Pitäisikö hiilihydraatteja syödä nykyistä vähemmän?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

LEHDISTÖTIEDOTE

Julkaisuvapaa: 3.2.2009

PITÄISIKÖ HIILIHYDRAATTEJA SYÖDÄ NYKYISTÄ VÄHEMMÄN?

Suomen Akatemian juhlasalissa osoitteessa Vilhonvuorenkatu 6, Sörnäinen, järjestetään maanantaina 9.2. klo 14.00-16.00 julkinen keskustelu, jonka yleisteemana on "Pitäisikö hiilihydraatteja syödä nykyistä vähemmän?". Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Akatemian Terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Mikael Fogelholm ja FT Christer Sundqvist, Länsi-Turunmaa. Keskusteluun osallistuvat myös mm. pääjohtaja Pekka Puska (THL), professori Matti Uusitupa (KY) ja ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka (Diabetesliitto). Lisäksi kuullaan vähähiilihydraattisiin (VHH) ruokavalioihin perehtyneiden asiantuntija- ja/tai maallikkoedustajien arvioita tästä ruokavaliosta.
Keskustelutilaisuudessa on jaossa runsain määrin materiaalia. Materiaalin avulla ja seuraamalla keskustelua saatte varsin hyvän kuvan siitä mitä mieltä Suomessa ollaan hiilihydraattien mahdollisesta rajoittamistarpeesta ruokavaliossamme. Olemme varanneet medialle tilaisuuden haastatella panelisteja erikseen keskustelutilaisuuden jälkeen klo 16.00-17.00.

Olemme varanneet rajallisen määrän paikkoja mediaa varten. Mikäli ette vielä ole varanneet paikka tilaisuuteen lähettäkää tieto kiinnostuksestanne tilaisuuden puheenjohtajalle Christer Sundqvistille (yhteystiedot alla).

TERVETULOA!

Lisätietoja:
Mikael Fogelholm, p. 050 526 1844, mikael.fogelholm(at)aka.fi.
Christer Sundqvist, p. 040 752 9276, christer.sundqvist(at)ravintokirja.fi

Alustajien esitysten tiivistelmät
Yksikön johtaja Mikael Fogelholmin mielestä hiilihydraattien saantisuosituksia voitaisiin ehkä hieman pienentää, mikäli vähennykset koskevat nopeasti imeytyviä, vähäkuituisia hiilihydraatteja. Samalla voidaan ehkä hieman lisätä tyydyttymättömän rasvan saantisuosituksia. Nykyisin hiilihydraattien osuudeksi energiansaannista suositellaan 50—60 %. Fogelholm veikkaa, että uudet suositukset ovat 45—55 % eli ”hiilihydraattivyötä” vähän kiristetään. Jos ja kun tämä tehdään vähentämällä sokerin ja vaalean viljan käyttöä, mitään olennaista terveellistä ei jää pois. Lisäksi näyttöä nopeasti imeytyvien, vähäkuituisten hiilihydraattien runsaan käytön terveyshaitoista on tullut lisää. Hiilihydraattien vähentäminen vaikuttaa rasva- tai proteiinisuosituksiin tai molempiin. Fogelholm arvelee, että jompikumpi suositus nousee viisi prosenttiyksikköä. Ehkä ennemmin rasvan saanniksi suositellaan 30—40 % energiasta kuin proteiinien 15—25 %, mutta hän ei usko, että tyydyttyneen rasvan saantia suositeltaisiin lisättäväksi. Väitteet nykyisten ravitsemussuositusten epäterveellisyydestä ovat kuitenkin vailla pohjaa.

Biologi Christer Sundqvistin mielestä VHH pitäisi käsittää nimenomaan laajaa hyväksyntää hakevaksi vaihtoehdoksi virallisen lautasmallin rinnalle. Näytöt mm. epilepsiassa (ketogeeninen ruokavalio toimii), sokeritaudissa (erityisesti 2-tyypin diabetes) ja painonhallinnassa saavutetuista terveyshyödyistä puhuvat VHH:n puolesta. Sundqvist pitää väestötasolla toteutettavissa suosituksissa lähestulkoon mahdottomana sellaista ajatusta, että siirryttäisiin vähitellen runsashiilihydraattisesta ruokavaliosuosituksesta vähähiilihydraattiseen suuntaan. Tässä ei-toivotussa siirtymävaiheessa kuljetaan taatusti ”epäterveellisen vaiheen” läpi, jossa ruokavaliossa on energiaravintoaineina runsaasti sekä hiilihydraatteja että rasvaa. Kompromissina esitetään tieteellisen ja kokemusperäisen näytön myötä nykyisten ravitsemussuositusten rinnalle selkeätä VHH –vaihtoehtoa.

Pääjohtaja Pekka Puskan mukaan ravitsemussuositukset perustuvat laajoihin asiantuntijayhteenvetoihin koko tähänastisesta tutkimuskokonaisuudesta. Tiedossa ei ole mitään merkittäviä muutostarpeita. Yksityiskohdat ja painotukset muuttuvat vuosien kuluessa mm. ruokakulttuurin muuttuessa. Rasvan kohdalla tulee vähentää tyydyttyneen (kovan) rasvan saantia ja turvata riittävä tyydyttymättömän (pehmeän) rasvan saanti. Hiilihydraattien kohdalla ns. hitaasti imeytyvät tai kompleksit hiilihydraatit (kokojyväviljatuotteet ym.) ovat hyödyllisiä, kun taas sokerien saantia pitäisi rajoittaa. Väestö lihoo, kun liikutaan liian vähän suhteessa ruuan energiamäärään (kalorit), ja muutenkin ravitsemussuosituksia noudatetaan kovin puutteellisesti.

Tutkija FT Saska Tuomasjukan mukaan niukasti rasvaa ja runsaasti nopeita hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio johtaa veren rasvapitoisuuden kasvuun ja epäedulliseen kolesterolijakaumaan. Runsas hiilihydraattien syöminen yhdistyykin tuoreissa epidemiologisissa tutkimuksissa kohonneeseen sepelvaltimotaudin riskiin. Yhteys on voimakkain ylipainoisilla, joiden kohdalla ruokavaliosuosituksia pitäisi Tuomasjukan mielestä tarkastella kriittisesti. Erityisesti nopeasti imeytyvät hiilihydraatit on pyrittävä minimoimaan. Toisaalta rasvoissa laadulla on merkitystä; tasapainoinen valikoima juoksevia kasvirasvoja edistää selkeästi kansanterveyttä. Tuomasjukka muistuttaa, että personoidun ravitsemusohjauksen siintäessä jo horisontissa on pidettävä mielessä, että ravitsemusterveys on oikeus, ei valinta: suositukset eivät ole ohjeistus vain yksilölle, vaan koko yhteiskunnalle teollisuus ja kauppa mukaan lukien.

Liikuntalääketieteilijä Anssi Manninen pitää hiilihydraattien rajoittamista hyödyllisenä erityisesti ylipainoisille, diabeetikoille ja metabolista syndroomaa sairastaville. Itse asiassa hiilihydraattien rajoittamisen voidaan katsoa tuoreen tutkimustiedon valossa olevan "täsmähoitoa" edellä mainituille potilasryhmille; hiilihydraattien rajoittaminen edistää kehon rasvamäärän vähentymistä, parantaa verensokerin kontrollia, laskee triglyseridejä ja nostaa ns. "hyvää kolesterolia" (HDL). Hiilihydraattien vähentämisestä ei ole osoitettu olevan mitään haittaa kunhan kasvisten saanti on runsasta.

Kemisti Pasi Saario tuo keskusteluun maksan toimintahäiriöt ja ravintoaineen, jonka käyttö elintarvikkeissa on parin viime vuosikymmenen aikana kasvanut hurjasti, eli fruktoosin. Fruktoosi on monessa mielessä hyvin mielenkiintoinen sokeri, sillä elimistö ei pysty käyttämään sitä sellaisenaan, vaan se käsitellään maksassa. Voisiko kasvaneella fruktoosin käytöllä olla suora yhteys lisääntyneeseen ylipainoon ja tyypin 2 diabetekseen (T2D)? Maksan toimintahäiriöt ovat metabolisen oireyhtymän keskipisteessä. Jotta T2D -epidemia talttuu on tunnistettava ravitsemuksella ohjattavat mekanismit, joiden avulla yksilötason kehitys voidaan kääntää toiseen suuntaan. Näin ollen VHH pitäisi saada viralliseksi vaihtoehtoehdoksi metabolisten sairauksien hoitoruokavaliona.

Diplomi-insinööri Sami Uusitalo ymmärsi muutamalla laskuesimerkillä mistä lihavuuden kasvu oli omalla kohdalla johtunut. Hän oli syönyt aivan liikaa hiilihydraatteja leivän, perunan, pastan, myslien jne. muodossa. Nykyään hän syö usein esim. vihanneksia, pekonia ja kananmunia. Hän on lisännyt tyydyttyneen rasvan sekä kolesterolin osuutta ruokavaliossaan. Muutos entisen nähden on erittäin selkeä ja merkittävä. Paino on laskenut, terveys kohentunut ja kaikki veren rasva-arvot parantuneet ruokavaliomuutoksen jälkeen. Olisiko näissä rasvateorioissa kyseenalaistamisen ja uudelleen arvioinnin paikka?

Kiropraktikko (DC) Juhani Tevrén ryhtyi vuonna 2006 käyttämään selvästi vähemmän leipää, perunaa ja pastaa. Hän havaitsi saaneensa ravinnosta liikaa hiilihydraatteja. Hän ymmärtää, että verensokerin ja insuliinin hallinta ovat onnistuneen painonhallinnan edellytys. Kun Tevrén syö tasapainoisesti kolmea energiaravintoainetta, hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvaa, silloin insuliinitaso pysyy oikealla tasolla. Hän pitää tärkeimpänä asiana hiilihydraattien seurannassa omaa henkilökohtaista olotilaansa. Virkeämpänä on paljon helpompi ohjata syömisiään ja jaksaa paremmin liikkua.

Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa ei usko, että terveen väestön ruokavaliosuosituksia voidaan juuri muuttaa nykytiedon valossa. Rasvan laatuun on edelleen kiinnitettävä huomiota, samoin korostettava ”hyvien” hiilihydraattilähteiden merkitystä, joita ovat hedelmät, marjat, juurekset, vihannekset ja kokojyväviljatuotteet. Peruna on suomalaista perusruokaa, jonka käyttö tulisi rajoittua pääosin pääaterioille. Hiilihydraattien osalta kannattaa suosia niitä hiilihydraattilähteitä, joilla on pieni glykeeminen indeksi. Myös annoskokoon on kiinnitettävä huomiota, jotta vältetään suuret aterianjälkeiset insuliinitasojen nousut, jotka voivat olla haitallisia pitkällä aikavälillä. Nutrigenetiikka ja –genomiikka tuovat uutta tietoa ravinnon ja terveyden välisiin yhteyksiin.

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka pitää diabetesta syntytavaltaan vaihtelevana, monimuotoisena ja yksilöllisesti käyttäytyvänä aineenvaihduntasairautena, joka diagnosoidaan kohonneen verensokerin perusteella. Riippumatta siitä tuleeko liika energia hiilihydraateista vai rasvasta, elimistö varastoi ylimäärän rasvana. Liiallinen rasvan varastointi on tyypillistä osalle diabeetikoista. Tämä heikentää insuliinin vaikutusta kudoksissa ja insuliinin eritystä haimasta, aikaansaa tulehdusreaktioita ja muutoksia hiilihydraattien sekä rasvan aineenvaihduntaan. Valtakunnalliset hoitosuositukset luovat yleiset linjat hoidolle ja ohjaukselle. Tavoitteena on räätälöidä hoito potilaslähtöisesti ja yksilöllisesti niin ruokavalion, liikunnan kuin lääkehoitojen suhteen.

Sivut

Kommentit (34)

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

Tullaanhan keskustelu televisioimaan? On sellaisessa paikassa sellaiseen aikaan etten välttämättä pääse vaikka kiinnostaisikin.

Ja kuulin jotain sinnepäin ettei tämä edes ole julkinen tilaisuus, vaan varattu vain medialle.

Vierailija

Sokerin ja valkosen (puhdistetun) vehnän hintaan yksi nolla perään, niin johan kansaa hoikistuu ja jää verorahoja muuhunkin.

Itse en laske mitään prosentteja, kun syön ruokaa.

Makeaa menee 1-2 kertaa viikossa ja yleensä kylässä, kun muuta ei ole tarjolla.

Vierailija

Otsikkoon vastaus: pitäisi. Siihen nähden että viljatuotteet ovat tulleet mukaan ihmisten ruokavalioon lajimme ikään nähden varsin myöhäisessä vaiheessa on viljatuotteiden kanssa ährääminen mielestäni kohtuuttomissa mitoissa. Emme ole kavio- tai sorkkaeläimiä että heinäkasvien tulisi olla pääasiallisin ravintomme.

Mitä tulee perunaan, henkilökohtainen mielipiteeni: yäk. Mitä ihmeen järkeä oli peruskoulun touhuissa 70/80-lukujen taitteessa kun jokaikiseen ruokaan pyrittiin väen vängällä yhdistämään perunaa? Edes maksalaatikkoa ei olisi saanut syödä ilman että otti pari iänikuista pottua mukaan.

Hullunkurisimmaksi ruokailu menee kun samalla aterialla ängetään alas niin perunat kuin pari leipäpalaa. Normisyömisiin päivän aikana kuulunee kai kokonaiset kuusi leipäpalaa, vai onko ruokaympyrää jo rukattu uusiksi? Itse en edes ymmärrä mihin sellaiset hillittömät määrät leipää tarvitsee. Ja henk.koht. voin kertoa että elämäni lihavimmat vuodet vietin nimenomaan leipää mässyttäen.

Sokerikritiikin jätänkin sitten jonkun toisen osalle. Sokerihan taitaa olla täysin tarpeeton tuote, ja eihän sitä kaiketi terveelliseen ruokavalioon kukaan suin surminkaan ole mukaan ehdottelemassakaan. Ja toivottavasti on jo takana hömpötys että lasten pitää saada sokeria että aivot toimivat? (Joskus muinoin kuultu "viisaus".)

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005
Qadesha
Ja toivottavasti on jo takana hömpötys että lasten pitää saada sokeria että aivot toimivat? (Joskus muinoin kuultu "viisaus".)

Omalta kohdaltani ainakin on. Aikoinani uskoin juuri noin. Se oli tajuntaa katkovien migreenikohtausten kulta-aikaa. Olisinpa tajunnut jo aiemmin että aivoni raksuttavat paljon mukavammin ketoosin kuin sokerin voimalla. Kumma kun kukaan lääkäri ei tuota ikinä ehdottanut kun puhuin migreenistä ja mainitsin miten paljon kokista join.

Vierailija

Mikäli ei tahdo että kaikki laardi sitoutuu niin toki kannattaaa jättää hiilihydraatit vähemmälle. Pottuja ja ihraa vetämällä maha kasvaa.

Vierailija

Noh. Se nyt on yks ja sama, mitä suositukset on, koska jengi vetää kumminkin ihan mitä ite lystää siitä reiästä sisään, mikä siinä nenän alla on.

Ja tulos näkyy katukuvassa, kun joka toinen 4-80 vuotias on LIHAVA.

Jos itse söisin 7-8 hapanruisleipää päivässä (joku suositus sekin), niin en sitten muuta jaksaisikaan syödä.

Mieheni syö ihan mitä sattuu, koska on terve eikä häntä edes kiinnosta terveellinen ruoka, kun mikään ei vaivaa. On kyllä hoikka eli syö vähän.

Itse syötän hänelle D-vitamiinia sekä hedelmät mehuina, koska muuten ei mene suusta alas.

Hänellä tuo huono ravitsemus johtuu siitä, koska töissä on ruokalassa salaattipöytä niin järkyttävä, jotta sitä ei eläimetkään söisi. Ja se on tuttu näky monessa lounaspaikassa. Salaattipöydässä korkeintaan porkkanaraastetta ja kaaliraastetta.

Kuka tuollaisia nyt vuodesta toiseen viitsii syödä joka päivä?

Ei kukaan.

Itse käytän paljon kasviksia ruoan laitossa ja hyvää tulee. Mutta kun sitä terveellistä sapuskaa tarttis syödä useimmin kuin 2 kertaa viikossa.

Vierailija

Minulla on suuri taipumus lihomiseen. Lähisukulaisenikin ovat lihavia.

Olen pystynyt pitämään itseni hoikkana juuri välttelemällä nopeita hiilihydraatteja.
Minulla kiellettyjen listalla ovat:
- makeiset ja sokeri
- pullat, kakut, pikkuleivät
- valkoinen leipä
- valkoinen riisi ja pasta
- peruna

Totuttelua se on vaatinut, mutta uskon, että näillä kieltäymyksillä kuka tahansa pystyy pitämään itsensä hoikkana nälkää tuntematta ja menettämättä merkittäviä makukokemuksia.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Tässähän tämä taas nähtiin. Ihmisten syömisestä on tehty ongelma käskyttämällä syömiset ulkoapäin.

Olen nyt viikkokausia viitannut kintaalla käskyttämiseen ja kuunnellut sisäisen ravintoterapeuttini ääntä. Eli jos ei nälätä niin en syö ja jos tuntuu että jotain ravintoainetta kaipaa, niin hankin juuri sitä ravintoainetta. Ykkösasiana mietin sitä, että solut tarvitsevat ensiluokkaisia rakennusaineita. Ja kun vararavintoa on riittävästi niin en ole ollenkaan kiinnostunut energiaraaka-aineista.

Menkää aivan vapaasti ravintobyrokraattien narussa. Minä kuuntelen ja kyselen sisäistä asiantuntijaa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Paitsi että kukaan niistä ei oikeasti kuule, kuuntele saatika ymmärrä mitä elimistö kaipaa. Ovat täysin hukassa ja huolissaan vain siitä että energiaa tulee riittävästi vaikka se on ainoa asia mikä pitäisi unohtaa ravintolistalta. Ravintonatsismin uhreja nuokin.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Sivumennen ihmettelen kuinka monessa lääkkeessä mahtaa olla sivuoireena "lihominen" ja mitenkähän se lihominen tapahtuu... Laitoin sen oikein lainausmerkkeihin sen vuoksi että mietityttää tosissaan noinkohan mikään lääke itsestään lihottaa, vai olisiko sittenkin niin että se syöpötyttää ja lihottaa sitä kautta!

Triptyl-lääkkeessä on nimenomaan hiilarihimo sivuoireena. Tätä ei välttämättä ihan mistä tahansa netistäkään löydä tätä tietoa, mutta jostain ikivanhasta englanninkielisestä lääkäreille tarkoitetusta lääkekirjasta olen siitä lukenut.

Mikä kumma juuri hiilareissa on että erinäiset lääkeaineet altistavat niiden himoitsemiselle? Onko kysymys verensokerin heittelehtimisestä?

Vähentäessäni hiilareiden käyttöä huomaan aina ensialkuun saman ilmiön: ei varsinaisesti ole nälkä, mutta illalla sellainen ihmeellinen näivertävä ja tuskainen olo että tekisi mieli syödä "jotain". Tällaisessa vaiheessa kannattaakin heittää läpeensä jotain, mutta ei kuitenkaan hiilareita. Esim. suolaliha on kuulema hyvä korvike.

***

Tottakai ihmisen kannattaa kuunnella kehoaan ja selvitellä mikä juuri hänelle on sopivinta ja parhaaksi. VHH-ruokavaliokin voi mennä vouhotuksen puolelle, ja kaikki tyrkyttäminen on aina vastenmielistä. Lienee myös sairauksia joissa on aivan pakko syödä joku tietty määrä hiilareita, eli ei voi operoida yksinomaan kasvis/liha-linjalla.

Se muuten ärsyttääkin aikalailla että aina kun satun mainitsemaan rajoittavani hiilareita, alkaa joku Atkins-lässytys. En prkl todellakaan ole millään Atkins-dieetillä, sillä se on eri asia rasvoineen päivineen. VHH:sta ihmiset unohtavat jostain kumman syystä että tarkoitus olisi syödä kasviksiakin, aika paljonkin, eikä ahtaa rasvaa tiriseviä pihvejä niin että ihra vaan roiskuu suupielistä...

Vierailija

Perunan voi hyvin korvata kokonaan tai osittain juureksilla.

Itse laitan puolet porkkanaa.

Valkoinen riisi ja valkoinen makaroni EI edes ole mitään ruokaa. Pelkkää mahantäytettä, jota kukaan ei edes suosittele syömään. Mutta laiskat sitä syö.

Itse jopa leivon kaikki leipomukset täysjyvävehnällä (luomu) ja hyvää tulee ja vieraat aivan äimänkäkenä, että täysjyvällä voi leipoa ja hyvää.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005
Qadesha
En prkl todellakaan ole millään Atkins-dieetillä, sillä se on eri asia rasvoineen päivineen. VHH:sta ihmiset unohtavat jostain kumman syystä että tarkoitus olisi syödä kasviksiakin, aika paljonkin, eikä ahtaa rasvaa tiriseviä pihvejä niin että ihra vaan roiskuu suupielistä...

VHH:lla kuuluu tietenkin syödä paljon kasviksia mutta myös rasvaa. Jos et saa kaloreita hiilareista, ne on saatava rasvasta. Pelkkä proteiinien hyödyntäminen kaloreiksi rasittaa maksaa ja munuaisia ja pitää yllä glukoneogeneesiä ( = proteiinien hajottamista sokereiksi) jolloin lihaksetkin saattavat siinä rytäkässä kärsiä. Atkinsin - ja paleon - ideana on nimenomaan se että keho alkaa käyttää rasvaa pääasiallisena energianlähteenään. Tällöin esim. keskivartaloon sisäelimien ympärille kertynyt rasva (maksan käyttämä "välivarasto") alkaa poistua.

Että syö sinäkin vaan ainakin välillä rasvaa tirisevä pihvi niin että ihra vaan roiskuu suupielistä. Varsinkin jos urheilet. Tai syö ainakin avokado. Siinä on sitä K-vitamiiniakin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat