Seuraa 
Viestejä45973

Mikä lienee tavallisen omakotitalon kattilan tai uunin paras palamislämpötila-alue.
Liian matalassa lämpötilassa CO ei pala kunnolleen ja taas liian korkeassa lämpötilassa sitä muodostuu hiilen ja hiilidioksidin reagoidessa.
Niin, tämä sopiva lämpötila-alue kiinnostaa.

Sivut

Kommentit (40)

Varmaankin riippuu ainakin jonkin verran kattilasta.

Esim. Itsellä LAKA-merkkisessä vanhassa alapalo halkokattilassa näppituntuman pohjalta se palaa parhaiten, kun savukaasujen lämpötila on 250-300 astetta.

kuningas
Seuraa 
Viestejä1246

Matalampi lämpötila on aina taloudellisempi jos ei huomioida kondenssivesiongelmia, pikeentymistä ja nokeentumista. Näistä pääsee kondenssiveden keräysjärjestelmällä ja haponkestävällä piipulla osittain yli.

Kattiloiden optimilämpötila vaihtelee ja se kai voidaan optimoida mittaamalla jäännöshappea, joka pyritään saamaan alas, se voi olla luokkaa 5-10%

War doesn't determine who's right but who's left.

There is no such thing as an atheist in a foxhole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tuosta jäännöshapesta.. Mitenkähän hyvin toimisi, jos säätäisi kattilan ilmanottoa jäännöshapen perusteella? Elikä lambda anturi piipun juureen ja mittaamaan...

Nykyisellään tuossa kattillassa on savukaasujen poistolämpöön perustuva vetoluukun säätö.

Aikoinaan tuli luettua joitakin keskuslämmitys kirjoja ja niissä tultiin siihen johtopäätökseen että hyötysuhde paranee jos kattila alimitoitetaan hankintavaiheessa (öljylämmitys) että se käy mahdollisimman kuumana. Lisälämpö huippupakkasilla suositeltiin otettavaksi sähköllä tai takalla. Tuota nokeentumista pidettiin hyötysuhdetta jyrkästi pudottavana. Siis kylmempi vesi jäähdyttää tulipintoja ja ne nokeentuvat pahemmin. Kirjassa mainittiin silloin vesikeskuslämmityksen hyötysuhteeksi parhaimmillaan n. 60% ja takalle n. 80%.

Tietysti lämmön vuotohäviöt lisääntyvät jos ajetaan kuumempana. Varsinkin kesällähän ei tarvitsisi lämmittää kuin lämmintä käyttövettä. Nämä minun tiedot ovat aika vanhoista lähteistä joten tekniikka on ajanut ehkä niistä jo ohi. Voi olla että näissäkin asioissa on monenlaista koulukuntaa. Minä en ole puukattilan asiantuntija mutta mitä olen kuullut niin jos sitä nokeentumista ja vesien valumista lattialle voisi vähentää ajamalla kuumenpana niin on kai sekin plussaa jos käyttämisen saisi miellyttävämmäksi.

"Mikä lienee tavallisen omakotitalon kattilan tai uunin paras palamislämpötila-alue."

Kysyjän pitäisi varmaankin määritellä hieman tarkemmin millaisesta lämmityksestä on kysymys? Mitä energian osa-aluetta kysymys koskee? Onko kysymys ensisijaisesti talon lämmittämisestä vaiko kuuman veden käytöstä?
Eli mitkä ovat kysyjän arkipäiväiset elinolosuhteet?

edit: tutkimusten mukaan lämpimän veden käyttö saattaa (varsinkin lapsiperheissä) olla jopa 1/3 talon vuosienergian käytöstä. Lämpimän veden käyttöasteesta puolestaan riippuu se, miten kuumana kattilaa kannattaa pitää. Onko kysymys taloudellinen vaiko energiapoliittinen?

Kysymyksessä on tavallinen omakotikattila, jolla lämmitetään käyttövesi ja patterit.
Haen sitä lämpötila-aluetta, missä CO olisi pienin.
Matalassa lämpötilassa CO ei pala loppuun ja liian korkeassa lämpötilassa sitä muodostuu CO2:sta, kun se reagoi hiilen kanssa.

Se on aika tarkka lämpötila. Matalammassa menee hukkaan palamattomia savukaasuja , eikä myöskään puu kaasuunnu kunnolla. Korkeammassa taas tulee typen oksideja.

Ihanteellinen lämpötila oli jotain 860 tai 940 astetta. en muista tarkkaan, jossain noiden välissä kai.

Jos on peltikattila, niin palamisen hyötysuhdetta saa nousemaan muuraamalla hieman tulitiiltä palotilan alaosaan: Palaminen tapahtuu silloin korkeammassa lämpötilassa. (siis jos mahtuu)

Missään tapauksessa matalalla lämmöllä polttaminen ei ole edullista. Joskin savukaasujen jäähdyttäminen kylläkin on hyödyllistä.

En ole asiantuntija, mutta kun lueskelee noita teidän kirjoituksia, niin tulee mieleen, että pitäisi olla tämmöinen prosessi. Joko 1) tai 2).

1) Useampi palamisvyöhyke. Ylempänä oleva pienempi palotila polttaisi palamattomat hiilivedyt ja häkät. Mahdollista tehdä olemassaolevaan takkaan ritilällä.

2) Saman asian ajaisin sisäinen takaisinkierrätys. Eli 80-90% palamiskaasuista puhalletaan imuilman sekaan. On mahdollista tehdä olemassaolevaan takkaan.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Gazillion
Taitaa olla pelletti. Pääseekö muilla hifistelemään kovin tarkoilla säädöillä?

Emt. Ei ole kokemusta kuin puulämmityksestä. Tuli vaan mieleen että eikö öljyäkin polteta ja turvetta ja mitäniitänyton...

Hämmentää.

Pelletti ei saa sisältää kosteutta että se pysyy koossa. Öljyn ominaisuudet ovat vakiot. Mutta kai muut ulkona säilytettävät sisältävät muuttuvan kosteuden tai palakoon aiheuttaman epätasaisen palamisen, jolloin säätötarvetta tulee jos ei ole tietokonetta pannuhuoneessa.

Tässä tapauksessa on kysymys puiden poltosta. Puut ovat kyllä tasalaatuisia, koska ne ovat n. 3 vuotta kuivattuja ja sitten vielä pidän niitä pannuhuoneessa viikon ennen polttamista.
Olen vain miettinyt sellaista systeemiä, että saisi jollain tavalla säädettyä sitä vetopeltiä. Jos pelti on täysin auki, ulos menevien savukaasujen lämpötila nousee tuonne 400-500 astetta C.
Pidän pellin n. puolessa välissä, jolloin savukaasujen lämpötila on n. 300 C.
Veto kuitenkin riippuu keleistä ja mistä kaikesta riippunekaan, niin se pellin kanssa pelaaminen tuntuu välillä tuskaiselta.

Mistä kohti tuo lämpötila on mitattu? Kuinka pitkä piippu? Mikä materiaali? Mikä halkaisija?
Minulla on myös tulisijoissa tuo liian kovan vedon "ongelma". Oikein kuivia puita ei ole helppo polttaa vaan aina pitää olla vetoa rajoittamassa. (takka, leivinuuni)

Juppejänis
Seuraa 
Viestejä504

Kysymykseesi ei ole ihan helppoa vastausta, mutta yritetään...

Monet ovat sekottaneet tässä ketjussa kattilan vesipuolen lämpötilan ja palamislämpötilan. Näillä ei tosiaankaan ole oikein mitään tekemistä keskenään.

Ensinnäkään et pysty itse juurikaan vaikuttamaan palamislämpötilaan pikkukattiloissa, koska niissä ei yleensä ole mahdollisuuksia palamisilman vaiheistukselle siten kuin suurissa kattioissa. Ilmakerroin vaikuttaa savukaasujen laimennukseen siten, että suuri yli-ilmamäärä jäähdyttää savukaasuja ja saattaa haitata CO:n loppuun palamista vaikka ilmaa riittääkin, koska häkä vaatii myös korkean lämpötilan palaakseen loppuun.

Puupolttoaineen kyseessä ollessa palamislämpötila riippuu kaikkein eniten puun kosteudesta, mitä märempi puu, sitä alhaisempi palamislämpötila.

Kotilämmittäjän kannalta korkein lämpötila on paras mahdollinen, jolloin häkä palaa loppuun, mutta kuitenkin niin, että ollaan hieman yli-ilmaisissa olosuhteissa.

Niin korkeaan lämpötilaan et omakotikattilassa pääse, että CO2 hajoisi takaisin CO:ksi, joten siitä ei kannata murehtia.

Jos savusi ovat lämpötila-alueella 300 - 500 °C lämpöpintojen jälkeen niin ollaan kyllä aika huonolla hyötysuhdealueella.

Kannattaa pienentää kerrallaan poltettavan puun määrää, jos savut ovat noin kuumat. Lisäksi kannattaisi tehdä happi/häkä-mittaus, jolloin tietäisi tarkkaan missä mennään hyötysuhteen ja palamistulosten kannalta.

Lisäksi lämmöntalteenottopintaa voisi yrittää lisätä, jos tehosta ei voi tinkiä.

Mikä on kattilasi tyyppi?

Mulla on menossa toinen Arimax 35 alapalokattila. Eka kesti 17v.Puhkesi, kun poltin välillä puruja.
Sytytyksen jälkeen suoralla vedolla, kunnes hormiliitännässä oleva savukaasumittari lähentelee 300 astetta, sitten kääntöpelti lämmitysasentoon. Automaattinen vedonsäätöluukku pitää mittarin lukemat välillä 250-300-350.
Mulla on haponkestävä, halk. 150 mm putki (joka on vähän liian pieni)tiilipiipun sisällä. Muutaman kerran vuodessa jätän palamaan pisempään suoralla vedolla , jolloin savukaasumittarista, joka näyttää 500 asti,loppuu lukemat. Putki putsaantuu piestä ja muusta karstasta tehokkaasti. Taivaalle lentelee kipinäsuihkuja. Tätä ei parane vaan tehdä, jos on pelkkä tiilipiippu, eikä kesällä kuivaan aikaan. Oikean palamisen näkee kyllä savustakin, kun palaa hyvin, näkyvän savun ja piipun välillä on muutaman metrin "väreilyvyöhyke".

Juppejänis
Seuraa 
Viestejä504
wsw
Mulla on menossa toinen Arimax 35 alapalokattila. Eka kesti 17v.Puhkesi, kun poltin välillä puruja.
Sytytyksen jälkeen suoralla vedolla, kunnes hormiliitännässä oleva savukaasumittari lähentelee 300 astetta, sitten kääntöpelti lämmitysasentoon. Automaattinen vedonsäätöluukku pitää mittarin lukemat välillä 250-300-350.
Mulla on haponkestävä, halk. 150 mm putki (joka on vähän liian pieni)tiilipiipun sisällä. Muutaman kerran vuodessa jätän palamaan pisempään suoralla vedolla , jolloin savukaasumittarista, joka näyttää 500 asti,loppuu lukemat. Putki putsaantuu piestä ja muusta karstasta tehokkaasti. Taivaalle lentelee kipinäsuihkuja. Tätä ei parane vaan tehdä, jos on pelkkä tiilipiippu, eikä kesällä kuivaan aikaan. Oikean palamisen näkee kyllä savustakin, kun palaa hyvin, näkyvän savun ja piipun välillä on muutaman metrin "väreilyvyöhyke".



No joo, tuo tervanpoltto on ihan hyvä keino puhdistaa piippu, mutta ottanet huomioon, että haponkestävässä teräksessä loppuu lämpötilankesto tuohon hommaan, eli materiaali ei oikeasti ole tarkoitettu tervaliekin lämpötilalle, vaan saatat ajan kanssa polttaa piippusi puhki.

Muutaman metrin kirkas alue piipun päällä kertoo paitsi puhtaasta palamisesta, myös siitä että lämpöä menee aikapaljon harakoille ja mahdollisesti myös liian suuresta ilmakertoimesta. Mitä lähempänä piippua savukaasujen vesihöyry tiivistyy näkyväksi, sitä parempi lämpötaloudellisesti.

Noissa paremmissa puukattiloissa palaminen yleensä tapahtuu kaksivaiheisesti, eli arinalla kaasuuntuu ja sitten palaa yli 900C keraamisessa jälkipolttopesässä. Sen jälkeen konvektio osa kerää lämmön

35 Arimaxista löytyy toisioilmaventtiilit kyljistä joista otetaan ilmaa jälkipolttoon.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat