Elämän puu onkin verkko

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Uudessa New Scientist -lehdessä on mielenkiintoinen juttu uudesta evoluutiotutkimuksesta. Alkaa näyttää, että Darwinin näemys kehityksestä puumaisena kehityksensä onkin muuttumassa uudeksi ymmärrykseksi verkkomaisesta kehittymisestä.

If he is right, the tree concept could become biology's equivalent of Newtonian mechanics: revolutionary and hugely successful in its time, but ultimately too simplistic to deal with the messy real world. "The tree of life was useful," says Bapteste. "It helped us to understand that evolution was real. But now we know more about evolution, it's time to move on."

http://www.newscientist.com/article/mg2 ... ?full=true

Ymmärrys evoluution kulusta on ehkä harppaamassa voimakkaasti eteenpäin!

Kommentit (10)

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007
Damasio
Uudessa New Scientist -lehdessä on mielenkiintoinen juttu uudesta evoluutiotutkimuksesta. Alkaa näyttää, että Darwinin näemys kehityksestä puumaisena kehityksensä onkin muuttumassa uudeksi ymmärrykseksi verkkomaisesta kehittymisestä.

If he is right, the tree concept could become biology's equivalent of Newtonian mechanics: revolutionary and hugely successful in its time, but ultimately too simplistic to deal with the messy real world. "The tree of life was useful," says Bapteste. "It helped us to understand that evolution was real. But now we know more about evolution, it's time to move on."

http://www.newscientist.com/article/mg2 ... ?full=true

Ymmärrys evoluution kulusta on ehkä harppaamassa voimakkaasti eteenpäin!




Taitaa olla hieman wanha juttu, ainakin siinä mielessä, että populaaritieteellisessä SciAm:issa oli juttu jo vuosia sitten, kuinka
"prokaryoottisessa maailmassa" geenien siirtyminen eri lajien välillä oli ns. "tavallinen" tapahtuma.

Se, että vastaavaa tapahtuisi myös ns. "korkeampien" lajien suhteen on minusta yllättävää, jos pitää paikkansa. Olen hieman skeptinen NewScientistin luotettavuuden suhteen
(en tarkistanut vielä refejä).

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Vierailija
Seppo_Pietikainen
Damasio
Uudessa New Scientist -lehdessä on mielenkiintoinen juttu uudesta evoluutiotutkimuksesta. Alkaa näyttää, että Darwinin näemys kehityksestä puumaisena kehityksensä onkin muuttumassa uudeksi ymmärrykseksi verkkomaisesta kehittymisestä.

If he is right, the tree concept could become biology's equivalent of Newtonian mechanics: revolutionary and hugely successful in its time, but ultimately too simplistic to deal with the messy real world. "The tree of life was useful," says Bapteste. "It helped us to understand that evolution was real. But now we know more about evolution, it's time to move on."

http://www.newscientist.com/article/mg2 ... ?full=true

Ymmärrys evoluution kulusta on ehkä harppaamassa voimakkaasti eteenpäin!




Taitaa olla hieman wanha juttu, ainakin siinä mielessä, että populaaritieteellisessä SciAm:issa oli juttu jo vuosia sitten, kuinka
"prokaryoottisessa maailmassa" geenien siirtyminen eri lajien välillä oli ns. "tavallinen" tapahtuma.

Se, että vastaavaa tapahtuisi myös ns. "korkeampien" lajien suhteen on minusta yllättävää, jos pitää paikkansa. Olen hieman skeptinen NewScientistin luotettavuuden suhteen
(en tarkistanut vielä refejä).




Jep NS on siirtynyt viime vuosina selvästi Tieteen Kuvalehden suuntaiseksi populaarijulkaisuksi. Tuo on joka tapauksessa mielenkiintoinen hypoteesi ja muistan lukeneeni jostain, että ihmislajin erkaantuminen muista simpansseista on ilmeisesti myös ollut verkkomaista eli keskinäistä lajien sekoittumista on tapahtunut pitkään. Linnuilla tätä sekoittumista näyttäisi myös tapahtuvan jatkuvasti.

Koko lajimääritelmähän on joka tapauksessa hyvinkin mielivaltainen ja itse ymmärtäisin lajit parmminkin tilastollisina jakaumina ja jatkumoina kuin minään tarkkarajaisina luokkina.

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007
Damasio

Koko lajimääritelmähän on joka tapauksessa hyvinkin mielivaltainen ja itse ymmärtäisin lajit parmminkin tilastollisina jakaumina ja jatkumoina kuin minään tarkkarajaisina luokkina.




Jep, olen samaa mieltä. "Lajimääritelmä" on ihmisten omaksi "ilokseen" keksimä "kukin tiukasti omiin laatikoihinsa -tallennusjärjestelmä". Me ihmiset haluamme selkeitä rajoja eri käsitteiden välille, kun taas luonto ei välitä pätkääkään meidän haluistamme ja toimiikin lähinnä sumean logiikan tavoin, esimerkiksi lajiutumisen suhteen.

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Vierailija

Tarkoittaako tuo esim sitä, että lajille voisi kehittyä piirre, jota se ei vielä tarvitse ? Joku syy geenin vaihtoihin on.

Laji näkee että vieressä on savuava tulivuori, joten se ennakoi että tarvii jonain päivänä nopeutta tai kykyä herätä nopeasti. Naaraat suosii nopeita juoksija-uroksia, vaikkei nopeudesta vielä olisi hyötyä.

Tai laji huomaa että alueelle vaeltaa koko ajan lisää vieraita lajeja, joten se alkaa kehittämään hampaitaan "varmuuden vuoksi".

Jos nykynaiset suosii miehiä, jotka vaikuttaa menestyviltä, niin lajikehitys perustuu tulevaisuuden ennakointiin, joka voi myös mennä pieleen, kuten kaikki ennustaminen.

Otetaan varakkaita, älykkäitä tai voimakkaita, vaikka paras mies itselle voisi olla joku mukava, musikaalinen, huumorintajuinen ja naisen huomioiva.

Jos systeemi on implisiittinen, eli kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin syy-seuraus -suhteita ei voi enää käyttää. Esim ihmistä on selitetty niin, että kieli, kurkku ja aivot kehittyi sitä kohti, että jonain päivänä vaihdamme ajatuksia. Näin, vaikka jotkut välivaiheet olivatkin epäedullisia.

Ajan suhteen parabolinen, eli tulevaisuutta ennakoimaton kehitys olisikin aika lyhytnäköistä, koska historia ei toista itseään.

Vierailija

Mielenkiintoista kyllä, vaikka tästä onkin jo tipahdellut yksittäisiä mainintoja muutaman vuoden ajan.

Mikään noista jutussa mainituista geenienvaihdon mekanismeista ei ainakaan vaikuta mitenkään mahdottomalta. Solusyönti on mikrobimaailmassa yleinen tapa hankkia evästä (esim. ameebat syövät näin), ja solun sisään päässeet DNA-pätkät voivat hyvin sopivalla tuurilla päätyä osaksi isännän genomia. Hybridisaatio on yleistä, vaikka sitä tietysti tapahtuukin vain lähisukuisten lajien kesken. Sukupuun haarojen tyvet siis lienevät verkkoja, mutta ryhmien haarautuessa kauemmas toisistaan, ne myös pysyvät erillään mitä risteytymiseen tulee. Sen sijaan virusten ja joskus bakteerienkin ympäriinsä kuljettelemat DNA-pätkät voivat siirtyä reippaasti eliöryhmien välillä. Niitähän käytetään ihan rutiininomaisesti hyödyksi biotekniikassa. Tuo artikkeli väittäisi niillä olevan suurenkin merkityksen, mistä en ole ihan varma mutta en toisaalta ihmettelisi, vaikka näin asian laita olisikin.

Mikäli perimäaineksen kuljettelu palasina sukupuun haarojen välillä onkin ihan normaalia ja evoluutiossa merkittävää, sen luulisi vähentävän myös kammoa geenimuuntelun "luonnottomuutta" kohtaan.

Lektu-Elli
Tarkoittaako tuo esim sitä, että lajille voisi kehittyä piirre, jota se ei vielä tarvitse ? Joku syy geenin vaihtoihin on.

Ei sinänsä. Se tarkoittaa vain sitä, että lajien välillä tapahtuu geenien vaihtoa edelleen, koska silloin tällöin siitä on hyötyä. Kyllähän lajit voivat "tarvita" sellaisiakin ominaisuuksia, joita niillä ei ole yksinkertaisesti siksi, ettei kyseisen lajin yksilölle ole sattunut tapahtumaan tämän ominaisuuden antavaa mutaatiota tai mutaatioiden sarjaa. Evoluutio nopeutuu, jos kyseisen geenin sattuukin saamaan vahingossa risteytymisen tai muun geenienvaihdon yhteydessä.
Toisaalta esimerkiksi risteytymistä voi tapahtua yksinkertaisesti siksi, ettei siitä ole merkittävää haittaakaan. Virukset taas kuljettelevat DNA:ta oman elinkiertonsa sivutuotteena, eivätkä virustaudit kysele uhreiltaan mitä geenejä ne mahtaisivat haluta flunssansa kera.

Vierailija
Damasio
Uudessa New Scientist -lehdessä on mielenkiintoinen juttu uudesta evoluutiotutkimuksesta. Alkaa näyttää, että Darwinin näemys kehityksestä puumaisena kehityksensä onkin muuttumassa uudeksi ymmärrykseksi verkkomaisesta kehittymisestä.

If he is right, the tree concept could become biology's equivalent of Newtonian mechanics: revolutionary and hugely successful in its time, but ultimately too simplistic to deal with the messy real world. "The tree of life was useful," says Bapteste. "It helped us to understand that evolution was real. But now we know more about evolution, it's time to move on."

http://www.newscientist.com/article/mg2 ... ?full=true

Ymmärrys evoluution kulusta on ehkä harppaamassa voimakkaasti eteenpäin!




New Scientist on päässyt mahtavasti ajan hermolle. "Suomensin" tuosta toimittajan tekstistä kiinnostavia otteita:

Uprooting Darwin's tree
21 January 2009

"Fysiikassa ei ole mitään uutta keksittävissä." Niin sanoi Lordi Kelvin 1900 vähän ennen kuin suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan sytyttämä älyllinen tulimyrsky osoitti hänen olleen täysin väärässä.

Ne, jotka nyt ajattelevat biologian olevan jo selvitetty, tulevat piankin huomaamaan olevansa väärässä. Mitä enemmän geenitutkimus, bioinformaatiotutkimus ja monet muut uudet tiedonalat paljastavat elämästä, sitä ilmeisemmäksi tulee, että työ on vasta alkamassa. Eteemme on avautunut biologinen maailma, jonka uskomaton monimutkaisuus tekee selväksi sellaisten tuttujen, hyvin järjestyneiden käsitteiden kuten lajit, geenit ja elimistö heikkoudet.

Erityisen relevantti esimerkki..on Darwinin järjestävänä periaatteena käyttämälle ja siitä lähtien biologiassa keskeisen
dogmin aseman omanneelle elämän puulle tapahtunut viraltapano..

Muita tärkeitä biologian sektoreita, joista mainittakoon kehitys, ikääntyminen ja sukupuolisuus, ovat samalla tavalla osoittautumassa paljon mutkikkaammiksi kuin koskaan kuvittelimme. Kalifornian yliopiston evoluutiobiologi Michael Rosen sanoin "Biologian kompleksisuus on verrattavissa kvanttimekaniikkaan."

Verkostojen teoria, johon New Scientist ehkä implisiittisesti viitta, on varmasti tulevaisuuden biotieteiden keskeisiä jäsennysperiaatteita:

http://www.kolumbus.fi/webweaver/verkostot.ppt

"1900-lukua on sanottu fysiikan vuosisadaksi, mutta nykyistä vuosisataa tullaan sanomaan geenien vuosisadan sijasta ehkä biologisten verkostojen ja kompleksisuuden vuosisadaksi, sillä verkostoajattelu tulee mullistamaan eniten biologiaa."

Mittakaavattomuutta tai itsesimilaarisuutta ilmentävät verkostojen lait ovat itseorganisaatiosta ja kaaosteoriasta tuttujen (tai.. "tuttujen") fysiikan lakien tuloksia ja kuvaavat ennen arvaamattomalla tavalla kaikenlaisten vuorovaikutuksellisten yhteisöjen tapahtuma-avaruuden ydinasioita:

http://www.lce.hut.fi/~jsaramak/Arkhimedes_web.pdf

"Tyypillisiä esimerkkejä ovat talous, liikennevirrat, ihmisyhteisöt sekä lähes
kaikki biologiset systeemit, kuten ekosysteemit, solut ja geenien toiminta."

Uskon, että vaikka biologian maailma onkin matemaattinen järjestelmä, ihmisellä on mahdollisuus ymmärtää sen monimutkaisimpiakin asioita tiedon ja vanhentuneista dogmeista vapaan intuition avulla.

Vierailija
P.S.V.
Damasio
Uudessa New Scientist -lehdessä on mielenkiintoinen juttu uudesta evoluutiotutkimuksesta. Alkaa näyttää, että Darwinin näemys kehityksestä puumaisena kehityksensä onkin muuttumassa uudeksi ymmärrykseksi verkkomaisesta kehittymisestä.

If he is right, the tree concept could become biology's equivalent of Newtonian mechanics: revolutionary and hugely successful in its time, but ultimately too simplistic to deal with the messy real world. "The tree of life was useful," says Bapteste. "It helped us to understand that evolution was real. But now we know more about evolution, it's time to move on."

http://www.newscientist.com/article/mg2 ... ?full=true

Ymmärrys evoluution kulusta on ehkä harppaamassa voimakkaasti eteenpäin!




New Scientist on päässyt mahtavasti ajan hermolle. "Suomensin" tuosta toimittajan tekstistä kiinnostavia otteita:

Uprooting Darwin's tree
21 January 2009

"Fysiikassa ei ole mitään uutta keksittävissä." Niin sanoi Lordi Kelvin 1900 vähän ennen kuin suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan sytyttämä älyllinen tulimyrsky osoitti hänen olleen täysin väärässä.

Ne, jotka nyt ajattelevat biologian olevan jo selvitetty, tulevat piankin huomaamaan olevansa väärässä. Mitä enemmän geenitutkimus, bioinformaatiotutkimus ja monet muut uudet tiedonalat paljastavat elämästä, sitä ilmeisemmäksi tulee, että työ on vasta alkamassa. Eteemme on avautunut biologinen maailma, jonka uskomaton monimutkaisuus tekee selväksi sellaisten tuttujen, hyvin järjestyneiden käsitteiden kuten lajit, geenit ja elimistö heikkoudet.

Erityisen relevantti esimerkki..on Darwinin järjestävänä periaatteena käyttämälle ja siitä lähtien biologiassa keskeisen
dogmin aseman omanneelle elämän puulle tapahtunut viraltapano..

Muita tärkeitä biologian sektoreita, joista mainittakoon kehitys, ikääntyminen ja sukupuolisuus, ovat samalla tavalla osoittautumassa paljon mutkikkaammikai kuin koskaan kuvittelimme. Kalifornian yliopiston evoluutiobiologi Michael Rosen sanoin "Biologian kompleksisuus on verrattavissa kvanttimekaniikkaan."

Verkostojen teoria, johon New Scientist ehkä implisiittisesti viitta, on varmasti tulevaisuuden biotieteiden keskeisiä jäsennysperiaatteita:

http://www.kolumbus.fi/webweaver/verkostot.ppt

"1900-lukua on sanottu fysiikan vuosisadaksi, mutta nykyistä vuosisataa tullaan sanomaan geenien vuosisadan sijasta ehkä biologisten verkostojen ja kompleksisuuden vuosisadaksi, sillä verkostoajattelu tulee mullistamaan eniten biologiaa."

Mittakaavattomuutta tai itsesimilaarisuutta ilmentävät verkostojen lait ovat itseorganisaatiosta ja kaaosteoriasta tuttujen (tai.. "tuttujen") fysiikan lakien tuloksia ja kuvaavat ennen arvaamattomalla tavalla kaikenlaisten vuorovaikutuksellisten yhteisöjen tapahtuma-avaruuden ydinasioita:

http://www.lce.hut.fi/~jsaramak/Arkhimedes_web.pdf

"Tyypillisiä esimerkkejä ovat talous, liikennevirrat, ihmisyhteisöt sekä lähes
kaikki biologiset systeemit, kuten ekosysteemit, solut ja geenien toiminta."

Uskon, että vaikka biologian maailma onkin matemaattinen järjestelmä, ihmisellä on mahdollisuus ymmärtää sen monimutkaisimpiakin asioita tiedon ja vanhentuneista dogmeista vapaan intuition avulla.




Kun sinulla näkyy olevan aikaa kääntää juttuja, niin koskas sinulla on aikaa vastata niihin kysymyksiini?

Vierailija
P.S.V.
Ne, jotka nyt ajattelevat biologian olevan jo selvitetty...



Puhut seinille. Lopullinen totuus eliökehityksestä ja elämän synnystä löytyy vain ja ainoastaan raamatusta. Detaljeissa vain on toivomisen varaa, mutta ehkä sitten korjatussa uusintapainoksessa. Ymmärrät varmaan myös sen, että opus ei ole tällä palstalla kovassa huudossa. Olet siis väärällä palstalla julistamassa.

Tutkimus etenee, tietämys kasvaa ja vanhoja uskomuksia ravistellaan. Uskoakseni näin sen kuuluukin mennä.

John Carter
Seuraa 
Viestejä7511
Liittynyt17.2.2006

Niin, nykyään näyttää olevan tapana soveltaa epälineaarisia yhtälöitä myös elolliseen luontoon ja matematisoida vaikka eri eläin tai kasvilajien välisistä vuorovaikutuksista nousevia ilmiöitä.Ennen kuin vaihdatte puun lopullisesti verkkoon, kannattaa kuitenkin ottaa kunnolla selvää mitä käsite reduktionismi pitää sisällään.

" Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys. " Albert Einstein

Uusimmat

Suosituimmat