Pitäisikö eläimille syöttää laadukkaampaa rehua?

Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

Tehotuotettu liha on halpaa, mutta ravintoarvoltaan melko huonoa. Tässä vähän ranskalaisia viivoja:

[list:p6uvjq2b][*:p6uvjq2b]Geenimanipuloidulla, pääosin tärkkelystä sisältävällä jenkkimaissilla 150 päivässä teuraaksi lihotettavan jenkkikarjan liha on rasvaista ja sisältää niukasti hyödyllisiä amino- ja rasvahappoja. Lisäksi liian tärkkelyspitoinen rehu aiheuttaa lehmille asidoosin, jonka vuoksi ne kuolisivat muutenkin muutamassa viikossa vaivoihinsa jos niitä ei teurastettaisi. Brassinauta puolestaan syö ruohoa - lehmille parhaiten soveltuvaa ravintoa - Brasilian laajoilta tasangoilta joten se olisi laadukkaampaa, mutta kah, EU asetti sen tuontikieltoon.
[/*:m:p6uvjq2b]
[*:p6uvjq2b]Häkkikanoilla on yksipuolinen ruokavalio. Se heijastuu kananmunien ja kananlihan sisältämiin ravinteisiin. Omega-3 pitoisuuden nostaminen pellavalla ei paljoa auta.
[/*:m:p6uvjq2b]
[*:p6uvjq2b]Allaslohet eivät saa syödäkseen tuoretta levää ja planktonia, joten niiden omega-3 ym hyödylliset rasvahappopitoisuudet ovat villilohta alhaisemmat.[/*:m:p6uvjq2b][/list:u:p6uvjq2b]

Muitakin vastaavia esimerkkejä varmasti löytyy. Otaksuisin kuitenkin että suominaudan liha on hieman monipuolisemmin ruokittua kuin jenkkinaudan.

Tarkoitukseni ei ole vastustaa geenimanipulaatiota eikä tehomaataloutta, olen vain itsekkäästi huolissani siitä millaista ruokaa saan kaupasta suuhunpantavaksi. Itse asiassa jopa kannatan eläinten kasvatusta valvotuissa oloissa mieluummin kuin metsästystä ja kalastusta, sillä tällaisella ihmismäärällä kuin planeetallamme jo dallaa, ei villien lajien sukupuuttoon metsästyksellä pitkälle pötkittäisi.

Ekologiseen jalanjälkeen pohjaavat kasvissyöntiin patistelut voi laittaa johonkin sille kuuluvaan ketjuun, kiitos! (sitäpaitsi vedän kyllä vihanneksia sen puoli kiloa - jopa kilon - päivässä, ja hyödynnän esim. soijaproteiini-isolaattia, nam).

P.S. Jos tehotuotetun maissin asema ja osuus jenkkien ruokavaliossa kiinnostaa, tsekatkaa dokumenttielokuva King Corn. Tylyä kertomaa.

Kommentit (3)

Vierailija

Olet osittain oikeassa sen suhteen, mitä sanot brasilialaisesta naudasta. Paradoksaalista kyllä, se brasilialainen nauta, joka on tuotettu ajat sitten raivatuilla karjatiloilla, voi olla sekä sademetsiä suojelevampaa, että mahdollisesti myös hiilijalanjäljeltään pienempää, kuin sellainen kotimainen nauta, jolle syötetään ulkomaista soija ja maissirehua.

Luomulehmien on tämän lähteen mukaan syötävä EU:n säädösten mukaan vain luomurehua. http://www.pellervo.fi/maatila/mp9_07/luomurehuun.htm

Tekstin mukaan lihakarja, emolehmät ja lampaat prjäävät säilörehulla ja seosviljalla, jossa on hernettä,mutta ongelmana on maitokarjan valkuaisen tarve. Luonnossa lehmä ja senkaltaiset eläimet kuitenkin syövät vain ruohokasveja, joten mistä nämä kasvissyöjät saavat luonnossa valkuaista? Voiko lehmä tuottaa maitoa ilman valkuaislähdettä?

Jos joku keksisi hyvän ja halvan valkuaisen lähteen, jota voisi kasvattaa Suomessa, niin tilanne olisi parempi. Ulkomaisen rehun alkuperää voi olla vaikeampi valvoa.

Vierailija

Puna-apila on monivuotinen pysty ruohokasvi, jolla on vaalealaikkuiset kolmisormiset lehdykät. Se on alkuperäinen laji Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Suomessa puna-apilasta kasvaa sekä alkuperäisiä että viljeltäväksi tuotuja kantoja. Alkuperäiset kannat ovat matalampia, kovempivartisia ja aikaisemmin kukkivia kuin tuodut kannat. Timotein ohella puna-apila on tärkein rehukasvimme. Se on myös tärkeä hunajakasvi kuten muutkin apilat. Puna-apiloita pystyvät pölyttämään ainoastaan kimalaiset, joiden pitkä kieli ulottuu kukkateriöiden torvessa olevaan meteen.

Apiloiden suvun tieteellinen nimi Trifolium tarkoittaa kolmilehtistä. Apilat kuuluvat hernekasveihin, joiden juurissa on ilmakehän typpeä hyödyntäviä juurinystyräbakteereja. Apilat lisäävät maaperän typpivaroja, joten ne ovat hyviä esikasveja typpeä runsaasti tarvitseville pelto- ja puutarhakasveille.
[size=85:3064ftdr]Lähde:
www.yrttitarha.com[/size:3064ftdr]

Vierailija
väläys

Tekstin mukaan lihakarja, emolehmät ja lampaat prjäävät säilörehulla ja seosviljalla, jossa on hernettä,mutta ongelmana on maitokarjan valkuaisen tarve. Luonnossa lehmä ja senkaltaiset eläimet kuitenkin syövät vain ruohokasveja, joten mistä nämä kasvissyöjät saavat luonnossa valkuaista? Voiko lehmä tuottaa maitoa ilman valkuaislähdettä?

Veikkaisin, että oleellinen syy eroon on se, että maitokarja lypsää moninkertaisesti enemmän maitoa kun villit serkkunsa, ja lisäksi ympäri vuoden, sen sijaan että tekisi sitä vain poikimisaikana kesällä, kun ravintotarjontakin on monipuolisimmillaan. Voi olla, että ne on myös jalostettu tuottamaan maitoa, jossa on suurempi valkuaisainepitoisuus korkean rasvaprosentin sijaan.

Ja mitä alkuperäiseen aiheeseen tulee, sanoisin ettei ainakaan länsimaissa asuvilla ihmisillä ole mitään vaaraa puutostaudeista kotieläinten yksipuolisen ruokavalion vuoksi. Jos huolestuttaa, voihan sitä monipuolistaa ruokavaliotaan toisinaan vaikka riistalla, järvikalalla ja luonnonmarjoilla. Maailmanlaajuisesti jo väestöräjähdyksen vuoksi ei kuitenkaan ole varaa ruokkia tuotantoeläimiä yhtä laadukkaalla rehulla kuin ihmisiä. Myöskään luonnonmukaisemmat laidunnusmenetelmät, kuten tuo brassilehmien laidunnus, eivät tuota riittävästi volyymia ihmisten ruokkimiseen, koska koko planeettaa ei voi raivata laidunmaiksi. (tällä hetkellähän jo kolmannes planeetan maapinta-alasta on jonkin sortin viljely- tai laidunmaata)
Nerokkaan yksinkertainen ratkaisu olisi vähentää ihmisiä, jolloin laadukasta ja eettisesti tuotettua ruokaa riittäisi kaikille, mutta ilmeisesti on epäeettistä estää ihmiskuntaa räjähtämästä käsiin.

Uusimmat

Suosituimmat