Seuraa 
Viestejä45973

Hei,

Minä olen aina ollut siinä luulossa että kun nopeus lähenee valon nopeutta myös kappaleen massa lisääntyy ja jos valonnopeus voitaisiin saavuttaa olisi kappaleen massa ääretön. Nyt luin jostain ettei tämä pitäisi paikkaansa. Miten on? Onko tarvittava energiakaan ääretön? Koitin löytää vastausta tähän mutta haku ei antanut tuloksia joten kertokaa te viisaat nyt mulle vaikka varmaan tyhmiä kyselenkin.

Sivut

Kommentit (25)

Kai se perustuu siihen, että kappaleen voima kasvaa kun liike on kiihtyvä. Mentäessä kohti valonnopeutta energia, jolla saat laitteen kiihtyymään yhä, täytyy kulkea vastakkaiseen suuntaan nopeammin, joten kappale saa vain sen verran nopeutta lisää mikä sen nopeus on lisättynä energian nopeus joka ylittää sen hetkisen nopeuden. Ilmeisesti tuon takia kaksi kertaa valonnopeus käsitettä ei ole tai jotain... Näin oon joskus tän ymmärtäny saatan olla todella pahasti pielessä.

hmk
Seuraa 
Viestejä1095

Nykyisin massalla tarkoitetaan invarianttia massaa (= "lepomassa"), joka siis ei muutu nopeuden muuttuessa. Aiemmin käytössä oli myös käsite "liikemassa", mutta se on turha, sillä se on (vakiota c^2 vaille) sama asia kuin energia.

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suhteellisuusteorian mukaan massa ja energia ovat sama asia , tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä , että kappaleen massa oikeasti kasvaisi sen nopeuden ja liike-energian kasvaessa. (wiki)

Assik
Hei,

Minä olen aina ollut siinä luulossa että kun nopeus lähenee valon nopeutta myös kappaleen massa lisääntyy ja jos valonnopeus voitaisiin saavuttaa olisi kappaleen massa ääretön. Nyt luin jostain ettei tämä pitäisi paikkaansa. Miten on? Onko tarvittava energiakaan ääretön? Koitin löytää vastausta tähän mutta haku ei antanut tuloksia joten kertokaa te viisaat nyt mulle vaikka varmaan tyhmiä kyselenkin.




Tuota voisi ajatella vaikka niin, ettei ole ainetta enään kun valonnopeus on saavutettu.
On vain energiaa, sm-säteilyä.
Ainehan on sitoutunutta energiaa, eikä se voi liikkua omia sidoksiaan nopeammin.

Eikö massan kasvu ole taaskin suhteessa katsojaan.

Eihän vauhtipyörä paina sen enempää pyörivänä kuin paikallaan olevana. (Sama periaate autoon)

Tietenkin energiaa pääsee paljon enemmän jos se pysäytetään kuin seinään,mitä kovempaa se kulkee.

Jos on kuitenkin tehoa kiihdyttää niin jarrut on keksitty.

Avaruusaluksessa olisi oltava edessä että takana yhtä tehokkaat moottorit taikka edessä vielä tehokkaammat, että se pysähtyisi sopivan nopeasti.
Jos avaruusalus kulkee valonnopeutta ( maasta katsottuna poispäin ) ja lähestyy toista aurinkokuntaa joka kulkee valonnopeudella poispäin,samaa vauhtia kuin alus. Eikö massa sillon ole sama kuin aina?

Onneks mä oon aska kirj,mut voi voi.

Arkijärkisesti ikiliikkujaa ei voi kuvitella muuten kuin inhimillisesti hahmottamalla universumia niin että jokin voima, räjähdys laittaa jotakin liikkeeseen, se jokin etenee ja tuottaa energiaa, jne. Nk. materia palaa loppuun aikalokaalisti ja energia hiipuu aikalokaalisti mutta palamisjätteestä muodostuu uutta materiaa ja kun sitä "paskaa" on tarpeeks niin erisorttiset ominaisuudet, sähkövaraukset ja niiden ohessa lämpötilat, ties mikä vaikuttaa niin että vastakohtaiset ominaisuudet vaikuttaa tosiinsa aiheuttaen reagointia..

Hm.. Minä oon peräkamarimietiskelijä mutta lukisessani Marxia ja hänen luonnonlakiteoriaansa, oon hahmottanut sanomansa: Ristiridoista syntyy kehitystä.. samalla tavalla kuin toimii suhteellisuus aineen ja energian välillä. Mut... on tuota hahmottanut moni muukin. Ei pidä takertua lillukanvarsiin. Bernsteinkin pohti ja tuhannet muut. B. oli sitä mieltä yhteiskuntateoreetikkona että liike on tärkeempi kuin päämäärä.. jaapajaapa.. Ei aina sanoo mun järki..

Jos olis elintärkeetä olla se joka istuu fontin harjalla ja kiitää halki avaruuden, sille vois olla ihan sama.. hm.. toisaalta joo-o.. onhan se tosiaalta ninkin että liike ei saa meiltäkään pysähtyä.
Mut.. ei se näytä olevan pysähtymässä. Vaikka yksilöt nikeltyy niin toiset nousee aina tialle ja alkaa riiteleen. Jostakin sitä hiiltä vaan näyttää rittävän ja paskaa..

Massan määrä näyttää olevan vakio.
Samoin energian.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35916
no_more
Eikö massan kasvu ole taaskin suhteessa katsojaan.



Liikemassa tosiaan on havaintokoordinaatistosta riippuva suure. Ei liikkeessä oleva itse huomaa massassaan mitään muutoksia.

Mutta kuten tällä on jo todettu, liikemassa on keinotekoinen suure, jota ei enää juurikaan käytetä muualla kuin lukiokursseilla harhaan johtamassa. Invarianttia massaa käyttämällä homma on selkeämpää. Ei liikemassan käyttö tietysti väärin ole niin kauan kuin sitä käytetään oikein.

Eihän vauhtipyörä paina sen enempää pyörivänä kuin paikallaan olevana.



Itse asiassa painaa. Systeemin sisäenergia, esimerkiksi pyöriminen, näkyy ulospäin massan kasvuna yhtälön E=mc^2 mukaisesti. Käytännössä keskipakoisvoima rikkoo kaikki materiaalit paljon pienemmillä kierrosluvuilla kuin massan muutokset ovat herkimmilläkään laitteilla mitattavissa.

Neutroni
[size=85:6flrvfm1]
no_more
Eihän vauhtipyörä paina sen enempää pyörivänä kuin paikallaan olevana.
[/size:6flrvfm1]
Itse asiassa painaa. Systeemin sisäenergia, esimerkiksi pyöriminen, näkyy ulospäin massan kasvuna yhtälön E=mc^2 mukaisesti. Käytännössä keskipakoisvoima rikkoo kaikki materiaalit paljon pienemmillä kierrosluvuilla kuin massan muutokset ovat herkimmilläkään laitteilla mitattavissa.



Mutta eihän siinä lisäänny sen kappaleen, vauhtipyörän massa sinällään kun paineaalto siinä tuo mukaan voimaa ja liike synnyttää sen energian.. se on jotain muuta mikä siinä "painaa"..?
Vai? Niinkö siis että on mahdollista puhua vain symbolisesti teoreettisessa kontekstissa eikä voida puhua käytännön sovelluksesta laisin?

Kiinnostaa minuakin ihan periaatteessa..
Ja kiitos vaan tiedoista oi tietäjät.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35916
Pönni
Mutta eihän siinä lisäänny sen kappaleen, vauhtipyörän massa sinällään kun paineaalto siinä tuo mukaan voimaa ja liike synnyttää sen energian.. se on jotain muuta mikä siinä "painaa"..?



Painaminen on sikäli huono termi, että se kuvaa painovoiman vaikutusta massaan. Massan muutos sisäenergian kasvun myötä on niin todellinen kuin voi olla, suhteellisuusteoriassa massa ja energia ovat ekvivalentteja asioita. Jos pannaan vauhtipyörä suljettuun laatikkoon, lineaarisella kiihdytyksellä ei voida tietää onko laatikossa kevyt pyörivä vauhtipyörä vai suuri paikallaan oleva.

Niinkö siis että on mahdollista puhua vain symbolisesti teoreettisessa kontekstissa eikä voida puhua käytännön sovelluksesta laisin?



Makroskooppisten systeemien massan muutokset ovat suhteellisuusteoreettisia tarkasteluja. Suhteellisuusteoria on kuitenkin pääpiirteittäin varmennettu hiukkasfysikaalisilla kokeilla, ydinfysiikassa (systeemin sisäenergian vaikutus massaan tulee atomiytimillä esiin hyvin selkeästi) ja astronomisilla havainnoilla. Varmennustyö jatkuu monella rintamalla yhä, mutta suhteellisuusteorialla (oikeastaan teorioilla, niitä on kaksi: erityinen ja yleinen) on perustellusti asema tieteen valtavirtateoriana, vaikka sillä onkin rajoitetusti käytännön sovelluksia.

Neutroni
Pönni
Mutta eihän siinä lisäänny sen kappaleen, vauhtipyörän massa sinällään kun paineaalto siinä tuo mukaan voimaa ja liike synnyttää sen energian.. se on jotain muuta mikä siinä "painaa"..?

Painaminen on sikäli huono termi, että se kuvaa painovoiman vaikutusta massaan. Massan muutos sisäenergian kasvun myötä on niin todellinen kuin voi olla, suhteellisuusteoriassa massa ja energia ovat ekvivalentteja asioita. Jos pannaan vauhtipyörä suljettuun laatikkoon, lineaarisella kiihdytyksellä ei voida tietää onko laatikossa kevyt pyörivä vauhtipyörä vai suuri paikallaan oleva.



Ok.. laatikossa tapahtuu massan ja materian yhdyntä ja koko helahoito "painaa" yhtä paljon oli siellä ne sitten mitenpäin tahansa.. ahaa.. joo.. hm.. Kiitos! (ope )

Niinkö siis että on mahdollista puhua vain symbolisesti teoreettisessa kontekstissa eikä voida puhua käytännön sovelluksesta laisin?

Makroskooppisten systeemien massan muutokset ovat suhteellisuusteoreettisia tarkasteluja. Suhteellisuusteoria on kuitenkin pääpiirteittäin varmennettu hiukkasfysikaalisilla kokeilla, ydinfysiikassa (systeemin sisäenergian vaikutus massaan tulee atomiytimillä esiin hyvin selkeästi) ja astronomisilla havainnoilla. Varmennustyö jatkuu monella rintamalla yhä, mutta suhteellisuusteorialla (oikeastaan teorioilla, niitä on kaksi: erityinen ja yleinen) on perustellusti asema tieteen valtavirtateoriana, vaikka sillä onkin rajoitetusti käytännön sovelluksia.



Ok. Yhäti vaan hattu päästä E=mC2 edessä. Kunnes toisin todistetaan..

arttur
Puuta heinää.Miksi yksinkertaisesta asiasta pitää tehdä noin vaikeita.



No kerrohan arttur miten aiot kehittää ydinvoimalasta seuraavan energiantuotantomuodon, sen vähemmän saastuttavan mutta tehokkaan ilman että fyysikot painaa duunia teorioiden kimpussa?

Hyvähän se on kaupasta ostaa tulitikkuja ja laittaa takkaan valkee koivuklapisen tuohen syrjään.. Ei sitä silti tarvi ylenkatsoa työtätekevää väestönosaa joka tekee hommia!
Elostelija.

Pönni
arttur
Puuta heinää.Miksi yksinkertaisesta asiasta pitää tehdä noin vaikeita.



No kerrohan arttur miten aiot kehittää ydinvoimalasta seuraavan energiantuotantomuodon, sen vähemmän saastuttavan mutta tehokkaan ilman että fyysikot painaa duunia teorioiden kimpussa?

Hyvähän se on kaupasta ostaa tulitikkuja ja laittaa takkaan valkee koivuklapisen tuohen syrjään.. Ei sitä silti tarvi ylenkatsoa työtätekevää väestönosaa joka tekee hommia!
Elostelija.




Fuusioreaktorin teoria, ei taida olla ongelma, sen sijaan käytäntö, ei taida ihan lähivuosikymmenissä toteutua.

arttur
Massan kasvu nopeuden kasvaessa.Siitä oli tarkoitus keskustella.



Tuo massa taitaa olla hieman hämäävä, ehkä pitäisi puhua energiamäärän kasvusta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35916
arttur
Massan kasvu nopeuden kasvaessa.Siitä oli tarkoitus keskustella.



Siitä tässä onkin keskusteltu. Kuten todettua, se riippuu massan määritelmästä. Voidaan määritellä massan kaltainen suure, liikemassa, joka riippuu nopeudesta ja jota käyttämällä eräät klassisen mekaniikan kaavat (mm. liikemäärä) säilyvät sellaisinaan. Toisaalta voidaan määritellä massa invarianttina, jolloin se ei riipu tarkastelukoordinaatistosta, mutta silloin klassisiin kaavoihin joudutaan tekemään relativistiset korjaukset.

Aikaisempina vuosikymmeninä erityisen suhteellisuusteorian opetuksessa on ilmeisesti suosittu edellistä tapaa, ja jäänteenä se on edelleen lukion opetuksessa. Nykyään kuitenkin vähääkään edistyneemmissä oppikirjoissa käytetään jälkimmäistä lähestymistapaa. Matemaattisesti molemmat ovat ekvivalentteja, toisin sanoen tuottavat täsmälleen samat ennusteet. Suosittelen jälkimmäisen tavan omaksumista, mutta koska liikemassaa jonkin verran käytetään, senkin käyttö on syytä oppia niin, että tietää mitä sillä tarkoitetaan.

Suhteellisuusteorian mukaan massa ja energia ovat sama asia,tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että kappaleen massa oikeasti kasvaisi sen nopeuden ja liike-energian kasvaessa , olenko väärässä ?

Monesti on kysymys siitä, mitenkä sanat massa ja energia mielletään. Keskustelijoiden on hyvä sopia käsitteistä. Jotkut nimimerkit tyrmäävät ajatuksen massan kasvamisesta liike-energian lisääntyessä riippuen keskustelun aiheesta. Sama nimimerkki saattaa toisessa yhteydessä esittää, että valon nopeutta ei voi ylittää, koska kappaleen massa kasvaa äärettömäksi kappaleen nopeuden lähestyessä valon nopeutta ja liikenopeuden lisäämiseen tarvittava energia niin ikään. Toki oikeinhan se on.

Rakentaja tietää, että naula ei uppoa asettamalla vasara pelkästään naulan kanna päälle lepäämään. Siihen tarvitaan enemmän massaa eli energiaa, mikä varastoituu hetkellisesti lihaksista vasaran nopeutta lisäämällä ja sitten liike-energia muuttuu lämmöksi iskun jälkeen. Naula kuumenee ja uppoaa.

Alkeishiukkasille, kuten esim. fotonille ja teoriittiselle gravitonille on määritelty lepomassa, mikä on nolla. Oikein kai, mutta niillä täytyy olla massa eli energia ollessaan C:n nopeudessa. Ajatellaanpa suhtiksen kaavaa mikäli massa olisi nolla. Fotonilla on energiansa.

Iiris
fotonille ja teoriittiselle gravitonille on määritelty lepomassa, mikä on nolla. Oikein kai, mutta niillä täytyy olla massa eli energia ollessaan C:n nopeudessa.



Iiiik, massallinen fotoni pyyhältää valonnopeutta, eli sen massakin on sitten ääretön. Nyt tuli hätä käteen, silmääni osuu biljoonia minikokoisia mustia aukkoja joka millisekunti!

Lepomassa kuvaa kappaleen massaenergiaa, silloin kun kappale on levossa. Oikeastaan massasta puhuttaessa aina tulisi tarkoittaa nimenomaan lepomassaa eikä liikemassaa, koska liikemassan käsite on epätäsmällinen: Kappaleen lepomassa on vakio, vaikka kappale kulkisi mielivaltaisen suurella nopeudella. Kappaleen kokonaismassaenergia sitä vastoin muuttuu. (Wik)

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat