian suurta numeerista arvoa...

Jos sinä tai joku muu on hankkimassa lisää taustasäteilydataa niin yrittäköön saada jostakin kauempana kaikista voimaloista sijaitsevasta pisteestä sellaisen datasarjan, joka kattaisi Tsernobylin laskeuman. Jos taustasäteilyn taso nousisi Suomessa niin se nousisi myös muualla kuin ydinvoimaloiden välittömässä läheisyydessä.

Greenpeace ei ole julkaissut taustasäteilyn tason yleisestä kasvusta mitään. Syytä kannattaa hetki miettiä muistaen, että Greenpeace yrittää käyttää hyväkseen kaikki mahdolliset tilaisuudet saada ydinvoimaa ajettua alas. Sellafieldin (Windscale) jälleenkäsittelylaitoksen päästöistä läheisiin merialueisiin heillä sen sijaan on ollut hyvinkin yksityiskohtaisia raportteja, sillä se ilmiö on todellinen ja mittauksin varmennettavissa.

[edit: kirjoitusvirhe, havaintojen]

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Vierailija

0.15 ja 0.19uSv/h verrattuna keskenään on melko pieni muutos ja kerta hälytysajat olivat tuolloin huomattavasti korkeammalla niin valvonta-asemat eivät yksinkertaisesti hälyttäneet eivätkä ilmoittaneet että ny on jotai, jota sitten olisi ruettu tarkemmin valvomaan ja mittaamaan..

Vierailija

Niin, mittaustuloksia ei tarvitse peitellä, jos ne jätetään kokonaan huomiotta. STUK:in toiminta ei ole luotettavaa.

Syitä ja selityksiä kaipaava ilmiö, jonka kaikki voivat havaita on, että taivas on vaaleanpunainen. Säännöllisesti. Auringon laskiessa tai noustessa. Väri on lisääntynyt selvästi siitä, kun asiasta ensi kertaa mainitsin täällä.

Netistä on hyvin hankala löytää vanhaa taustaa. Siihen törmäilee siellä täällä, mutta yritän kaivaa jonkun muun paperin 80-luvulta kuin Säteilyaapiseni. Miksi näitä piiloteltaisiin jos piiloteltavaa ei ole? Nythän yritän saada repäisevät otsikot datan panttaamisesta!

Yksi mielenkiintoinen seikka kuitenkin löytyy Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Background_radiation (edit: löytyy kohtasta human caused radiation)

"in certain applications, such as space satellites, materials cannot practically be constructed from modern steel because background radiation is sufficient to disrupt its calibration. In the 1990s, steel was exhumed from the underwater hull of the sunken SMS Kronprinz Wilhelm for this purpose because its pre-1945 steel was preserved from background radiation throughout the nuclear era."

Eli nykyteräs ei kelpaa satelliitteihin, koska se säteilee liikaa häiriten herkkiä mittalaitteita! Tshernobylin ja pommikokeiden osuus taustasäteilystä on vain promille, joten sukellusoperaatio metallin saamiseksi vanhasta laivanhylystä johtuu nimenomaan moninkertaistuneesta säteilytasosta.

Vierailija
peetu
0.15 ja 0.19uSv/h verrattuna keskenään on melko pieni muutos ja kerta hälytysajat olivat tuolloin huomattavasti korkeammalla niin valvonta-asemat eivät yksinkertaisesti hälyttäneet eivätkä ilmoittaneet että ny on jotai, jota sitten olisi ruettu tarkemmin valvomaan ja mittaamaan..



Toki ero oli pieni mutta kuitenkin sellaisen suuren kiinteistön väestönsuojan pakkomittarilla havaittavissa! Tämä siis edellyttäen, että Säteilyturvalaitoksen radiotiedotteiden mukaan aina välistä kävi mittaria tujottamassa (nuo Wallacin väestönsuojamittarit eivät siis tuohon aikaan mitä lokia keränneet).

Tuo pitää hyvinkin paikkansa, että tuolloin 1980-luvulla Säteilyturvalaitos teki vasta hälytyksen kun jossakin mittauspisteessä säteily kohosi jotakin 0.08-0,10uSv/h mittauspisteen nnormaalista taustasäteilystä.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007

Kertokaa minulle mikä materiaali ei taustasäteile? Käsittääkseni materiaalit voidaan erottaa toisistaa jo pelkästään säteilyn voimakkuuden mukaan.

toisen polven pilkkuvirhe

kfa
Seuraa 
Viestejä2516
Liittynyt13.3.2008
Styrge
Syitä ja selityksiä kaipaava ilmiö, jonka kaikki voivat havaita on, että taivas on vaaleanpunainen.

Tässä nimenomaisessa keskustelussa aiheena on taustasäteilyn taso. Otin aiheen tarkoituksellisesti erilleen muusta rönsyilevästä keskustelusta. Jos sinulla on jotakin lisädataa esittää taustasäteilystä niin ole hyvä. Tässä keskustelussa havaintojenkin on liityttävä taustasäteilyn tasoon ja sen muutoksiin.

Styrge
Netistä on hyvin hankala löytää vanhaa taustaa. Siihen törmäilee siellä täällä, mutta yritän kaivaa jonkun muun paperin 80-luvulta kuin Säteilyaapiseni. Miksi näitä piiloteltaisiin jos piiloteltavaa ei ole? Nythän yritän saada repäisevät otsikot datan panttaamisesta!



Vanhaa dataa ei kukaan ole vaivautunut nettiin laittamaan. Miksi olisikaan, kun tiedot saa tarvittaessa haettua paperille painetuista julkaisuista korkeakoulujen ja STUKin kirjastoista. Jos sinä tai joku muu hakee tuota dataa niin mielelläni lisäisin siitä maininnan aloitusviestissä viittaamalleni webbisivulle.

Styrge
Yksi mielenkiintoinen seikka kuitenkin löytyy Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Background_radiation (edit: löytyy kohtasta human caused radiation)

"in certain applications, such as space satellites, materials cannot practically be constructed from modern steel because background radiation is sufficient to disrupt its calibration. In the 1990s, steel was exhumed from the underwater hull of the sunken SMS Kronprinz Wilhelm for this purpose because its pre-1945 steel was preserved from background radiation throughout the nuclear era."

Eli nykyteräs ei kelpaa satelliitteihin, koska se säteilee liikaa häiriten herkkiä mittalaitteita! Tshernobylin ja pommikokeiden osuus taustasäteilystä on vain promille, joten sukellusoperaatio metallin saamiseksi vanhasta laivanhylystä johtuu nimenomaan moninkertaistuneesta säteilytasosta.




Tuo on tunnettu ilmiö ja löydät saman myös kirjasta Knoll, Radiation detection and measurement luvusta 20 "Background and detector shielding". Jos syyt kiinnostavat niin kannattaa tutustua teräksen tuotantomenetelmiin.

http://www.osti.gov/energycitations/product.biblio.jsp?osti_id=99579
http://en.wikipedia.org/wiki/Blast_furnace

Teräksen tuotannossa sulan metallin läpi puhalletaan massiivinen määrä ilmaa, jonka sisältämistä radioaktiivisista aineista osa jää metalliin. Normaalielämässä tällä ei ole merkitystä, mutta tarkoissa mittauksissa pienetkin ilmiöt tulevat esille. Teräksen radioaktiivisuustaso seuraa siis tuotantohetken ilman radioaktiivisuustasoja. Ennen ydinräjäytyksiä tuotetussa teräksessä radioaktiivisten aineiden jäämät ovat siksi pienempiä.

Jos mittauksessa yritetään säteilysuojilla päästä reilusti alle taustasäteilyn tason niin säteilysuoja ja mittalaite on valmistettava mahdollisimman säteilemättömästä materiaalista. Kirjasta löydät esimerkkimittauksen (170 tuntia, 60 cm^3 germaniumdetektori) taustasäteilyn gammaspektristä muutaman keV:n resoluutiolla välillä 50 keV - 1500 keV. Siellä on myös taulukoitu eri suojamateriaalien jäännösaktiivisuutta.

Elohopea on hyvä materiaali säteilysuojauksessa, jos sitä vain voi käyttää. Se on tislattavissa erittäin puhtaaksi ja sen tiheys on suurempi kuin lyijyllä.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Vierailija

niinkuin sanoin aikaisemmin jokaisessa materiaalissa on säteileviä isotooppeja..toisissav'hemmän toisissa enemmän..

Esimerkiksi ihminen on itsessään kävelevä säteilylähde..

Ehka maailman halvin säteiyllähde on kissanhiekka.. Mitattiin sitä alfa ja beetamittareiden kanssa ja sieltä saatiin monta pulssia sekunnissa.. parhaimmillaan yli toistakymmentä alfa pulssia sekunnissa.. Ei kannata syödä..

Lisäksi kaikki uudenvuodenrakettien värit tehdään alkuaineista joilla on radioaktiivisia isotooppeja.. cesium, coboltti jne..

eli satavarmastinekin säteilevätja kohtuullisen paljon..

Jatketaan tosta ionisaation vaikutuksesta toisessa kesksutelussa,mutta eikö ilmiön pitäisi näkyä koko taivaan alueella eikä vain taivaanrannassa!! Eli taivaan pitäisi olla violetti päivisin eikä sininen.. ?? Vastaus siihen toiseen ketjuun.. tää on paaljon tieteelisempi..

Vierailija
Styrge
Entä jos 80-luvun käyrä on taas matalampi, mutta nytkähtää äkisti 90-luvun arvoihin? Voiko tuloksen vielä silloin ohittaa sen perusteella, että laitteet näyttävät vain sinne päin?




Toki tuossa pitäisi ollakkin jokin nytkähdys, Tsernon aiheuttama. Mutta pienikin "pysyvä" lisääntyminen taustasätelyssä olisi huono merkki. Tsernon vaikutus pitäisi olla jo selvästi vähentynyt ja seuraavan kuudenkymmen vuoden aikana se ollla jo lähes olematon. Mutta sekin on paikkakunnasta kiinni. Tsernobylin päästöt jakautuivuivat melko epätasaisesti eri alueille.

Pahimmillaan: (stuk)

Aluksi Tshernobylin laskeumasta johtuva suurin mitattu annosnopeus oli 5 mikrosievertiä tunnissa. Se on 30-50 kertaa suurempi kuin normaali luonnon taustasäteilynopeus. Suojaustoimet ovat tarpeen, jos säteilytaso ylittää 100 mikrosievertiä tunnissa. Lyhytikäiset radioaktiiviset aineet hajosivat nopeasti pois. Toukokuun lopussa annosnopeus oli enää alle kymmenesosa heti laskeuman jälkeen mitatusta arvosta.

Tussa oli kuitenkin kyse erittäin agressiivisista, nopeasti puoliintuvista jodeista ynms isotoopeista, joiden vaikutus käytänössä häviää jo ensimmäisten viikkojen aikana. Ensimmäisten vuosien aikana Tsernobyl nosti Suomen taustasäteilyn tasoa noin 10%:lla. Tämä vaikutus on hiipumassa hitaammin johtuen melko pitkistä puoliintumisajoista(cs137 n30v). Jos tutkimuksissa ei kuitenkaaan todeta Tsernobylin aiheuttamaa hiipuvaa seurausta, niin on syytä ainakin pohtia, mistä se johtuisi. Eli taustasäteilyn pitäisi olla vielä kymmeniä vuosia laskevalla käyrällä.

Vierailija

Niin totta! Käyrän pitäisi LASKEA tuolla aikavälillä noin 0,05 ja Loviisa oli niitä enemmän laskeumaa saaneita paikkakuntia:

kfa
vaikkapa 0.005 µSv/h vuotuinen tasainen kasvu (+2 % per vuosi) olisi kuvassa näkynyt erittäin selvästi vuosina 1997-2006.

Kuin kohtalon oikkuna säteilykasvu ja Tshernolaskeuman hiipuminen tapahtuivat mittausjaksossamme yhtä nopeasti ja todisteet jäivät melkein huomaamatta! Nousuvauhdiksi voimme päätellä 0,05 µSv/h vuosikymmenessä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat