Seuraa 
Viestejä45973

Ymmärrän hyvin miten luonnonvalinta toimii.
Wikipedia kertoo seuraavasti:
Luonnonvalinta on evoluutioprosessi, jossa perinnölliset hyödylliset ominaisuudet runsastuvat ja haitalliset harvinaistuvat populaatiossa eri sukupolvien aikana.
Luonnonvalinta siin valitsee olemassa olevista ominaisuuksista.
Nyt kysymykset:
Miten uusien ominaisuuksien syntyprosessi toimii?
Millaisia esimerkkejä uusien ominaisuuksien synnystä on olemassa? Siis sellaisten ominaisuuksien, joiden aiempi puuttuminen on osoitettavissa.

Sivut

Kommentit (59)

Millaisia esimerkkejä uusien ominaisuuksien synnystä on olemassa? Siis sellaisten ominaisuuksien, joiden aiempi puuttuminen on osoitettavissa.
Käärmeen jalat?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
CE-hyväksytty
Tavis
Y
Miten uusien ominaisuuksien syntyprosessi toimii?



Hyödyllisten mutaatioiden kautta.



Millaisia esimerkkejä sinulla on näistä hyödyllisistä mutaatioista?

Tavis
Miten uusien ominaisuuksien syntyprosessi toimii?
Perimäaineksen muuntelu ja eliöön kohdistuva valinta.

Tavis
Millaisia esimerkkejä uusien ominaisuuksien synnystä on olemassa? Siis sellaisten ominaisuuksien, joiden aiempi puuttuminen on osoitettavissa.
Antibioottiresistenssi.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Tavis
CE-hyväksytty
Tavis
Y
Miten uusien ominaisuuksien syntyprosessi toimii?



Hyödyllisten mutaatioiden kautta.



Millaisia esimerkkejä sinulla on näistä hyödyllisistä mutaatioista?

Ei minkäänlaisia.

spin0
Tavis
Miten uusien ominaisuuksien syntyprosessi toimii?
Perimäaineksen muuntelu ja eliöön kohdistuva valinta.

Tavis
Millaisia esimerkkejä uusien ominaisuuksien synnystä on olemassa? Siis sellaisten ominaisuuksien, joiden aiempi puuttuminen on osoitettavissa.
Antibioottiresistanssi.



Eikö tämä ole mieluummin luonnovalintaa. Siis vastustuskykyiset bakteerit valtaavat populaation.
Toisaalta perimässä tapahtuneet muutokset ovat pikemminkin aiheutuneet geneettisen informaation vähenemisestä.
- olisiko muita esimerkkejä?

Flavobacterium- bakteerille syntyi mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla muutamassa vuosikymmenessä täysin uusi kyky sulattaa nailonia täysin uuden entsyymin avulla. Sekä kantapopulaatio että nailonia sulattava on analysoitu, ja on ilmiselvää, että sekä entsyymi että kyky ovat varmuudella syntyneet vuosien 1935 ja 1975 välillä.
Shannonin määritelmää käyttäen tapauksessa on informaation kasvu.

http://www.nmsr.org/nylon.htm

Tavis
Toisaalta perimässä tapahtuneet muutokset ovat pikemminkin aiheutuneet geneettisen informaation vähenemisestä.



Aiheutuneet geneettisen informaation vähenemisestä? Eikös se kreationistien väite ollutkaan, että perimässä tapahtuvat muutokset aiheuttavat informaation vähenemisen?

Ja mikäs sinun käyttämäsi määritelmä on informaatiolle?

Deinonychus antirrhopus
Flavobacterium- bakteerille syntyi mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla muutamassa vuosikymmenessä täysin uusi kyky sulattaa nailonia täysin uuden entsyymin avulla. Sekä kantapopulaatio että nailonia sulattava on analysoitu, ja on ilmiselvää, että sekä entsyymi että kyky ovat varmuudella syntyneet vuosien 1935 ja 1975 välillä.
Shannonin määritelmää käyttäen tapauksessa on informaation kasvu.

http://www.nmsr.org/nylon.htm

Tavis
Toisaalta perimässä tapahtuneet muutokset ovat pikemminkin aiheutuneet geneettisen informaation vähenemisestä.




Aiheutuneet geneettisen informaation vähenemisestä? Eikös se kreationistien väite ollutkaan, että perimässä tapahtuvat muutokset aiheuttavat informaation vähenemisen?

Ja mikäs sinun käyttämäsi määritelmä on informaatiolle?


Tässä tapauksessa varastoitunutta tietoa, joka on tarvittaessa käytettävissä. Tieto muuttuu käytettäväksi informaatioksi, mikäli se kyetään hyödyntämään.
Tämä evoluution vaatima uusien ominaisuuksien syntyminen on niin mittava asia, että toivoisin lisää esimerkkejä sen esiintymisestä luonnossa.

Tavis
spin0
Antibioottiresistanssi.
Eikö tämä ole mieluummin luonnovalintaa. Siis vastustuskykyiset bakteerit valtaavat populaation.
Kyllä tähän liittyy perimäaineksen muuntelukin ennen luonnonvalintaa.

Tavis
Toisaalta perimässä tapahtuneet muutokset ovat pikemminkin aiheutuneet geneettisen informaation vähenemisestä.
Voisitko perustella tuon.

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Tavis
Deinonychus antirrhopus
Flavobacterium- bakteerille syntyi mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla muutamassa vuosikymmenessä täysin uusi kyky sulattaa nailonia täysin uuden entsyymin avulla. Sekä kantapopulaatio että nailonia sulattava on analysoitu, ja on ilmiselvää, että sekä entsyymi että kyky ovat varmuudella syntyneet vuosien 1935 ja 1975 välillä.
Shannonin määritelmää käyttäen tapauksessa on informaation kasvu.

http://www.nmsr.org/nylon.htm

Tavis
Toisaalta perimässä tapahtuneet muutokset ovat pikemminkin aiheutuneet geneettisen informaation vähenemisestä.




Aiheutuneet geneettisen informaation vähenemisestä? Eikös se kreationistien väite ollutkaan, että perimässä tapahtuvat muutokset aiheuttavat informaation vähenemisen?

Ja mikäs sinun käyttämäsi määritelmä on informaatiolle?


Tässä tapauksessa varastoitunutta tietoa, joka on tarvittaessa käytettävissä. Tieto muuttuu käytettäväksi informaatioksi, mikäli se kyetään hyödyntämään.
Tämä evoluution vaatima uusien ominaisuuksien syntyminen on niin mittava asia, että toivoisin lisää esimerkkejä sen esiintymisestä luonnossa.



Koska tuolla geneettisen informaation määritettelyllä (varastoitunut tieto, käytettävä informaatio) ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, on vaikeata kuvata esimerkkejä sen esiintymisestä luonnossa.

Ainoa "määritelmä" geneettiselle informaatiolle jonka olen kuullut on "koodaavien kodonien määrä perimässä". Koska tuolla lukumäärällä ei näytä olevan minkäänlaista korrelaatiota eliön "monimutkaisuuden" tai elinkelpoisuuden, tai minkään muunkaan ominaisuuden kanssa, se on jo käsitteenäkin keinotekoinen.
(Esimerkkeinä pallokala, jonka genomi on kooltaan monikymmentuhatkertainen ihmisen genomiin verrattuna, ja eräs liljakasvi, jonka genomi on lähes miljoonakertainen ihmiseen verrattuna).

Hyödyllisiä mutaatioita on sen sijaan ihmiselläkin:
- Sirppisoluanemia, suojaa malarialta resessiivisenä, johtaa kuolemaan lisääntymisiän lopulla dominanttina.
- Italiassa yhdessä perheessä havaittu mutaatio, joka suojaa kantajaansa sydän- ja verisuonitaudeilta.

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

spin0
Tavis
spin0
Antibioottiresistanssi.
Eikö tämä ole mieluummin luonnovalintaa. Siis vastustuskykyiset bakteerit valtaavat populaation.
Kyllä tähän liittyy perimäaineksen muuntelukin ennen luonnonvalintaa.

Tavis
Toisaalta perimässä tapahtuneet muutokset ovat pikemminkin aiheutuneet geneettisen informaation vähenemisestä.
Voisitko perustella tuon.

Tällainen käsitys asiasta on minulle muodostunut, voitko korjata mikäli olen käsittänyt väärin:
"Sen tyyppinen mutaatio, joka antaa vastustuskyvyn vaikkapa streptomysiinille, ilmenee ribosomissa ja hajottaa antibioottimolekyylin molekyylisen vastinparin. Tämä muutos mikro-organismin ribosomin pinnalla estää streptomysiinimolekyyliä kiinnittymästä ja toteuttamasta tehtäväänsä antibioottina. Ilmenee, että tässä hajottamisessa on kyse erottamiskyvyn menetyksestä ja siten informaation kadottamisesta. Olennaista on, että evoluutiota ei voida saavuttaa tämäntyyppisten mutaatioiden avulla, riippumatta siitä, kuinka paljon niitä tapahtuu. Evoluutio ei voi rakentua sellaisten kasautuvien mutaatioiden varaan, jotka vain vähentävät erottelukykyä."

Maalaisjärjen päätelmiä:
Kehitys, jonka lopussa olen minä, on alkanut ensimmäisestä elävästä olennosta. Jokainen yksilö, joka on synnyttänyt jonkun minussa olevan ominaisuuden, on minun esivanhempiani. En ole voinut saada yhtään ominaisuutta muuten, kuin perimällä ne esivanhemmiltani.
Sukupolvia ensimmäisestä olennosta minuun on joku rajallinen määrä. Uusia ominaisuuksia elottoman ainemassan ja minun välillä on, sanokaamme vaikkapa, 100 miljardia kappaletta. Mikäli tietäisimme sukupolvien ja syntyneiden uusien ominaisuuksien määrän, voisimme laskea uusien ominaisuuksien esiintymistiheyden sukupolvissa.
Kourallinen multaa, kuten Richard Dawkins mainitsi, sisältää 20 miljardia bakteeria. Koko maapallon elävien olentojen lukumäärä on näin ollen todella mittava. Tämä lukumäärä on huomattavasti suurempi, kuin kaikki sukupolvet minun sukupuussani. Tästä voidaan päätellä, että nyt elävien olentojen joukosta täytyy löytyä tavattoman suuri määrä uusien ominaisuuksien syntymisiä, tai muussa tapauksessa koko teoria elämän kehityksestä tulisi kyseenalaistaa.
Minä olen siis sukua jokaiselle, joka on tuottanut uuden ominaisuuden minun sukupuuhuni. Joka kerran tämän yhden yksilön perillisten on pitänyt vallata koko populaatio. Tämän on täytynyt tapahtua vaikkapa sen 100 miljardia kertaa, tai mikä se uusin ominaisuuksien lukumäärä lieneekään.
Osaisiko joku piirtää tästä kaavion, niin minäkin voisin ymmärtää miten tämä kuvio toimii.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Tavis
En ole voinut saada yhtään ominaisuutta muuten, kuin perimällä ne esivanhemmiltani.



Mites mutaatio?

Tavis
Joka kerran tämän yhden yksilön perillisten on pitänyt vallata koko populaatio.



Miksi näin? Käsittääkseni meidän kaikkien yhteinen kantaäiti -- se yksilö sukupuussasi, jonka perilliset ovat vallanneet koko populaation -- on jäljitetty satojen tuhansien vuosien taakse. Jossain oli mainittu 150000 vuotta. Sinussa on varmaan myöhemminkin kehittyneitä ominaisuuksia.

We're all mad here.

Tavis

Millaisia esimerkkejä sinulla on näistä hyödyllisistä mutaatioista?

Niitä voidaan jäljittää tuhansittain nykyään elävien eliöiden perimästä. Esimerkiksi tiedetään useita FOXP2-geenin mutaatioita, jotka ovat tapahtuneet ihmiseen johtavassa kehityslinjassa ja osaltaan mahdollistivat ihmisen puhekyvyn kehittymisen. Muilla nisäkkäillä siis on sama geeni, mutta nämä yksittäiset emäkset poikkeavat. Samoin esimerkiksi värinäköön liittyvät eri pigmenttiproteiineja koodaavat geenit ovat rakenteeltaan niin samanlaisia, että niiden voidaan päätellä olevan peräisin yhden, alkuperäisen geenin duplikaatioista.

Totta kai hyödyllisiä mutaatioita on myös suoraan havaittu kasoittain, eikä niitä aina tarvitse jäljittää esihistoriasta. "Hyödyllinen" on tietysti suhteellinen käsite - lasketaanko nyt vain sellaiset, joista oli kyseiselle eliölle valintaetua luonnonoloissa, vai myös sellaiset, joista olisi voinut olla etua vähän toisenlaisissa oloissa, tai jotka johtivat eliön parempaan menestykseen kesytettynä?
Esimerkiksi tomaatin hedelmän (tai miksi niitä nyt sanotaankaan) lohkojen määrää määrittelevän geenin säätelyalueelle itsensä liittänyt hyppivä geeni moninkertaisti tomaatin koon kerralla, ja siitä taatusti oli kasvin levinneisyyden kannalta etua.
Antibioottiresistenssiäkin on satoja eri tyyppejä, eivätkä ne kaikki johdu toiminnanmenetysmutaatioista. Lisäksi on tietysti hyönteismyrkkyresistenssiä (koloradokuoriaisista on populaatioita, jotka ovat resistenssejä ~40 eri myrkylle), rikkakasvien torjunta-aineresistenssiä ja niin edelleen.
Hauska esimerkki ovat myös Tshernobylin alueelle reilussa parissakymmenessä vuodessa ilmaantuneet sienet, jotka yhteyttävät radioaktiivista säteilyä. Todennäköisesti koko eliökunnalle täysin uusi energiantuotantomuoto muutamassa vuosikymmenessä. Tähän johtaneita mutaatioita ei vielä tunneta, tai ylipäätään kuinka ilmiö toimii, mutta tutkimusta on taatusti käynnissä.
Linkki: Radiotrophic fungus

Hyvää päättelyketjua tuossa Taviksen äskeisessä viestissä. Sitä en tosin ymmärtänyt, mitä sinä enää kyselet kun näytät olennaisen jo ymmärtävän.
Ajattele sitä vaikka jumalattoman kokoisena pensaana, jonka jokainen oksankärki on eliölaji (sanotaan nyt vaikka 200 miljoonaa kärkeä). Oksankärjistä suurin osa on kuolleita, ja ne edustavat jo sukupuuttoon kuolleita lajeja ja sukupuun haaroja. Jokainen lehti edustaa elämään jäänyttä mutaatiota ja oksien välissä kiertelevät köynnökset ovat eliöryhmästä toiseen hypänneitä DNA-pätkiä. Pensaan siemen oli ensimmäinen eliö, ja sen sirkkalehdet ensimmäisiä mutaatioita. Siemen istutettiin useita miljardeja vuosia sitten, joten aikaa luulisi riittäneen.
Vanhimmat elämän merkit näyttävät olevan n. 3,5 miljardin vuoden ikäisiä. Jos oletetaan elämän synnyn tapahtuneen joskus näihin aikoihin, ja oletetaan sukupolvenvälin tuolta ajalta sinuun asti olevan keskimäärin kolme kuukautta (koska suurin osa ajasta meni yksisoluisena, ja niillä on hyvin lyhyt sukupolvenväli, arvio on todennäköisesti reilusti yläkanttiin). Tämä antaisi noin 14 miljardia sukupolvea. Siis 14 000 000 000 sukupolvea. Jos arvioidaan lisäksi kutakin sukupolvea edustaneen keskimäärin useita kymmeniä tuhansia tai miljoonia saman lajin yksilöitä, joissa mutaatioita on voinut tapahtua (ja niitähän tapahtuu karkeasti ottaen yksi per yksilö), mahdollisten mutaatioiden määrä nousee nopeasti tähtitieteelliseksi. Nykyisen genomisi jokainen emäs on siis ehtinyt mutatoitua miljoonia kertoja esi-isiesi linjassa.

Bakteerilla ei ole sydanta. Madolla on erikoistuneita lihassolukimppuja, jotka pumppaavat verta vahan niin kuin sydan. Kalalla on kaksiosainen sydan. Sammakkoelaimilla on kolmiosainen sydan. Nisakkailla on neliosainen sydan, jossa hapekas ja vahahappinen veri eivat kohtaa.

Peraankuulutit ominaisuuksia, joiden aiempi puuttuminen on osoitettavissa. Jos vertaat ihmista ja bakteeria, niin ihmisella on lukuisia ominaisuuksia, joita bakteerilla ei ole. Aistit ja elimistot tulevat ensimmaisina mieleen. Toki bakteerillakin on ominaisuuksia, joita meilta puuttuu. Onhan sekin kehittynyt omalla suunnallaan siita lahtien, kun ihmisen ja bakteerin kehityslinjat erkanivat.

Epailematta toivoit esimerkkeja lahemmista sukulaisista. Ihminen ja simpanssi erkaantuivat yhteisesta kantaisasta noin 6 miljoonaa vuotta sitten. Onko ihmisessa ja simpanssissa jokin ero, jonka hyvaksyisit uudeksi ominaisuudeksi? Molemmillahan on maksa, haima, karvat (toisella vahan tummemmat...) jne. Molemmat ovat sosiaalisia lajeja, joiden jasenet kommunikoivat ja tiedostavat itsensa.

Yksi selkea ominaisuus, joka ihmisella on, mutta simpanssilta puuttuu, on peukalo-ote. Taman ominaisuuden syntyyn on todennakoisesti vaikuttanut raajan kehittymista saateleva DNA-alue nimelta HACNS1. Kysyinen DNA-alue on sailynyt hyvin samanlaisena muissa selkarankaislajeissa, mutta ihmisessa tuo alue on muuttunut omanlaisekseen. Tasta on aivan uutta mielenkiintoista tutkimustietoa:
http://www.sciencemag.org/cgi/content/f ... /5894/1346

Luonnollisesti emme voi tehda ihmiskoetta, jossa alkioon laitettaisiin simpanssin vastaava DNA-alue. Emme nykyisella geenitekniikalla myoskaan saa simpanssia, jolla olisi ihmisen DNA:ta. Sen sijaan kokeita on tehty hiirella, ja on havaittu, etta kyseinen DNA-alue todellakin vaikuttaa suuresti raajan kehitykseen, myos on naytetty, etta ihmisen ja simpanssin DNA-versioilla on erilainen vaikutus raajan kehittymiseen. On syyta olettaa, etta ihmisen erityinen ominaisuus - peukalo-ote - on HACNS1-DNA-alueen mutaatioiden tuote. Tuo tutkimus, johon viittasin, onkin karkeasti suomennettuna nimeltaan "Ihmisspesifinen uusi ominaisuus yksilonkehityksen saatelijassa".

Voidaan tietysti sanoa, etta ihmisen peukalo-ote on vain rappeuma apinan tarttumaotteesta.

spin0
Tavis
spin0
Antibioottiresistanssi.
Eikö tämä ole mieluummin luonnovalintaa. Siis vastustuskykyiset bakteerit valtaavat populaation.
Kyllä tähän liittyy perimäaineksen muuntelukin ennen luonnonvalintaa.
Et vastannut tähän mitään, oletan siis että olet kanssani samaa mieltä: antibioottiresistenssin syntymiseen liittyy perimäaineksen muuntelu, lisääntyminen ja valinta.

Tätä prosessia kutsutaan myös evoluutioksi.

Tavis
spin0
Tavis
Toisaalta perimässä tapahtuneet muutokset ovat pikemminkin aiheutuneet geneettisen informaation vähenemisestä.
Voisitko perustella tuon.

Tällainen käsitys asiasta on minulle muodostunut, voitko korjata mikäli olen käsittänyt väärin:
Laitoit seuraavan lainausmerkkeihin, joten oletan ettei kyseessä ole itse muodostamasi käsitys - lainatessa olisi aina hyvä muistaa mainita lähde. Lainaamasi käsitys on virheellinen sekä lähtökohdiltaan, että johtopäätösten osalta.

Tavis
"Sen tyyppinen mutaatio, joka antaa vastustuskyvyn vaikkapa streptomysiinille, ilmenee ribosomissa ja hajottaa antibioottimolekyylin molekyylisen vastinparin.
Väärin. Streptomysiiniresistenssin antavat mutaatiot eivät suinkaan hajota kyseistä vastinparia, vaan muuttavat sitä. Se jatkaa entistä tehtäväänsä, muttei enää sido tuhoisaa streptomysiiniä.

Tavis
Tämä muutos mikro-organismin ribosomin pinnalla estää streptomysiinimolekyyliä kiinnittymästä ja toteuttamasta tehtäväänsä antibioottina.
Totta. Ja tämä on bakteerille hyödyllistä, sillä streptomysiinin kiinnittyminen sotkisi bakteerin proteiinituotannon ja tappaisi sen. Kyseinen molekyyli jatkaa mutatoituneenakin entistä tehtäväänsä - streptomysiinin estämättä.

Tavis
Ilmenee, että tässä hajottamisessa on kyse erottamiskyvyn menetyksestä ja siten informaation kadottamisesta.
Olkiukko. Kysehän ei ole "hajottamisesta". En tiedä mitä tässä tarkoitetaan "erottamiskyvyllä" ja "informaatiolla". Voisitko määritellä nämä?

Tietyssä mielessä molekyylin erottamiskykyhän kasvaa: mutatoitunut molekyyli erottaa vahingollisen streptomysiinin muista sen varsinaiseen tehtävään liittyvistä molekyyleistä, eikä enää tehtävälleen tuhoisasti kiinnity siihen. Se siis osaa erottaa tappavan streptomysiinin tarpeellisesta tRNA:sta.

Riippuen siitä, mitä informaatiolla tarkoitetaan voisi tässä nähdä informaationkin lisääntyvän. Sillä molekyylin uusi toimintatapahan on: "älä enää kiinnity streptomysiiniin, mutta kiinnity edelleen tRNA:han". (jollei informaatiota sitten erityisesti määritellä)

Jos opit erottamaan myrkyllisen kavalakärpässienen muista sitä muistuttavista syötävistä sienistä, onko erottelukykysi ja informaatio muka vähentynyt?

Tavis
Olennaista on, että evoluutiota ei voida saavuttaa tämäntyyppisten mutaatioiden avulla, riippumatta siitä, kuinka paljon niitä tapahtuu.
Väärin. Tämähän nimenomaan on evoluutiota, ihan havaittavaa ja faktuaalista. Perimän muuntelu + lisääntyminen + valinta -> Evoluutio.

Tavis
Evoluutio ei voi rakentua sellaisten kasautuvien mutaatioiden varaan, jotka vain vähentävät erottelukykyä."
Olkiukko. Sellaista ei tieteen piirissä väitetäkään. Lisäksi tuossa kummittelee tuo epämääräinen "erottelukyky". Mutta kuten huomasit, streptomysiiniresistenssissä tapahtuu evoluutiota.

Multiresistentit bakteerit ovat erinomainen esimerkki evoluutiosta. Ne näet syntyivät vasta antibioottien käytön alettua. Ennen antibioottien käyttöönottoa bakteereilla ei ollut mitään tarvetta puolustautua niitä vastaan.
Ikuinen kilpavarustelu: saaliit kehittävät puolustusmekanismeja petoja vastaan, ja pedot kehittävät entistä tappavampia aseita läpäistäkseen puolustukset ja saadakseen saalista.
Näin on ollut aikojen alusta asti, ja tulee olemaan aikojen loppuun asti.

Mei long
Tavis

Millaisia esimerkkejä sinulla on näistä hyödyllisistä mutaatioista?

Niitä voidaan jäljittää tuhansittain nykyään elävien eliöiden perimästä. Esimerkiksi tiedetään useita FOXP2-geenin mutaatioita, jotka ovat tapahtuneet ihmiseen johtavassa kehityslinjassa ja osaltaan mahdollistivat ihmisen puhekyvyn kehittymisen. Muilla nisäkkäillä siis on sama geeni, mutta nämä yksittäiset emäkset poikkeavat. Samoin esimerkiksi värinäköön liittyvät eri pigmenttiproteiineja koodaavat geenit ovat rakenteeltaan niin samanlaisia, että niiden voidaan päätellä olevan peräisin yhden, alkuperäisen geenin duplikaatioista.

Totta kai hyödyllisiä mutaatioita on myös suoraan havaittu kasoittain, eikä niitä aina tarvitse jäljittää esihistoriasta. "Hyödyllinen" on tietysti suhteellinen käsite - lasketaanko nyt vain sellaiset, joista oli kyseiselle eliölle valintaetua luonnonoloissa, vai myös sellaiset, joista olisi voinut olla etua vähän toisenlaisissa oloissa, tai jotka johtivat eliön parempaan menestykseen kesytettynä?
Esimerkiksi tomaatin hedelmän (tai miksi niitä nyt sanotaankaan) lohkojen määrää määrittelevän geenin säätelyalueelle itsensä liittänyt hyppivä geeni moninkertaisti tomaatin koon kerralla, ja siitä taatusti oli kasvin levinneisyyden kannalta etua.
Antibioottiresistenssiäkin on satoja eri tyyppejä, eivätkä ne kaikki johdu toiminnanmenetysmutaatioista. Lisäksi on tietysti hyönteismyrkkyresistenssiä (koloradokuoriaisista on populaatioita, jotka ovat resistenssejä ~40 eri myrkylle), rikkakasvien torjunta-aineresistenssiä ja niin edelleen.
Hauska esimerkki ovat myös Tshernobylin alueelle reilussa parissakymmenessä vuodessa ilmaantuneet sienet, jotka yhteyttävät radioaktiivista säteilyä. Todennäköisesti koko eliökunnalle täysin uusi energiantuotantomuoto muutamassa vuosikymmenessä. Tähän johtaneita mutaatioita ei vielä tunneta, tai ylipäätään kuinka ilmiö toimii, mutta tutkimusta on taatusti käynnissä.
Linkki: Radiotrophic fungus

Hyvää päättelyketjua tuossa Taviksen äskeisessä viestissä. Sitä en tosin ymmärtänyt, mitä sinä enää kyselet kun näytät olennaisen jo ymmärtävän.
Ajattele sitä vaikka jumalattoman kokoisena pensaana, jonka jokainen oksankärki on eliölaji (sanotaan nyt vaikka 200 miljoonaa kärkeä). Oksankärjistä suurin osa on kuolleita, ja ne edustavat jo sukupuuttoon kuolleita lajeja ja sukupuun haaroja. Jokainen lehti edustaa elämään jäänyttä mutaatiota ja oksien välissä kiertelevät köynnökset ovat eliöryhmästä toiseen hypänneitä DNA-pätkiä. Pensaan siemen oli ensimmäinen eliö, ja sen sirkkalehdet ensimmäisiä mutaatioita. Siemen istutettiin useita miljardeja vuosia sitten, joten aikaa luulisi riittäneen.
Vanhimmat elämän merkit näyttävät olevan n. 3,5 miljardin vuoden ikäisiä. Jos oletetaan elämän synnyn tapahtuneen joskus näihin aikoihin, ja oletetaan sukupolvenvälin tuolta ajalta sinuun asti olevan keskimäärin kolme kuukautta (koska suurin osa ajasta meni yksisoluisena, ja niillä on hyvin lyhyt sukupolvenväli, arvio on todennäköisesti reilusti yläkanttiin). Tämä antaisi noin 14 miljardia sukupolvea. Siis 14 000 000 000 sukupolvea. Jos arvioidaan lisäksi kutakin sukupolvea edustaneen keskimäärin useita kymmeniä tuhansia tai miljoonia saman lajin yksilöitä, joissa mutaatioita on voinut tapahtua (ja niitähän tapahtuu karkeasti ottaen yksi per yksilö), mahdollisten mutaatioiden määrä nousee nopeasti tähtitieteelliseksi. Nykyisen genomisi jokainen emäs on siis ehtinyt mutatoitua miljoonia kertoja esi-isiesi linjassa.


Valitettavasti 3,5 miljardia vuotta ja 14 miljardia sukupolvea ovat ehdottomasti liian vähän. Voisiko joku selittää miten seuraava kuvio oikeasti toimii.
Kun jonkun lajin populaatio alkaa kasvaa, tulee perimään mutaation aiheuttamia poikkeamia. Ylivoimaisesti suurin osa näistä mutaatioista on vahingollisia. Lisääntyminen itsessään korjaa näitä poikkeamia hyvin tehokkaasti. Perimässä mutaation aiheuttaman esiintymisen todennäköisyys heikkenee kertaantumalla. 50%, 25%, 15%, jne
Yleisesti on tunnettua millainen vaaraa liian suppeasta populaatiosta on. Sukusiitoksen takia lisääntymisen tuomaa virheiden laimentumista ei tapahdu. Tämä aiheuttaa liikaa perinnöllisiä sairauksia ja lopulta koko populaation tuhon, ellei populaatio kasva kyllin nopeasti.
Hyödylliset mutaatiot ovat samassa asemassa vahingollisten mutaatioiden kanssa niin kauan, kunnes ovat muodostaneet jonkin lajia hyödyntävän ominaisuuden. Tällainen hyödyllisten mutaatioiden tiivistyminen vaatii niin suppean populaation, että samalla vahingolliset, huomattavasti yleisemmät mutaatiot, ehtivät tuhoamaan koko populaation.
Mitäs tähän sanotte? Onko kenelläkään esimerkkejä hyödyllisten mutaatioiden kasaantumisesta. Niitähän tarvitaan melkoinen joukko ennen kuin jotain uutta, esimerkiksi jäseniä tai toiminnallisia muutoksia voi syntyä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat