Vetyauto tulevaisuuden auto?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tällä hetkellä vetyauto ei ole yhtä energiatehokas, kuin toinen pakokaasujen suhteen päästötön " tavallinen" sähköauto. http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttokennoauto

Mutta hiljattain on keksitty menetelmä, jolla aurinkoenergian avulla erotetaan vetyä vedestä:

Kasvin yhteyttämisestä mallia

Noceran keksintö matkii fotosynteesiä. Hänen kehittämässään järjestelmässä indiumtinaoksidi-elektrodi upotettiin veteen, jossa oli kobolttia ja kaliumfosfaattia. Sähköjännite saa aikaan katalyytin, kun aineet tulevat elektronin kylkeen. Katalyytti irrottaa vedestä happea ja vetyioneja. Jälkimmäisistä muodostuu toisessa katalyytissä vetykaasua.

Aine on amorfista, eikä sen kemiallinen rakenne pysy jatkuvasti samanlaisena. Vedyn erotustyössään katalyytti muuttaa muotoaan, mutta pystyy myös palautumaan alkuperäiseen tilaansa.

Vedyn ja hapen erotusta on yritetty aiemminkin vastaavalla tekniikalla, mutta erotus on vienyt liikaa energiaa. Lisäksi katalyytit ovat olleet joko tolkuttoman kalliita tai harvinaisia.

”Kyseessä on todennäköisesti vuosisadan merkittävin aurinkoenergiaan liittyvä keksintö”, professori Karsten Meyer saksalaisesta Friedrich Alexander -yliopistosta sanoo.

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article117886.ece

Uutisen mukaan aurinkoenergiaa voisi säilöä vetyyn. Vety on myös loppumaton luonnonvara.Vetyautoon kuitenkin liittyy tuotannon lisäksi se ongelma, että vety on rähdysherkkää ainetta.

http://www.aamulehti.fi/teema/autot/jutut/95.shtml

Kuinka paljon sitten tekniikaltaan yksinkertaisempi sähköauto tarvitsee sähköä? Miten usein se täytyy "ladata"? Jos kaikki autokanta olisi tulevaisuudessa sähköautoja, kuinka paljon tarvitsisi rakentaa lisää sähköä tuottavia energiamuotoja? Periaatteessa yhdistelmä ydinvoima + sähköautot voisi olla aika toimiva ratkaisu, mutta tosiaan sitten sähkönkulutus kasvaisi. Riittäisikö esim. aurinkovoima suoraan käyttöenergiaksi nykyisille sähköautoille? Kuinka paljon nykyisiin sähköautoihin voi varastoida sähköä?

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

No yksinkertaistetusti sanoen, vetyauto kuluttaa karkeasti ottaen kaksi kertaa enemmän energiaa kuin vastaava sähköauto. Siihen lasketaan se energia mikä menee vedyn paineistamiseen polttoainetankkiin ja se minkä polttokenno tuhlaa lämmöksi.

Loppu energiataseesta joudutaan laskemaan siitä millä tavoin vety ja millä tavoin sähkö tuotetaan. Jos tavallinen piikenno tekee sähköä 7% hyötysuhteella ja vetykatalyytti puksuttaa 14% auringonvalosta vedyksi, niin silloin homma on tasoissa.

Vedyn varastoinnista ja siirtelystä tulee vielä toki omat, eikä mitkään erityisen pienet hävikkinsä.

Vierailija

Tiedustelen taas, että mikä siinä vedyssä on se juttu? Sekö, että pakoputkesta tulee ulos vain vettä?

Päästöjä tulee joka tapauksessa ja ne tehtaillaan sitten muualla.

Eikö olisi fiksumpaa tuottaa jotain synteettistä hiilivetyä, jolla olisi dieselin tai bensiinin tapaiset ominaisuudet? Niille olisi olemassa jo jakeluverkostot, niitä käyttävät moottorit ja niitä olisi helpompi ja turvallisempi käsitellä.

Voiko bensaa, tai dieseliä syöttää polttokennoihin?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26880
Liittynyt16.3.2005
wsw
Mitenhän mahtaisi polttokenno toimia maataloudessa? Jos aurinkokennot olisivat halpaa rullatavaraa, niin pellonreunat sellaisia täyteen ja aurinkosähkövetyä traktoreiden tankkeihin.
http://envirofuel.com.au/2008/12/28/new ... l-tractor/



Varmaan kehnonlaisesti ja kalliisti verrattuna akkuihin, niin kuin vetyvirityksillä on tapana. Joko ne ovat keksineet polttokennon, joka toimii yleisillä materiaaleilla. Maankuoren platinavarat eivät käsittääkseni riitä nykyaikaisten polttokennojen laajamittaiseen soveltamiseen.

Mutta tuo "jos" on aika oleellinen tässä asiassa. Niin kauan kuin aurinkokennot maksavat maltaita, tuskin kannattaa pohtia käyttääkö traktoria vedyllä vai akuilla.

Teekkari
Seuraa 
Viestejä2347
Liittynyt27.4.2008

Eihän siitä pitkä aika ole kun joku tanskalaisruotsalainen ryhmä muistaakseni kehitti vetypillerin, jossa se helposti säilytetään.

Mutta unohtakaa jo piikennot, jos aurinkokennoja halutaan, täytyy kehittää paremmat materiaalit. Sen sijaan aurinkovoimaa rutkasti lisää pyörittämään höyryvoimaa ja hiilestä eroon. Tämä ei ehkä Suomessa toimi, mutta riittäähän sitä päiväntasaajalla lääniä.

Everything you know, is about to change.

Vierailija

Taas alkaa aivan väärästä päästä pohdiskelu. Vedyn tuottaminen ei ole ongelma kait ollutkaan, itsekin sitä kotona tehnyt. Kyse on aina ollut kuljetus-ja tankkausongelmasta liikenneturvallisuutta unohtamatta.

Siinä vaiheessa, kun joku keksii hyvän tavan kuljettaa,tankata ja myös auton jossa vety on turvallisesti kolaritilanteessakin..niin lupaudun ostamaan itselleni HETI vetyauton.

Vierailija

Kyllä se vedyn tuottaminen on se ongelma. Jos sitä löytyisi "ilmaiseksi" maasta kaivamalla, niin se olisi melkeinpä täydellinen polttoaine. Silloin ei haittaisi vaikka viidennes energiasta menee hukkaan kuljetuksessa ja varastoinnissa, koska hyötysuhde on muuten verrattain korkea.

Mutta kun se pitää tehdä sähköllä. Erilaiset vetypillerit tai alumiinia syövyttävät kennot käyttävät myös epäsuorasti sähköä ja/tai fossiilisia polttoaineita voimanlähteenään. Esim. alumiinia happoon sotkemalla saadaan kyllä aikaan alumiinioksidia ja vetyä, ja alumiinioksidi, oli se sitten malmista tai jätteestä, täytyy erottaa alumiiniksi elektrolyysillä.

Se alkuperäinen energianlähde on se ongelma, koska vetyä ei esiinny vapaana luonnossa muualla kuin avaruudessa.

Aurinko ja tuulivoima maksaa sen verran paljon, että sitä ei ole järkeä tuhlata vedyksi koska tällä tavoin tuotetun energian yksikköhinta nousee korkeaksi, eikä tuotantokapasiteetti riitä alkuunkaan laajamittaiseen käyttöön. Myllyjen ja paneelien määrä pitäisi heti kolminkertaistaa että polttokennoista saisi saman nettoenergian ulos vetysähkönä.

Vierailija
ilesoft
Voiko bensaa, tai dieseliä syöttää polttokennoihin?
Voiko vettä laittaa bensamoottoriin? Bensamoottorin ja polttokennon toimintaperiaate on hieman erillaiset, rite ?

hi3
Siinä vaiheessa, kun joku keksii hyvän tavan kuljettaa,tankata ja myös auton jossa vety on turvallisesti kolaritilanteessakin..niin lupaudun ostamaan itselleni HETI vetyauton.
Kuten Teekkari sanoi, on kehitelty kiinteä pelletti, joka ei ole edes räjähdysherkkä. Jos en ihan väärin muista, joka on erittäin suuri mahdollisuus, niin se peletti ei edes törmäyksissä/tulessa räjähdä.

Korjatkaa, jos olen ihan väärässä.

Teekkari
Seuraa 
Viestejä2347
Liittynyt27.4.2008
Veikko
Aurinko ja tuulivoima maksaa sen verran paljon, että sitä ei ole järkeä tuhlata vedyksi koska tällä tavoin tuotetun energian yksikköhinta nousee korkeaksi, eikä tuotantokapasiteetti riitä alkuunkaan laajamittaiseen käyttöön. Myllyjen ja paneelien määrä pitäisi heti kolminkertaistaa että polttokennoista saisi saman nettoenergian ulos vetysähkönä.
Pakko on nyt tuoda näköjään uutta esille. Aurinkosähköä saadaan toki paljon halvemmallakin kuin paneeleilla. Kohdistetaan vain peileillä säde nesteeseen, joka on suljetussa kierrossa. Tuolla nesteellä vain höyrystetään prosessivesi, jolla ajetaan täysin normaalia höyryvoimaa, kuten vaikkapa hiilellä. Päästään 500 celsius asteeseen. Yläraja muutenkin on 600 asteen paikkeilla turbiinin kestävyyden vuoksi, joten lämpö kyllä riittää.

Everything you know, is about to change.

Vierailija
Teekkari
Veikko
Aurinko ja tuulivoima maksaa sen verran paljon, että sitä ei ole järkeä tuhlata vedyksi koska tällä tavoin tuotetun energian yksikköhinta nousee korkeaksi, eikä tuotantokapasiteetti riitä alkuunkaan laajamittaiseen käyttöön. Myllyjen ja paneelien määrä pitäisi heti kolminkertaistaa että polttokennoista saisi saman nettoenergian ulos vetysähkönä.
Pakko on nyt tuoda näköjään uutta esille. Aurinkosähköä saadaan toki paljon halvemmallakin kuin paneeleilla. Kohdistetaan vain peileillä säde nesteeseen, joka on suljetussa kierrossa. Tuolla nesteellä vain höyrystetään prosessivesi, jolla ajetaan täysin normaalia höyryvoimaa, kuten vaikkapa hiilellä. Päästään 500 celsius asteeseen. Yläraja muutenkin on 600 asteen paikkeilla turbiinin kestävyyden vuoksi, joten lämpö kyllä riittää.



Niin?

Ajattelitko, että siitä tehdään ensin sähköä, ja sitten siitä vetyä, ja siitä sitten taas sähköä, jolloin kokonaishyötysuhde on kymmenen prosentin luokkaa, eli jokseenkin sama kuin hyvällä aurinkokennolla, paitsi että investointikustannukset koko tuotantoketjulle ovat valtavat?

Samalla voimalla saadaan pienemmin investointikustannuksin ainakin kolme kertaa enemmän sähköä. Onko tällöin järkeä tehdä vetyä?

Vierailija

Nyt kyllä tuntuu palstalaiset olevan täysin kadoksissa.
Kuljetus, jakelu ja turvallisuus on hoidettu mut tuotantoa ei?

Mistä tähän lähdetieto? Omat huomiot ovat olleet aivan päinvastaisia. Se et tuotantoprosessi on edelleen mietinnässä, ei mielestäni tarkoita et kaikki muu on hoidossa?

Se pillerikin kaasuuntuu jossakin vaiheessa....

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1557
Liittynyt12.4.2005

Taas kerran: Vety on vain yksi tapa varastoida muulla tavoin tuotettua energiaa. Valitettava pointti vetytekniikassa on se, ettei meillä ole missään ylimääräistä energiaa varastoitavaksi vetynä. Lisäksi, kuten täällä on mainittukin, vedyn käytön vaatimat useat energiatyyppien konversiot tuottavat huonon kokonaishyötysuhteen.

Tarvitaan ensinnäkin halpa ja käytännössä rajaton tapa tuottaa primäärienergiaa, jotta vedyn hyödyntämisessä olisi järkeä. Toiseksi pitää rakentaa uusi, toimiva ja ilmeisen kallis infra vedyn kuljetukseen ja jakeluun.

Joten missä on se pihvi?

Vanha jäärä

Teekkari
Seuraa 
Viestejä2347
Liittynyt27.4.2008
Veikko
Teekkari
Veikko
Aurinko ja tuulivoima maksaa sen verran paljon, että sitä ei ole järkeä tuhlata vedyksi koska tällä tavoin tuotetun energian yksikköhinta nousee korkeaksi, eikä tuotantokapasiteetti riitä alkuunkaan laajamittaiseen käyttöön. Myllyjen ja paneelien määrä pitäisi heti kolminkertaistaa että polttokennoista saisi saman nettoenergian ulos vetysähkönä.
Pakko on nyt tuoda näköjään uutta esille. Aurinkosähköä saadaan toki paljon halvemmallakin kuin paneeleilla. Kohdistetaan vain peileillä säde nesteeseen, joka on suljetussa kierrossa. Tuolla nesteellä vain höyrystetään prosessivesi, jolla ajetaan täysin normaalia höyryvoimaa, kuten vaikkapa hiilellä. Päästään 500 celsius asteeseen. Yläraja muutenkin on 600 asteen paikkeilla turbiinin kestävyyden vuoksi, joten lämpö kyllä riittää.



Niin?

Ajattelitko, että siitä tehdään ensin sähköä, ja sitten siitä vetyä, ja siitä sitten taas sähköä, jolloin kokonaishyötysuhde on kymmenen prosentin luokkaa, eli jokseenkin sama kuin hyvällä aurinkokennolla, paitsi että investointikustannukset koko tuotantoketjulle ovat valtavat?

Samalla voimalla saadaan pienemmin investointikustannuksin ainakin kolme kertaa enemmän sähköä. Onko tällöin järkeä tehdä vetyä?

En ole tekemässä vetyä.

Everything you know, is about to change.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat