Rynnäkkökiväärin luoti

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Miksi 7.62x39 kaliberin luoti läpäisee terästä vähemmän kun 5.56x45 kaliberin luoti?

Sivut

Kommentit (185)

Vierailija
tiäremiäs
Miksi 7.62x39 kaliberin luoti läpäisee terästä vähemmän kun 5.56x45 kaliberin luoti?




Samasta syystä kuin alumiiniluodit läpäisevät terästä paremmin kuin tavalliset.

Jägermeister
Seuraa 
Viestejä1013
Liittynyt23.4.2008
Norppa
tiäremiäs
Miksi 7.62x39 kaliberin luoti läpäisee terästä vähemmän kun 5.56x45 kaliberin luoti?




Samasta syystä kuin alumiiniluodit läpäisevät terästä paremmin kuin tavalliset.



Ja tuo sama syy olisi?

---

Vierailija
Jägermeister
Norppa
tiäremiäs
Miksi 7.62x39 kaliberin luoti läpäisee terästä vähemmän kun 5.56x45 kaliberin luoti?




Samasta syystä kuin alumiiniluodit läpäisevät terästä paremmin kuin tavalliset.



Ja tuo sama syy olisi?



Kevyempi luoti -> suurempi nopeus -> suurempi energia

Vierailija
tiäremiäs
Miksi 7.62x39 kaliberin luoti läpäisee terästä vähemmän kun 5.56x45 kaliberin luoti?



Oikea kysymys kuuluu, "miksi lävistäisi" ?

Mikäli luotien rakenne on sama, ja niiden nopeus yhtäläinen, niin pienemmässä luodissa on sama lävistysvoima kuin isommassakin, sillä isomman massa kohdistuu laajemmalle alueelle, aiheuttaen yhtäläisen pintapaineen kuin pienempikin.

Tämä siis tapauksessa jossa luotien ainoa ero on niiden halkaisijassa.

Käytännössä 5.56x45 nato-kaliiberin luotien lähtönopeus on paljon suurempi kuin vanhemman 7.62x39, ja suuremman pituuden omaavana sen massa/osumapinta-ala suhde läpäisyä suosivampi.
Metallikin saattaa olla kovempaa, joka sekin suosii läpäisyä.

Näin pohdintaa pikaisesti "Stetson" menetelmällä kiskaistuna.

Vierailija
ämpee
tiäremiäs
Miksi 7.62x39 kaliberin luoti läpäisee terästä vähemmän kun 5.56x45 kaliberin luoti?



Oikea kysymys kuuluu, "miksi lävistäisi" ?

Mikäli luotien rakenne on sama, ja niiden nopeus yhtäläinen, niin pienemmässä luodissa on sama lävistysvoima kuin isommassakin, sillä isomman massa kohdistuu laajemmalle alueelle, aiheuttaen yhtäläisen pintapaineen kuin pienempikin.

Tämä siis tapauksessa jossa luotien ainoa ero on niiden halkaisijassa.

Käytännössä 5.56x45 nato-kaliiberin luotien lähtönopeus on paljon suurempi kuin vanhemman 7.62x39, ja suuremman pituuden omaavana sen massa/osumapinta-ala suhde läpäisyä suosivampi.
Metallikin saattaa olla kovempaa, joka sekin suosii läpäisyä.

Näin pohdintaa pikaisesti "Stetson" menetelmällä kiskaistuna.




Luodin "kovuus" ei juuri vaikuta sen läpäisevyyteen.

Tärkeimmät ovat pinta-ala ja sille syntyvä paine. Tähän taas vaikuttaa halkaisija, massa ja pituus.

olli-san
Seuraa 
Viestejä419
Liittynyt28.1.2007
Norppa

Kevyempi luoti -> suurempi nopeus -> suurempi energia



Miten samalla määrällä ruutia voi kevyen luodin energia olla suurempi kuin painavan?

Vierailija
olli-san
Norppa

Kevyempi luoti -> suurempi nopeus -> suurempi energia



Miten samalla määrällä ruutia voi kevyen luodin energia olla suurempi kuin painavan?



Johtuu fysiikasta. Sama ilmiö aiheuttaa sen että luodin saama energia on suurempi kuin kiväärin.

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006
olli-san
Norppa

Kevyempi luoti -> suurempi nopeus -> suurempi energia



Miten samalla määrällä ruutia voi kevyen luodin energia olla suurempi kuin painavan?



Koska kevyempi luoti on helpompi tuupata suureen nopeuteen kuin raskas. Ja toisekseen erikaliberin aseissa harvemmin on samaa ruutimäärää takanaan.

Mutta, jätetäänpä yleistyksen vähemmälle ja keskitytään faktoihin.

.223 rem patilla lähtönopeudet ovat yli 900 m/s tehdaslatauksilla ja tämä ei suinkaan ole kotilataajien yläraja nopeudelle. Sen sijaan 7,62x39 lähtee liikenteeseen 650-700 m/s. Ja koska energia kasvaa nopeuden neliössä, alkaa tuo nopeusero olemaan merkittävä.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen kaikkeen materiaaliin. Esimerkiksi paperinippuja läpäistäessä on testatusti suomirynkyn pati parempi kahlaamaan puhelinluetteloita muttei merkittävästi kuitenkaan (n.10%)

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Vierailija
Norppa

Luodin "kovuus" ei juuri vaikuta sen läpäisevyyteen.

Tärkeimmät ovat pinta-ala ja sille syntyvä paine. Tähän taas vaikuttaa halkaisija, massa ja pituus.




Noh noh, pohditaanpas edes hiukan !
Kovia aineita läpäistäessä, kuten metallia, luodin kovuus on ratkaisevassa osassa, pitäen sen paine-alueen pienenä.

Mikäli näin ei olisi, kannattaisi käyttää panssariluoteina lyijyä, joka on tarkoitukseen riittävän painavaa, sekä halpaa, mutta kun se pehmeytensä takia "lässähtää" levyksi osumakohtaansa, ja näin jakaa kineettisen energiansa läpäisyn kannalta liian laajalle alueelle, on se tähän tarkoitukseen käyttökelvotonta.

Siksi panssariammuksina käytetään karpideja, kuten vaikka wolframkarpidia, nykyään enemmän kuitenkin DU:ta halvemman hintansa takia.
DU:kin kovetetaan lisäämällä siihen muita metalleja, eli puhtaana sekin olisi liian pehmeää.

Tämä näin edelleenkin sillä samalla "hatusta vedettyä"-tekniikalla.

Vierailija
Norppa

Johtuu fysiikasta. Sama ilmiö aiheuttaa sen että luodin saama energia on suurempi kuin kiväärin.



Mistähän fysiikasta mahtaa olla kyse ?

Kiväärissä, siis pulttilukkoisessa, syntyy kahteen suuntaan vaikuttavat voimat, jotka ovat yhtä suuria.
Rynkyssä osa voimasta menee hylsyn ulos heittämiseen, ja laukaisukoneiston virittämiseen, loput sinne perälevyyn, sekä ohivirtauksiin.

Luodin saamalle voimalle on aina yhtä suuri vastavoima.

Vierailija
ämpee
Norppa

Luodin "kovuus" ei juuri vaikuta sen läpäisevyyteen.

Tärkeimmät ovat pinta-ala ja sille syntyvä paine. Tähän taas vaikuttaa halkaisija, massa ja pituus.




Noh noh, pohditaanpas edes hiukan !
Kovia aineita läpäistäessä, kuten metallia, luodin kovuus on ratkaisevassa osassa, pitäen sen paine-alueen pienenä.

Mikäli näin ei olisi, kannattaisi käyttää panssariluoteina lyijyä, joka on tarkoitukseen riittävän painavaa, sekä halpaa, mutta kun se pehmeytensä takia "lässähtää" levyksi osumakohtaansa, ja näin jakaa kineettisen energiansa läpäisyn kannalta liian laajalle alueelle, on se tähän tarkoitukseen käyttökelvotonta.

Siksi panssariammuksina käytetään karpideja, kuten vaikka wolframkarpidia, nykyään enemmän kuitenkin DU:ta halvemman hintansa takia.
DU:kin kovetetaan lisäämällä siihen muita metalleja, eli puhtaana sekin olisi liian pehmeää.

Tämä näin edelleenkin sillä samalla "hatusta vedettyä"-tekniikalla.




Siinä mielessä olet oikeassa että lyijy helposti menee pannukakuksi varsinkin kun se vähänkin nopeammassa jarrutuksessa sulaa. Silloin pinta-ala kieltämättä kasvaa. Toisaalta pinta jolle paine vaikuttaa ei kasva. Helmoissa kun paine vaikuttaa sivusuuntaan. Vain jos luoti kokonaisuudessa paksuuntuu niin paineen alainen pinta-ala kasvaa. Mutta jos luoti on jo päässyt kaivamaan itselleen kuopan niin se ei pääse leviämään sivuille. Silloin jopa sula lyijy läpäisee terästä jos nopeutta vain on tarpeeksi.

Kun lasketaan läpäisyjä niin kaavassa ei ollenkaan ole mukana aineen kovuus.

Vierailija
ämpee
Norppa

Johtuu fysiikasta. Sama ilmiö aiheuttaa sen että luodin saama energia on suurempi kuin kiväärin.



Mistähän fysiikasta mahtaa olla kyse ?

Kiväärissä, siis pulttilukkoisessa, syntyy kahteen suuntaan vaikuttavat voimat, jotka ovat yhtä suuria.
Rynkyssä osa voimasta menee hylsyn ulos heittämiseen, ja laukaisukoneiston virittämiseen, loput sinne perälevyyn, sekä ohivirtauksiin.

Luodin saamalle voimalle on aina yhtä suuri vastavoima.




Voima ei ole sama kuin energia.

Kivääri ja luoti saavat molemmat saman liikemäärän.

Luoti saa huomattavasti suuremman energian. Jos luoti painaisi saman verran kuin kivääri niin molemmilla olisi sama energia. Mitä suurempi ero massoissa sitä suurempi ero energioissa.

Voiman kanssa on vaikea laskea. Energia ja liikemäärä kun ovat riippuvaisia siitä miten kauan voima vaikuttaa.

Vierailija

Teoriaa!

Kiväärin täysvaippaluoti läpäisee panssari terästä kaliperinsa verran. Tämän asian olen myös itse voinut todeta omissa kokeissani. Eli kokeilin 6mm Hardox 400 levyyn seuraavia kalipereita 7,62x39;5,56x45;7,62x51.

Lopputulos: 7,62x39 ei läpäisyä syy-> luodin vaippa on tarkoituksella heikennetty, Venäläinen patruuna.

5,56x45 täysi läpäisy.
7,62x51 täysi läpäisy.
7,62x39 patruunalla tulisi myöskin läpäisy jos olisi suomalaista RKn patruunaa käytössä.

Laittaisin kuvankin jos sen saisi tälle palvelimelle jotenkin laitettua omalta koneelta.

Vierailija
GRIZZLY
Teoriaa!

Kiväärin täysvaippaluoti läpäisee panssari terästä kaliperinsa verran.




Enpä kutsuisi tuota teoriaksi. Hyvä nyrkkisääntö se kuitenkin on. Ruudin määrä, luodin paino, piipun pituus jne. jne vaikuttavat myös.

Vierailija
Norppa

Kivääri ja luoti saavat molemmat saman liikemäärän.

Luoti saa huomattavasti suuremman energian. Jos luoti painaisi saman verran kuin kivääri niin molemmilla olisi sama energia. Mitä suurempi ero massoissa sitä suurempi ero energioissa.

Voiman kanssa on vaikea laskea. Energia ja liikemäärä kun ovat riippuvaisia siitä miten kauan voima vaikuttaa.




Niin, se energia luodissa on kineettisenä energiana, joka alkaa vähetä heti aseen piipun "suojista" lähdettäessä ilman vastuksen takia.

Löysin muuten asiaa koskevan mielenkiintoisen linkin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat