Kuinka tabut on luotu ja kuinka purkaa niitä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Lasten älyämisen ja tiedon hankkimisen esteinä voivat olla asiat, jotka ovat tabuja kyseisten lasten vanhemmille. Vanhastaan sanotaan myös, että suurin este kirjailijaksi kehittymiselle ovat omat sukulaiset.
Kyseessä ovat kai tabut tai päällimmäisiä tabujen pinnanalaisesta jäävuoresta.

Jos osaisin ja kirjoittaisin omana itsenäni peittelemätöntä tekstiä, luulen että joutuisin samalla häpeämään vanhempieni edessä, elleivät he olisi kuolleet. Häpeäni olisi sitä häpeää, josta vanhemmat itse olivat hävenneet puhua.
On myös ihmisiä, joiden tabujen lukko on sikäli pitävämpi, että se koostuu kauhusta ja kauhu vaikutusalueineen on tiedostamattomassa. Voisiko ulkopuolinen menettelytavallaan estää tai heikentää niiden tuhoavuutta?

Tuleeko mieleen muuta tabuihin liittyvää?

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija

Ei tuollaiseen voi ulkopuolinen juuri vaikuttaa, kysehän on kasvatuksen mukanaan tuomista ilmiöistä.
Tabuja on monenlaisia, riippuen ympäröivästä kulttuurista. Toiset ovat vahvempia, toiset heikompia.

Vierailija

Yleensä uutta vierastetaan. Siis jos et ole elämäsi aikana nähnyt kenenkään puhuvan jostain asiasta, niin voi olla, että kartat asiaa itsekin alitajuisesti. Tokikaan näin ei aina ole, mutta usein on, etenkin jos kyse on jostain mitä ihmiset muutenkin häpeilevät, välttävät tms. tai kaverit kiusaavat siitä.

Laki säätelee paljon asioita. Esimerkiksi jos joku työmies tekee työtään ja siihen menee lapsi auttelemaan ihan itsestään, niin kohta on joku kukkahattuhenkilö huutamassa että eipäs käytetä lapsityövoimaa. Tämä näin kärjistetysti.

Ihmiset yleensäkin paheksuvat mitä voivat paheksua ja laki sanelee seikat aika pitkälti. Esimerkiksi on helppo tuomita ihmisiä rasismista koska a) rasismi on muutenkin epäilyttävää ja loukkaavaa ja b) rasismi on jopa lailla kielletty. Syntyy tavallaan jos ei nyt tabu niin kuitenkin hyssytellään maahanmuuttokriittisiä kannanottoja, koska pelätään rasistin leimaa. Mutta entä sitten eikö ole ajateltavissa, että yhtälailla hallitsemattoman maahanmuuton ajaminen aiheuttaa ongelmia? Kyseessä on toisenlainen juttu. Hallitsemattoman maahanmuuton järjestäminen ei taida olla rikos tai ainakaan sitä ei toitoteta rikoksena vähän väliä. Itse asiassa, jos joku yrittää esittää maahanmuuttoa kohtaan kritiikkiä, hänet helposti leimataan rasistiksi, vaikka ei olisikaan muuta tehnyt kuin yrittänyt saada järjestelmällisyyttä aikaiseksi myös maahanmuuttoasioihin.

Asiaan vaikuttaa tietenkin myös se, että ihmiset yleensä pyrkivät tilanteisiin, missä jokainen osapuoli hyötyy (win-win). Tällöin yleensä kaikenlainen kritiikki koetaan uhkaavana, olipa kritiikki suunnattu ihan mitä tahansa asiaa kohtaan. Asian ajajat pyrkivät kumoamaan kritiikin selittämällä asiat parhain päin taikka järjestämällä kompromisseja. Mikäli kriitikko kompromisseista huolimatta esittää kritiikkiä, kriitikko helposti leimautuu narisijaksi ja asia ohitetaan vaientamalla "narisijan" kommentit.

Demokratiassa aina jokin puolue on vallassa ja se pystyy ajamaan asioita vaikka narinaa esiintyykin, koska jotain päätöksiäkin on pakko tehdä eikä koskaan kaikki ole tyytyväisiä. Järjestelmän radikaali muuttaminen on myös melkoisen tabu, koska radikaali muutos saisi järjestelmän hetkellisesti melko sekavaan tilaan, eikä suuri osa väestä pitäisi siitä. Niinpä sama meno jatkuu yleensä ja hitaasti kehittyen kulttuurin evoluutiossa. Toisinaan on laajempia mellakoita, mutta niihin liittyy yleensä isompia ongelmia taustalla. Esimerkiksi jos kuningas elää leveästi, mutta kansalla ei ole ruokaa, niin kuningas on jokseenkin vaarassa ihmisten tyytymättömyyden takia.

Vierailija

Kuinka purkaa niitä?
Osoittamalla jotenkin että tabuista on enemmän haittaa niiden rajoittavuuden ja niistä aiheutuvan eteenpäin inhimillisen kehittymisen hidastumisen vuoksi ja ettei niiden rikkomisesta aiheudu pahaa kellekään tais itten seuraa enemmän hyvää... )
Monessa kivikauden tapoihin ja tabuihin jämähtäneissä kulttuureissa tämän luulisi olevan meistä länsimaalaisittain katsoen helppoa, mutta kuten olemme huomanneet terve järki ja inhimillinen suvaitsevaisuus eivät suinkaan ole monessakaan maailman kulttuurissa voitolla...

Mistä tabut ovat syntyneet?
Siinäpä monimuotoinen kysymys. Havaituista (hyvin, hyvin moninaisista)syy-seuraus-suhteista, joiden pohjalta luotuihin yhteisiin pelisääntöihin ovat päässeet vaikuttamaan uskomukset, ihmisen oikeudentaju, kulttuuri-ilampiiri, valtaa hamuavat tai sitä ylläpitävät johtajat tai instituutiot. Orgaaninen versio siis.
Ja tietysti myös pelkät (taika)uskomukset luovat tällaisia.

Vierailija
Dark Shade
Ei tuollaiseen voi ulkopuolinen juuri vaikuttaa, kysehän on kasvatuksen mukanaan tuomista ilmiöistä.
Tabuja on monenlaisia, riippuen ympäröivästä kulttuurista. Toiset ovat vahvempia, toiset heikompia.

Jo alle kaksivuotiaina lapset alkavat itsenäistyä ja merkkinä siitä he ilmaisevat olevansa eri mieltä vanhempiensa kanssa. Puhumaan opittuaan he voivat esittää aikaisempaa selvemmin vanhempiensa käsityksistä poikkeavia mielipiteitään ja saattavat tuoda niitä vapaasti julki perheen ulkopuolisillekin ilman että joutuisivat uhatuksi perheensä pään taholta. Jos kasvatusmenetelmillä ei uhata tällaista lapsen itsenäiseksi kehittymistä, miten kasvatuksesta voisi syntyä tabuja?

Mielestäni tabut ovat sisällöltään ”mystisiä” siinä mielessä, että osa niistä muhii ja vaikuttaa tiedostamattomassa. Siellä piilevät asiat, jotka oli ollut pakko unohtaa ja olla niistä tietämätön, koska niiden olemassaolon muistamisesta oli seurannut pahoinpidellyksi joutuminen ja uhkaava käsky ”valita elämä tai kuolema”. Em. tapahtuneista syntyneet jännitteet ovat edelleen olemassa tiedostamattomaan torjuttuina, jossa ne heikommin tai vahvemmin latautuneina jatkavat tabuina, ”pandoran lippaina” tai traumoina.

Uhri itse myötäilee häneen väkivaltaa käyttänyttä siten, että hän käyttää energiaansa luodakseen itselleen valhekuvan todella tapahtuneista, joka on vastakkainen, siis mahdollisimman kaukana todella tapahtuneista ja johon hän on suggeroinut itsensä uskomaan.

Näistä syystä arvelen, että pelkkä kasvatus ei voi olla ilmiön syynä, tai riippuu siitäkin, mitä kaikkea katsotaan kasvatukseen kuuluvaksi. Laissa on säädetty jotain rajoja, mutta laista riippumatta luonnon lait eivät aina taivu noudattamaan niitä.

Vahva tabu ja heikko tabu, miten ne erottuvat toisistaan? Eikö heikkoa tabua voi nimittää myös hienotunteisuudeksi tai sivistyneeksi tavaksi?

Vierailija
Dredex
Yleensä uutta vierastetaan. Siis jos et ole elämäsi aikana nähnyt kenenkään puhuvan jostain asiasta, niin voi olla, että kartat asiaa itsekin alitajuisesti. Tokikaan näin ei aina ole, mutta usein on, etenkin jos kyse on jostain mitä ihmiset muutenkin häpeilevät, välttävät tms. tai kaverit kiusaavat siitä.
- nips -
Asiaan vaikuttaa tietenkin myös se, että ihmiset yleensä pyrkivät tilanteisiin, missä jokainen osapuoli hyötyy (win-win). Tällöin yleensä kaikenlainen kritiikki koetaan uhkaavana, olipa kritiikki suunnattu ihan mitä tahansa asiaa kohtaan. Asian ajajat pyrkivät kumoamaan kritiikin selittämällä asiat parhain päin taikka järjestämällä kompromisseja. Mikäli kriitikko kompromisseista huolimatta esittää kritiikkiä, kriitikko helposti leimautuu narisijaksi ja asia ohitetaan vaientamalla "narisijan" kommentit.

Demokratiassa aina jokin puolue on vallassa ja se pystyy ajamaan asioita vaikka narinaa esiintyykin, koska jotain päätöksiäkin on pakko tehdä eikä koskaan kaikki ole tyytyväisiä. Järjestelmän radikaali muuttaminen on myös melkoisen tabu, koska radikaali muutos saisi järjestelmän hetkellisesti melko sekavaan tilaan, eikä suuri osa väestä pitäisi siitä. Niinpä sama meno jatkuu yleensä ja hitaasti kehittyen kulttuurin evoluutiossa. Toisinaan on laajempia mellakoita, mutta niihin liittyy yleensä isompia ongelmia taustalla. Esimerkiksi jos kuningas elää leveästi, mutta kansalla ei ole ruokaa, niin kuningas on jokseenkin vaarassa ihmisten tyytymättömyyden takia.


Lapsi havaitsee maailman sellaisena, jollaisena hänen vanhempansa (tai tarha ja koulu) ovat ohjanneet hänet havaitsemaan se.
Maalaisympäristössä kasvaneena tiedän myös lehmien tiedostavan utareensa paremmin kuin minkään muun osan itsestään. Tämä, koska lypsäjä koskettelee utareita enemmän kuin muita osia.

Insesti kuuluu yleisiin tabuihin. Jotkut lapset ovat ikäänsä nähden "liian tietoisia" sukupuolielimistään ja tuovat sitä julki sanoin ja teoin, ja joka syy-yhteys insestiin on tiedostettu terveydenhuollossa ja oikeustuomioistuimissa.
Jos insestinharjoittajat haluttaisiin löytää ja tunnistaa, tuskin se kovin vaikeaa olisi. Vai esiintyykö insestiä niin tiheästi ja sen kitkemisen kustannukset ovat liian kalliita? Vai miksi kaikkia lapsen seksualisoimiseen syyllisiä ei ole otettu tutkintaan? Vai vaatisiko insestin kitkeminen suuremman remontin koko yhteiskunnassa? Onko kitkemisen vastustajissa suurikenkäisiä?

Ei paheksunta, rasismi, win-win, lapsityövoiman käyttö vielä tee asiasta tabua.
Huomasin juuri googlettamalla tabu -sanan, että se on otettu lääkelaitoksen käyttöön ja tarkoittaa siellä eri asiaa kuin minä tässä ketjun aloituksessa, mutta sivistyssanakirjasta löysin tarkoittamani: Tabu on pyhä, kaikesta tavallisesta käytöstä erotettu, kielletty; sellaisen kiellon kohde.

Suomen sisällissota jätti jälkeensä tabun. Sillä on jännitteensä, jotka vaikuttavat kaikkeen ...

Tässä A-studion ohjelmassa äiti, jota kohtaan tunnen vahvaa myötätuntoa. Ohjelman viimeinen asia:

http://areena.yle.fi/toista?id=1795300

Vierailija
Dominatus
Kuinka purkaa niitä?
Osoittamalla jotenkin että tabuista on enemmän haittaa niiden rajoittavuuden ja niistä aiheutuvan eteenpäin inhimillisen kehittymisen hidastumisen vuoksi ja ettei niiden rikkomisesta aiheudu pahaa kellekään tais itten seuraa enemmän hyvää... )
Monessa kivikauden tapoihin ja tabuihin jämähtäneissä kulttuureissa tämän luulisi olevan meistä länsimaalaisittain katsoen helppoa, mutta kuten olemme huomanneet terve järki ja inhimillinen suvaitsevaisuus eivät suinkaan ole monessakaan maailman kulttuurissa voitolla...

Mistä tabut ovat syntyneet?
Siinäpä monimuotoinen kysymys. Havaituista (hyvin, hyvin moninaisista)syy-seuraus-suhteista, joiden pohjalta luotuihin yhteisiin pelisääntöihin ovat päässeet vaikuttamaan uskomukset, ihmisen oikeudentaju, kulttuuri-ilampiiri, valtaa hamuavat tai sitä ylläpitävät johtajat tai instituutiot. Orgaaninen versio siis.
Ja tietysti myös pelkät (taika)uskomukset luovat tällaisia.


Osoittamisen vaikeus on siinä samassa, jossa on tabun syntykin. Tabu oli syntynyt väkivaltaa ja hengenmenolla on uhkaamista käyttäen. Se pysyi vahvana siitä voimasta, että uhkaaja oli kieltänyt siitä kertomisen ja puolustajat olivat liian heikkoja ja tietämättömiä.
Kun kirjoitan tätä, ajattelen erästä Suomessa suomalaisten kesken tapahtunutta. Olen jo tämän ketjun edellisissä kirjoituksissani kertonut käsitykseni tabun synnystä.

Vierailija
pinklin
Lasten älyämisen ja tiedon hankkimisen esteinä voivat olla asiat, jotka ovat tabuja kyseisten lasten vanhemmille. Vanhastaan sanotaan myös, että suurin este kirjailijaksi kehittymiselle ovat omat sukulaiset.
Kyseessä ovat kai tabut tai päällimmäisiä tabujen pinnanalaisesta jäävuoresta.

Jos osaisin ja kirjoittaisin omana itsenäni peittelemätöntä tekstiä, luulen että joutuisin samalla häpeämään vanhempieni edessä, elleivät he olisi kuolleet. Häpeäni olisi sitä häpeää, josta vanhemmat itse olivat hävenneet puhua.
On myös ihmisiä, joiden tabujen lukko on sikäli pitävämpi, että se koostuu kauhusta ja kauhu vaikutusalueineen on tiedostamattomassa. Voisiko ulkopuolinen menettelytavallaan estää tai heikentää niiden tuhoavuutta?

Tuleeko mieleen muuta tabuihin liittyvää?


Haluan vielä täsmentää, että en itse ole insestin uhri. Vanhempani olivat vanhanaikaisesti sellaisia, etteivät mistään seksuaalisesta puhuneet.
Ja uskon, että jos he olisivat muuttaneet tapojaan siinä vaiheessa kun olin jo aikuinen, en usko, että olisin ollut kovin vastaanottavainen. Olisin torjunut heidät heti.

Niinpä en itsekään juuri puhu lasteni kanssa em. asioista. Mutta kun tyttäreni kerran otti itse puheeksi lapsuutensa aikaiset traumaattiset tapahtumat, niin kerkisin vain aloittaa vastaamista hänelle, kun hän jo teki selväksi ettei halua kuulla enempää.

Vierailija

Jos vanhempi toivoo usein lapsensa tekevän jotakin, esimerkiksi hankkia hyviä arvosanoja tai siivoamaan, lapsi saattaa alkaa vastustella. Lapsi saattaa torjua kehoitukset sillä, että "vanhempi aina mäkättää" tms. Lopulta vanhemmat eivät välttämättä oikein haluakaan enää kannustaa lastaan, koska lapsi on asennoitunut siten että kannustus on mäkätystä. Näin perheessä ei sitten enää puhuta opinnoista, siivouksesta tai mikä olikaan asian kohde. Näin on syntynyt eräänlainen tabu.

Vierailija
Dredex
Jos vanhempi toivoo usein lapsensa tekevän jotakin, esimerkiksi hankkia hyviä arvosanoja tai siivoamaan, lapsi saattaa alkaa vastustella. Lapsi saattaa torjua kehoitukset sillä, että "vanhempi aina mäkättää" tms. Lopulta vanhemmat eivät välttämättä oikein haluakaan enää kannustaa lastaan, koska lapsi on asennoitunut siten että kannustus on mäkätystä. Näin perheessä ei sitten enää puhuta opinnoista, siivouksesta tai mikä olikaan asian kohde. Näin on syntynyt eräänlainen tabu.

Edelleen väitän, että tabu on syntyy vaikeammista asioista kuin mitä kirjoitit. Sitäpaitsi olet muuttanut mielipiteesi eiliseen viestiisi nähden päinvastaiseksi.
Eilen kirjoitit että "Yleensä uutta vierastetaan. Siis jos et ole elämäsi aikana nähnyt kenenkään puhuvan jostain asiasta, niin voi olla, että kartat asiaa itsekin alitajuisesti".
Ei tällaisista synny tabuja. Tabuaiheiden esiin ottaminen seurassa saa ihmiset jähmettymään ja varuilleen.

Vierailija

Tabut syntyvät sattumalta. Ts. kukaan ei voi ennalta sanoa mistä asiasta kehittyy joskus tabu ja mistä ei. Tabut ovat kyseenalaistamisen ulkopuolelle jähmettyneitä perinteitä.

Vierailija
pinklin
Edelleen väitän, että tabu on syntyy vaikeammista asioista kuin mitä kirjoitit. Sitäpaitsi olet muuttanut mielipiteesi eiliseen viestiisi nähden päinvastaiseksi.
Eilen kirjoitit että "Yleensä uutta vierastetaan. Siis jos et ole elämäsi aikana nähnyt kenenkään puhuvan jostain asiasta, niin voi olla, että kartat asiaa itsekin alitajuisesti".
Ei tällaisista synny tabuja. Tabuaiheiden esiin ottaminen seurassa saa ihmiset jähmettymään ja varuilleen.



Kyllä ihmiset vierastavat uutta, mutta jos lapsi kokee kannustuksen mäkätyksenä, niin sama lopputulos. Tabu voi siis syntyä usealla eri tavalla, joskin perheen sisäinen "tabu" on tietysti pienemmässä skaalassa yhteiskunnallisiin tabuihin nähden.

Kulttuurilla on kanssa osuutensa asiaan. Jos esimerkiksi koulussa lapset ovat keskenään niin syntyy normaaliuden taso, mikä tulee päivittäisestä elämästä. Koulussa ja kavereiden kesken normaalius vahvistuu, kun lapset oppivat tuntemaan miten kaverinsa elävät. Yleensä ihmiset haluavat pikemminkin olla osa yhteisöä kuin yrittää olla vastahankainen. Jos joku alkaa sekoilemaan, hän leimautuu helposti seoksi tyypiksi, jota ehkä jopa aletaan kiusaamaankin. Yleinen mielipide muodostuu kuten muodostuu ja muu on tabua tai ainakin sellaista, mistä ei julkisesti kauheasti pidetä ääntä.

Tietysti nuoret pyrkivät myös erilaistumaan ja tuomaan esille yksilöllisyyttään vaikkapa rock-kulttuurin ja punk-hengen myötä. Tällöin rikotaan vanhoja tapoja ja monesti myös tabuja ihan tietoisesti, kun halutaan osoittaa että ollaan itsenäisiä ja yksilöitä. Kuljetaan rokkivaatteissa ja otetaan läväreitä ja tatskoja. Tässä tosin kannattaa huomata, että rock-kulttuuri on jo varsin yleistä ja yksi normaaliuden muoto nykypäivänä. Rockin parissakin on tabuja, eli rokkihenkiset eivät ala sekoilemaan ihan miten paljon tahansa vaan pyrkivät normalisoitumaan rokkikansan tasolle.

Usein tabut asiat ovat tavalla tai toisella suoraan tai epäsuoraan myös lailla säädetty rikoksiksi. Siten epämääräisin ihmisaines päätyy kadulle taikka vankilaan pois julkisen sanan piiristä.

Vierailija
anomalia
Tabut syntyvät sattumalta. Ts. kukaan ei voi ennalta sanoa mistä asiasta kehittyy joskus tabu ja mistä ei. Tabut ovat kyseenalaistamisen ulkopuolelle jähmettyneitä perinteitä.

Voivat ne olla johdonmukaisia seurauksiakin jostain, mutta syy-seuraus -suhdetta ei tunneta. Tai vaikka syyt ja seurauksetkin tunnettaisiin, niin tabu pysyy, koska osapuolet tai toinen osapuoli varjelee olemalla puhumatta tabuaiheeseesta.

Siitä olen samaa mieltä, että tabut ovat kyseenalaistamisen ulkopuolelle jähmettyneitä perinteitä (uudet tabut ovat tietysti ilman perinteitä).
Miksi lapsena kyseenalaistamatta jääneitä asioita ei ole kyseenalaistettu aikuisena, syy siihen on se, että ne ovat tabun ydintä yhdessä häpeän, pelon tai suoranaisen kauhun keralla ja ne ovat torjuttuina tiedostamattomaan.

Syy, miksi aikuinen ei ole kyseenalaistanut, riippuu kai siitäkin minkälaisesta tabusta on kysymys. Miksi sisällissodassa osapuolina olleet eivät kertoneet sodassa tapahtuneista niin, että tabu olisi lakannut vaikuttamasta jo heidän elinaikanaan?

Vierailija
Dredex
pinklin
Edelleen väitän, että tabu on syntyy vaikeammista asioista kuin mitä kirjoitit. Sitäpaitsi olet muuttanut mielipiteesi eiliseen viestiisi nähden päinvastaiseksi.
Eilen kirjoitit että "Yleensä uutta vierastetaan. Siis jos et ole elämäsi aikana nähnyt kenenkään puhuvan jostain asiasta, niin voi olla, että kartat asiaa itsekin alitajuisesti".
Ei tällaisista synny tabuja. Tabuaiheiden esiin ottaminen seurassa saa ihmiset jähmettymään ja varuilleen.



Kyllä ihmiset vierastavat uutta, mutta jos lapsi kokee kannustuksen mäkätyksenä, niin sama lopputulos. Tabu voi siis syntyä usealla eri tavalla, joskin perheen sisäinen "tabu" on tietysti pienemmässä skaalassa yhteiskunnallisiin tabuihin nähden.

Kulttuurilla on kanssa osuutensa asiaan. Jos esimerkiksi koulussa lapset ovat keskenään niin syntyy normaaliuden taso, mikä tulee päivittäisestä elämästä. Koulussa ja kavereiden kesken normaalius vahvistuu, kun lapset oppivat tuntemaan miten kaverinsa elävät. Yleensä ihmiset haluavat pikemminkin olla osa yhteisöä kuin yrittää olla vastahankainen. Jos joku alkaa sekoilemaan, hän leimautuu helposti seoksi tyypiksi, jota ehkä jopa aletaan kiusaamaankin. Yleinen mielipide muodostuu kuten muodostuu ja muu on tabua tai ainakin sellaista, mistä ei julkisesti kauheasti pidetä ääntä.

Tietysti nuoret pyrkivät myös erilaistumaan ja tuomaan esille yksilöllisyyttään vaikkapa rock-kulttuurin ja punk-hengen myötä. Tällöin rikotaan vanhoja tapoja ja monesti myös tabuja ihan tietoisesti, kun halutaan osoittaa että ollaan itsenäisiä ja yksilöitä. Kuljetaan rokkivaatteissa ja otetaan läväreitä ja tatskoja. Tässä tosin kannattaa huomata, että rock-kulttuuri on jo varsin yleistä ja yksi normaaliuden muoto nykypäivänä. Rockin parissakin on tabuja, eli rokkihenkiset eivät ala sekoilemaan ihan miten paljon tahansa vaan pyrkivät normalisoitumaan rokkikansan tasolle.

Usein tabut asiat ovat tavalla tai toisella suoraan tai epäsuoraan myös lailla säädetty rikoksiksi. Siten epämääräisin ihmisaines päätyy kadulle taikka vankilaan pois julkisen sanan piiristä.


Aikojen kuluessa käsitteet muuttuvat kun ihmiset tahtovat dramatisoida sanomaansa.
Vrt. tabu. pyhä, kaikesta tavallisesta käytöstä erotettu, kielletty; sellaisen kiellon kohde

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanatt.html

Rockin tuntemukseni rajoittuu televisiosta katselemiseen ja kuuntelemiseen, joten se voi olla valmiiksi suodatettua. Se on on kuin uusi piristävä näkökulma vanhoihin asioihin. Olin huomaavinani kirjoituksessasikin saman tuulahduksen uudesta.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Esim. työttömyys on suomessa tabu, ei haluta myöntää että se voi koskettaa kaikkia.

Tabu sinäänsä että työttömiä syrjitään, vaikka työttömyys on luonnollista ja se takaa tänäpäivänä kehityksen, yksillöillisen kehityksen koulutuksen muodossa ja omien projektien. Ihmisistä tulisi oikeanlaisessa koulutuksessa tuottavampia, mutta ei haluta panostaa. Koska jo työttömyys aiheuttaa ihmisen huonotumisen.

Työttömiä tänäkin päivänä pidetään jotenkin vajaavaltaisena ja luuserina mitä pitää kuntouttaa erinlaisten järjestelmien kautta.

Kohta on taas 100 000 uutta työtöntä, mutta asenteet ei muutu ennen kun tabusta joku rupeaa puhumaan.

Ihmisten asenteet on jostain 70-luvulta vaikka eletään vuotta 2009.

Vierailija
tiäremiäs
Esim. työttömyys on suomessa tabu, ei haluta myöntää että se voi koskettaa kaikkia.

Tabu sinäänsä että työttömiä syrjitään, vaikka työttömyys on luonnollista ja se takaa tänäpäivänä kehityksen, yksillöillisen kehityksen koulutuksen muodossa ja omien projektien. Ihmisistä tulisi oikeanlaisessa koulutuksessa tuottavampia, mutta ei haluta panostaa. Koska jo työttömyys aiheuttaa ihmisen huonotumisen.

Työttömiä tänäkin päivänä pidetään jotenkin vajaavaltaisena ja luuserina mitä pitää kuntouttaa erinlaisten järjestelmien kautta.

Kohta on taas 100 000 uutta työtöntä, mutta asenteet ei muutu ennen kun tabusta joku rupeaa puhumaan.

Ihmisten asenteet on jostain 70-luvulta vaikka eletään vuotta 2009.


Mikä tekee työttömyydestä tabun?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat