Vahamassan tunnistaminen?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Hei,

olen saanut erään vahamasssan, jossa ei ole ainesosaluetteloa. Se kuitenkin on vahamaista ja tuoksuu lievästi mehiläisvahalle.

Miten voi kotikonstein yrittää selvittää, mitä vahamassa olisi?
Siis mitä vahaa.

Voiko vahoa erotella esim sulamispisteen yms ominaisuuksian avulla?

Onko mitään instassia, joka selvittäisi koostumuksen?

Kommentit (10)

Vierailija

Miksi se pitäisi tietää? Käytä sitä mihin olit alunperin aikonutkin. Jos olet kauppias, lätkäiset vain jonkun kyltin päälle, tuskin se asiakas epäilee vahaa joka näyttää siltä mitä sanot sen olevan.

Vierailija
ville-v
Miksi se pitäisi tietää? Käytä sitä mihin olit alunperin aikonutkin. Jos olet kauppias, lätkäiset vain jonkun kyltin päälle, tuskin se asiakas epäilee vahaa joka näyttää siltä mitä sanot sen olevan.



Miksi tällä palstalla saa aina negatiivisia vastauksia?
En ole kauppias, ja olen todellakin kiinnostunut selvittämään tämän vahamassan koostumuksen.

Pitääkö tässä alkaa selittämään koko tarina, miksi olen asiasta kiinnostunut?!

Eikö ketään muuta palstalaista koskaan kiinnosta selvittää erilaisten esim. kynttilöiden koostumusta, kun niillä on niin erilainen käyttäytyminen palaessa (vrt. halvat parafiinikynttilät/mehiläisvahakynttilät/seokset)?
Kauppiaat eivät näitä tietoja aina kerro, joten ainakin itseäni kiinnostaa tietää joskus hyvästä kynttilästä, mitä aineita siihen on laitettu.

Vierailija
ohtu123
Hei,

olen saanut erään vahamasssan, jossa ei ole ainesosaluetteloa. Se kuitenkin on vahamaista ja tuoksuu lievästi mehiläisvahalle.

Miten voi kotikonstein yrittää selvittää, mitä vahamassa olisi?
Siis mitä vahaa.

Voiko vahoa erotella esim sulamispisteen yms ominaisuuksian avulla?

Onko mitään instassia, joka selvittäisi koostumuksen?




Mehiläisvahan sulamispiste on 62-65 oC, mittaa se aluksi.

Vierailija

Hei,

aion kyllä yrittää mitata sulamispisteen. Olen kyllä kirjannut ylös nuo eri vahojen sulamispisteet netistä. En vain ole löytänyt, ovatko eri vahat eri painoisia? Ehkä voisi arvioidta tiheyden

Vierailija

Seoksien tunnistamiseen pitää tehdä labrassa kvantitaviininen analyysi, aika vaikea, jollei ole labraa.

Joskus alkuperän voi selvittää päättelemällä, esim. jos se on Lenin, niin seuraa lehdistä, puretaanko mauseleumi sieltä punaisen torin reunalta.

Vierailija
TPa
Seoksien tunnistamiseen pitää tehdä labrassa kvantitaviininen analyysi, aika vaikea, jollei ole labraa.



Vaikka en tiedä kemiasta juuri mitään, jo maalaisjärki kertoo, että tarkan analyysin saamiseksi, täytyy ihan varmaan käyttää labraa.

Haluaisin kuitenkin edes yrittää selvittää tätä kotikonstein, jos sillä saisi mitään selvyyttä vahaan.

Olen tietenkin jo soittanut pariin paikkaan, jotka tarjoavat analyysipalveluja labrassa. Heidän hinnat olivat tietenkin yritystasoa, joten yksityishenkilönä ei ole pahemmin varaa siihen.

Olen yrittänyt etsiä muita tahoja esim yliopistosta kemian osastolta, josko heillä olisi tarjolla labrapalveluja, mutta en ole löytänyt mitään.
Onko kenelläkään tietoa, tarjoaako joku akateeminen taho esim opiskelijoiden harjoitustyönä tälläisiä palveluja?

Vierailija
ohtu123
TPa
Seoksien tunnistamiseen pitää tehdä labrassa kvantitaviininen analyysi, aika vaikea, jollei ole labraa.



Vaikka en tiedä kemiasta juuri mitään, jo maalaisjärki kertoo, että tarkan analyysin saamiseksi, täytyy ihan varmaan käyttää labraa.

Haluaisin kuitenkin edes yrittää selvittää tätä kotikonstein, jos sillä saisi mitään selvyyttä vahaan.

Olen tietenkin jo soittanut pariin paikkaan, jotka tarjoavat analyysipalveluja labrassa. Heidän hinnat olivat tietenkin yritystasoa, joten yksityishenkilönä ei ole pahemmin varaa siihen.

Olen yrittänyt etsiä muita tahoja esim yliopistosta kemian osastolta, josko heillä olisi tarjolla labrapalveluja, mutta en ole löytänyt mitään.
Onko kenelläkään tietoa, tarjoaako joku akateeminen taho esim opiskelijoiden harjoitustyönä tälläisiä palveluja?




Kyllä homma onnistuu välttävästi varmaan kotikonsteinkin, mittaa ensin sulamispiste, katsotaan sen jälkeen mitä muuta tarvitsee selvittää.
Kerro jotain kökön ulkonäöstä ja muista ominaisuuksista.

Vierailija
TPa
Seoksien tunnistamiseen pitää tehdä labrassa kvantitaviininen analyysi, aika vaikea, jollei ole labraa.



Eikös pitäisi tehdä kvalitatiivinen analyysi, jos haluaa tietää koktailin sisällön.
Kvantitaviinisesta analyysistä en ole kuullut aikaisemmin, tarkoitatko kvantitatiivista (määrällistä) analyysiä?

Vierailija

Aineen fysikaalisten ominaisuuksien selvittäminen. Milloin se sulaa? Minkä väristä? Miltä se haisee? Taikka maistuu? Palaako se kuinka hyvin? Tahmeaa? Keksi kysymys ja selvitä vastaus. Vahamassoja löytyy kyllä vaikka kuinka, steariinihappoa, mehiläisvahaa, paraffiinia, öljymömmöjä, polyisobutyleenia, jne.

Vierailija
Bushmaster
Aineen fysikaalisten ominaisuuksien selvittäminen. Milloin se sulaa? Minkä väristä? Miltä se haisee? Taikka maistuu? Palaako se kuinka hyvin? Tahmeaa? Keksi kysymys ja selvitä vastaus. Vahamassoja löytyy kyllä vaikka kuinka, steariinihappoa, mehiläisvahaa, paraffiinia, öljymömmöjä, polyisobutyleenia, jne.



Tämän vahamassan pitäisi olla luontaista, joten kemiallisesti valmistetut yhdisteet ovat pois laskuista.
Vahamassan värillä ei ole väliä, koska tiedän sen olevan värjättyä, joten siitä väristä ei voi päätellä mitään.
Huoneenlämmössä vahamassa on kovaa eli sitä pitää oikein veitsellä leikata. Se on kovempaa kuin 100% mehiläisvahakynttilä huoneenlämmössä.

Vaha todellakin tuoksuu, olen yrittänyt tunnistaa tuoksun. Tuoksu on hunajamainen, mutta makeampi kuin puhtaasta mehiläisvahakynttilästä tulee.

Vaha ei ole yhtään tahmeaa huoneenlämmössä.

Yritin selvittää sulamispistettä, mutta lämpömittarini (kinkun paistomittari oli ainoa, jonka löysin) ei ole ihan tarkka. Vaha kuitenkin sulaa, kun se on kievuvassa vedessä, mutta kovettuu muovailuvahamaiseksi (muovailtavissa, mutta ei juoksevaa) kun vesi kylmenee noin. 80 asteeseen.

Näillä tiedoilla itse alkaisin epäillä vahaseoksen olevan jotain mehiläisvahaan sekoitetuna: carnauba-, candelilla-, microcrystalline-, esparto- tai ozocerite-vahaa, koska niillä on korkeampi sulamispiste kuin mehiläisvahalla.

Miten pääsisin tässä asiassa eteenpäin?

Uusimmat

Suosituimmat