Suhteellisuuteoria, ylinopeus ja Maailmantappi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Onko avaruudessa sellaista pistettä/käsitteellistä maailmantappia, johon avaruuden eri liikkeitä voisi verrata.
Tuolta tapista käsin määriteltäisiin maailmankaikkeuden eri aineiden liikenopeudet.
Jos tuota tappia ei ole, niin luodaan me tiedeläiset sellainen.

Nyky suhteellisuusteorian mukaan liike on sitä !?, että kun kaksi avaruusalusta lentää jostain päin katsottuna lähes valon nopeutta samaan suuntaan, niin toisiinsa nähden ne ovat paikallaan. Jos tuota suhteellista teoriaa sovelletaan käytäntöön maan päällisessä liikenteessä, niin autoilijoille ei ylinopeussakkoja voisi langettaa. Ei samaa nopeutta ajava perässä tuleva autonkuljettaja ole huomannut edellä ajavan auton liikkuvan laisinkaan. Myös liikkuva auto voi satelliitista päin katsottuna olla paikallaan. Maa auton alla vain liikkuu. Kuitenkin autoilijaa sakotetaan.
Miksi ei ylinopeussakkoja määritellä nykysuhtiksen mukaan?
Käytännön pitäisi kuulemma olla teorioiden kriteerio.

Kommentit (10)

Vierailija

Kiva otsikko. Voisi olla vaikka CMX:n biisi

Avaruudessa ei tällä hetkellä ole mitään sellaista paikkaa, mihin liikettä voisi verrata. Koko avaruus on nimittäin jatkuvassa liikkeessä. Toisin sanoen kaikkien galaksien välinen etäisyys kasvaa jatkuvasti, siis maailmankaikkeus laajenee. Kiintopistettä on vaikea luoda, kun sitä ei tavallaan voi "kiinnittää" mihinkään. Ei ole mitään "maailmankaikkeuden taustaa", johon sellaisen voisi lykätä kiinni.

Suhteellisuusteorian mukaan myös kaksi avaruusalusta ei voi lentää valonnopeutta, ellei ne sitten koostu jostain muusta kuin tuntemistamme hiukkasista. Kyse on tosiaan suhteellisuudesta: entä jos poliisiauto ajaa 40 km/h nopeusrajoitteisella alueella 40 hm/h ja vastaan tuleva auto ajaa 40 km/h: eikö silloin poliisiauto ja vastaantuleva auto ohita toisensa 80 km/h? Poliisilla olisi paljon sakotettavaa, mutta kun nopeudet mitataan suhteessa maapalloon, jää sinivuokot nuolemaan näppejään.

Maapallon pinta on järkevä ja kiinteä alusta, johon nopeudet voi sitoa. Tästä syystä pidetään vanha yksinkertaisempi ja toimivaksi todistettu käytäntö sakottaa maapallon pinnan mukaan, ei nopeuden suhteellisuuden mukaan.

Tuohon maailmantappiin voisin vielä sen verran sanoa, että mikset määrittele itseäsi maailman tapiksi? Voithan sanoa, että olet maailmankaikkeuden keskikohta, ja olet vielä oikeassakin, ilman että kukaan voi tulla väittämään vastaan. Ainoa vaan, että saattaa syntyä kilpailua, sillä naapurisi voi väittää ihan samaa, ja tavallaan hänkin on ihan oikeassa. Jokaisen pisteen voi nimittäin määritellä maailmankaikkeuden keskipisteeksi.

Vierailija

Tunnettu maailmankaikkeuden osa on rajallinen.

Kuvitellaan ,että maapallolta lähetetään satelliitti tarpeeksi etäälle avaruuteen. Siellä tämä satelliitti ottaisi suuntimet mahdollisimman kaukaiseen kolmeen eri kohteeseen (Hubblen kameroilla niitä löytynee ).
Näiden kaukaisten pisteiden antamien koordinaatien mukaan satelliitin Aple tietojenkäsittelykoneet laskisivat sille pysyvän sijainnin. Ottaen tietysti myös huomioon laskemissa kaukaisten pisteiden muuttujan.
Näiden kaukaisten ääripisteiden sisällä avaruus saisi liikehtiä miten päin tahansa - satelliitti pysyisi paikallaan.

Vierailija

Kaikkein lähemmäksi "kiintopistettä" pääsemme galaksijoukkojen välisessä avaruudessa jos asemoimme rakettimme niin. että rakettiin osuva taustasäteily ei näy puna/sinisiirtyneenä missään suunnassa, eli niin ettei dipolivaikutusta näy.

Ei tämäkään mikään oikea kiintopiste ole koska taustasäteily ei ole täysin tasainen ja lisäksi avaruus laajenee.

Vierailija

Jatkoa.
Näitä samoihin kaukaisiin kohteisiin kohdennettuja mittaussatelliitteja voisi olla useampikin. Stereohavainto.
Näiden satelliittien tiedot kerättäisiin yhteen kohteeseen ja siinä se olisi - maailmantappi. Tällöin periaatteessa täältä kaikki liike voitaan ilmaista numereellisesti. Ei tarvittaisi suhteellisuusteorioiden kummallisia selityksiä.
Suhteellisuusteoriasta tulisi suhteellinen teoria.
Huh!
Mitä mieltä Savor on ajatuksestani

Vierailija

Snaut:
"Kaikkein lähemmäksi "kiintopistettä" pääsemme galaksijoukkojen välisessä avaruudessa jos asemoimme rakettimme niin. että rakettiin osuva taustasäteily ei näy puna/sinisiirtyneenä missään suunnassa, eli niin ettei dipolivaikutusta näy."

Eikös Hubblella ole nähty jo aika-alkukauas. Sinne on varmaan määritelty suuntalukema. Nyt kameraa siirretään toiseen/kolmanteen suuntaan ja näiden lukemien kohtauspisteessä tuo maailmantappi. Hubble ohjattaisiin pysymään tuon tapain tuntumassa. Kaukaisten kiintopisteiden keskeinen avaruus velloisi miten tahansa, mutta vaan Hubble pysyisi paikallaan.

Vierailija
markent

Eikös Hubblella ole nähty jo aika-alkukauas. Sinne on varmaan määritelty suuntalukema. Nyt kameraa siirretään toiseen/kolmanteen suuntaan ja näiden lukemien kohtauspisteessä tuo maailmantappi. Hubble ohjattaisiin pysymään tuon tapain tuntumassa. Kaukaisten kiintopisteiden keskeinen avaruus velloisi miten tahansa, mutta vaan Hubble pysyisi paikallaan.



Tuo on käytännössä jo tehtykin. Samaisella periaatteellisella tavalla Hubble-teleskooppi sijaitsee maailmankaikkeuden keskipisteessä, kuin mikä tahansa muukin piste. Kun katselemme Hubblella mihin suuntaan tahansa näemme melko tarkasti yhtä kauas, joten suunnan vaihtaminen ei tuo mitään ratkaisevaa muutosta tilanteesen.

Vierailija

markent kirjoitti:
"Eikös Hubblella ole nähty jo aika-alkukauas. Sinne on varmaan määritelty suuntalukema. Nyt kameraa siirretään toiseen/kolmanteen suuntaan ja näiden lukemien kohtauspisteessä tuo maailmantappi. Hubble ohjattaisiin pysymään tuon tapain tuntumassa. Kaukaisten kiintopisteiden keskeinen avaruus velloisi miten tahansa, mutta vaan Hubble pysyisi paikallaan."

Calerae:
"Tuo on käytännössä jo tehtykin. Samaisella periaatteellisella tavalla Hubble-teleskooppi sijaitsee maailmankaikkeuden keskipisteessä, kuin mikä tahansa muukin piste. Kun katselemme Hubblella mihin suuntaan tahansa näemme melko tarkasti yhtä kauas, joten suunnan vaihtaminen ei tuo mitään ratkaisevaa muutosta tilanteesen."

Hyvä.
Otetaan tuo Hubble keskipisteeksi ja pidetään se siinä.
Eikö tuolloin kaikki liike sen ympärillä, atomin sisäisestä liikkeestä aina galaksien liikkeisiin, ole mittatavaraa. Liikkeiden suhteellisuus katoaa, niitä ei tarvitse suhteuttaa havainoitsijaan, vaan kaikki liikkeet ovat vakioita.

Vierailija
markent
Hyvä.
Otetaan tuo Hubble keskipisteeksi ja pidetään se siinä.
Eikö tuolloin kaikki liike sen ympärillä, atomin sisäisestä liikkeestä aina galaksien liikkeisiin, ole mittatavaraa. Liikkeiden suhteellisuus katoaa, niitä ei tarvitse suhteuttaa havainoitsijaan, vaan kaikki liikkeet ovat vakioita.



Ei, vaan siitä se suhteellisuus vasta alkaakin. Tämän jälkeen kaikki liike on suhteellista Hubbleen. Eli aurinko kiertää teleskooppiamme, kuten linnunrata, jne.

Vierailija

markent kirjoitti:
"Hyvä.
Otetaan tuo Hubble keskipisteeksi ja pidetään se siinä.
Eikö tuolloin kaikki liike sen ympärillä, atomin sisäisestä liikkeestä aina galaksien liikkeisiin, ole mittatavaraa. Liikkeiden suhteellisuus katoaa, niitä ei tarvitse suhteuttaa havainoitsijaan, vaan kaikki liikkeet ovat vakioita."

Calerae:
"Ei, vaan siitä se suhteellisuus vasta alkaakin. Tämän jälkeen kaikki liike on suhteellista Hubbleen. Eli aurinko kiertää teleskooppiamme, kuten linnunrata, jne."

Ei. Suhteellisuuskäsite selkiintyy. Silloin kun Hubble on maailmantappi, silloin meidän jokaisen iikan ei tarvitse liikettäään arvioidessaan suhteuttaa itseään johonkin, että sieltä katsoen minä liikun tonne päin noin, mutta tuolta katsoen sinä liikutkin taakse päin. Hubble ilmoittaisi yks'kantaan GBS:ni yhden suunnan ja nopeuden. Ei tarvita mitään oletuksia.

Vierailija

Mielenkiintoinen maailmankaikkeus.

Hubble on kiintopiste ja siten paikallaan. Maa kiertää Hubblea. Maa kiertää myös akselinsa ympäri, mutta eri nopeudella. Kuu kiertää Maata, joka kiertää Hubblea. Aurinko kiertää Maata, joka kiertää Hubblea. Muut planeetat kiertävät Aurinkoa, joka kiertää Maata, joka kiertää Hubblea. Linnunrata kiertää Aurinkoa, joka kiertää Maata, joka kiertää Hubblea.

Maa kiertäisi Hubblen kerran noin 95 minuutissa, tarkoittaen, että GPS laitteen nuoli vaihtaisi suuntaansa 180 ° 1½ tunnin välein. Lisäksi matala kiertorata aiheuttaa sen, että Hubble on päiväntasaajalla zeniitissä (täsmälleen yläpuolella) vaatimattomat 10-12 kertaa päivässä, heiluttaen nuolta puolelta toiselle.

Nopeudet olisivat myös mielenkiintoisia, koska esimerkiksi autolle pitäisi esittää nopeus absoluuttisen Hubble-pisteen mukaan. Maan kiertäessä Hubblea 7000 km/h, hivenen pohjoisesta etelään kallistetulla radalla, nopeutesi olisi puhtaasti riippuvainen siitä mihin suuntaan ajaisit ja missä ratansa vaiheessa Maa olisi Hubblen ympäri. Suoraan rataa vastaa se olisi vaikkapa -6960 km/h ja suoraan radan suuntaan 7040 km/h. Pikkuinen mutka pois radan suunnasta ja nopeuteen ilmaantuisivat vektori komponentit.

Jospa sovittaisiin, että suhteellisuus on parempi? Jo tälläisen tekstin kirjoittaminen on vaikeaa käyttämättä sanaa "suhteessa". Maailmankaikkeus on helpompi käsitellä, kun se suhteutetaan.

Uusimmat

Suosituimmat