Massan kasvu nopeuden kasvaessa?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Hei,

Minä olen aina ollut siinä luulossa että kun nopeus lähenee valon nopeutta myös kappaleen massa lisääntyy ja jos valonnopeus voitaisiin saavuttaa olisi kappaleen massa ääretön. Nyt luin jostain ettei tämä pitäisi paikkaansa. Miten on? Onko tarvittava energiakaan ääretön? Koitin löytää vastausta tähän mutta haku ei antanut tuloksia joten kertokaa te viisaat nyt mulle vaikka varmaan tyhmiä kyselenkin.

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija

Kai se perustuu siihen, että kappaleen voima kasvaa kun liike on kiihtyvä. Mentäessä kohti valonnopeutta energia, jolla saat laitteen kiihtyymään yhä, täytyy kulkea vastakkaiseen suuntaan nopeammin, joten kappale saa vain sen verran nopeutta lisää mikä sen nopeus on lisättynä energian nopeus joka ylittää sen hetkisen nopeuden. Ilmeisesti tuon takia kaksi kertaa valonnopeus käsitettä ei ole tai jotain... Näin oon joskus tän ymmärtäny saatan olla todella pahasti pielessä.

hmk
Seuraa 
Viestejä867
Liittynyt31.3.2005

Nykyisin massalla tarkoitetaan invarianttia massaa (= "lepomassa"), joka siis ei muutu nopeuden muuttuessa. Aiemmin käytössä oli myös käsite "liikemassa", mutta se on turha, sillä se on (vakiota c^2 vaille) sama asia kuin energia.

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

Vierailija

Suhteellisuusteorian mukaan massa ja energia ovat sama asia , tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä , että kappaleen massa oikeasti kasvaisi sen nopeuden ja liike-energian kasvaessa. (wiki)

Vierailija
Assik
Hei,

Minä olen aina ollut siinä luulossa että kun nopeus lähenee valon nopeutta myös kappaleen massa lisääntyy ja jos valonnopeus voitaisiin saavuttaa olisi kappaleen massa ääretön. Nyt luin jostain ettei tämä pitäisi paikkaansa. Miten on? Onko tarvittava energiakaan ääretön? Koitin löytää vastausta tähän mutta haku ei antanut tuloksia joten kertokaa te viisaat nyt mulle vaikka varmaan tyhmiä kyselenkin.




Tuota voisi ajatella vaikka niin, ettei ole ainetta enään kun valonnopeus on saavutettu.
On vain energiaa, sm-säteilyä.
Ainehan on sitoutunutta energiaa, eikä se voi liikkua omia sidoksiaan nopeammin.

Vierailija

Eikö massan kasvu ole taaskin suhteessa katsojaan.

Eihän vauhtipyörä paina sen enempää pyörivänä kuin paikallaan olevana. (Sama periaate autoon)

Tietenkin energiaa pääsee paljon enemmän jos se pysäytetään kuin seinään,mitä kovempaa se kulkee.

Jos on kuitenkin tehoa kiihdyttää niin jarrut on keksitty.

Avaruusaluksessa olisi oltava edessä että takana yhtä tehokkaat moottorit taikka edessä vielä tehokkaammat, että se pysähtyisi sopivan nopeasti.
Jos avaruusalus kulkee valonnopeutta ( maasta katsottuna poispäin ) ja lähestyy toista aurinkokuntaa joka kulkee valonnopeudella poispäin,samaa vauhtia kuin alus. Eikö massa sillon ole sama kuin aina?

Onneks mä oon aska kirj,mut voi voi.

Vierailija

Arkijärkisesti ikiliikkujaa ei voi kuvitella muuten kuin inhimillisesti hahmottamalla universumia niin että jokin voima, räjähdys laittaa jotakin liikkeeseen, se jokin etenee ja tuottaa energiaa, jne. Nk. materia palaa loppuun aikalokaalisti ja energia hiipuu aikalokaalisti mutta palamisjätteestä muodostuu uutta materiaa ja kun sitä "paskaa" on tarpeeks niin erisorttiset ominaisuudet, sähkövaraukset ja niiden ohessa lämpötilat, ties mikä vaikuttaa niin että vastakohtaiset ominaisuudet vaikuttaa tosiinsa aiheuttaen reagointia..

Hm.. Minä oon peräkamarimietiskelijä mutta lukisessani Marxia ja hänen luonnonlakiteoriaansa, oon hahmottanut sanomansa: Ristiridoista syntyy kehitystä.. samalla tavalla kuin toimii suhteellisuus aineen ja energian välillä. Mut... on tuota hahmottanut moni muukin. Ei pidä takertua lillukanvarsiin. Bernsteinkin pohti ja tuhannet muut. B. oli sitä mieltä yhteiskuntateoreetikkona että liike on tärkeempi kuin päämäärä.. jaapajaapa.. Ei aina sanoo mun järki..

Jos olis elintärkeetä olla se joka istuu fontin harjalla ja kiitää halki avaruuden, sille vois olla ihan sama.. hm.. toisaalta joo-o.. onhan se tosiaalta ninkin että liike ei saa meiltäkään pysähtyä.
Mut.. ei se näytä olevan pysähtymässä. Vaikka yksilöt nikeltyy niin toiset nousee aina tialle ja alkaa riiteleen. Jostakin sitä hiiltä vaan näyttää rittävän ja paskaa..

Massan määrä näyttää olevan vakio.
Samoin energian.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005
no_more
Eikö massan kasvu ole taaskin suhteessa katsojaan.



Liikemassa tosiaan on havaintokoordinaatistosta riippuva suure. Ei liikkeessä oleva itse huomaa massassaan mitään muutoksia.

Mutta kuten tällä on jo todettu, liikemassa on keinotekoinen suure, jota ei enää juurikaan käytetä muualla kuin lukiokursseilla harhaan johtamassa. Invarianttia massaa käyttämällä homma on selkeämpää. Ei liikemassan käyttö tietysti väärin ole niin kauan kuin sitä käytetään oikein.

Eihän vauhtipyörä paina sen enempää pyörivänä kuin paikallaan olevana.



Itse asiassa painaa. Systeemin sisäenergia, esimerkiksi pyöriminen, näkyy ulospäin massan kasvuna yhtälön E=mc^2 mukaisesti. Käytännössä keskipakoisvoima rikkoo kaikki materiaalit paljon pienemmillä kierrosluvuilla kuin massan muutokset ovat herkimmilläkään laitteilla mitattavissa.

Vierailija
Neutroni
[size=85:6flrvfm1]
no_more
Eihän vauhtipyörä paina sen enempää pyörivänä kuin paikallaan olevana.
[/size:6flrvfm1]
Itse asiassa painaa. Systeemin sisäenergia, esimerkiksi pyöriminen, näkyy ulospäin massan kasvuna yhtälön E=mc^2 mukaisesti. Käytännössä keskipakoisvoima rikkoo kaikki materiaalit paljon pienemmillä kierrosluvuilla kuin massan muutokset ovat herkimmilläkään laitteilla mitattavissa.



Mutta eihän siinä lisäänny sen kappaleen, vauhtipyörän massa sinällään kun paineaalto siinä tuo mukaan voimaa ja liike synnyttää sen energian.. se on jotain muuta mikä siinä "painaa"..?
Vai? Niinkö siis että on mahdollista puhua vain symbolisesti teoreettisessa kontekstissa eikä voida puhua käytännön sovelluksesta laisin?

Kiinnostaa minuakin ihan periaatteessa..
Ja kiitos vaan tiedoista oi tietäjät.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005
Pönni
Mutta eihän siinä lisäänny sen kappaleen, vauhtipyörän massa sinällään kun paineaalto siinä tuo mukaan voimaa ja liike synnyttää sen energian.. se on jotain muuta mikä siinä "painaa"..?



Painaminen on sikäli huono termi, että se kuvaa painovoiman vaikutusta massaan. Massan muutos sisäenergian kasvun myötä on niin todellinen kuin voi olla, suhteellisuusteoriassa massa ja energia ovat ekvivalentteja asioita. Jos pannaan vauhtipyörä suljettuun laatikkoon, lineaarisella kiihdytyksellä ei voida tietää onko laatikossa kevyt pyörivä vauhtipyörä vai suuri paikallaan oleva.

Niinkö siis että on mahdollista puhua vain symbolisesti teoreettisessa kontekstissa eikä voida puhua käytännön sovelluksesta laisin?



Makroskooppisten systeemien massan muutokset ovat suhteellisuusteoreettisia tarkasteluja. Suhteellisuusteoria on kuitenkin pääpiirteittäin varmennettu hiukkasfysikaalisilla kokeilla, ydinfysiikassa (systeemin sisäenergian vaikutus massaan tulee atomiytimillä esiin hyvin selkeästi) ja astronomisilla havainnoilla. Varmennustyö jatkuu monella rintamalla yhä, mutta suhteellisuusteorialla (oikeastaan teorioilla, niitä on kaksi: erityinen ja yleinen) on perustellusti asema tieteen valtavirtateoriana, vaikka sillä onkin rajoitetusti käytännön sovelluksia.

Vierailija
Neutroni
Pönni
Mutta eihän siinä lisäänny sen kappaleen, vauhtipyörän massa sinällään kun paineaalto siinä tuo mukaan voimaa ja liike synnyttää sen energian.. se on jotain muuta mikä siinä "painaa"..?

Painaminen on sikäli huono termi, että se kuvaa painovoiman vaikutusta massaan. Massan muutos sisäenergian kasvun myötä on niin todellinen kuin voi olla, suhteellisuusteoriassa massa ja energia ovat ekvivalentteja asioita. Jos pannaan vauhtipyörä suljettuun laatikkoon, lineaarisella kiihdytyksellä ei voida tietää onko laatikossa kevyt pyörivä vauhtipyörä vai suuri paikallaan oleva.



Ok.. laatikossa tapahtuu massan ja materian yhdyntä ja koko helahoito "painaa" yhtä paljon oli siellä ne sitten mitenpäin tahansa.. ahaa.. joo.. hm.. Kiitos! (ope )

Niinkö siis että on mahdollista puhua vain symbolisesti teoreettisessa kontekstissa eikä voida puhua käytännön sovelluksesta laisin?

Makroskooppisten systeemien massan muutokset ovat suhteellisuusteoreettisia tarkasteluja. Suhteellisuusteoria on kuitenkin pääpiirteittäin varmennettu hiukkasfysikaalisilla kokeilla, ydinfysiikassa (systeemin sisäenergian vaikutus massaan tulee atomiytimillä esiin hyvin selkeästi) ja astronomisilla havainnoilla. Varmennustyö jatkuu monella rintamalla yhä, mutta suhteellisuusteorialla (oikeastaan teorioilla, niitä on kaksi: erityinen ja yleinen) on perustellusti asema tieteen valtavirtateoriana, vaikka sillä onkin rajoitetusti käytännön sovelluksia.



Ok. Yhäti vaan hattu päästä E=mC2 edessä. Kunnes toisin todistetaan..

Vierailija
arttur
Puuta heinää.Miksi yksinkertaisesta asiasta pitää tehdä noin vaikeita.



No kerrohan arttur miten aiot kehittää ydinvoimalasta seuraavan energiantuotantomuodon, sen vähemmän saastuttavan mutta tehokkaan ilman että fyysikot painaa duunia teorioiden kimpussa?

Hyvähän se on kaupasta ostaa tulitikkuja ja laittaa takkaan valkee koivuklapisen tuohen syrjään.. Ei sitä silti tarvi ylenkatsoa työtätekevää väestönosaa joka tekee hommia!
Elostelija.

Vierailija
Pönni
arttur
Puuta heinää.Miksi yksinkertaisesta asiasta pitää tehdä noin vaikeita.



No kerrohan arttur miten aiot kehittää ydinvoimalasta seuraavan energiantuotantomuodon, sen vähemmän saastuttavan mutta tehokkaan ilman että fyysikot painaa duunia teorioiden kimpussa?

Hyvähän se on kaupasta ostaa tulitikkuja ja laittaa takkaan valkee koivuklapisen tuohen syrjään.. Ei sitä silti tarvi ylenkatsoa työtätekevää väestönosaa joka tekee hommia!
Elostelija.




Fuusioreaktorin teoria, ei taida olla ongelma, sen sijaan käytäntö, ei taida ihan lähivuosikymmenissä toteutua.

Vierailija
arttur
Massan kasvu nopeuden kasvaessa.Siitä oli tarkoitus keskustella.



Tuo massa taitaa olla hieman hämäävä, ehkä pitäisi puhua energiamäärän kasvusta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat