Linnuilla on theropodin siivet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

T. Alex Dececchi, Hans C. E. Larsson. Patristic evolutionary rates suggest a punctuated pattern in forelimb evolution before and after the origin of birds. 2009.

http://www.bioone.org/doi/abs/10.1666/07079.1

Abstract:

The evolution of powered flight has traditionally been associated with the origin of birds, the most successful clade of modern tetrapods, as exemplified by the nearly 10,000 species alive today. Flight requires a suite of morphological changes to skeletal anatomy to create a light yet resistant framework for an airfoil and advanced nervous motor control. Given the level of morphological integration necessary to create a suitable aerofoil, the origin of flight may be intuitively assumed to be coupled with high evolutionary rates of wing-related morphologies. Here we show that the origin of birds is associated with little or no evolutionary change to the skeletal anatomy of the forelimb, and thus Archaeopteryx is unlikely to be the “Rosetta Stone” for the origin of flight it was once believed to be. Using comparative statistics and time-series analyses on a data set constructed from all known forelimb skeletal anatomy of non-avian theropod dinosaurs and a diverse assemblage of early birds, we demonstrate three focused peaks of rapid forelimb evolution at Tetanurae, Eumaniraptora, and Ornithothoraces. The peaks are not associated with missing data and remain stable under multiple perturbations to the phylogenetic arrangements. Different regions of the forelimbs are demonstrated to have undergone asynchronous periods of evolutionary peaks and stasis. Our results evince a more complicated stepwise mode of forelimb evolution before and after the origin of Aves than previously supposed.




Lyhyesti:

-Tutkijat analysoivat eturaajojen morfologisten muutosten määrää theropodien evoluutiossa

-Kolmessa kohdassa on ns. punktuaatio joissa on normia enemmän muutoksia

-Yksi näistä punktuuatioista osuu eumaniraptorien kohdalle

-Kun siirrytään sukupuussa eteenpäin eumaniraptoreista ensimmäisiin lintuihin (Archaeopteryx) morfologisia muutoksia ei ole

Lyhyesti ja ytimekkäästi: Lintujen siivet kehittyivät ennen varsinaisten lintujen ilmestymistä.

Sivut

Kommentit (36)

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Aslak kirjoitti

Siis ulkoisten olosuhteitten muutokset, aiheuttavat suoraan muutoksia kasvillisuudessa , kuin myöskin eläimistössä.
Myöskin on havaittavissa ( Huom !) ennakoivaa kehitystä.
Kuten olosuhteisiin tarpeettomien elimien , tai ominaisuuksien kehittymistä.
Mainitsemani Delfiinien aivot, sekä ihmisen aivot, myöskin jotkut elimet.



Dinomaniac
Lyhyesti ja ytimekkäästi: Lintujen siivet kehittyivät ennen varsinaisten lintujen ilmestymistä.



Elikkä vahvistaako mielestäsi tuo havaittu lintujen siipien kehitys , sitten Aslakin huomion ennakoivista kehityshyppäyksistä ?

Mielestäni tuo osoittaa että Asla oli taas oikejassa.

Vierailija
Aslak
Dinomaniac
Lyhyesti ja ytimekkäästi: Lintujen siivet kehittyivät ennen varsinaisten lintujen ilmestymistä.

Elikkä vahvistaako mielestäsi tuo havaittu lintujen siipien kehitys , sitten Aslakin huomion ennakoivista kehityshyppäyksistä ?

Kyllä kyllä. Taisi olla jo -80 luvulla, kun havaittiin, että kaloille kehittyi jalat jo meressä. Ihmisellekin on kehittynyt aivot ennen kuin ne alkavat ajatella. - No, koska aletaan ajatella

Vierailija
Aslak
mensaani
No, koska aletaan ajatella

No sitähän se mieki olen tässä ootellu.

Mitähän meistä tuleekaan, jos alettaisiin ajatella, käyttää aivojamme?

A) Jalallisista kaloista tuli matelijoita, kun ne alkoivat käyttää jalkojaan
B) Siivet saaneista matelijoista tuli lintuja, kun ne alkoivat käyttää siipiään
C) Aivot saaneista ihmisistä tulee enkeleitä, kun ihmiset alkavat ajatella aivoillaan

Vierailija

Delfiinit ja valaat tulivat ensin maalle, ja niillä oli aivot. Kun ne alkoivat ajatella, ne menivät takaisin mereen.

Vierailija
ville-v
Delfiinit ja valaat tulivat ensin maalle, ja niillä oli aivot. Kun ne alkoivat ajatella, ne menivät takaisin mereen.

Tämäkin on hyvää arvailua. Ihmisinä me voimme vain arvailla, mitä meistä tulee, kun käyttäisimme aivoja. Olemme niin kauan ihmisiä, kun emme käytä aivojamme.

Vierailija
Aslak
Lyhyesti ja ytimekkäästi: Lintujen siivet kehittyivät ennen varsinaisten lintujen ilmestymistä.



Elikkä vahvistaako mielestäsi tuo havaittu lintujen siipien kehitys , sitten Aslakin huomion ennakoivista kehityshyppäyksistä ?

Eipä oikeastaan.

Se osoittaa vain sen, että yhteen tarkoitukseen kehittyneitä elimiä voidaan usein hyödyntää muissakin tarkoituksissa. Nuo theropodien "siivet" kun olivat erinomaisen kätevät kädet tarttumiseen, joten on höpöhöpöä väittää, etteikö niistä olisi ollut kantajalleen hyötyä. On ihan totta, että esimerkiksi raptorien (Dromaeosauridae) ja Archaeopteryxin käden rakenteessa ei ole käytännössä yhtikäs mitään eroa (sen näkee maallikkokin). Ero oli lähinnä sulkapeitteessä.
Sen sijaan lentotaidon kannalta oleelliset muutokset tapahtuivat siinä vaiheessa, kun linnut osasivat jo jollain tavalla lentää: vasta kun käsiä ei enää käytetty tarttumiseen, ne olivat vapaat kehittymään paremmiksi siiviksi.

Eli pikemminkin sanoisin, että lintujen siivet kehittyivät vasta lentotaidon kehittymisen jälkeen. Jäljessä raahaavia kehityshyppäyksiä.

mensaani

Kyllä kyllä. Taisi olla jo -80 luvulla, kun havaittiin, että kaloille kehittyi jalat jo meressä. Ihmisellekin on kehittynyt aivot ennen kuin ne alkavat ajatella. - No, koska aletaan ajatella

Ovatkos nykyään meriä asuttavat jalalliset kalat sitten takuuvarmoja uusien maaeläinten ennakkopainoksia, joille jaloista ei ole tällä hetkellä mitään hyötyä?

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Joku pirun ruma alju

Eipä oikeastaan.



Täh ! Ekkö tajuva, että ne joka käsiäns käytti tarttumishen kehitythin älykhäiksi , niinku oravat sun muut.

Sen sijhan niillä joille kasus höyhenet , jäit oottelemhan muutamaksi miljoonaksi vuojeksi koska niistä ittestä tulis lintuja.
Ja jääthin kananaivoisiksi ...

Vierailija
Aslak
Joku pirun ruma alju
Eipä oikeastaan.



Täh ! Ekkö tajuva, että ne joka käsiäns käytti tarttumishen kehitythin älykhäiksi , niinku oravat sun muut.

Sen sijhan niillä joille kasus höyhenet , jäit oottelemhan muutamaksi miljoonaksi vuojeksi koska niistä ittestä tulis lintuja.
Ja jääthin kananaivoisiksi ...


Huvittava ajatus sinänsä kyllä.
Tosin ottaen huomioon, että varislinnut näyttävät pärjäävän älykkyydessä ihmisapinoille aivan mainiosti, tuo kädettömyys ei oikein nyt toimi.

Maniraptora-ryhmän dinosauruksilla tosin oli kaikilla höyhenet, sekä lentävillä että muilla, ja juuri höyhenten mukanaan tuoma lämmönsäätely oli yksi tekijä, joka mahdollisti niiden tapauksessa aivojen kasvun. Mikään suurenmoinen nero ei kyllä yksikään dinosaurus ollut, vaan fiksuimmatkin taisivat sijoittua nykyisten lintujen keskitasolle. Ei sillä, että linnut keskimäärin olisivat kovinkaan tyhmiä.
Lentokyky, tai ainakin liitotaito, taisivat kehittyä useaankin kertaan noista tarttumakäsillä varustetuista höyhenekkäistä theropodeista. Ilmeisesti ainakin Microraptorit Aasiassa, Rahonavis eteläisellä pallonpuoliskolla ja lintuihin johtanut linja omalla tahollaan (jonka osa Archaeopteryx voi olla tai olla olematta) kehittivät siivet itsenäisesti. Ei toisaalta mikään ihme, kun ainoat tarvittavat evolutiiviset muutokset olivat vähän isommat sulat käsivarsiin ja riittävän pieni koko.

Olipa tuohon aikaan olemassa myös hämmentävän apinamainen, ilmeisesti puissa kiipeillyt dinosaurusryhmä, joka tuo itselleni mieleen lähinnä sormieläimen (huomaa pidentynyt sormi) ja rotan sekoituksen höyhenillä. Nämä elivät muutamia kymmeniä miljoonia vuosia ennen ensimmäisiä kädellisiä, mutta vaikuttavat oudon samanlaisilta. Eivätpä nekään mitään ennakoineet, vaan kuolivat sukupuuttoon yhtä nopeasti kuin ilmestyivätkin.
Scansoriopteryx:

Copyright kuuluu Jaime Headdenille

Vierailija

On olemassa todennäköisesti monenlaista älyä.

Kädet omaavat otukset ovat herkemmin teknisesti älykkäitä, mutta eivät välttämättä noin muutoin.

Joku syy täytyy olla, miksi delfiineillä ja valailla on suhteessa ihmisiä isommat ja poimuttuneemmat aivot.

Itse uskon tämän liittyvän noiden otusten kommunikointitapaan, eli kaikuluotaukseen ja sen visualisoimiseen ja sen tulkkaamiseen symboleiksi, ts. visiokieleen.

Mutta oli miten oli, olen melko vakuuttunut että delfiinit ovat jollakin tapaa älykkäämpiä kuin ihmiset, aivan kuten kaledonianvariksetkin. Mutta koska otuksia ei ole käsiä, niin varmaa on se että tämä älyn muoto ei ole tekninen muoto.

Kaikki mitä ihminen on rakentanut ja saanut aikaiseksi on loppupeleissä käden ja pään yhteistyötä. Kaikki. Olemme teknillis-älyllinen olento.

Raajattomat olennot voivat olla edellä vaikkapa empatiassa, tai runoudessa, tai kollektiivisessa ajattelussa.

Ovathan delfiinit vaikkapa pelastaneet ihmisiä hukkumasta. Ja kykenevät oppimaan viittomakieltä. Monikohan keskiverto-ihminen oppisi ymmärtämään delfiinien kaikuluotauskieltä, jos delfiinit opettaisivat sitä ihmiselle? Delfiiniltä vaatii varmasti yhtä suuria ponnistuksia opetella teknisen älyn kehittämää kieltä, ja se siihen silti kykenee. Se on merkittävämpää kuin moni tajuaa.

Raajaton olento oppii kädellisten opettamaa yhteistä kieltä kommunikoida.

Linnut taas ovat varmaan avaruudellisen ajattelun mestareita ihmisiin verrattuna.

Vierailija
Armitage
Monikohan keskiverto-ihminen oppisi ymmärtämään delfiinien kaikuluotauskieltä, jos delfiinit opettaisivat sitä ihmiselle? Delfiiniltä vaatii varmasti yhtä suuria ponnistuksia opetella teknisen älyn kehittämää kieltä, ja se siihen silti kykenee. Se on merkittävämpää kuin moni tajuaa.

Raajaton olento oppii kädellisten opettamaa yhteistä kieltä kommunikoida.

Linnut taas ovat varmaan avaruudellisen ajattelun mestareita ihmisiin verrattuna.


Samaa mieltä. Harva varmaan tulee ajatelleeksi, kuinka haastavaa täysin vieraan älyn kehittämää kommunikointimenetelmää mahtaa olla oppia.
Jostain luin, että ihmiset pystyvät oppimaan sanat kokonaisuuksina ja järjestämään ne muistiinsa hierarkisesti, mutta muiden lajien edustajat joutuvat pänttäämään jokaisen sanan äänne äänteeltä erikseen ja yhdistämään niihin oikean merkityksen. Opittava informaation määrä on siis ihmisiin verrattuna moninkertainen, joten usean sadan sanan sanavarasto ja kyky itseilmaisuun on jo kunnioitettava saavutus.
Mitä delfiineihin ja kaikuluotaukseen tulee, myös lepakot kaikuluotaavat, ja niiden aivot ovat pikkuruiset jopa eläimen kokoon nähden. Kaikuluotaus sinänsä ei siis näytä vaativan kummoista älyä, mutta sen käyttö yhteistyössä lajitoverien kanssa ja muutenkin monipuolinen ääniin perustuva kommunikointi kylläkin.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Linnut, kokemukseni mukaan ainakin varikset ja kuulemani mukaan myös papukaijat ovat kovin älykkäitä eläimiä.

Noista variksista esimerkki. Kun ennenvanhaan pyydettiin mateita koukulla jäistä, niin varikset oppivat ne kokemaan ihan omin päin. Ei auttaneet sanomalehdet ja lumen luonti koukkureikien päälle. Jollakin konstilla ja käytännössä ne yhteistyöllä saivat kaikki esteet purettua. Jopa niin, että kun siirryttiin seuraavalle pyyntireiälle oli varisparvi jo edellisellä vetämässä syöttikalaa evääksi.

Sitten kun jos oli made koukkuun tarttunut olivat senkin vetäneet usein jäälle. Isoja mötkojä, niin niiden on täytynyt siihen siiman vetämiseen tehdä yhteistyötä, yhden variksen voimilla se ei onnistu millään. Silmät ja sisuskaluherkut oli sitten syöty, mutta muuten kala oli enallaan. Varsinaisia herkuttelijoita, mutta ihmisruuaksi elanto oli tietenkin pilalla.

Kondrat Lorenz kertoo lintuja tutkiessaan osoittaneensa varista kepillä, niin heti oli tehnyt väistöliikkeen. Ei osannut erottaa kuitenkaan keppiä haulikosta. Varmuus aina parasta variksen elämässäkin.

Lierikki Riikonen

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat