Tiede on taidetta.

Seuraa 
Viestejä185
Liittynyt20.2.2007

Tiede on taidetta.

Sivut

Kommentit (117)

Aukikco
Seuraa 
Viestejä185
Liittynyt20.2.2007

Minun ei tarvitse perustella, koska tiede "on" taidetta.
Edellinen "on" toki kehäpäätelmä, mutta se ei poista sitä että tiede "on" taidetta.

En ole trolli, olen oikeasti tätä mieltä.

Lainaan tähän vielä erästä herra Einsteiniä.
"The most beautiful experience we can have is the mysterious. It is the fundamental emotion that stands at the cradle of true art and true science. Whoever does not know it and can no longer wonder, no longer marvel, is as good as dead, and his eyes are dimmed. It was the experience of mystery — even if mixed with fear — that engendered religion. A knowledge of the existence of something we cannot penetrate, our perceptions of the profoundest reason and the most radiant beauty, which only in their most primitive forms are accessible to our minds: it is this knowledge and this emotion that constitute true religiosity. In this sense, and only this sense, I am a deeply religious man. "

Lisäsin kuitenkin vähän lainausmerkkejä, jottei kukaan kuvittelisi, että luulisin voivani absoluuttisesti tietää, miten asiat "ovat" havaintokenttäni ulkopuolella.

Aukikco
Seuraa 
Viestejä185
Liittynyt20.2.2007
Barbaari
Onko taide sitten tiedettä?
Riippunee näkökulmasta?

Katsotaanpa wikipediaa.

"Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta."
Kuulostaa minusta siltä mitä kaikki taide tavallaan tekee.

"Tiede pyrkii selvittämään todellisuuden rakennetta empiiristen eli kokeellisten ja teoreettisten menetelmien avulla."
Ei kuulosta kaikkeen taiteeseen sopivalta.

Kaikki tiede "on" taidetta, mutta kaikki taide ei liene tiedettä.

Vierailija
Arkkis
Aukikco
Tiede on taidetta.



Ei ole, koska taiteessa ei tarvitse todistaa mitään.



Vaikka tieteessä tarvitseekin, ei se silti estä sitä olemasta taidetta.

E:Wikipediassa sanotaan aika osuvasti: "Se, onko jokin teos taidetta, riippuu tarkastelijan omaksumasta taidekäsityksestä." Se siis riippuu pitkälti yksilöstä, onko jokin taidetta vai ei. Minun mielestäni on.

Tästä pitäisi tehdä äänestys.

Vierailija

Ketjun aloittaja voisi aluksi määritellä mitä taide on. Kaikkea ihmisten toimintaa voidaan periaatteessa kutsua taiteeksi, mutta jos asiaa ei määritellä millään tavoin tarkemmin, tai mitään kokonaisuuksia ei rajata pois, niin tuollaiset toteamukset ovat jokseenkin yhdentekeviä.

Vaikka vierastan sellaisia vastakkainasetteluja kuten tiede/taide, niin kaikki tieteet eivät mielestäni ole yhtä "taiteellisia". Ihmistieteet voivat lähestyä tietyssä mielessä taidetta. Esimerkiksi historiatieteestä sanotaan että se on puoliksi tiedettä ja puoliksi taidetta, mikä pitääkin paikkansa. On olemassa erilaisia kertomuksia, näkökulmia ja niiden tulkintaa, historia ei koostu "faktakokoelmista".

Yleensä empiiriseen tieteeseen ei sisällytetä taiteellisia elementtejä, tämä johtuu siitä että näissä tieteissä pyritään lopullisiin vastauksiin, tiedon lisääntyessä erilaiset tulkinnat vähenevät. Empiirisissä tieteissä on myös lyöty loppuun tietyt lähtömääritelmät, joiden puitteissa operoidaan. Nämä eivät sovellu varsinaisesti perinteisiin taiteen määritelmiin, taide on aina osittain tulkinnanvaraista

Toisaalta puhutaan myös matematiikan estetiikasta. Esimerkiksi pythagoralainen kauneuskäsitys lähtee puhtaista ideaalisista järjestelmistä, maailma on selitettävissä matematiikan avulla ja musiikin kauneuskin pohjautuu oikeisiin matemaattisiin suhteisiin. Matematiikka voikin olla esteettistä, kirkkaiden, loogisten ja täydellisten ajatusten havaitseminen on todellista kauneutta, Jumala puhuu matematiikan kielellä.

On syytä muistaa myös, että vaikka luonnontieteet eivät välttämättä pohjaudu taiteeseen, niin ne voivat avata uusia tapoja syvälliseen maailman hahmottamiseen. Fyysikko voi nähdä maailmassa paljon sellaista kauneutta, mikä saattaa jäädä muilta peittoon. Eräs taiteilja selitti Richard Feynmanille, että sinä (Feynman) et fyysikkona kykene näkemään kukkien kauneutta, halutessasi purkaa kaiken pienempiin osiin. Feynman vastasi että hän pystyy näkemään kyllä näkemään kaunetta, pelkän ulkoisen ilmiasun lisäksi hän pystyi näkemään kukan kauneuden monilla eri tasoilla, lähtien aina biologisista funktioista kompleksisiin fyysisiin rakenteisiin.

Edit. Tässä toimivampi linkki. Kannattaa katsoa tämä Feynmanin haastattelu, vaikka hän omaakin jähmeän teknisen maailmankuvan, eikä ymmärrä ihmistieteistä mitään:

http://www.youtube.com/watch?v=Sk8TVopOBGE

Aukikco
Seuraa 
Viestejä185
Liittynyt20.2.2007

Kaikkea ihmisen toimintaa voidaan kutsua taiteeksi, mutta ehkä jotkin asiat tuntuvat subjektiivisesti taiteellisemmilta kuin muut, jolloin em. käsitteet eivät kai ole yhdentekeviä?

Tässä tapauksessa taide on myös synonyymi luovuudelle. Vaikka kaikki havaittu toiminta ilmentäisikin luovuutta, voisi luovuuden kai sanoa ilmentyvän erityisesti sellaisissa teoissa, joissa syntyy merkittävästi uutta informaatiota.

Mitä on informaatio? Ilmeisesti jotain muuta kuin kohinaa. Merkkijono "11111111111111111111" voidaan tiivistää esimerkiksi muotoon 1x20. Merkkijono BJYPOSTRNSDUYTF0368346 sisältää enemmän informaatiota, se ei ole helposti tiivistettävissä eikä myöskään ennustettavissa aiemman informaation perusteella.

Suomennan tässä vapaasti (ja huolimattomasti) pätkän Robert Anton Wilsonin Prometheus Rising -kirjasta:

"Matematiikassa ei-satunnaista muotoa kutsutaan informaatioksi. Informaatio voidaan myös määritellä järjestykseksi tai johdonmukaisuudeksi. Gregory Bateson on määritellyt informaation "eroiksi joilla on merkitystä (differences that make a difference).

Informaatio—johdonmukaisuus—erot joilla on merkitystä — nämä ovat kaikki ennustamattoman ominaisuuksia. Jos tiedän jonkin asian etukäteen tai voin helposti ennustaa sen aiemmin tietämäni perusteella, se ei ole minulle informaatiota.

Toisaalta, jos en tiedä tai kykene ennustamaan jotain, kyseessä on infomaatio. Evoluution dynamiikka on informaation, johdonmukaisuuden, valintsemista satunnaisten tapahtumien sarjasta. Informaation muodostumista voidaan kankeasti kuvata seuraavilla kolmella runolla:

Roses are red
Violets are blue
Sugar is sweet
And so are you

Mikäli lukija ei ole elänyt täysin pimennossa länsimaisesta kansanperinteestä, tämä runo ei tarjoa paljonkaan uutta informaatiota. Lopun saattaa arvata runon ensi askelilta lähtien. Verrataanpa seuraavaan:

Roses are red
Ink is black
Do me a favor
Go sit on a tack

Tämä karkea (ala-aste-tasoinen) pila sisältää enemmän informaatiota useammille lukijoille koska se on vaikeammin ennustettavissa. Vielä suurempi hyppy informaatiosisällön suhteen tarojutuu Steve Alienin avulla:

Roses are red
Violets are blue
You think this will rhyme
But it ain't gonna

Runon humoristinen ennustamattomuus antaa sille matemaattisesti korkeamman informaatiotason kuin ennalta-arvattava aloitusrunollemme."

Suosittelen lämpimästi Prometheus Risingiä, se on muuten julkastu PD:nä PDF-muotoon, sitä voi siis tutkailla tästä.

Uuden informaation luominen em. tavoilla vaatii luovuutta. Luovuuskin on toki subjektiivista, mutta lienee jotain yhtenäisiä linjoja eri ihmisten näkemyksissä luovuuden olemuksesta. Kävisikö esimerkiksi "kyky soveltaa asioita uusilla tavoilla"?

Tieteessäkään "ei" muuten varsinaisesti todisteta mitään. Tieteessä luodaan teorioita jotka joko toimivat tai eivät. Teorioita "ei" kuitenkaan "voida" täysin todistaa, ja siksi monet aikoinaan totena pidetyt teoriat "ovat" väistyneet uusien, tehokkaampien teorioiden tieltä.

Taiteen määritelmä "on" äärimmäisen subjektiivinen. Siitä "on" taisteltu riittävän monta tuhatta vuotta jotta ymmärtäisin "ettei" siitä "voi" sanoa mitään hirveän absoluuttista.

Minulle taidetta on ainakin kaikki luova toiminta. Tieteellisillä läpimurroilla "on" tapana syntyä valtavista inspiraation puuskista, mystisistä kokemuksista. Tässä tiede "on" taidetta, ja se koskee niin Galileita, Einsteinia, Feynmania kuin muitakin tärkeitä tieteellisiä läpimurtoja tehneitä.

Eikö kaikki tiede lähde inspiraatiosta? Eikö kaikki taide lähde inspiraatiosta? Mitä syytä meillä olisi etsiä ilman inspiraatiota, elämänjanoa, innoitusta?

Joidenkin tieteiden ilmenemismuodot saattavat pinnallisella tarkastelulla vaikuttaa "vähemmän taiteellisilta", mutta ainakin itelleni taiteellinen aspekti on aina tullut vastaan enemmällä tutustumisella.

"When I am working on a problem I never think about beauty. I only think about how to solve the problem. But when I have finished, if the solution is not beautiful, I know it is wrong." --Buckminster Fuller, nero

Vierailija
Echi
...tämä Feynmanin haastattelu, vaikka hän omaakin jähmeän teknisen maailmankuvan, eikä ymmärrä ihmistieteistä mitään

Kaikki eivät ole kaikessa hyviä. Yleisnerojen aika on ohi. Useille 1900-luvun huippufyysikoille on ollut ominaista naiivius ja diletanttius yheiskunallisissa, taloudellisissa, poliittisissa ja sotilaallisissa kysymyksissä.

Vierailija

En tiedä, onko muut ajatelleet tällälailla.

Matematiikka ja fysiikka, silloin kun niitä joskus sillointällöin oppii hieman enemmän ymmärtämään, se tunne on kuin extaasissa olisi, ja en viittaa huumeisiin.

Nuorempana ajattelin, että musiikki on puhtainta matematiikkaa.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Taidetta on kaikki sellainen, jonka joku mieltää taiteena, koska taiteelle ei ole absoluuttista määritelmää.

Jokin ei-taiteellinen voi muuttua taiteeksi esitystapansa avulla tai kautta.

Mikä on taiteen funktio? Onko tieteellä sama funktio?

Tiede voidaan esittää taiteellisesti ja taide tieteellisesti.

Missä tilanteessa voimme ja emme voi väittää: tiede = taide ?

Hämmentää.

Vierailija

Se on totta että tiede on taidetta ja taide ei ole tiedettä. Analogia onkin että tiedemiehet ovat huomattavasti taiteilijoita älykkäämpiä ja monipuolisempia sekä kykenevät näin ollen myös taiteeseen.

P.S. wikipedia ei ole mikään referenssi joten ei kannata kirjoittaa "katsotaanpa wikipediasta..." jos haluaa säilyttää edes murusen uskottavuutta.

Katsotaanpa wikipediasta = hei...olen nuori näppynaama jolla ei ole mitään omia kokemuksia enkä ole tutustunut laajemmin mihinkään asiaan mutta pidän kaikkean kaverilta kuultua totena..

(lähde : wikipedia..)

deepndark
Seuraa 
Viestejä2644
Liittynyt4.10.2005

Taiteellisuus ja luovuus voi olla avuksi tieteessä, toisin sanoen tieteessä tarvitaan hyvää mielikuvitusta. Vision tullessa ensin päähän aletaan etsimään faktoja ja jotkut onnelliset saa katetta omiin visioihinsa jotka parhaassa tapuksessa palkitaan Nobelilla.

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

Aukikco
Seuraa 
Viestejä185
Liittynyt20.2.2007

Wikipedia "on" johonkin näkökulmaan yhtä hyvä lähde kuin jokin muukin.

En muuten esitä väitettä "tiede = taide ?", ainoastaan että tiede "on" taidetta, samoin kun en esitä väitettä "ihminen = eläin" vaikka voinkin esittää väitteen "ihminen on eläin".

Yhtäläisyysmerkki tarkoittanee että asiat olisivat täysin synonyymejä keskenään?

Älykkyyteen liittyen, http://www.vetta.org/definitions-of-intelligence/

OjH
Seuraa 
Viestejä259
Liittynyt1.12.2008
KBolt
Se on totta että tiede on taidetta ja taide ei ole tiedettä. Analogia onkin että tiedemiehet ovat huomattavasti taiteilijoita älykkäämpiä ja monipuolisempia sekä kykenevät näin ollen myös taiteeseen.

Tiedemies taiteilijana on kuitenkin suhteellisen harvinainen yhdistelmä. Siis sellaiset kuin Isaac Newton, Leonardo da Vinci tai suomalaisista Erkki Tilvis. Tiedemiesten ja taiteilijoitten eroavaisuuksia on hankala yleistää tuolla tavalla, älykkyyttähän on monenlaista, ei pelkästään matemaattis-loogista. Vaikka tiedemiehet olisivatkin matemaattis-loogisesti älykkäitä, se ei tarkoita että ne olisivat myös monipuolisia.

Mitähän sinulla on wikipediaa vastaan vaikka itse postailet ihan täysillä mutupohjalta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat