Kiviplaneetan maksimikoko / Kaasuplaneetan minimikoko

Seuraa

Viestejä45973

klo 15:18 | 9.11.2005

Osataanko sanoa mikä on kiinteäpintaisen planeetan koon teoreettinen yläraja. Onko Maa lähelläkään. Millaisissa olosuhteissa aurinkokuntaamme olisi voinut syntyä Maata reilusti massiivisempi kiviplaneetta.

Vastaavasti milloin voisi syntyä pieni kaasuplaneetta?

Kommentit (3)

1/3 |

klo 15:36 | 9.11.2005

Sitten vielä se kaasuplaneetan maksimikoko...millon se vielä luetaan planeetaksi eikä tähdeksi

2/3 |

klo 8:34 | 13.11.2005

Mun tietääkseen kaasuplaneetat ovat myös kiinteä pintaisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pohtija

Seuraa

Viestejä901

3/3 |

klo 17:07 | 14.11.2005

Googlelta löysin tämmöisen:

Kuinka suuri voi massaltaan kiinteä planeetta maksimissaan olla?

Tähdet syntyvät tähtienvälisestä aineesta, josta suurin osa on vetyä. Jos tiivistyvän mötikän massa on suurempi kuin noin 8 prosenttia Auringon massasta, lämpötila ja tiheys kasvavat niin suuriksi, että ydinreaktiot alkavat muuttaa vetyä heliumiksi. Tätä suurempia planeettoja siis tuskin voi muodostua. Aurinkokunnassa suurimmat planeetat ovat pääasiassa nestemäisiä, ja samoin lienee muuallakin, koska ainekoostumus on suunnilleen samanlainen. Raskaita alkuaineita on varsin vähän, joten pelkästään niistä muodostuvat kiinteät planeetat ovat todennäköisesti pieniä. Jos massa on hyvin suuri, planeetta pystyy vetovoimallaan sitomaan ympärilleen paksun kaasuvaipan, jolloin siitä tulee Jupiterin kaltainen kappale.

Toinen juttu sitten on, miten suuri planeetta voisi olla, jos se rakentuisi juuri sopivalla tavalla. Teoreetikoiden kanssa asiasta käymäni keskustelut olivat mielenkiintoisia, vaikka eivät johtaneetkaan lopulliseen tulokseen. Tilanne tuntuisi kuitenkin seuraavanlaiselta:

Rautaa raskaampien alkuaineiden fuusioituessa ei enää vapaudu energiaa, joten fuusioreaktiot eivät käynnisty, olipa massa miten suuri tahansa. Silloin planeetan massa voisi teoriassa olla jopa lähes puolitoista Auringon massaa. Sitä suurempi kappale luhistuu oman vetovoimansa alle, sen aineen atomien rakenne hajoaa, ja se muuttuu neutronitähdeksi. Aineen kertyessä planeetaksi sen säde kasvaa aluksi. Lopulta vetovoima käy kuitenkin niin voimakkaaksi, että massan kasvaessa säde alkaakin pienentyä. Suurimman mahdollisen säteen laskeminen on siten hieman mutkikas juttu. Tähtien tapaukseen soveltuva teoria kyllä tunnetaan, mutta kiinteän planeetan käyttäytymisestä emme uskalla mennä takuuseen. Mahdollisia lisätietoja aiheesta otetaan mielellään vastaan T+a:n toimituksessa.

Hannu Karttunen
Turun yliopiston Tuorlan observatorio

Täältä.

Maapallo on ainakin oman aurinkokuntamme suurin kiinteä planeetta.
Mutta suurimmasta teoreettisesta maksimista jää vielä kauas, jos vertaa maan massaa tuon lainauksen lukuihin: Maan massa on 0,00030035 % Auringon massasta. (Aurinko 332 946 Maan massaa.)

Käytännön maksimi onkin sitten eri asia. Sitä tuskin kukaan kuolevainen tietää...

Mikä muuten on tähän mennessä löydetyistä kiinteäpintaisista eksoplaneetoista suurin ?
Olisikohan tämä: HD 149026 ?

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."