Seuraa 
Viestejä9535

Hyväksyykö peruskansalainen jättiläismäiset äärituloerot?

Verokalenterijuorujulkaisut kertovat kilpaa kyvystä kuluttaa. Nykyinen markkinatalous kannustaa ostamaan, siis kierrättämään rahaa, jotta se loisi - ainakin teoriassa - uusia työtehtäviä pitkin tavara- ja rahavirtoja aikaansaaden kuitenkin ahneutta lietsovia sivuvirtoja omaan taskuun rahanparkkeerautumisen erikoiskyynärpäämiehille. Markkinamekanismi on olettanut raaka-aineiden ja energian saanin olevan turvattua toteuttamaan tätä kasvulietsotun kulutusjuhlan arkijatkumoa.

Tutkimukset kertovat, että valmistuvien ihmisten arvotekijöiksi ovat nousemassa palkan ohi mm. luontoon, ympäristöön, työyhteisöön, -edellytyksiin ja yhteiseen osallistuvuuteen liittyvät tekijät. Suomi on edelleen yksi erinomaisimmista paikoista toimia tuon uuden sukupolven odotusarvojen mukaisesti.

Markkinaihminen vertailee kykyänsä ja saavutuksiansa lähinnä rahassa ja ostovoimassa. Markkinatalousmaissa tuloerot ovat kasvaneet voimakkaasti, erityisesti ääripääilmiöinä. Uutisointi ja kansalaiset ovat tuohduksiin saakka puhkuneet epäoikeudenmukaisuutta, epätasajakoa sekä ahneutta mm. Fortum optiokeskustelussa.

Ylimmän johdon palkkoja perustellaan osaavan työvoiman niukkuudesta ja kilpailutilanteesta; selostetaan, että muut, enemmän markkinahypetysmaat, poimivat terävimmät ja osaavimmat tekijämme pois omasta Suomi-yhteiskunnastamme. On enemmänkin vaarana, että ällistyttävä ahneuden ja työhönsä nähden ylisuurten palkkojen ja huonoimmillaan ansiottomien bonuksien rikkovan kansalaishenkeä eliminoimalla todellista yhteiskuntayhtenäisyyttä ja työnteon motivaatiota sekä tiimiosallistumista. Tarvitseeko tavallinen ja melkeinpä kaikki kustannukset maksava kansa näitä yliahneuden keisareita ilman suhteellisen ymmärtämisen "vaatteita"?

Suurimman tulonsaajaryhmän varallisuus ja ostovoima lähtee aina liikkeelle suurimman kulutusvolyymin luontitasolta, so. peruskansalaisten kulutusvirrat viimekädessä aikaansaavat ylimmän tulotason rahavirrat. Kuinka arvelemme tapahtuvan, jos rikomme yhteiskuntasovinnaisuuden selityksellä, että joku ihminen on jotain muuta 1000 kertaa parempi?

Kuinka mittaamme todellisen ja oikeudenmukaisen kunkin työpanokseen liittyvän ansiomme; onko se koulutus- vai asematekijä? Kuinka saavutamme aseman, jossa on mahdollista generoida 100-1000 kertaisen tulotason verrattuna keskimääräiseen? Kuinka ylimmän johdon ja pääomakerroksen saa toimimaan ja tuottamaan voiton lisäksi myös työtilanteita, osallistumista verokertymiin, tuote- ja palvelukehitystä huomioiden koko yhteiskunta ja luonto sekä kantamaan yhteiskuntavastuuta yhtenä sen osallistujana ja maapallon varojen käyttäjänä?

Luonto hävitti 60 miljoonaa vuotta sitten ylisuuriksi paisuneet dinosaurukset ketterien ja pienten nisäkkäiden tieltä synnyttäen meneillään olevan tasapaino-ongelman koko muulle eliöyhteisölle ihmisen muodossa. Onko meille juuri nyt ominainen silmitön ja sivuilleen katsomaton kulutusorientoitunut ostovoimavertailu mm. ekologisesti kestävä tapa käyttää biomassaltaan pienenä ihmistekijänä valtaosalta muilta niiden elämän lähtökohdat? Onko syntymässä kansalaisliike taisteluun tätä ahneuden suhteettomutta kohtaan?

Ilkka Luoma

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Sivut

Kommentit (26)

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228

Tokihan ne on hyväksyttävä. Jos minä palkkaan omilla rahoillani jonkun tekemään työtä firmassani, on minulla käsittääkseni oltava oikeus maksaa kuinka suurta palkkaa hyvänsä. Minimipalkan tai -toimeentulon välttämättömyyden ymmärrän, mutta maksimipalkka olisi jo sortoa ja väkivaltaa, meilivaltaista toisten oikeuksien ja vapauksien rajoittamista.

Ymmärrän toki että jotkut tuntevat kateutta vauraita ja menestyviä kohtaan. Joillakin tämä saattaa purkautua jopa vihana ja omaa epäonnistumisen tunteesta kumpuavaa turhautumista käytetään hyväksi ja suunnataan se menestyneisiin. Kuvitellaan kenties, että suurituloisten tulot ovat siksi suuret, kun omat ovat niin pienet. Eli ikäänkuin se toisten vauraus olisi toisilta otettua. Tosiasiassahan ns. suurituloiset muodostavat hyvin vähäisen osan kansakunnastamme, ja esimerkiksi kaikista palkkatuloista heidän huippupalkkojensa osuus on marginaalinen. Ylivoimaisesti enin osa palkoista maksetaan ns. keskituloisille ja pienituloisille. Vaikka asetettaisiin jokin mielivaltainen tulojen yläraja, kuten 100 000 euroa vuodessa, ja määrättäisiin ylimenevä osa jaettavaksi muiden (firman, valtion minkä tahansa) työntekijöiden kesken, ei tämä peruskansalaisen tilipussissa keskikaljapulloa enempäää tuntuisi.

Huomattava on myös verotuksellinen näkökulma, eli suuret tulot tarkoittavat voimakkaasti progressiivisessa tuloverotuksessamme sitä, että yksi huippupalkattu elättää itsensä lisäksi ehkä jopa kymmeniä työttömiä. Jos nämä tulot jätettäisiin maksamatta ja verottamatta, kuvitteleeko joku että siitä huono-osaisimman elämä jotenkin valoisammaksi muuttuisi? Täyttä marginaaliveroa maksavien kohdalla valtion saama verotulo on suurempi kuin mikäli sama tulo jaettaisiin lievemmin verotetuilel keski- tai pienituloisille. Siten suurituloisimpien suuret tulot kohdistuvat nimenomaan kaikkein huono-osaisimmille, niille jotka ovat suurelta osin sosiaalisten tulonsiirtojen varassa.

En tosiaan ymmärrä muuta syytä tulojen ylärajan vaatimiselle kuin kateuden; muilla ei saisi mennä itseä paremmin. Kateus taas on ala-arvoista sekä perusteena millekään, että yleensäkin tunteena ja ajatusmallina ja ihmisen motivaattorina, puhumattakaan siitä että se on jopa eri uskontojen mukaan syntiä. Kateudentunteesta pitäisi pyrkiä eroon, se parantaisi jokaisen siitä toipuneen ihmisen tapauksessa luultavasti useammankin ihmisen elämää. Toisten kadehtimisen ja toisien aseman huonontamisen sijaan hedelmällisempää olisi keskittää voimansa toisten kannustamiseen ja eritoten itse itsensä aseman parantamisen yrittämiseen. Kateuden aihe toki poistuu, jos kaikilal menee tasaisen ja yhtäläisen huonosti, mutta eikö olisi kaikilel parempi, jos sen sijaan pyrittäisiinkin siihen, että kaikilla menee hyvin?

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922

Sellaiset tuloerot kapitalismissa ovat mielestäni oikein, jotka perustuvat tuottavuuteen. Tietenkin fiksumman pitää saada jopa huomattavasti suuremmat tulot. Ei hän muuten fiksu olisikaan. Vaan ekonomi, merkonomi, tai muuten vaan reipas tyttö.

Sellaiset tuloerot, jotka perustuvat vain syntyperään ja perittyyn rikkauteen tuntuvat kaikenmaailman tyhjäntoimittajien osalta tarpeettomilta. Olen blayboy plaa.

Lierikki Riikonen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
lierik
Sellaiset tuloerot kapitalismissa ovat mielestäni oikein, jotka perustuvat tuottavuuteen. Tietenkin fiksumman pitää saada jopa huomattavasti suuremmat tulot. Ei hän muuten fiksu olisikaan. Vaan ekonomi, merkonomi, tai muuten vaan reipas tyttö.

Sellaiset tuloerot, jotka perustuvat vain syntyperään ja perittyyn rikkauteen tuntuvat kaikenmaailman tyhjäntoimittajien osalta tarpeettomilta. Olen blayboy plaa.

Omaisuus on eri asia kuin tulot. Rikkauksia perinyt on ihan eri asemassa kuin joku optiopalkattu johtaja tai muu kovatuloinen. Kyllä tulot ovat lähes poikkeusketta ansaitut, omaisuudesta voidaan olla eri mieltäkin.

Tietty voi tulla eteen jonkinlainen nepotismi, eli että sukufirmassa johtajanpaikkoja voi avautua luonnostaan tirehtöörin itsensä suorille jälkeläisille, ilman että ulkopuolisilla välttämättä on mahdollisuuttakaan niihin pyrkiä. Sille nyt ei kuitenkaan voi oikei nmitään, ja tokihan järkevä isä pyrkii huolehtimaan siitä että perillisensä hankkii tarvittavan asiantuntemuksen sekä koulutuksen että myös vaikkapa käytännön työhön perehtymisne kautta. Jos taas ei, ja antaa ison firman hulttiojälkeläisen johdettavaksi ja tuhottavaksi, niin omapa asiansa sekin lienee. Antaa playboyn hurvitella lahjarahoillaan jos kerran haluaa ja tilaisuuden saa. Mitä se muille kuuluu?

Kuitenkin jos firmalla on ulkopuolisia osakkeenomistajia, ei edelläolevan kaltainen tilanne luultavatsi ole mahdollinen, vaan tärkeisiin tehtäviin kyllä pyritään aina valitsemana pätevä henkilö.

Omaisuus on siis eri asia kuin tulot. Sitä joillekin voi kertyä perinnöitsekin, toisille ansaituista tuloista. Ja kyllähän se perintökin useimmiten on edeltäneiden sukupolvien ansaitun tulon perua. Eikä ihmisiltä omaisuutta muutenkaan voida oikein väkisin pois ottaa, vaikka joku olisikin sitä mieltä että omaisuus ei ole ansaittu riittävän rehellisen tai tuottavan työn kautta.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Ilkka Luoma kirjoitti:

> Ilkka Luoma: Hyväksyykö peruskansalainen jättiläismäiset äärituloerot?

Olemme kaikki peruskansalaisia. Nyt yritetään vain yhteistyössä hallituksen kanssa luoda uusi rotu. Lukumääräisesti vähäinen ihmisryhmä omaa luontaisten kykyjensä ansiosta sellaisen kyvykkyyden, että heille tulee suoda siitä oikeutetusti kuuluvat jättipalkkiot. Muille kerrotaan, että vain heidän johdollaan alempi rotukin voi suhteessa omiin kykyihinsä kehittyä omalle kulutustasolleen, joka väistämättä merkitsee ylemmän luokan etujen palvelemista ja heidän luomansa oppirakennelman tiukkaa seuraamista.
Kaikkien varallisuus ja hyvinvointi tulee alistaa yläluokan etujen varmistamiseen ja jos jotakin jää ylitse, muuta saavat jakaa sen keskenään suhteessa itse kunkin luontaisiin kykyihin. Tämä systeemi todistetaan oikeaksi Darwismilla. Vain vahvimmat pärjäävät elintasokilpailussa ja niin tulee ollakin. Syntyy valtavan kilpailun päästä ylimmän luokan suosioon ja sitä kautta samaan osansa yhteiseksi kakuksi nimitetyistä osakeanneista ja optioista plus muista palkkioista ja erorahoista, mutta juuri näin saadaan jyvät erotettua akanoista.

Jos joku ei sijoita ropojaan pörssiyhtiöiden osakkeisiin ja tue siten yhteisön ja oman vaurautensa kasvua, niin syyttäköön siitä omaa luontaista typeryyttään. Kaikkien on siis ponnisteltava äärimmilleen, koska pienistä puroista syntyy iso virta. Muistettakoon vielä, että kansan keräämä eläkerahasto on sijoitettu erilaisiin osakkeisiin. Jos kansa ei työskentele yhtiöiden menestyksen eteen, sanokoot hyvästit myös vanhuudenturvalleen.
On ylemmän rodun viisauden mukaista siirtää tuotantoaan kehitysmaihin tyydyttääkseen omistajiensa vaateet. Kansa kyllä ymmärtää, että sen oma hyvinvointi on kuin onkin näiden rikkaimpien menestyksen varassa, sillä vauraiden optioista ja suurista palkoista maksetut verotulot ovat kansan sosiaaliturvaa.
Kun siis vuokra-asuntojen omistajat nostavat vuokrat huippuunsa ja kansalaiset joutuvat anomaan asuntotukea saadakseen katon päänsä päälle, valtio suo sen rikkailta keräämistään verotuloista. Eli asuntojen omistajat maksavat kohtuullista veroa kiskomistaan jättivuokrista, joka vero annetaan asuntotukena köyhille, jotta rikkaat saisivat mahdollisimman suuren tuoton, asukkaan maksaman omavastuun kautta, asuntoihin sijoittamalleen pääomalle. Tätä voidaan nimittää varallisuuden onnistuneeksi kierrättämiseksi.

Ilkka Luoma. Avaat hyviä aiheita, mutta olisiko viisasta, että samaa aihetta ei ripoteltaisi kymmenen eri otsakkeen alle. Tällä systeemillä ei päästä syventävään keskusteluun syyt ja seuraukset jäävät hahmottamatta eikä myöskään malteta paneutua muutosideoiden esilletuomiseen ja kartoittamiseen, jos sellainen on tähtäimessäsi.

Tuloerot yleensä on perusteltuja mutta miltä pohjalta.
Palkkatyöllä ei suuria tuloeroja tule. Epänormaalit luonnottomat tuloerot tulee kaikilla maailman Fortumin optiolla taikka osakkeilla. Se että näyttelijä tai artisti amerikoissa voi tulla luonnottoman varakkaaksi on erittäin epäarvoista ja epämoraalista. Alun pitäenhän kirkko/kristinusko halveksi ja kielsi sellaisen tulo muodon joka ei vaadi työtä eli koronkiskonta, osakkeet ja muut pääomatulot. Terveet moraalikäsitykset löytyy raamatusta.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä9535
kaksoispilari
Ilkka Luoma kirjoitti:

> Ilkka Luoma: Hyväksyykö peruskansalainen jättiläismäiset äärituloerot?

Olemme kaikki peruskansalaisia. Nyt yritetään vain yhteistyössä hallituksen kanssa luoda uusi rotu. Lukumääräisesti vähäinen ihmisryhmä omaa luontaisten kykyjensä ansiosta sellaisen kyvykkyyden, että heille tulee suoda siitä oikeutetusti kuuluvat jättipalkkiot. Muille kerrotaan, että vain heidän johdollaan alempi rotukin voi suhteessa omiin kykyihinsä kehittyä omalle kulutustasolleen, joka väistämättä merkitsee ylemmän luokan etujen palvelemista ja heidän luomansa oppirakennelman tiukkaa seuraamista.
Kaikkien varallisuus ja hyvinvointi tulee alistaa yläluokan etujen varmistamiseen ja jos jotakin jää ylitse, muuta saavat jakaa sen keskenään suhteessa itse kunkin luontaisiin kykyihin. Tämä systeemi todistetaan oikeaksi Darwismilla. Vain vahvimmat pärjäävät elintasokilpailussa ja niin tulee ollakin. Syntyy valtavan kilpailun päästä ylimmän luokan suosioon ja sitä kautta samaan osansa yhteiseksi kakuksi nimitetyistä osakeanneista ja optioista plus muista palkkioista ja erorahoista, mutta juuri näin saadaan jyvät erotettua akanoista.

Jos joku ei sijoita ropojaan pörssiyhtiöiden osakkeisiin ja tue siten yhteisön ja oman vaurautensa kasvua, niin syyttäköön siitä omaa luontaista typeryyttään. Kaikkien on siis ponnisteltava äärimmilleen, koska pienistä puroista syntyy iso virta. Muistettakoon vielä, että kansan keräämä eläkerahasto on sijoitettu erilaisiin osakkeisiin. Jos kansa ei työskentele yhtiöiden menestyksen eteen, sanokoot hyvästit myös vanhuudenturvalleen.
On ylemmän rodun viisauden mukaista siirtää tuotantoaan kehitysmaihin tyydyttääkseen omistajiensa vaateet. Kansa kyllä ymmärtää, että sen oma hyvinvointi on kuin onkin näiden rikkaimpien menestyksen varassa, sillä vauraiden optioista ja suurista palkoista maksetut verotulot ovat kansan sosiaaliturvaa.
Kun siis vuokra-asuntojen omistajat nostavat vuokrat huippuunsa ja kansalaiset joutuvat anomaan asuntotukea saadakseen katon päänsä päälle, valtio suo sen rikkailta keräämistään verotuloista. Eli asuntojen omistajat maksavat kohtuullista veroa kiskomistaan jättivuokrista, joka vero annetaan asuntotukena köyhille, jotta rikkaat saisivat mahdollisimman suuren tuoton, asukkaan maksaman omavastuun kautta, asuntoihin sijoittamalleen pääomalle. Tätä voidaan nimittää varallisuuden onnistuneeksi kierrättämiseksi.

Ilkka Luoma. Avaat hyviä aiheita, mutta olisiko viisasta, että samaa aihetta ei ripoteltaisi kymmenen eri otsakkeen alle. Tällä systeemillä ei päästä syventävään keskusteluun syyt ja seuraukset jäävät hahmottamatta eikä myöskään malteta paneutua muutosideoiden esilletuomiseen ja kartoittamiseen, jos sellainen on tähtäimessäsi.

___________________________________________________________

Olet oikeassa siinä, että pitäisi saada "saman katon" alle koko käsiteltävä aihekokonaisuus, mutta toisaalta olen huomannut, että keskusteluketju "ajautuu" laajasta kokonaisuudesta herkästi aivan uusille urille ja ketjun alku- ja loppupää eivät enään yhdisty.

Asia on hankala, kuitenkin esittämäsi syventyvyys olisi se lopullinen tarkoitus. On ollut miellyttävä havaita joissain ketjuissa uskomatonta luovuutta ja herkkyyttä asioiden oivalluksissa; sanoisinpa, etä näissä systeemeissä "elää" uuden vaikuttamisen vuosisata. Ihmiset osallistuvat useasti tosissaan sekä vapautuneesti ja jälkeä syntyy

Esim. Ranskan mellakat on niin monivivahteinen asia, että siitä aloittaisi sujuvasti kymmenen eri näkökulmaista alustusta, ja jos nuo kaikki tarkastelunäkökulmat yhdistäisi, voisi ketjusta syntyä "tietosanakirja" A:sta Ö:hön. Alustuksen pitäisi kait olla kapea-alainen ja tarkka, koska tuolloin ketju pysyy "uomissaan" ja uuden hoksaamisen näkökulma täyttyy.

Viimeinen lauseesi on se asian ydin, tavoite on juuri siinä. Tämän tyyppisessä keskustelussa, mielipidevaihdossa ja kritiikissä toteutuu osuvimmin tiimityöskentely ja luovuudelle jää tilaa + mikään kun ei ole pakkoa, vaan täydellisen vapaaehtoista!

Ilkka Luoma

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä9535

Liittokierroksilla halutaan selvästi takavuosia suurempia palkankorotuksia, haluaako "normaalit palkkakansalaiset" kaventaa huimia tuloeroja ylimpiin johtajiin verrattuna - onko mitta täynnä? --- Kestää n. 1500 vuotta kunnes nykytyylillä ero umpeutuu, oletuksella etteivät tirehtöörit hamua lisää maallista mammonaa

Pitääkö yhtiön tuottavuus ulosmitata palkkoina tekijöille vai osinkoina ja muina etuuksina omistajille?

Onko tehty konkreettinen työ "arvokkaampaa" kuin omistamisen riski (palkka/osinko)?

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Muista Ilkka että nykyään pyritään kasvattamaan eliitin ja kansalaisten välistä kuilua. Kovaa vauhtia luodaan muurahaisyhteiskuntamallia, jossa tyhmät työläiset raadannallaan hankkivat lisää varoja kuningatareliitille. Ja työläiset kasvatetaan uskomaan, että jokaisella on mahdollisuus rikastua, vaikka näin ei tietenkään ole.

Ilkka Luoma
Liittokierroksilla halutaan selvästi takavuosia suurempia palkankorotuksia, haluaako "normaalit palkkakansalaiset" kaventaa huimia tuloeroja ylimpiin johtajiin verrattuna - onko mitta täynnä? --- Kestää n. 1500 vuotta kunnes nykytyylillä ero umpeutuu, oletuksella etteivät tirehtöörit hamua lisää maallista mammonaa

Pitääkö yhtiön tuottavuus ulosmitata palkkoina tekijöille vai osinkoina ja muina etuuksina omistajille?

Onko tehty konkreettinen työ "arvokkaampaa" kuin omistamisen riski (palkka/osinko)?

Kyse ei kuitenkaan ole tuloerojen kaventamisesta vaan tuottavuuden parantumisen myötä työn tekijöiden palkitsemisesta siitä, että tekevät omistajille aiempaa enemmän rahaa. Ja ihan oikeinhan se onkin.
Parempaa elintasoa tässä haetaankin. Hintojen nousut lähiaikoina on pitänyt huolen siitä, että duunareiden elintaso on päässyt laskemaan.

Työvoiman kilpailukyvyn menettämistäkään ei voida pitää argumenttina palkkojen nousua vastaan, koska suomessa palkkoja edes pysty laskemaan niin paljon, että palkoilla voitaisiin kilpailla.

Ulosmittaaminen on aivan väärä sana, kyllähän työstä pitää palkkaa maksaa. Tai toki silloin ulosmitataan jos palkat jäävät maksamatta...
Kutsuisin nykyistä tapaa osinkojen maksamisessa ennemmin ulosmittaamiseksi, koska yleensä firman tulos käytetään mahdollisimman suurelta osin juuri osinkoihin. Onhan omistamisessa riskinsä, mutta omistaminen on enenevissä määrin vain lyhytaikaista, jolloin omistaminen perustuu vain pörssikurssin heilahteluun, eikä siihen, että tuottaako firma vai ei.
Joten periaatteessa suurempi riski on työntekijöillä, koska työntekijöiden elanto on sidottu työnantajan menestykseen. Kun taas vaihtuvan omistajatason riskit ovat yleensä hajautettu moneen eri yritykseen ja yleensä sijoittaja saa ainakin osan investoinnistaan takaisin osakkeensa myymällä.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä9535
bdbdbd
Ilkka Luoma
Liittokierroksilla halutaan selvästi takavuosia suurempia palkankorotuksia, haluaako "normaalit palkkakansalaiset" kaventaa huimia tuloeroja ylimpiin johtajiin verrattuna - onko mitta täynnä? --- Kestää n. 1500 vuotta kunnes nykytyylillä ero umpeutuu, oletuksella etteivät tirehtöörit hamua lisää maallista mammonaa

Pitääkö yhtiön tuottavuus ulosmitata palkkoina tekijöille vai osinkoina ja muina etuuksina omistajille?

Onko tehty konkreettinen työ "arvokkaampaa" kuin omistamisen riski (palkka/osinko)?




Kyse ei kuitenkaan ole tuloerojen kaventamisesta vaan tuottavuuden parantumisen myötä työn tekijöiden palkitsemisesta siitä, että tekevät omistajille aiempaa enemmän rahaa. Ja ihan oikeinhan se onkin.
Parempaa elintasoa tässä haetaankin. Hintojen nousut lähiaikoina on pitänyt huolen siitä, että duunareiden elintaso on päässyt laskemaan.

Työvoiman kilpailukyvyn menettämistäkään ei voida pitää argumenttina palkkojen nousua vastaan, koska suomessa palkkoja edes pysty laskemaan niin paljon, että palkoilla voitaisiin kilpailla.

Ulosmittaaminen on aivan väärä sana, kyllähän työstä pitää palkkaa maksaa. Tai toki silloin ulosmitataan jos palkat jäävät maksamatta...
Kutsuisin nykyistä tapaa osinkojen maksamisessa ennemmin ulosmittaamiseksi, koska yleensä firman tulos käytetään mahdollisimman suurelta osin juuri osinkoihin. Onhan omistamisessa riskinsä, mutta omistaminen on enenevissä määrin vain lyhytaikaista, jolloin omistaminen perustuu vain pörssikurssin heilahteluun, eikä siihen, että tuottaako firma vai ei.
Joten periaatteessa suurempi riski on työntekijöillä, koska työntekijöiden elanto on sidottu työnantajan menestykseen. Kun taas vaihtuvan omistajatason riskit ovat yleensä hajautettu moneen eri yritykseen ja yleensä sijoittaja saa ainakin osan investoinnistaan takaisin osakkeensa myymällä.

.......

Yhtiön tulosta voidaan myös käyttää ITSE yhtiön kehittämiseen ja tuote-/ palvelukehitykseen.

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Ilkka Luoma

.......

Yhtiön tulosta voidaan myös käyttää ITSE yhtiön kehittämiseen ja tuote-/ palvelukehitykseen.

Aivan. Ja suurin osa tästä investoinnista tapahtuu palkkaamalla uutta henkilöstöä tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Mutta se, että tuloksesta ei jää yhtiöille säästöjä, joilla kyettäisiin varmistamaan vakaa talous ja kilpailuetu myös laman kohdatessa, on nykytalouden ilmiö josta pidemmän päälle on haittaa kaikille.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä9535
bdbdbd
Ilkka Luoma

.......

Yhtiön tulosta voidaan myös käyttää ITSE yhtiön kehittämiseen ja tuote-/ palvelukehitykseen.




Aivan. Ja suurin osa tästä investoinnista tapahtuu palkkaamalla uutta henkilöstöä tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Mutta se, että tuloksesta ei jää yhtiöille säästöjä, joilla kyettäisiin varmistamaan vakaa talous ja kilpailuetu myös laman kohdatessa, on nykytalouden ilmiö josta pidemmän päälle on haittaa kaikille.

.......

Tuota henkilöstön tekemää "työnvoittoa" on Suomessa viimeiset 10 vuotta jaettu ulos ulkomaille omistajaohjauksena, siis osinkoina... itse yhtiön kehittämiseen on jäänyt vähemmän varoja. Enempikin on siirretty toimintoja edullisempiin maihin, joissa on vielä markkinatkin.

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

En hyväksy.Esimerkiksi tapaus Fortum sai minut voimaan pahoin.Suomen malli alkaa muistuttaa jo USA touhuja.Rikkaat rikastuu,köyhät köyhtyy ja keskiluokalla teetätetään kaikki työ ja maksatetaan sekä rikkaiden ja köyhien menot.

Tällä hetkellä äänestyksen mukaan sellainen henkilö, joka ei suvaitse äärituloeroja.

Ottaen huomioon lähtötilanteet työntekijän ja omistajan kannalta, päädyin ainakin itse siihen, että työnteko on huomattavasti riskialttiimpaa.
Työntekijä tekee keskimäärin töitä turvatakseen oman ja lähimmäistensä toimeentulon. Palkalla tulee toimeen ja työ saattaa olla raskasta.

Omistaja lähtökohtaisesti on jo turvannut oman perustoimeentulonsa ja voi sijoittaa ylimääräiset varantonsa pörssiomistamiseen. Riskit ovat usein hajautettuja.

Kun eteen tulee tilanne, jossa yhtiö joutuu koville, työntekijä kokee tämän aina ensimmäisenä selkänahassaan huomattavasti rankemmin. Alkuun potkitaan työntekijöitä pois, jotta omistajien rahat säästyvät ja jos muutokset eivät auta, vasta silloin omistajan rahapussi alkaa kärsimään.
Inhimillisen aspektin ja panokset huomioonottaen perustoimeentulon kanssa kilpaileva juuri potkut saanut työntekijä on riskimittarilla katsottuna paljon pahemmassa kusessa, kuin rahansa säästänyt mutta voitot menettänyt toimeentuleva sijoittaja.
Tällä päättelyketjulla työntekijän tulisi saada suhteessa mittavampi korvaus, kuin omistajan, sillä työntekijä sen lisäksi, että tekee kaiken konkreettisen työn voiton saavuttamiseksi, myös riskeeraa oman tulevaisuutensa luottamalla siihen, että sijoittaja pitää rahansa yrityksessä. Ikävä kyllä asia ei mene näin, vaan kaikki ylimääräinen voitto ohjataan yleensä jo valmiiksi rikkaalle ja valmiiksi omistavalle eliitille, joka työntekijän panoksen kautta saa omistukseensa lisää tuotantovälineitä ja työntekijöitä.

Jos omistajan rahapussi alkaisi ongelmatilanteessa laihtumaan ensimmäisenä, niin silloinhan yritys menisi helposti nurin ja kaikki työntekijät kärsisivät.

Kun työntekijät eivät tingi eduistaan kun yrityksellä menee huonosti, niin silloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin potkia joku pois. Ilman johtoa ei ole firmaa, joten minkäs teet. Johtajankin täytyy syödä.

Yleinen mentaliteetti on se, että "me ollaan täällä vain töissä." Eivätkä työntekijät sinänsä välitä firman menestyksestä omaa palkkapussiaan pitemmälle. Johtajahan on "paha kapitalisti" joka on ainoastaan velkaa työntekijälle, eikä johtoportaan työtä organisoinnissa ja hallinnossa pidetä minkään arvoisena. Ihan kuin apinakin osaisi saada monen sadan ihmisen firman pyörimään kuin vettä vain.

Perinteinen läski tehtaanjohtaja on vain sosialistinen olkinukke. Todellisuudessa tässä maassa palkanmaksajat ovat PK yritysten omistajia, joiden lisäksi suuri osa ihmisistä ovat tavalla tai toisella valtion duuneissa. Näillä tavallisilla yrittäjillä ei todellakaan ole varaa pelata osakkeilla ja keinotella pörssissä itselleen ansaitsematonta varallisuutta.

Veikko
Jos omistajan rahapussi alkaisi ongelmatilanteessa laihtumaan ensimmäisenä, niin silloinhan yritys menisi helposti nurin ja kaikki työntekijät kärsisivät.

Kun työntekijät eivät tingi eduistaan kun yrityksellä menee huonosti, niin silloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin potkia joku pois. Ilman johtoa ei ole firmaa, joten minkäs teet. Johtajankin täytyy syödä.

Yleinen mentaliteetti on se, että "me ollaan täällä vain töissä." Eivätkä työntekijät sinänsä välitä firman menestyksestä omaa palkkapussiaan pitemmälle. Johtajahan on "paha kapitalisti" joka on ainoastaan velkaa työntekijälle, eikä johtoportaan työtä organisoinnissa ja hallinnossa pidetä minkään arvoisena. Ihan kuin apinakin osaisi saada monen sadan ihmisen firman pyörimään kuin vettä vain.

Perinteinen läski tehtaanjohtaja on vain sosialistinen olkinukke. Todellisuudessa tässä maassa palkanmaksajat ovat PK yritysten omistajia, joiden lisäksi suuri osa ihmisistä ovat tavalla tai toisella valtion duuneissa. Näillä tavallisilla yrittäjillä ei todellakaan ole varaa pelata osakkeilla ja keinotella pörssissä itselleen ansaitsematonta varallisuutta.

Fakta on se, että kun firman tulot ei kata firman kuluja, niin mikäli kuluja ei saada karsittua niin firma menee nurin muutaman kuukauden sisällä.

Yleensä kuluja voidaan karsia merkittävästi vain henkilökuntaa vähentämällä ja sellaisten toimintojen lopettamisella, mitkä ei tuota riittävästi, eli yritys keskittyy siihen mikä tuottaa parhaiten.
Palkkojen alennus voi toimia joissakin erityistapauksissa, mutta on erittäin vaikea toteuttaa.
Siirtämällä koko tuotanto halvempien tuotantokustannusten maahan, kuteen Kiinaan tai Viroon, niin tavallaan tehdään juuri tälläinen palkkojen alennus hallitusti ja hyväksytysti.

Mikä on oikea palkkataso kenellekkin, on aika vaikea arvioida ...
Esim. Niken tehdas työllsitää Indonesiassa noin 125 000 työntekijää, ne valmistaa kaikki maailmalla käyteyt Nike Lenkkarit ja muut saman liikemerkin alla myytävät jalkineet.
Johsson niminen amerikkalainen koripalloilija, tienasi siitä että piti näitä Niken lenkkareita enempi kuin ne 125 000 indonesiassa työskentelevää työläistä, jotka tekevät kaikki maailman Niken lenkkarit ja muut tossut.
Semmoinen se maailma on ...

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä9535
Veikko
Jos omistajan rahapussi alkaisi ongelmatilanteessa laihtumaan ensimmäisenä, niin silloinhan yritys menisi helposti nurin ja kaikki työntekijät kärsisivät.

Kun työntekijät eivät tingi eduistaan kun yrityksellä menee huonosti, niin silloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin potkia joku pois. Ilman johtoa ei ole firmaa, joten minkäs teet. Johtajankin täytyy syödä.

Yleinen mentaliteetti on se, että "me ollaan täällä vain töissä." Eivätkä työntekijät sinänsä välitä firman menestyksestä omaa palkkapussiaan pitemmälle. Johtajahan on "paha kapitalisti" joka on ainoastaan velkaa työntekijälle, eikä johtoportaan työtä organisoinnissa ja hallinnossa pidetä minkään arvoisena. Ihan kuin apinakin osaisi saada monen sadan ihmisen firman pyörimään kuin vettä vain.

Perinteinen läski tehtaanjohtaja on vain sosialistinen olkinukke. Todellisuudessa tässä maassa palkanmaksajat ovat PK yritysten omistajia, joiden lisäksi suuri osa ihmisistä ovat tavalla tai toisella valtion duuneissa. Näillä tavallisilla yrittäjillä ei todellakaan ole varaa pelata osakkeilla ja keinotella pörssissä itselleen ansaitsematonta varallisuutta.

.........

Poliittinen leiriytyminen on himmentänyt yleistä vastuun kantoa - kun se ei kosketa minun ryhmääni, niin ei sillä niin suurta väliä ole. Vastuuta ihmiset, vastuuta - kaikki on viime kädessä meidän kaikkien omaa - aina aikansa...

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä9535

ehkä peruskansalaiset saivat hiukan tyydykettä kun TJ:n "pahat pojat" saivat tuomion - käräjäthän käytännössä vapauttivat heidät aiemmin - nyt hovi miehistyi ja lateli syyttäjän mukaan lepsuja tuomioita, mutta tuntuvia, riittääköhän poikien rahat ...

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat