Negatiiviset mielentilat

Seuraa 
Viestejä2644
Liittynyt4.10.2005

On ihmeellistä ettei evoluutio ole kitkenyt ihmisistä pois negatiivisia mielentiloja joita joillain ihmisillä tuntuu olevan koko ajan.

Minäkin usein odotan paskaa niskaan ja sitähän myös tulee.
Jos nyt pohditaan että mistä nämä mielentilat tulee?

Pelko on ehkä yleisin negatiivinen mielentila. Jos ihminen on aina odottamassa paskaa niskaan niin ei voi ajatella ihmisen olevan normaali. Onkin täysin turhaa odottaa jotain pahaa tapahtuvan kun sitä harvoin tapahtuu. On tietysti hyvä olla varuillaan mutta kyllä ihminen on sairas olento.

Kun raamatussa puhutaan että ihmiset on syntisiä niin periaatteessa ymmärrän tämän, kyllä musta tuntuu että joku mulle kaataa rangaistuksia negatiivisilla mielentiloilla.

Mitä sä ajattelet ihmisistä? Ovatko he sinunkin mielestä puuttellisia, herkkiä olentoja jotka useinmiten yrittää ylläpitää psyykettään ja odottaa paskaa niskaan - jota perkele tuleekin aika paljon.

Palkitsevia mielentilojakin tulee mutta naurukin on vain esileikkiä nöyrtymisestä eli ihminen ei edes nauraessaan tunne tekevänsä oikein. Ja hymyhän hyytyy pieni itkun maku suussa ja ujous iskee myös.

Jos dopamiini ja seretoniini saa hyvää oloa aikaiseksi niin mikä on kun ihminen oireilee pahaa tunnetta niinkin usein?

Kato TV:tä tai kato oikeaa elämää niin eikö sunkin mielestä ihmiset on täynnä ongelmia?

Kun ihmisiä tietyllä tavalla katsoo sivusta niin tulee kyllä olo että me ollaan täynnä viruksia.

Tuleeko evoluutio koskaan kehittämään meitä paremmaksi? Onko palstalla yksilöitä jotka uskaltaa väittää olevansa suhteellisen terveitä ja kitkattomia omassa päässään?

Toivottavasti saan mielenkiintoista keskustelua aikaan ihmisten psykologiasta ja tutkailevia ajatuksia.

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

Kommentit (9)

Piha6
Seuraa 
Viestejä907
Liittynyt26.8.2008

Eikös luonnossa ole yleisesti nähtävissä dualismi. Olisihan se kummallista jos ihmisen mieli ja kokemusmaailma olisi jatkuvasti vaan positiivinen. Niin menee kuin siniaalto, väliin positiivisen ja väliin negatiivisen puolella.

deepndark
Seuraa 
Viestejä2644
Liittynyt4.10.2005
Piha6
Eikös luonnossa ole yleisesti nähtävissä dualismi. Olisihan se kummallista jos ihmisen mieli ja kokemusmaailma olisi jatkuvasti vaan positiivinen. Niin menee kuin siniaalto, väliin positiivisen ja väliin negatiivisen puolella.



Ja tuntiessaan neutraalia olotilaa tarkoittaa että olet kuollut?

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

Vierailija

Pelko tekee varovaiseksi uusien asioiden suhteen -ja pitää ihmisen hengissä.
Viha antaa voimaa jatkaa taistelua -ja toimii tehokkaasti kilpailtaessa muita ihmisyksilöitä vastaan.

JuurikinNiin
Seuraa 
Viestejä1887
Liittynyt4.3.2007

Pelko voi myös lamaannuttaa toiset ihmiset ihan täysin, kun taas toiset porskuttaa adrenaliinihuumassa lähes "vaiston varassa".

Suomen uusriistokapitalismin pääjehu on Sauli Niinistö. -Pirta-

Jägermeister
Seuraa 
Viestejä1013
Liittynyt23.4.2008
Piha6
Eikös luonnossa ole yleisesti nähtävissä dualismi. Olisihan se kummallista jos ihmisen mieli ja kokemusmaailma olisi jatkuvasti vaan positiivinen. Niin menee kuin siniaalto, väliin positiivisen ja väliin negatiivisen puolella.



Juuri näin.

Pelkkä auringonpaiste jatkuvasti on tylsää. Sade ja myrsky välillä tekee poutapäivästä nautittavamman.
Jos kielikuva sallitaan.

---

Vierailija

Pelko oli tärkeä tunne ihmisille varhaisissa kehitysvaiheissa. Egon kanssa se on auttanut turvaamaan selviytymisemme. Pelko on palvellut meitä hyvin. Sen hyödyllisyys on nyt kuitenkin lähenemässä loppuaan. Plon tunne riehuu valtoimenaan ihmissydämissä. Tämä on mahdollisuus siirtyä pelon yli kollektiivina.
Tuhansien vuosien ajan maassa on vallinnut kaksinaisuuden ja negatiivisuuden laaja kirjo, jonka sai aikaan maskuliinisen, energian väärinkäyttö, sen voimakas painottaminen. Tästä syntyi virhe-harhaluomuksia (patriarkaalinen maailma), joita ihmiskunta nyt pyrkii korjaamaan.
Ihmiskunta, yksilöt samoin, käy läpi valtavaa uudelleen rakentavaa yhdistymisjaksoa olemuksemme korkeampiin puoliin tällä matkalla kohti korkeampaan tietoisuuteen.
Tämä on tiedostamisen asteittainen prosessi laajempaan ymmärtämiseen ykseyden olemuksesta.
Tässä prosessissa poistetaan kaikki väärinluodut ajatusmuodot ja todellisuudet, joiden mukaan toimimme tiedostamatta. Kun tämä tiedostamaton toimintamalli on valaistu ja kaikki elämässämme on tietoista pyrkimystä, olemme silloin valmiita oivaltamaan geneettisen koodauksemme täydet mahdollisuudet. Tämän merkitys tulee olemaan valtaisa. Kaikkien moniulotteisen itsemme ominaisuuksien yhdistämiseen sisältyy hyvin paljon väärinluomisten puhdistamista täydellistä tiedostamista varten.
Tämä prosessi on tarkoitettu totuuden näkemiselle, havaitsemiselle, käsittämiselle, mikä on rajaton mahdollisuus jatkuvaan laajentumiseemme tietoisuudessa. Tässä prosessissa meitä epäilemättä koetellaan, mutta juuri näiden koetusten aikana kohtaamme sisäiset harhakuvamme omasta luomisestamme. Nämä harhakuvat ovat ainoa asia, joka rajoittaa meitä elämässä, ja saadaksemme käyttöön potentiaalimme, nämä harhakuvat on pyyhkäistävä sivuun/solutotuuden valkenemisen tieltä.
Itsen löytämisprosessi on tietämistä ja itsen rakastamista (ei tarkoita itserakkautta).
Geneettisen potentiaalin voima laitettiin sisällemme paljastettavaksi tänä hyvin kriittisenä esiintulemisen aikana. Klobaalisti ihmiskunta kohtaa nyt valintatilanteen motivoidakseen siinä jokaisen yksilön sydämen kutsumaan suuntaan.
Tämä valinta on aina se, joka saattaa yksilön täyteen intohimoon. Kuitenkin tämä valinta myös pelottaa usein eniten. Mutta me olemme niitä, jotka valitsemme aina laajentuvan luomisen ja tehdessämme niin, tulisi kuunnella ilomme mittaria. Ilo on aina se mittari, jolla arvioidaan sopusointuamme totuuteen, sillä ilo ei voi olla totuudesta erillään.

Muinoin "unohduksen verho" asetettiin meidän muistiimme meidän vajotessa alempien ulottuvuuksien, tietoisuuksien, maailmojen tiiviyteen. Tämä "synti" ei ollut rangaistus, vaan tarpeellinen osa itsemme pilkkomiseen tai vähentämisen prosessia yhä pienemmiksi ja pienemmiksi tietoisuuden kipinöiksi. "Verho"-termi ei ole oikeastaan täsmällinen; se on kuitenkin yksinkertainen termi jota voidaan käyttää välitettäessä mallia massoille ennen kuin "suuri herääminen" alkoi tapahtua.

Kyse on "Itsen tietoisesta tiedostamisesta". Ihmiselle luotiin alasvajoamisprosessissa ajatuskyky, joka on hyödyttänyt ihmistä sen matkalla aineen 3D rajoittuneessa maailmassa.
Tietoisuuden verhot eivät ole "ulkopuolella" vaan ne luotiin ihmisen olemukseen. Yksin meistä riippuu poistammeko tietoisuuden verhot sisimmässämme niin että voimme jälleen kerran saavuttaa yhteyden aitoon identiteettimme itsemme mestarina.
Ylösnousemuksessa on kyse "tietoisuuden ylösnousemuksesta" ja itsemme voittamisessa takaisin koko laajuudessamme.

Nykyisin yhä useammilla nyt syntyvillä lapsilla on pääsy useampiin DNA-rihmoihin ja heidän aivojensa rakenteet mahdollistavat pääsyn korkeammille kosmisen tietoisuuden tasoille vaihtelevassa määrin. Säännöt muuttuvat kehitysprosessin kiertyessä seuraavalle tasolle. Jokainen sielusukupolvi viimeisten noin sadan vuoden aikana on inkarnoitunut niin, että enemmän kosmista muistia on ollut heidän saatavillaan. Toisin sanoen unohduksen verho ohenee ja hitaasti se häviää kokonaan. Ihmiskunnan kehitysprosessi on täydessä liikkeessä ja siirtymässä eteenpäin hämmästyttävää tahtia ja voimistuu suurella voimalla tulevien neljän vuoden aikana.
Voimme varmasti nähdä maailman tulevat muutokset silmissämme.

Tietoisuuden muutosta tarvitaan ongelmien ratkaisemiseksi ja niiden asettamiseksi todellisiin mittasuhteisiin.
Nyt tapahtuva muutos ei ole mitään muuta kuin uudelle tietoisuuden tasolle siirtyminen.
Kun siirrytään mielestä ja ajattelusta (joka kuului maakeskeisen, polaarisuuden, aikakauden olemukseen) tietoisuuteen ja tuntemiseen, me tulemme saamaan hyvin erilaisen näkökulman elämäämme.

Vierailija
deep'n'dark
Piha6
Eikös luonnossa ole yleisesti nähtävissä dualismi. Olisihan se kummallista jos ihmisen mieli ja kokemusmaailma olisi jatkuvasti vaan positiivinen. Niin menee kuin siniaalto, väliin positiivisen ja väliin negatiivisen puolella.



Ja tuntiessaan neutraalia olotilaa tarkoittaa että olet kuollut?



tavallaan.. jos/kun hokaat periaatteessa olevas jo kuollut, niin turha pelko menettää pitkälti merkityksensä.

Toi kultainen keskitie & harmaa alue voi auttaa ihmistä selkiyttämään ajatteluansa sillä lailla, että voi hankkiutua helposti eroon itteensä kalvavista kysymyksistä (pelon suhteen), kun ymmärtää ettei vastauksella niihin kysymyksiin oikeastaan ole merkitystä elävälle olennolle, niinkauan ko pysyt hengissä. Ja kuolleena ei vastauksille taasen ole enää tarvetta, senparemmin kuin kysymyksillekään

Synny-Elä-Kuole muuta ei itseasiassa oikeestaan tarvitse sisäistääkään.. simppeliä ko ykskakskolme.

ja joo, kyllä pelontunne on tarpeellistakin sillon ko mietitään esim. paineen alla selviämisen kannalta tms. koska voi auttaa suoriutumaan esteistä rivakammin ja paremmin sen avulla,.. kukaanhan ei täysin peloton voi kuitenkaan olla, eikä sellanen "terve pelontunne" pahasta olekaan. Mutta en tarkoittanutkaan nyt tällasta laisin, vaan juurikin jos puhutaan turhista/tarpeettomista ihmisen mieltä jäytävistä negatiivisista ajatuksista esim. kuolemasta.

Pelon kanssa tarttee tulla sinuiksi, tavallaan. Sitten sille voikin haistattaa v*tut ja jatkaa eteenpäin

Vierailija
deep'n'dark
On ihmeellistä ettei evoluutio ole kitkenyt ihmisistä pois negatiivisia mielentiloja joita joillain ihmisillä tuntuu olevan koko ajan.

Minäkin usein odotan paskaa niskaan ja sitähän myös tulee.
Jos nyt pohditaan että mistä nämä mielentilat tulee?

Pelko on ehkä yleisin negatiivinen mielentila. Jos ihminen on aina odottamassa paskaa niskaan niin ei voi ajatella ihmisen olevan normaali. Onkin täysin turhaa odottaa jotain pahaa tapahtuvan kun sitä harvoin tapahtuu. On tietysti hyvä olla varuillaan mutta kyllä ihminen on sairas olento.

Kun raamatussa puhutaan että ihmiset on syntisiä niin periaatteessa ymmärrän tämän, kyllä musta tuntuu että joku mulle kaataa rangaistuksia negatiivisilla mielentiloilla.

Mitä sä ajattelet ihmisistä? Ovatko he sinunkin mielestä puuttellisia, herkkiä olentoja jotka useinmiten yrittää ylläpitää psyykettään ja odottaa paskaa niskaan - jota perkele tuleekin aika paljon.

Palkitsevia mielentilojakin tulee mutta naurukin on vain esileikkiä nöyrtymisestä eli ihminen ei edes nauraessaan tunne tekevänsä oikein. Ja hymyhän hyytyy pieni itkun maku suussa ja ujous iskee myös.

Jos dopamiini ja seretoniini saa hyvää oloa aikaiseksi niin mikä on kun ihminen oireilee pahaa tunnetta niinkin usein?

Kato TV:tä tai kato oikeaa elämää niin eikö sunkin mielestä ihmiset on täynnä ongelmia?

Kun ihmisiä tietyllä tavalla katsoo sivusta niin tulee kyllä olo että me ollaan täynnä viruksia.

Tuleeko evoluutio koskaan kehittämään meitä paremmaksi? Onko palstalla yksilöitä jotka uskaltaa väittää olevansa suhteellisen terveitä ja kitkattomia omassa päässään?

Toivottavasti saan mielenkiintoista keskustelua aikaan ihmisten psykologiasta ja tutkailevia ajatuksia.




Se, että kristinusko opettaa meidän kuolevan koska olemme syntisiä, tällä meitä jumitetaan kiinni heikkoon itsetuntoon ja negatiivisuuden sekä pelon tunteisiin.
Tämä syntiseksi leimaaminen ei ole kevyt "syytös".
Tämä varmasti painaa mieliimme syvän tunteen alhaisesta itsearvostuksesta ja voimattomuudesta käsitellessämme elämää ja kuolemaa. Itäiset uskonnot opettavat "karmaa", jossa yksilö on kiinni loputtomassa rangaistusten ja palkintojen verkossa, mikä luo kärsimiselle järjellisen perustan. Buddhalaiset opettavat kärsimyksen olevan normaalia ja se on hyväksyttävä. Jokainen näistä henkisistä poluista sisältää pääopinkappaleena syvän uskon arvottomuuteen ja kärsimiseen, joka on siirretty sukupolvelta sukupolvelle koodaten nämä uskomukset sukupolvien ajan ihmisen DNA:han. Sitten uudet yksilöt syntyvät nämä uskomukset valmiiksi soluihinsa koodattuna.
Onneksi monet uudet lapset ovat jo syntyneet ilman tämän arvottomuuden tajua ja ottavat voimansa haltuun luodakseen jotain uutta. Heidän uusi energiansa on mahdollistanut monien niiden, jotka syntyivät vanhojen "koodauksien" kanssa, muuttaa tietoisuuttaan ja alkaa siirtyä omaan henkilökohtaiseen voimaansa kanssaluojina Hengen kanssa.
Voimme kuitenkin vapauttaa mielen luomat harhakuvat, jotka rajoittavat luomistamme.
Ei tarvitse käyttäytyä pyhimysmäisesti, sillä se olisi totuuden kieltämistä. Tämä merkitsee oman totuuden seuraamista, spontaanisti elämistä, sen kunnioittamista, minkä uskoo olevan totta; toisin sanoen sen tekemistä, mitä pitää parhaana hetkessä kunnioittaen omaa ja kaikkien toisten elämää. Tämä merkitsee, että voi nauraa elämälle, että hyväksyy kaikki omituisuutensa. Sallii itsen olla typerä, lapsenomainen, vakava jos on tarvetta. Sallia itsen nauraa, itkeä, nauraa ja itkeä, olla tuomitsematta itseä tai muita, omistaa elämä omana luomuksena, leikkiä sillä, luoda sen uudelleen, lisätä, vähentää, remontoida, uudistaa sitä koska tahansa. Silloin kun syytetään toista luomukseemme vaikuttamisesta tai siihen sekaantumisesta, heikennämme omaa voimaamme, estämme kykyämme muuttaa tuota luomusta ja valita tasapaino.
"Syytös", että olemme syntisiä ja sanomalla "se on teidän oma vikanne". Tämä ei ole myötätuntoista eikä rakastavaa eikä auta millään tavoin. Kollektiivisesti ihmiskunta on valinnut luovansa tuskaa ja kärsimystä, joka ei ollut koskaan osa alkuperäistä suunnitelmaa. Nämä valinnat on koodattu meidän kulttuuriimme uskonnon välityksellä. Ja nämä valinnat pysyvät järkähtämättöminä syvällä alitajuisella tasolla kunnes me voimme muuttaa tietoisuuttamme ja uudelleenohjelmoida tietoisuutemme solutasolla. Tämä aktivoi täydellisen terveyden "suunnitelman" jokaisessa olemuksemme solussa.

Vierailija

Mun kohdalla tähän pahan odottamiseen ja pelkoon on järkevä selitys: yhtäkkinen lähimmäisen menetys. Sen jälkeen oon koko ajan oottanu vaan pahaa tapahtuvan ja ollu koko ajan varpaillaan että mitä seuraavaksi. Ei ole minkäänlaisia tulevaisuuden odotuksia. Myöhemmin se kehittyi masennukseksi. Ja niinhän se ihmismieli ja koko maailma toimii, mitä enemmän tai suurempaa pahaa tapahtuu niin sitä varmemmin sitä tapahtuu uudestaan ja sitä enemmän sitä pelkää.

Uusimmat

Suosituimmat