Sivut

Kommentit (73)

totinen
Seuraa 
Viestejä4880
Arkkis

totinen
Vasta informaation vaihto rikkoi superposition, mikä rikkoi symmetrian.

Informaation siirrossa kuitenkin hukkuu helposti yksityiskohtia. Kohteen täytyy korreloida täydellisesti lähteen kassa, mikäli näin ei tapahdu, hukkuu informaatiota (tai leviää) ja tätä voi sanoa entropiaksi.




Informaatio on aina ainakin kahden objektin vuorovaikutuksen tulossa: se on vuorovaikuttavien objektien kuvautumista toistensa ominaisuuksissa, ns. HEIJASTUSTA (ven. otraženye). Jotkut kuten informaatioteoreetikot ja -teknologit ovat usein sitä mieltä, että sitä voidaan nimittää 'informaatioksi' vasta sitten, kun sitä voidaan mitata bitteinä.

KAIKKIEN OBJEKTIEN KAIKKI MAHDOLLISET YKSITYISKOHDAT EIVÄT SIIS OLE INFORMAATIOITA LAINKAAN, elleivät ne liity mihinkään "kommunikointiin" objektien välillä, erityisesti vuorovaikutusprosessien ominaisuuksien säilyttäjinä, niiden KOPIOIMISEN mahdollistajina.


Luonnollisen tapahtuman informaatio voidaan mitata luonnollisella logartmilla, jolloin yksiköksi tulee nat. Nat voidaan muuntaa logaritmimuunnoksella bitiksi.

"KAIKKIEN OBJEKTIEN KAIKKI MAHDOLLISET YKSITYISKOHDAT" vaihtavat informaatiota sisäisesti; muuten objekti olisi superpositiossa. Se voisi olla esimerkiksi hevonen, aasi ja ratikka samanaikaisesti.

Arkkis

Tieto voidaan määritellä myös mm., että se on "käytännöllisen toiminnan suhteellisen luotettava teoreettinen perusta".

Silloin sen on mm. oltava vain riittävällä todennäköisyydellä kirjaimellisesti totta.

Tässä pysytään lujasti kiinnin informaation vuorovaikutusmääritelmässä todellisuudessa, vaikka 'tieto' on aina MYÖS subjektiivista, kuten määrittelit.


Ja mikäli toimitaan tämän informaatiosta prosessoidun tiedon mukaan, siitä tulee kongreettisesti totta; ainakin kunnes jokin muu toiminta muuttaa sen merkityksen.

Arkkis

Informaatio on siis mielestäni heijastuksen "korkeatasoinen" erikoisalue, ja tieto on informaation emergenssistasotaan sosiaalinen erikoisalue.

Minä laskisin emergessitasoa objektien väliseen ja jopa sisäiseen vuorovaikutukseen.

Arkkis

Tiedon katominen on entropian lisääntymistä, mutta Eqvist ei tarkoita sitä, vaan hän tarkoittaa, että kaikkea mahdollista taustakohinaa ja muuta fraktaalia EI SAADA KUVATUKSI OLLENKAAN, tai että sellainen "ei vaikututa" JONKIN TIETYN TASON VUOROVAIKUTUKSISSA, esimerkiksi mekaanisissa.

Tämä on hänen mukaansa "näennäistä emergenssiä"...


Se on ehkä tälle tasolle näennäistä emergenssiä, mutta välttämätöntä, jotta saavutetaan tämä emergenssitaso.

Arkkis

Informaatio ei ole määritälmällisesti riippuvainen energiasta, kun se on SUHDE PROSESSIEN VÄLILLÄ, joka voi ilmetä hyvin monilla eri enegiatasoilla, kuten itse prosessitkin. Energiaan ja materiaa on kuitenkin oltava informaation kantajana, jota sitä voisi olla.

Vast'ikään Erik P. Verlinde on julkaissut entropia maailmankaikkeus selityksen, missä kaikki näyttää loksahtavan nätisti paikalleen:
On the Origin of Gravity and the Laws of Newton

Starting from first principles and general assumptions Newton's law of gravitation is shown to arise naturally and unavoidably in a theory in which space is emergent through a holographic scenario. Gravity is explained as an entropic force caused by changes in the information associated with the positions of material bodies. A relativistic generalization of the presented arguments directly leads to the Einstein equations. When space is emergent even Newton's law of inertia needs to be explained. The equivalence principle leads us to conclude that it is actually this law of inertia whose origin is entropic.

http://arxiv.org/abs/1001.0785

Entropia taas on tiukasti sidoksissa informaatioon.

totinen
Seuraa 
Viestejä4880
totinen
Arkkis

Tieto voidaan määritellä myös mm., että se on "käytännöllisen toiminnan suhteellisen luotettava teoreettinen perusta".

Silloin sen on mm. oltava vain riittävällä todennäköisyydellä kirjaimellisesti totta.

Tässä pysytään lujasti kiinnin informaation vuorovaikutusmääritelmässä todellisuudessa, vaikka 'tieto' on aina MYÖS subjektiivista, kuten määrittelit.


Ja mikäli toimitaan tämän informaatiosta prosessoidun tiedon mukaan, siitä tulee kongreettisesti totta; ainakin kunnes jokin muu toiminta muuttaa sen merkityksen.

Tuli mieleeni, että virtuaalitapahtumat oikeastaan tapahtuvat yhtä reittiä tulleen tiedon mukaan, mutta eivät tapahdu toista reittiä tulleen tiedon mukaan. Siksipä sosiaalinen kanssakäyminen alkaa tavallaan muistuttaa kvanttilaskentaa, mikäli ihmiset antavat ihan oikeasti toisilleen anteeksi. Tämä taas nopeuttaa yhteiskunnallista kehitystä.

totinen

Arkkis

Tiedon katominen on entropian lisääntymistä, mutta Eqvist ei tarkoita sitä, vaan hän tarkoittaa, että kaikkea mahdollista taustakohinaa ja muuta fraktaalia EI SAADA KUVATUKSI OLLENKAAN, tai että sellainen "ei vaikututa" JONKIN TIETYN TASON VUOROVAIKUTUKSISSA, esimerkiksi mekaanisissa.

Tämä on hänen mukaansa "näennäistä emergenssiä"...


Se on ehkä tälle tasolle näennäistä emergenssiä, mutta välttämätöntä, jotta saavutetaan tämä emergenssitaso.

Sanoisinkin alemman tason tiedon olevan ylemmän tason informaatiota.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
totinen
Seuraa 
Viestejä4880

Jos tekisi vielä yhteenvedon:

informaatio -> tieto -> toiminta ( toteutunut tieto) = emergenssi
-> informaatio -> tieto -> toiminta ( toteutunut tieto) = astetta korkeamman tason emergenssi

Ja määritellään vielä tieto subjektiiviseksi informaatioksi. Eli tieto on
1) vaillinnaista
ja mahdollisesti
2) tulkittua
informaatiota.

Määritelmästä 1) seuraa että, jos oletetaan skaalan pysyvän samana tai kasvavan, informaatio leviää eli entropia lisääntyy tiedon myötä. Mikäli skaalan oletetaan pienenevän, niin kyseeseessä olisi reduktio, jolloin tietoa hajoitetaan informaatioksi eli alemman tason tiedoksi.

Onko Enqvist kääntänyt kelkkansa emergenssikysymyksessä?

Onko kukaan lukenut tuota kirjaa? Onko siinä jotakin järkeä vai ei?

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Enqvi ... SI1AT01c5o

" TIETOKIRJA

Enqvistin eet: energia, entropia ja emergenssi

Kari Enqvistin haastavin teos pohtii, mistä mutkikkuus syntyy maailmaan

Julkaistu: 27.5.2008 lehdessä osastolla Tiede
A A

Timo Paukku (kirjoittaa vain haistapaskantieteestä...)
Helsingin Sanomat

Fyysikko Kari Enqvistin jo seitsemäs kansantajuinen kirja menee taas kaikkeuden jäljille.

Fyysikko Kari Enqvistin jo seitsemäs kansantajuinen kirja menee taas kaikkeuden jäljille.

Jos kirjan nimi on Monimutkaisuus, on se kyllä kustantajalta huonoa markkinointia.

Onneksi tekijän nimi keventää lukijan oloa heti.

Fyysikko ja kosmologi Kari Enqvist kirjoittaa aina innostavasti ja selvästi. Hän voisi elättää itsensä kirjailijana, mutta todellisuuden etsijä valitsi vaativan kosmologian.

Maailmankaikkeuden rakenteen ja kehityksen tutkija pähkäilee niin isoja asioita, että katutaso voisi unohtua. Mutta kirjailija-Enqvist jaksaa kertoa alastaan meille maallikoille kiehtovasti.

Enqvistin taidoista kirjoittajana kielii tarina hänen kouluajoiltaan 1960-luvulta. Eräs monesti palkittu toimittaja muisteli, että lahtelaisessa koulussa oli tuolloin sentään yksi häntä parempi kynästään.

Palkituista teoksista vaikkapa Näkymätön todellisuus (1996)

tai
Olemisen porteilla (1998) olivat jo ajan, aineen ja alun juurilla. Taskupokkari Suhteellisuusteoriaa runoilijoille (2005) kertoi kerrankin "kevyesti", mitä Einstein oikein tarkoitti aika-avaruudella.

Enqvistillä on laarissaan yli 180 tieteellistä artikkelia. Saman määrän hän tuottanut populaareja artikkeleita. Joko kirjoittamisen palosta tai siksi, että me muut tietäisimme, missä maailmassa elämmekään.

Enqvistin 7. kirja on suurelle yleisölle selvästi haastavin.

Enqvist yrittää selittää kolmen luonnon perustavan ilmiön avulla, mistä ja miksi maailmaan yleensä on syntynyt jotain. Ja erityisesti: miksi siinä on mutkikkuutta? Energia, entropia ja emergenssi muodostavat jonkinlaisen fysiikan pyhän kolmiyhteyden. Kolmijako tarjoaa mainiot pilarit kirjan sisällöksi.

Energia on ylläpitäjä. Entropia on hävittäjä. Emergenssi on luoja.

Kuulostaako hindulaisen ikuiselta tai kirkollisen tutulta? Tämä fysiikan kolmiyhteys on aitoa, muut kolminaisuudet keksittyjä.

Enqvistiläinen maailmankuva perustuu havaintoihin, ei uskomuksiin.

Horjumaton empiristi muistuttaa taas, että pohjimmiltaan olemme atomien koostumuksia. "

A: " Olemme atomien SYSTEEMEJÄ (Bartalanffy): atomit VAIHTUVAT KOKO AJAN (toisin kuin esimerkiksi ikkkunalasissa), mutta SYSTEEMI PYSYY!!!

" Me olemme yksi mutkikkaimmista tunnetuista rakenteista maailmankaikkeudessa. Atomien ja apinoiden väliin jää monia kerroksia, joiden emergenssiin Enqvist johdattaa.

Tekijä kehottaa kaikkia nojatuoliin vajonneita metafyysikkoja katsomaan ympärilleen.

Erityisesti sen voi tehdä uusin laittein. Luonto avautuu eri -skooppien ja laskinten avulla yhä hienovaraisemmin. Tieteen voittokulku on jatkunut näin noin 400 vuotta.

"Tarkoitukseni ei ole filosofoida, olen liikkeellä paljon primitiivisemmällä tasolla", hän ironisoi, mutta on filosofi. Fyysikon ikivanha nimike on luonnonfilosofi. "

A. "Luonnafilosogia" EI OLE FYSIIKKAA, EIKÄ FILOSOFIAA!!!

Parasta pitäytyä luonnonTIETEIDEN filosofiassa!

Suosisteltava teos: S. T. Meljuhin: Filofskie problemy estestvennyh nauk.

http://www.humanities.edu.ru/db/msg/8226

Мелюхин С.Т. Предмет и структура философских вопросов естествознания //Философские проблемы естествознания (Учебное пособие). - М., 1985.

http://www.philosophy.ru/library/msu/kon/sbornik.html

" Yksi kirjan ydinsanoma on, että tiede karkeistaa aina. Mittaus ei koskaan kerro koko totuutta. Kun tutkija kuvailee luontoa, kuvailee hän samalla aineen perusvärähtelyn vapausasteita. "

A: ?????

" Samalla luonto tuottaa pitkän ajan kuluessa väistämättä mutkikkuutta, kuten aivomme.

Maailmalla Complexity studies eli mutkikkuuden tutkimus on jo tieteen peruskauraa.

Uudet tieteenalat, kuten bioinformatiikka ja systeemibiologia, ottavat mutkaisuuden lähtökohdakseen.

Yksi alan merkittävimmistä pioneereista eli Stuart Kauffman tekee yhteistyötä Tampereella signaalintutkijoiden kanssa.

Enqvist kuvailee luontoa eri tasoilla ja sen vapauksia toteutua. Systeemit pyrkivät perustilaansa, minimoimaan oman energiansa.

Vanhan kaavan mukaan jo yksi kaava kirjassa pudottaa populaarin tietokirjan lukijat puoleen. Monimutkaisuus ei siksi sisällä kaavoja. Alkuosuus energiasta uppoaa lukijaan hyvin ja on johdatusta kemian historiaan.

" Noin sivulla 46 alkaa hämmentyä: "ei ole erikseen ainetta ja energiaa . . . pohjimmiltaan on vain yhdenlaista energiaa . . . Voima on suure, jonka käytöstä fysiikassa voi luopua." "

Tämä kohta on ainakin humpuukia.

Enqqu on ehkä sekoamassa...

" Tässä vaiheessa maallikko alkaa kerrata oppimaansa, esimerkiksi sitä, että kaikki on joko ainetta tai säteilyä.

Edes Enqvistin notkea tyyli ei tässä juuri auta. Energiamonttujen kuvailua täytyy todella pysähtyä lukemaan. Kun fysiikan syvyyksistä pääsee sivulle 60, alkaa helpottaa.

Myös oudosti kummitteleva Hamilton sotkee hieman lukijaa. Enqvist tarkoittaa Hamiltonilla fysikaalisia systeemejä ja niitä kuvaavia lausekkeita.

Luonnon lait vaikuttavat myös siihen, mitä aivomme omaksuvat. Ne tuottavat elämyksiä vain millisekuntien mitassa. Jos hermosäikeemme ja niiden nopeus olisivat toista, olisi tajuntammekin erilainen.

Enqvist antaa tietoisuutta lähestyttäessä viestikapulan ihmistieteisiin. Se on kädenojennus humanisteihin päin. He ovat tunteneet monesti, että fysiikan älykkö tunkee viestinvaihdossa yli rajojen.

Niskuroijankin kannattaa ottaa kapula vastaan: me elämme fysiikan lakien alaisina.

Kirjan kansi on kuin vapuksi koristeltu lastenvihko. Ehkä serpentiinisyys keventää kannen raskasta sanaa.

Johdannossa Enqvist kiittää Royal Societyn jäsentä ekologi Ilkka Hanskia ja muita eri alojen huippujamme. Näin nykyajan tieteet ylittävät rajoja.

Yliopistoon tulee aina nuoria, joita tietyt kirjat innoittivat lukioajan tiedonjanossa.

" Stephen Hawkingin Ajan lyhyt historia avasi silmäni tieteille; Richard Dawkinsin Geenin itsekkyys johdatti minut ihmettelemään biologiaa."

Monikohan on jo tullut yliopistoon Enqvistin kirjojen innoittamana? Veikkaanpa että enemmän kuin muutama. "

A: Ja heillä on yhtä huonot mahdollisuudet omaksua kunnon tiedettä kuin kreationisteillakin.

http://nakokulma.net/arkisto/index.php? ... #msg261152

Arkkis
Onko Enqvist kääntänyt kelkkansa emergenssikysymyksessä?

Onko kukaan lukenut tuota kirjaa? Onko siinä jotakin järkeä vai ei?

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Enqvi ... SI1AT01c5o




Polkuintegraaleja selitettyään Enqvist kirjoittaa s.102: "Koska emme voi tietää, mikä polku milloinkin valitaan, kvanttikenttäteorioiden perusrakenteeseen kuuluu siis summaaminen yli äärettömän monen mahdollisuuden. Tämän tietovajeen ansiosta kvanttifysiikan kuvailu on karkeistettua.. Karkeistukseen palaamme vielä monta kertaa ja monissa inkarnaatioissa, sillä se asuttaa kaiken luonnonkuvailun ydintä.. koko maailmankuvailun perusta on paalutettu samalle yleiselle periaatteelle.."

Tässä kohden intuitioni ei tahdo vastata myönteisesti. Esimerkiksi Fermatin periaatetta toteuttaessaan valo valitsee reittinsä polkuintegraalin tuloksen mukaisesti, mutta missä on karkeistus? Veikkaan, että on olemassa myös karkeistusta syvällisempiä järjestystä tuottavia syitä. Jos näin on, niin nämä kieltämällä Enqvist harhauttaa lukijoitaan vakavasti ja vääristää heidän maailmankuvaansa mitä tärkeimmässä, paitsi fysiikkaa, myös mm. elämän syntyä ja evoluutiota koskevassa kohdassa.

tahtitiede-ja-avaruus-f6/emergenssi-ja-entropia-t37033-30.html

Entäpä jos esimerkiksi biologisten järjestelmien syntyessä karkeistuksessa "menetetty" informaatio onkin varastoituneena jonnekin tai parhaillaan ilmenee toisenmuotoisena, vaikka joku ei sitä tunnistakaan?

Ilman Enqvistin kirjoissaan tekemää propagandaa me tuskin edes puhuisimme informaation häviämisestä rakenteiden syntymisen seurauksena tai välttämättömänä ehtona.

Kosmologian professori Kari Enqvist yrittää yleistajuisissa kirjoissaan suggeroida lukijaa uskomaan tuollaisen informaatiota vähentävän emergenssin, "karkeistuksen", olevan maailman makroskooppisen tason ilmiöiden hyvä, ehkä jopa lopullinen selitys. Enqvist ilmeisesti perustaa uskonsa dekoherenssi-ilmiöön, jossa suuren joukon mahdollisia "mittaustuloksia" käsittävä kvanttiepämääräisyys muuttuu makroskooppiseksi "arkitodellisuudeksi":

http://www.tieteessatapahtuu.fi/987/enqvist.htm

Dekoherenssi ja siitä seuraava epämääräisen tilan katoaminen on luonnossa erittäin nopeaa. Kvanttifyysikot Erich Joos ja Dieter Zeh ovat arvioineet, että kymmenen mikrometrin suuruisen tomuhiukkasen dekoherenssi tapahtuu lähes käsittämättömällä vauhdilla, sekunnin triljoonasosan triljoonasosassa.

Kuitenkin, julistaessaan informaation häviämistä karkeistavassa emergenssissä Enqvist itse innostuneena esittelee samassa kirjassaan "Monimutkaisuus" informaation täydellisen säilyvyyden olettavaa holografiaperiaatetta, josta ainakin kvanttipainovoiman tutkijoiden parissa odotetaan muotoutuvan fysiikan uusi suuri periaate! (kts. Lee Smolin, "Kvanttipainovoima", WSOY)

P.S.V.
Arkkis
Onko Enqvist kääntänyt kelkkansa emergenssikysymyksessä?

Onko kukaan lukenut tuota kirjaa? Onko siinä jotakin järkeä vai ei?

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Enqvi ... SI1AT01c5o




Polkuintegraaleja selitettyään Enqvist kirjoittaa s.102: "Koska emme voi tietää, mikä polku milloinkin valitaan, kvanttikenttäteorioiden perusrakenteeseen kuuluu siis summaaminen yli äärettömän monen mahdollisuuden.



Enqvist ei ole asettanut itselleen kysymystä 'mahdollisuuden ja todellisuuden' olemuksesta kategorioina, johtuen hänen tunnetusta "antidialektiikkakeenistään", joten hän PULISEE TYHJÄÄ tuossa "mahdollisuuksien yli integroimisesta".

Hän luulee, että se kysymys on jotekin "sivuutettavissa" esimerkiksi ilvehtimällä. Se on perustavan laatuinen harhaluulo.

Tämän tietovajeen ansiosta kvanttifysiikan kuvailu on karkeistettua.. Karkeistukseen palaamme vielä monta kertaa ja monissa inkarnaatioissa, sillä se asuttaa kaiken luonnonkuvailun ydintä.. koko maailmankuvailun perusta on paalutettu samalle yleiselle periaatteelle.."



Kyseessä ei ole "tietovaje", koska 'mahdollisuus' sellaisena kuin Enqvist "sen yli integoi" ei ole objektiivista todellisuutta SIINÄ OMINAISUUDESSA jossa vain yksi mahdollisuus sieltä kuilloinkin TOTEUTUU. Jos ne olisivat, niin se olisi sitten "monimaailmateoriaa". Mutta todellinen maailma on yksi: jos siitä periaatteesta luovutaan, luovutaan samaan ("loogiseen") putkeen kaikista muistakin periaatteista ja laeista.

Mahdollisuus ei vuorovaikuta SEN TODELLISEN OLION OMINAISUUDESSA JONKA MAHDOLLISUUS SE ON, "syömien mahdollisuus" ei vaikuta samoin kuin todellinen syöminen jne.

Enqvist ei todellisuudessa hukkaa sellaista informaatiota, jota väittää hukkavansa.

Tässä kohden intuitioni ei tahdo vastata myönteisesti.

Esimerkiksi Fermatin periaatetta toteuttaessaan valo valitsee reittinsä polkuintegraalin tuloksen mukaisesti, mutta missä on karkeistus? Veikkaan, että on olemassa myös karkeistusta syvällisempiä järjestystä tuottavia syitä.




Enqvist sepittää olemattomia "karkeistuksia".

(Kuten hänen Valtiatterensa sepittää olemattomia "kommunismin uhreja: vailla äärtä, vailla rantaa...)

Jos näin on, niin nämä kieltämällä Enqvist harhauttaa lukijoitaan vakavasti ja vääristää heidän maailmankuvaansa mitä tärkeimmässä, paitsi fysiikkaa, myös mm. elämän syntyä ja evoluutiota koskevassa kohdassa.

tahtitiede-ja-avaruus-f6/emergenssi-ja-entropia-t37033-30.html

Entäpä jos esimerkiksi biologisten järjestelmien syntyessä karkeistuksessa "menetetty" informaatio onkin varastoituneena jonnekin tai parhaillaan ilmenee toisenmuotoisena, vaikka joku ei sitä tunnistakaan?




Miten biologisten järjetelmien SYNNYSSÄ "ilmenee karkeistusta" (eli enqvistiläisittäin muka "informaation katoamista")? Siinähän ilmenee nimenomaan UUDEN INFORMAATION SYNTYÄ, ja sitten se UUSI INFORMAATIO KYLLÄ JOTENKIN ILMENEE HIUKKASTASOA MYÖTEN, muutaen joalkin tavalla joitakin objektiivisia todennäköisyyksiä, tavalla joka biologisen elimistön ulkopuolella on "satunnaista", mutta sen sisällä (muulla tavalla) lainalaista.

Ilman Enqvistin kirjoissaan tekemää propagandaa me tuskin edes puhuisimme informaation häviämisestä rakenteiden syntymisen seurauksena tai välttämättömänä ehtona.



Tästä olen kyllä hyvin pitkälle samaa mieltä. Kyllähän informaatiota syntyy myös rakenteita hävittämällä, sitä ns. pelkistyy esimerkiksi vain niistä jokin obejektin osista, joita jossakin prosessissa on todella tarvittu. Mutta tuokin on Enqvistin teorian mukaan nimeoman "informaation häviämistä"!

Kaikki monimuotoisuus ei sitä paitsi ylipäätään ole lainkaan informaatiota. olaksen informaatiota monimuotoisuuden pitää toimia jossakin vuorovaikutsprosessissa sen välikappleena, "siirrettynä" ja "monistettuna" vaikutuksena tai sellaisen kantajana.

Kosmologian professori Kari Enqvist yrittää yleistajuisissa kirjoissaan suggeroida lukijaa uskomaan tuollaisen informaatiota vähentävän emergenssin, "karkeistuksen", olevan maailman makroskooppisen tason ilmiöiden hyvä, ehkä jopa lopullinen selitys.



Menee multakin fiu. Lunnonilmiöt voivat vuorovaikuttaa todellakin erittäin "karkeilla tasoilla". ja pininipiiteisemmät asettuvat karkeamman tason luomiin poteroihin, ja voivat jopa ylipäätään olla olemassakaanpelkästään niissä, kuten elämä Maapallolla.

Enqvist ilmeisesti perustaa uskonsa dekoherenssi-ilmiöön, jossa suuren joukon mahdollisia "mittaustuloksia" käsittävä kvanttiepämääräisyys muuttuu makroskooppiseksi "arkitodellisuudeksi":

http://www.tieteessatapahtuu.fi/987/enqvist.htm

Dekoherenssi ja siitä seuraava epämääräisen tilan katoaminen on luonnossa erittäin nopeaa. Kvanttifyysikot Erich Joos ja Dieter Zeh ovat arvioineet, että kymmenen mikrometrin suuruisen tomuhiukkasen dekoherenssi tapahtuu lähes käsittämättömällä vauhdilla, sekunnin triljoonasosan triljoonasosassa.




Dekoherenssi on matematiikkaa. Saatetaan keksiä jonkin muukin tarkastelutapa, joka ajaa saman asian.

Hyvin lähellä on ajatus, että Enqvistille ne suunnattomat määrät "toteutumattomia ("samanarvoisia") mahdollisuusksia" ovet jonkin muka "perimmäinen todellisuus" ja havaittavat oliot "pelkää karkeitusta", "haamukuvia", vaikka todellinen asiantila on ainakin dialekitsen materialimin mukaan sikäli päinvastaisnen että 'TODELLISUUS' ON KATEGORIAPEIN MÄÄRÄÄVÄ KOMPONENTTI eikä 'mahdollisuus'! Kulloinekin todellisuus panee mahdollisuudet uusiksi, eikä niin, että kukin mahdollisuus erikseen tekisi näin todellisuudelle. Se olisi todellakin "monitodellisuus/monimaailmateoriaa"...

'Mahdollisuuden' kategoria saatetaan sekoittaa toiseen dialektiseen nimittäin 'syyn' käsitteeseen, koska 'mahdollisuus' EDELTÄÄ ajallisesti 'todellisuutta´ ja 'syy' taas aina edeltää ajallisesti 'seurausta ja on seuraukseen nähden hallitseva komponetti (muuten se ei ole syy vaan esimerkiksi edellytys, tai juuri mahdollisuus!). 'Syy' on kuitenkin AINA NIMENOMAAN 'TODELLINEN' eikä pelkästään "mahdolliinen". Yhden syyn seuraukset voivat olla todellisuuden ohella uusia objektiivisia mahdollisuuksiakin, väistyvää kategoriaa.

Ja kun Enqqu valehtelee kaiken muunkin, esimerkiksi Neuvostoliiton tieteestä, JOSTA HÄN EI TIEDÄ MITÄÄN, niin MIKSI HÄN EI SITTEN VALEHTELISI TÄTÄKIN!!!?

Kuitenkin, julistaessaan informaation häviämistä karkeistavassa emergenssissä Enqvist itse innostuneena esittelee samassa kirjassaan "Monimutkaisuus" informaation täydellisen säilyvyyden olettavaa holografiaperiaatetta, josta ainakin kvanttipainovoiman tutkijoiden parissa odotetaan muotoutuvan fysiikan uusi suuri periaate! (kts. Lee Smolin, "Kvanttipainovoima", WSOY)



Informaatio EI SÄILY ja holografiaperiaate on putkiloogista hölmöilyä!

post1302117.html?hilit=putkilogiikka#p1302117

Enqvistillä pätkii muodollinen logiikka johtuen hänen "antidialektiikkaKeenistään".

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5512

Vierailija kirjoitti:
Piha6
Niinpä niin - Miten "kuolleesta" materiasta, (vaikka siinä se tietty hiukkastason vipinä onkin), voi syntyä jopa "ajattelukoneita", kuten tiedelehden palstalaisia ?

Se on justiin sitä aitoa emergenssiä!

http://kotisivu.dnainternet.net/tomkari ... 20kari.pdf


Täällä ajan tasalla oleva linkki tuohon hyvään esitykseen:

https://www.yumpu.com/fi/document/view/15984801/emergentti-enemman-vai-vahemman-eraan-filosofisen-

WSolsticeHOu
Seuraa 
Viestejä3618

Aslak kirjoitti:
Piha6
Niinpä niin - Miten "kuolleesta" materiasta, (vaikka siinä se tietty hiukkastason vipinä onkin), voi syntyä jopa "ajattelukoneita", kuten tiedelehden palstalaisia ?

Ei ole eroa elävän ja kuolleen materian välillä, muuta kuin
järjestäytymis asteessa.
Toisekseen ehkä tuo " ajattelukoneita " on hieman liioiteltu.

Harva täällä itsenäisesti kykenee ajattelemaan, samaa Wikkipediapaskaa syytävät laitaluvulta.Ei täällä ole ajattelijoita, mutta papukaijjoja täällä on tarpheksi.

Harvan ajatusmaailma harhaintuu ees oppikoulun kirjaviisauven ulkopuolelle.
Elikkä voihan sanoa ihan hyvällä syyllä: täällä tiedelehden
keskustelupalstalla itsenäinen ajattelu "ei ole sallitua".
Tai suotavaa !

Mutta jos huuvat samassa köörissä ko muukki Darwinistit, olet keskustelijoista parthain ja älykkäin.
Mutta anna armias jos erehyt olemhan toista mieltä, on loppusi eessä, kuten kaikilla toisinajattelijoilla totalitäärisissä paska järjestelmissä.

Tosin minulle ne ei mithän maha, ko en tippaakhan niitten
naputuksesta välitä.

Mitähän Aslakille kuuluu. Kirjoitti hyvin.

Entropiaa kokevan aineen avulla voi puristaa liikettä / energiaa tiheämmäksi ja jos sitä on tarpeeksi paljon tarpeeksi pienellä alueella, voi tuon alueen keskustaan työntyvän liikkeen / energian puristaa taas kerran äärimmäisen tiheäksi liikkeeksi samalla kun se ympärillä oleva energia räjähtää itse vähemmän tiheämmäksi energiaksi.

Ja kun räjähtävän kohteen keskustaan työntyy koko ajan lisää erittäin tiheäksi puristuvaa liikettä / energiaa, ei kyseisessä kohteessa olevan energian laajeneminen koskaan lopu.

Tosin siinä oleva laajeneva liike / energia vaihtuu ajan kanssa kokonaan.

Pois päin työntyessään siitä laajenevasta liikkeestä / energiasta syntyy laajenevia gslakseja sisältä ulos päin.

Loogisen kauniin yksinkertaista.

Joillekin aivan liian yksinkertaista.

Rakkautta
33
:)

Ikuista kierrätystä. Mr. Nice Pressure

WSolsticeHOu
Seuraa 
Viestejä3618

"Energia on ylläpitäjä. Entropia on hävittäjä. Emergenssi on luoja."

Kun tarpeeksi tiheän ja massiivisen kohteen liike / energia räjähtää / laajenee entropian takia, kohdistuu kyseisen kohteen keskustaan erittäin suuri paine ilman vetävää voimaa.

Niin suuri paine että kaikki sinne työntyvä liike / energia puristuu taas kerran äärimmäisen tiheäksi liikkeeksi / energiaksi työntävän voiman avulla siten että tuo äärimmäinen paine perustuu entropiaan.

Eli ei entropia ole pelkästään hävittäjä.

On vain liikettä / energiaa / työntävää voimaa.

Ota ikuisesta ja äärettömästä avaruudesta pois kaikki liike / energia ja kysy sitten että missä.se vetävä voima on.

Ei sitä missään ole, eikä ole koskaan ollut.

Olisi korkea aika ymmärtää tämä maailmankaikkeuden yksinkertaisin asia!

Et voi selittää miten vetävä voima syntyy, toimii ja välittyy.

Ja tämä siis siksi koska vetävää voimaa ei missään muodossa ole olemassa.

Se on ihmisen hatustaan tempaisema voima jota ei ole olemassa.

Ikuista kierrätystä. Mr. Nice Pressure

jesper
Seuraa 
Viestejä714

Jotain perustelematonta maailmankuvallista oletusta entropian lisääntymisen ajatuksessa on. Ei kai koko kosmoksesta voi sanoa mitään varmaa pelkästään sen perusteella, että astiassa kuuma ja kylmä vesi sekoittuvat. Järjestystä ylläpitävät systeemit ovat myös yhtä todellisia, ja kuuman ja kylmän veden astian voi ajatella kuuluvan laajempaan systeemiin, joka on järjestystä ylläpitävä. Esim. Gaia-teoriassa koko maapallo on tällainen systeemi, ja tällaisten systeemeiden voi ajatella ulottuvaan laajemmallekin.

Heed not my earthly lot, for it hath little of earth in it.
- Edgar Allan Poe

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5512

jesper kirjoitti:
Jotain perustelematonta maailmankuvallista oletusta entropian lisääntymisen ajatuksessa on. Ei kai koko kosmoksesta voi sanoa mitään varmaa pelkästään sen perusteella, että astiassa kuuma ja kylmä vesi sekoittuvat. Järjestystä ylläpitävät systeemit ovat myös yhtä todellisia, ja kuuman ja kylmän veden astian voi ajatella kuuluvan laajempaan systeemiin, joka on järjestystä ylläpitävä. Esim. Gaia-teoriassa koko maapallo on tällainen systeemi, ja tällaisten systeemeiden voi ajatella ulottuvaan laajemmallekin.

Entropia onkin termodynamiikan sisäinen, fysiikan käsite.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5512

Vierailija kirjoitti:
Arkkis
Onko Enqvist kääntänyt kelkkansa emergenssikysymyksessä?

Onko kukaan lukenut tuota kirjaa? Onko siinä jotakin järkeä vai ei?

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Enqvi ... SI1AT01c5o

Polkuintegraaleja selitettyään Enqvist kirjoittaa s.102: "Koska emme voi tietää, mikä polku milloinkin valitaan, kvanttikenttäteorioiden perusrakenteeseen kuuluu siis summaaminen yli äärettömän monen mahdollisuuden. Tämän tietovajeen ansiosta kvanttifysiikan kuvailu on karkeistettua.. Karkeistukseen palaamme vielä monta kertaa ja monissa inkarnaatioissa, sillä se asuttaa kaiken luonnonkuvailun ydintä.. koko maailmankuvailun perusta on paalutettu samalle yleiselle periaatteelle.."

Tässä kohden intuitioni ei tahdo vastata myönteisesti. Esimerkiksi Fermatin periaatetta toteuttaessaan valo valitsee reittinsä polkuintegraalin tuloksen mukaisesti, mutta missä on karkeistus? Veikkaan, että on olemassa myös karkeistusta syvällisempiä järjestystä tuottavia syitä. Jos näin on, niin nämä kieltämällä Enqvist harhauttaa lukijoitaan vakavasti ja vääristää heidän maailmankuvaansa mitä tärkeimmässä, paitsi fysiikkaa, myös mm. elämän syntyä ja evoluutiota koskevassa kohdassa.

tahtitiede-ja-avaruus-f6/emergenssi-ja-entropia-t37033-30.html

Entäpä jos esimerkiksi biologisten järjestelmien syntyessä karkeistuksessa "menetetty" informaatio onkin varastoituneena jonnekin tai parhaillaan ilmenee toisenmuotoisena, vaikka joku ei sitä tunnistakaan?

Ilman Enqvistin kirjoissaan tekemää propagandaa me tuskin edes puhuisimme informaation häviämisestä rakenteiden syntymisen seurauksena tai välttämättömänä ehtona.

Kosmologian professori Kari Enqvist yrittää yleistajuisissa kirjoissaan suggeroida lukijaa uskomaan tuollaisen informaatiota vähentävän emergenssin, "karkeistuksen", olevan maailman makroskooppisen tason ilmiöiden hyvä, ehkä jopa lopullinen selitys. Enqvist ilmeisesti perustaa uskonsa dekoherenssi-ilmiöön, jossa suuren joukon mahdollisia "mittaustuloksia" käsittävä kvanttiepämääräisyys muuttuu makroskooppiseksi "arkitodellisuudeksi":

http://www.tieteessatapahtuu.fi/987/enqvist.htm

Dekoherenssi ja siitä seuraava epämääräisen tilan katoaminen on luonnossa erittäin nopeaa. Kvanttifyysikot Erich Joos ja Dieter Zeh ovat arvioineet, että kymmenen mikrometrin suuruisen tomuhiukkasen dekoherenssi tapahtuu lähes käsittämättömällä vauhdilla, sekunnin triljoonasosan triljoonasosassa.

Kuitenkin, julistaessaan informaation häviämistä karkeistavassa emergenssissä Enqvist itse innostuneena esittelee samassa kirjassaan "Monimutkaisuus" informaation täydellisen säilyvyyden olettavaa holografiaperiaatetta, josta ainakin kvanttipainovoiman tutkijoiden parissa odotetaan muotoutuvan fysiikan uusi suuri periaate! (kts. Lee Smolin, "Kvanttipainovoima", WSOY)

Mitään "informaatioparadoksiakaan ei ole olemassakaan:
https://tekniikanmaailma.fi/fyysikoiden-uusi-teoria-avaruuden-madonreiki...

Tiede Avaruus

|16.4.2019 16:36

Fyysikoiden uusi teoria: Avaruuden madonreikien läpi voi matkustaa, mutta niiden avulla ei voi oikaista

Madonreiät ovat avaruuden kaareutumisen mahdollistamia oikopolkuja. Fyysikot ovat esittäneet, että madonreiän yhdessä päässä on musta (josta mikään ei pakene) ja toisessa valkoinen aukko (johon mikään ei pääse).

Tieteisfiktiossa madonreikiä käytetään usein liikkumiseen kaukana toisistaan sijaitsevien paikkojen välillä. Käytännössä se ei tuoreen tutkimuksen mukaan kannata.

Harvardin yliopiston tutkijoiden mukaan madonreikien välityksellä matkustaminen on nimittäin hitaampaa kuin suora siirtyminen tähtien tai galaksien välillä.

Tämä johtuu tutkimuksen pääkirjoittaja Daniel Jafferisin mukaan siitä, että suora yhteys mustien aukkojen välillä on lyhyempi kuin varsinaisen madonreiän muodostama silta.

Jafferis yhdessä kollegojensa Ping Gaon ja Aron Wallin kanssa tuli tähän päätelmään tarkasteltuaan kvanttilomittuneiden mustien aukkojen toimintaa. Fyysikot Albert Einstein ja Nathan Rose esittivät jo 1935, että madonreiät syntyvät tällaisten lomittuneiden mustien aukkojen välille. Madonrei’istä käytetäänkin usein myös nimitystä Einsteinin–Rosen silta.

”Työmme todellinen hedelmä on kuitenkin mustan aukon informaatioparadoksin ja painovoiman sekä kvanttimekaniikan yhdistämisessä”, Jafferis kertoo.

Hänen mukaansa tutkimus on edistysaskel kohti kvanttigravitaation täydellistämistä. "

JepajeeMerlinmikälie
Seuraa 
Viestejä4086

Flipperi on täs Listen to DROELOE - Weird Machine (ft. Nevve) by bitbird #np on #SoundCloud
https://soundcloud.com/bitbird/droeloe-weird-machine-ft-nevve

Minijehova kysyttäessä monta ihmistä on kuollut hänen myymiinsä huumeisiin: "Viisi kaveria ja toistakymmentä tuntematonta ihan noin vähintään. En minä elättele mitään kuvitelmia tekojeni seurauksista. Kuolemantuottamukseen tai tappoon asti nuo eivät onneksi taivu, mutta kontollani ehdottomasti ovat kaikki."
Määrän voi kuulema tuplata. Mutta ei se mitään kun "rapatessa roiskuu".
https://www.tiede.fi/comment/2661957#comment-2661957

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat