Eläinten/kasvien häviäminen.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eli tuli vaan tässä mieleen, että jos maapallolla sattuisi semmonen katastrofi, että kaikki muu elämä niin eläimet kun kasvit kuolisi pois ja tänne maapallolle jäisi ainoastaan meriin bakteerit/alkeelliset levät, eli oltaisiin suunnileen siinä tilanteessa kun sillon kun maapallolla ei ollu muuta elämää kun nuo bakteerit ja levät.
Eli jos nyt maapallolle jääis vaan nuo levät ja bakteerit, niin voisko niistä kehittyä maapallolle samallainen eliöstö, niin eläimistöltään kun kasvistoltaankii, kun se joka hävisi pois?

Kommentit (10)

Vierailija

Eli tuli vaan tässä mieleen, että jos maapallolla sattuisi semmonen katastrofi, että kaikki muu elämä niin eläimet kun kasvit kuolisi pois ja tänne maapallolle jäisi ainoastaan meriin bakteerit/alkeelliset levät, eli oltaisiin suunnileen siinä tilanteessa kun sillon kun maapallolla ei ollu muuta elämää kun nuo bakteerit ja levät.
Eli jos nyt maapallolle jääis vaan nuo levät ja bakteerit, niin voisko niistä kehittyä maapallolle samallainen eliöstö, niin eläimistöltään kun kasvistoltaankii, kun se joka hävisi pois?

Vierailija

Siinä menisi vaan tosi kauan, jotain miljoonia ja satoja miljoonia vuosia. Tosin jos jäljellä olisi ihmisiä jotka jatkaisivat saastuttamista edelleen, aika heikkoa olisi.

Vierailija

Jos kehitys alkaisi uudestaan niin varmasti tulevilla eliöillä olisi paljon samoja ominaisuuksia mitä meillä kuten pää jossa aistielimet olisivat lähellä aivoja signaalien kulun nopeuttamiseksi sekä raajat tai evät joilla liikkua. Ulkomuoto ynm. ominaisuudet nyt tietysti voisi poiketa paljonkin.

Epäilisin että hyppäys yksisoluisista eliöistä monimutkaisiin yksisoluisten symbiooseihin (kuten me) on suuri verrattuna vaikka hyppäykseen tavallisista orgaanisista molekyyleistä kopioituviin molekyyleihin ja sitä kautta yksisoluisiin eliöihin. Siksi monisoluisten kehittyminen saattaa olla melko epätodennäköistä tai ainakin se vaatii paljon aikaa ja suotuisat olot.

Vierailija

Itse epäilisin, että muutos nykyisistä bakteereista uusiksi monisoluisiksi eläimiksi olisi vielä "hankalampi" kuin alunperin. Nykyiset bakteerithan ovat kuitenkin erilaisempia, kehittyneempiä ja kenties erikoistuneempiakin kuin silloin aikanaan. Mutta jos annetaan tarpeeksi aikaa niin ehkä muutos on kuitenkin väistämätön

tosikolie
Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009
sinineoni
Eli tuli vaan tässä mieleen, että jos maapallolla sattuisi semmonen katastrofi, että kaikki muu elämä niin eläimet kun kasvit kuolisi pois ja tänne maapallolle jäisi ainoastaan meriin bakteerit/alkeelliset levät, eli oltaisiin suunnileen siinä tilanteessa kun sillon kun maapallolla ei ollu muuta elämää kun nuo bakteerit ja levät.
Eli jos nyt maapallolle jääis vaan nuo levät ja bakteerit, niin voisko niistä kehittyä maapallolle samallainen eliöstö, niin eläimistöltään kun kasvistoltaankii, kun se joka hävisi pois?




Toki jos on jotain elämää niin siitä luonnossa voi tulla lisää elämää, voi jatkua samanlaisena, tai sitten voi kuolla sekin elämä pois.

Eli aina on nuo kolme vaihtoehtoa, polkua elämälle,
lisääntyy, monipuolistuu,
pysyy samankaltaisena (siis keskimäärin aikansa) jos olosuhteet pysyy kohtuullisen vakiona,
vähentyy, yksinkertaistuu.

Oletus sinänsä että levät ja bakteerit olisi ollut maapallon elämän alku on sinänsä vain oletus,,,ei tutkittu tosiasia,,,koska emme pääse tutkimaan sitä maapallon alkusyntyä,,tiedot siltä ajalta ovat kadonneet. Fossiililöydöt ovat miljoonia ja miljoonia vuosia vanhoja mutta ne ei kerro lajien synnyn alkua, oliko ensin ruoho vai levä tai solu tai joku lie alkuolio.

Oletus että elämä olisi alkanut yhden elävän olion, esim. solun syntymisestä ja sitten sen lisääntymisestä, vaatii myös sen että tämä solu on kehittynyt käyttämään ravintoa ympäristöstään,,siis on muita olioita joita ei vielä ole,,,onko siis ravinto ollut vesi tällä ensimmäisellä oliolla,,vai hiekka,,?

Tosin tuo kysymys,,,että jos maapallolle tuollainen katastrofi sattuisi niin siinä voisi käydä niin että käynnistyisi maapallon elinkaaren loppuvaihe siis joko maapallon kivettyminen, lähteminen pois kiertoradaltaan, joko auringon suuntaan tai poispäin, tai jotain muuta ja levätkin siinä mukana sitten kulkisi aikansa,,ja luultavasti kuolisi,,katoaisi kuin pilti poutapäivänä,,,ellei sitten tule sade kuten viime kesänä usein .

Vierailija

Jos tuo Sinineonin kuvaama katastrofi tapahtuisi, levistä varmaankin kehittyisi varsin nopeasti uudestaan maalla pärjääviä, monimutkaisempia kasveja. Ne, etenkin viherleväthän ovat jo valmiiksi varsin monimutkaisia, monisoluisia ja läheistä sukua kasveille.
Eläinten suhteen tilanne olisi hankalampi, koska nykyiset bakteerit ovat varsin erikoistuneita ja on epätodennäköistä, että niiden perussolurakenne enää muuntuisi niin paljon että niistä voisi tulla aitotumaisia tai muuten monisoluisen eliön rakentamiseen kelpaavia. Aikaa se muutos ainakin vaatisi tuhottomasti.
Toisaalta, jos levät ovat selvinneet tuhosta, todennäköisesti joukossa on myös liikkumiskykyisiä, siimalla varustettuja levälajeja ja varmaankin myös muita aitotumaisia yksisoluisia. Niiden suhteen uusien monisoluisten eläinten kehittymisellä olisi enemmän lähtökohtia.

Todennäköisesti uudet ekosysteemit toimisivat suunnilleen samalla periaatteella kuin vanhatkin (yhteyttävät kasvit - niitä syövät eläimet - kasvinsyöjiä saalistavat eläimet - hajottajat) mutta lajisto olisi aivan erilainen. Nykyiseen lajistoon, eliöiden levinneisyyksiin, sukupuuttoihin ja rakenteeseen ovat vaikuttaneet niin monet sattumat ja oudot kehityksen mutkat, etteivät ne toistetussa yrityksessä mitenkään voisi tapahtua edes lähes samalla tavalla.

tosikolie

Oletus että elämä olisi alkanut yhden elävän olion, esim. solun syntymisestä ja sitten sen lisääntymisestä, vaatii myös sen että tämä solu on kehittynyt käyttämään ravintoa ympäristöstään,,siis on muita olioita joita ei vielä ole,,,onko siis ravinto ollut vesi tällä ensimmäisellä oliolla,,vai hiekka,,?

Tämä on kyllä jo melkoinen ajattelutaidon mestariteos. Oletko sitä mieltä, että ihan kaikki nykyään elävät eliöt käyttävät ravinnokseen toisia eliöitä? Jos käyttävät, niin ravintoverkkohan romahtaisi alta aikayksikön, koska energiaa ei tulisi mistään lisää.
Syökö kasvi toisia eliöitä? Tai sinibakteeri tai nitrifikaatiobakteeri? Ei tietenkään. Ne ovat autotrofeja, jotka tuottavat oman energiansa ympäristön epäorgaanisista yhdisteistä (epäorgaaninen = ei elävästä olennosta lähtöisin oleva). Kasvit käyttävät juurikin vettä, hiilidioksidia ja auringonvaloa, kemosynteettiset bakteerit taas voivat hajottaa esimerkiksi rikin tai typen yhdisteitä elääkseen. Rikkiyhdisteitä taas tuottavat esimerkiksi tulivuoret. Jotakin sellaista ovat ensimmäisetkin eliöt tehneet.

tosikolie
Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009
Mei long

tosikolie

Oletus että elämä olisi alkanut yhden elävän olion, esim. solun syntymisestä ja sitten sen lisääntymisestä, vaatii myös sen että tämä solu on kehittynyt käyttämään ravintoa ympäristöstään,,siis on muita olioita joita ei vielä ole,,,onko siis ravinto ollut vesi tällä ensimmäisellä oliolla,,vai hiekka,,?

Tämä on kyllä jo melkoinen ajattelutaidon mestariteos. Oletko sitä mieltä, että ihan kaikki nykyään elävät eliöt käyttävät ravinnokseen toisia eliöitä? Jos käyttävät, niin ravintoverkkohan romahtaisi alta aikayksikön, koska energiaa ei tulisi mistään lisää.
Syökö kasvi toisia eliöitä? Tai sinibakteeri tai nitrifikaatiobakteeri? Ei tietenkään. Ne ovat autotrofeja, jotka tuottavat oman energiansa ympäristön epäorgaanisista yhdisteistä (epäorgaaninen = ei elävästä olennosta lähtöisin oleva). Kasvit käyttävät juurikin vettä, hiilidioksidia ja auringonvaloa, kemosynteettiset bakteerit taas voivat hajottaa esimerkiksi rikin tai typen yhdisteitä elääkseen. Rikkiyhdisteitä taas tuottavat esimerkiksi tulivuoret. Jotakin sellaista ovat ensimmäisetkin eliöt tehneet.


Jaat aineen siis orgaanisiin ja epäorgaanisiin...hmm..mielenkiintoinen jako sinänsä.

Ensimmäinen elävä eliösolu, olio, mikä lie ollutkaan, jotta se kasvaisi soluksi, olioksi, mikä lieksi, sen pitää osata ottaa ravintoaineet ympäriltään, kasvaakseen itsekseen, olioksi, mikä lieksi.

Tämä on kyllä jo melkoinen ajattelutaidon mestariteos.

Valitettavasti

Ihan yksinkertainen havainto,,perustuu siihen että luonnossa jokainen olio, oli se solu, norsu, tai pienen pieni bakteeri, tai mikä tahansa elävä, tarvitsee ravintoa kasvaakseen itsekseen, siis ollakseen oliona olemassa.

Olisi liian helppoa jos sanoisimme että syntyi maapallolle vesi, maa ja ilma, sekä auringonvalo, ja sitten siitä tuli elämälle edellytykset. Ja että sitten syntyi se ensimmäinen olio-jokin, mikä lie, jossakin päin maapalloa ja siitä alkoi lajien synty.

Siis yksinkertainen havainto ja sitä seuraava kysymys,,ei kovin paljoa vaadi ajattelutaitoa.

ps. Mielestäni tuo jako epäorgaanisiin ja orgaanisiin on sangen ontuva luonnon selityksenä,,,kaikkihan luonnossa on sinänsä orgaanista,,mekin käytämme ilmaa joka on osa meitä,,jotka olemme orgaanisia.

Vierailija
tosikolie

ps. Mielestäni tuo jako epäorgaanisiin ja orgaanisiin on sangen ontuva luonnon selityksenä,,,kaikkihan luonnossa on sinänsä orgaanista,,mekin käytämme ilmaa joka on osa meitä,,jotka olemme orgaanisia.



Miten jako orgaaniseen ja epäorgaaniseen selittää luontoa? Kyse on luokittelusta. Orgaaniseksi aineeksi kutsutaan perinteisesti aineita, jotka sisältävät hiiltä/hiilivetyjä. Näin ollen enemmistö kaikesta aineesta maapallolla on vastoin esittämääsi itse asiassa epäorgaanista.

Vierailija
tosikolie

Ihan yksinkertainen havainto,,perustuu siihen että luonnossa jokainen olio, oli se solu, norsu, tai pienen pieni bakteeri, tai mikä tahansa elävä, tarvitsee ravintoa kasvaakseen itsekseen, siis ollakseen oliona olemassa.

Olisi liian helppoa jos sanoisimme että syntyi maapallolle vesi, maa ja ilma, sekä auringonvalo, ja sitten siitä tuli elämälle edellytykset.


Kas, kun vesi, ilma ja auringonvalo riittävät joidenkin eliöiden ravinnoksi. Sillä ne elävät ja ovat olemassa, eikä siihen toisia eliöitä kaivata.
Se oli pointtini yksinkertaisuudessaan.

Uusimmat

Suosituimmat